Kylät kaupungin kumppanina lähipalvelun synnyttämisessä Pieksämäen kylät ry 12.5.2015
Palveluja ajetaan alas sattumanvaraisesti Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee Jopa hallintokuntien välillä on tiedonkulun katkoksia ja palveluprosessien kulut ovat epäselviä Yritysten palveluista ja kolmannen sektorin palveluista ei ole täsmätietoa Maaseutualueiden palveluja ajetaan alas monesti sattumanvaraisesti niin, että kiinteistöt jäävät käsiin ja paikat ränsistyvät Kokonaiskuva ei ole ollut oikein kenenkään vastuulla
Ratkaisuksi kumppanuuspöytä
Kumppanuuspöydän periaatteet Kumppanuuspöytä on valitun teeman yhteistyö- ja kehittämisrakenne, jossa ovat edustettuna mahdollisimman monta käsiteltävän asian toimijaa Perustehtävä voi olla tukemassa esimerkiksi palvelujärjestelmän uudistamista sekä alan elinkeinopoliittista kehittämistä. Kumppanuuspöydällä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin Kumppanuustoiminnalla pyritään vahvistamaan innovaatiotoimintaa sekä strategista ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. Malli on kehitetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja EteläSavon maakuntaliiton toiminnoissa vuodesta 2000 lukien.
Pieksämäen kumppanuuspöydät Palvelujen saavutettavuus, vuodesta 2014 Vapaaehtoistyön kumppanuuspöytä, 3/2015Jäppilän kumppanuuspöytä 4/2015Virtasalmen kumppanuuspöytä 4/2014
Palvelujen saavutettavuudesta Palvelujen saavutettavuuden kumppanuuspöytä käynnistyi tarpeesta Sosiaalipalvelulain mukaiset kuljetukset lopetettiin Pieksämäellä 2014, säästöjä 50 000 euroa Mitä tarjota näille kylien senioreille, joita ei enää kuljeteta kaupunkiin päivätoimintaan? Nopeasti esiin nousi paljon kysymyksiä: Mitä muita palveluntarpeita ja mistä tilat? Tarvitaanko kuljetuksia? Yritysten ja kolmannen sektorin palveluita pitää myös selvittää.
Kolme ihmistä ei riittänyt Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, kuntoutuksen osastonhoitaja ja kyläasiamies, siitä se lähti Pöytään kutsuttiin kaupungin puolelta kotihoidon johtaja, elinkeinoasiamies, vanhustyön sosiaalityöntekijä, järjestöjen puheenjohtajia ja hankkeiden projektipäälliköitä. Diakin tutkijakin kiinnostui. Lisäksi ryhmässä kävi satunnaisia asiantuntijoita.
Napakat kokoukset, nollabudjetti 1,5 h kestäviä kokouksia Esityslistan teki kokoonkutsuja eli vanhuspalvelujen johtaja Ei kokouskahveja Ei erillistä budjettia 5 kokousta vuonna 2014
Palvelujen kumppanuuspöydän saavutukset 2014 Yhteisten asioiden ja hankesuunnittelun lisäksi työpöydän ryhmä taustajoukkoineen toteutti seuraavia: Senioreiden kylätalokerho Paltasen kylätalolle Senioreiden korttelikerho Kontiopuiston kaupunginosaan Harrastepäivä senioreille kaupunkikeskustan Järjestötalossa Kaupungin, kolmannen sektorin ja yrittäjien yhteinen kotipalvelujen kumppanuusverkosto
Pieksämäen kylätalokerhot uusina lähipalveluina Ihan ekaksi: Asukastapaaminen Mitä: yhteinen ohjelmallinen päivä Kenelle: kotona asuvat työelämän ulkopuolella olevat henkilöt Milloin: kerran kuukaudessa klo 10-14 Päivän ohjelman suunnittelu: ryhmän vertaisohjaaja yhdessä kyläyhdistyksen kanssa Missä: kylätalolla Kustannukset: omakustanne ruokailu + kahvit (10 e) Ruokapalvelut: kyläyhdistys tai yrittäjä Markkinointi: kyläyhdistys
Eihän täältä voi olla pois!
Osallistujista Paltasen kylätalokerhossa oli vuonna 2014 kaikkiaan 85 kävijää. Keskimäärin kerhossa 20 henkeä/kerta. Vuonna 2015 jo 30 henkeä/kerta Kolmasosa kerhosta oli miehiä. Osallistuja tuli 20 kilometrin säteelltä naapurikylistä Kimppakyydeillä Kylän entisiä asukkaita tuli invataksilla avustajien kanssa kaupungista!
Paljon on vielä tekemättä! Entisten kuntien kokoiset kumppanuuspöydät vaativat vielä paljon miettimistä ja kokeiluja Miten poliittiset päättäjät mukaan? Millainen prosessi asiasta pöytään, siitä päätösvalmisteluun ja päätökseen? Miten vaikuttavuus arvioidaan? Johtaako työskentely budjettivaltaisiin palvelualueisiin?
Etelä-Savon parasta 2015
Pysykää mukana, Pieksämäen kylät kehittyvät Vuokko Jaakkola, Pieksämäen kylät 12.5.2015