Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö
Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat ASU-LIVE: Perherakenteen muutosten ja väestön ikääntymisen vaikutus asumisuriin, asuinvarallisuuteen ja terveyteen ja laitosasumiseen Martikainen Pekka, Helsingin yliopisto SKIDI-KIDS: Huono-osaisuuden kasautuminen nuorten elämänkulussa ja yli sukupolvien (ACCUMU-konsortio) Karvonen, Sakari, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Martikainen Pekka, Helsingin yliopisto
Nuorten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus Imeväis- ja lapsikuolleisuus Suomessa erittäin alhaisella tasolla Teini-ikäisten ja nuorten aikuisten, etenkin miesten, tilanne huonompi Tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemansyiden osuus 15 29-vuotiailla yli 70% Ajanjaksolla 2006 2010 vuosittain noin 440 tapaturmaista tai väkivaltaista kuolemantapausta ikävälillä 15 29 79% miehiä
Lasten ja nuorten kuolleisuus /1000 tapaturmat ja väkivalta 1987 2009 1.2 Kuolleisuus /1000, kolmen vuoden liukuva keskiarvo 1 0.8 0.6 0.4 0.2 Miehet 25-29 Miehet 20-24 Miehet 15-19 Naiset 25-29 Naiset 20-24 Naiset 15-19 Pojat 1-14 Tytöt 1-14 0 Lähde: Tilastokeskus tietokantataulukot
Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, naiset 15 29-v. 900 Number of deaths (approx. 80% of total) 800 700 600 500 400 300 200 100 Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 15 19 20 24 25 29
Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, miehet 15 29-v. 3000 Number of deaths (approx. 80% of total) 2500 2000 1500 1000 500 Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 15 19 20 24 25 29
Tapaturmien ja väkivallan seuraukset Kuolemat edustavat jäävuoren huippua: jokaista kuolemaa kohden sattuu moninkertainen määrä tapaturmia, joista aiheutuu vähemmän vakavia vammoja tai haittaa Kuolemat Sairaalahoitojaksot Terveydenhuollon käynnit Itsehoito
Sairaalahoitojaksot syyn mukaan (%) 1998 2007, miehet ja naiset 17 29-v.
Sairaalahoitojaksot ikäryhmän mukaan 1998 2007, miehet ja naiset 17 29-v. 25 Sairaalahoitojaksot/1000 20 15 10 5 0 17-19 20-24 25-29 17-19 20-24 25-29 Male Female
Sairaalahoitojaksojen lukumäärä/hlö 1998 2007, miehet ja naiset 17 29-v. Valtaosa hoitojaksoista (87%) jäi henkilön ainoaksi sairaalahoitojaksoksi seurantajakson aikana: % 1. 9 494 87 2. 1 080 10 3. 214 2 4.< 142 1 10 930 100
Tutkimuksen aineisto: Elinolot ja kuolleisuus 1987 2007 Elinolot ja kuolleisuus -aineisto pohjautuu työssäkäyntitilaston pitkittäisaineistoon, johon yhdistetty kuolemansyyrekisterin tiedot kuolleista mukana 11% otos koko väestöstä ja 80% kaikista kuolemantapauksista 1987 2007 Tiedot kymmenistä eri lähdeaineistoista linkitetty Tilastokeskuksessa henkilötunnusten avulla esim. Väestörekisterikeskus, Verohallinto, työ- ja palvelussuhderekisterit, opiskelijarekisterit, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tutkimuksen aineisto: Elinolot ja kuolleisuus 1987 2007 Kuolleisuutta ja sairaalahoitojaksoja seurattu 17 vuotta täyttäneillä nuorilla, aikavälillä 1990 2007 Asumisjärjestelyjä ja perhettä kuvaavat muuttujat perustuvat asuntokuntatietoihin = samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt Tiedot päivitetty aineistossa vuosittain
Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Perhetausta perherakenne vanhempien koulutus sosiaaliryhmä kotitalouden tulot Kotoa muuton ajoitus Oma sosiaalinen asema koulutus työmarkkina-asema Asumisjärjestelyt Tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat
Sosiaaliset kuolleisuuserot nuorilla Nuorten kuolleisuuseroista niukasti tietoa, ainakaan sellaista, joka perustuu nuorten omaan yhteiskunnalliseen asemaan tai elämäntilanteeseen Varhaisaikuisuus kriittinen elämänvaihe koulutuksen hankkimisen, työelämään siirtymisen ja perheen perustamisen kannalta merkityksellisiä tekijöitä myöhemmän terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Myös monet terveyteen vaikuttavat elintavat omaksutaan nuoruudessa
Aikuistumisen haasteet Aikuistumiseen liittyvien siirtymien myöhentyminen yleinen trendi kehittyneissä maissa Aikuistumisesta tullut myös aiempaa yksilöllisempi ja monivaiheisempi prosessi, joka voi sisältää katkoksia ja vuorottelua työn, opiskelun ja itsenäisen asumisen suhteen Lapsuudenperheen tuki aikuistuvalle nuorelle voi nyky-yhteiskunnan olosuhteissa nousta entistä suurempaan rooliin - kasvavatko erot hyvä- ja huono-osaisista perheistä tulevien nuorten välillä?
Aikuistuminen ja nuorten asumisjärjestelyt Lapsuudenkodista muuttaminen keskeinen siirtymä kohti itsenäisyyttä Suomessa kotoa muutetaan varhain, mutta perheen perustaminen on myöhentynyt Avoliittojen ohella yksinasuminen ja jaettu asuminen yleistyneet
Suomessa nuoret muuttavat kotoa entistä aikaisemmin Vanhempiensa kanssa asuvat 15-30-vuotiaat (%) vuosina 1985, 1993, 1995, 2000 ja 2007. Lähde: Nikander T. Hyvinvointikatsaus 1/2009
Aikuistuminen ja nuorten asumisjärjestelyt Mediaani-ikä kotoa muutettaessa naisilla 20-v. ja miehillä 21-v. Aikaisempaa kotoamuuttoa ennustaa asuminen yksinhuoltaja- tai uusperheessä, vanhempien alempi koulutus ja vähäisemmät tulot, vuokralla asuminen, perheen sisäiset konfliktit Aikainen kotoa muutto yhteydessä toimeentulovaikeuksiin, alempaan koulutukseen, varhaiseen vanhemmuuteen, terveyteen
Asumisjärjestelyt, perhetausta ja nuorten oma sosiaalinen asema Miten nuorten asumisjärjestelyt ovat yhteydessä tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuteen 17 29- vuotiailla? Missä määrin yhteydet selittyvät perhetaustalla (lapsuudenperheen rakenne, vanhempien koulutus, sosiaaliryhmä ja tulotaso) tai nuoren omalla sosiaalisella asemalla (pääasiallinen toiminta ja koulutustaso)? Missä määrin perhetaustan yhteydet kuolleisuuteen välittyvät kotoa muuton ajoittumisen, nuoren tämänhetkisten asumisjärjestelyjen, pääasiallisen toiminnan ja oman koulutustason kautta?
Asumisjärjestelyt ikäryhmän mukaan 17 19, 20 24, 25 29 (%), 1995 2004 Males 17-19 20-24 25-29 Females 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 17-19 20-24 25-29 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus asumisjärjestelyjen mukaan, miehet 17 19-v., 1995 2004 Kuolleisuus /10 000 henkilövuotta
Tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus asumisjärjestelyjen mukaan, naiset 17 19-v., 1995 2004 Kuolleisuus /10 000 henkilövuotta
Tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus asumisjärjestelyjen mukaan, naiset 20 24-v., 1995 2004 Kuolleisuus /10 000 henkilövuotta Faculty of Social Sciences / Hanna Remes, Pekka Martikainen and Tapani Valkonen 7.6.2013 23
Tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus asumisjärjestelyjen mukaan, miehet 20 24-v., 1995 2004 Kuolleisuus /10 000 henkilövuotta Faculty of Social Sciences / Hanna Remes, Pekka Martikainen and Tapani Valkonen 7.6.2013 24
Tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus asumisjärjestelyjen mukaan, miehet 25 29-v., 1995 2004 Kuolleisuus /10 000 henkilövuotta
Tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus asumisjärjestelyjen mukaan, naiset 25 29-v., 1995 2004 Kuolleisuus /10 000 henkilövuotta
Kuoleman vaarasuhteet asumisjärjestelyjen mukaan, miehet 17 19-v., 1995 2004 Harmaa palkki = mallissa vakioitu vanhempien sosioekonominen asema, kotitalouden tulot, nuoren pääasiallinen toiminta ja koulutus With married parents With cohabiting parents With one parent Couples Alone With others 0 1 2 3 4 Hazard ratio
Kuoleman vaarasuhteet asumisjärjestelyjen mukaan, miehet 25 29-v., 1995 2004 Harmaa palkki = mallissa vakioitu vanhempien sosioekonominen asema, kotitalouden tulot, nuoren pääasiallinen toiminta ja koulutus With parents Married no children Married with children Cohabiting no children Cohabiting with children Alone With others 0 0.5 1 1.5 2 2.5 Hazard ratio
Kuoleman vaarasuhteet asumisjärjestelyjen mukaan, naiset 25 29-v., 1995 2004 Harmaa palkki = mallissa vakioitu vanhempien sosioekonominen asema, kotitalouden tulot, nuoren pääasiallinen toiminta ja koulutus With parents Married no children Married with children Cohabiting no children Cohabiting with children Single parent Alone With others 0 0.5 1 1.5 2 Hazard ratio
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla asumisjärjestelyiden mukaan, 17 29-v., 1990 2007 Naiset Miehet Living arrangements 17 % 10 Cohabiting 39 Married 16 Alone 26 Single parent 4 With parents 4 With others 10 Institution/unknown 1 17 4 Cohabiting 36 Married 12 Alone 32 With parents 6 With others 12 Institution/unknown 3 1.76* 1.00 0.99 2.27* 1.48 2.04* 1.89* 1.69* 1.00 0.67* 2.07* 1.95* 2.02* 2.99* 3.49* 0.00 1.00 2.00 3.00 4.00 5.00 6.00 7.00
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, miehet 17 29-v., 1990 2007 Ikä kotoa muuttaessa 21 tai vanhempi 20 19 18 17 0 1 2 3 4 Hazard ratio
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla perhetausta vakioituna, miehet 17 29-v., 1990 2007 Ikä kotoa muuttaessa 21 tai vanhempi 20 19 18 17 0 1 2 3 4 Hazard ratio
Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, asumisjärjestelyt, koulutus ja työllisyys vakioituna, miehet 17 29-v., 1990 2007 Ikä kotoa muuttaessa 21 tai vanhempi 20 19 18 17 0 1 2 3 4 Hazard ratio
Nuorten asumisjärjestelyt ja sairaalahoitojaksot, 17 29-v., 1998 2007 Asumisjärjestelyjen ja aikaisen kotoa muuton yhteydet sairaalahoitoa vaatineisiin tapaturmiin ja väkivaltaan eivät yhtä johdonmukaisia kuin kuolemaan johtaneissa tapauksissa Valtaosassa tapaturmista (kaatumiset ja putoamiset, muut tapaturmat) yhteyksiä ei ollut tai ne olivat heikkoja/epäjohdonmukaisia Liikennetapaturmissa, itse aiheutetuissa vammoissa ja myrkytyksissä sekä väkivallan seurauksena syntyneissä vammoissa erot varsin samankaltaisia kuin kuolleisuudessa
Yhteenvetona Asumisjärjestelyt ja aikainen kotoa muutto selvästi yhteydessä tapaturmaiseen ja väkivaltaiseen kuolleisuuteen Samankaltaisia yhteyksiä havaittiin niin tapaturmaisissa kuolemissa kuin itsemurhissa Alkoholi myötävaikuttavana kuolinsyynä noin kolmanneksessa kuolemantapauksista ei selittänyt eroja Sairaalahoitojaksoissa vastaavia yhteyksiä mikäli syynä liikennetapaturmat, itse aiheutetut vammat, myrkytykset sekä väkivalta
Yhteenvetona Asumisjärjestelyjen ja aikaisen kotoa muuton yhteydet kuolleisuuteen selittyivät vain osittain nuorten oman sosiaalisen aseman tai lapsuusajan perherakenteen ja vanhempien sosioekonomisen aseman kautta Aikaisin kotoa muuttaneilla kohonnut riski koko ikävälillä tärkeä tekijä muita alhaisemmaksi jäänyt koulutustaso, myös heikompi kiinnittyminen työelämään
Yhteenvetona Suuret sukupuolierot kuolleisuuden ja sairaalahoitojaksojen tasossa (osin myös syissä), mutta asumisjärjestelyihin liittyvät erot pääosin samankaltaisia molemmilla sukupuolilla
Kiitos! hanna.remes@helsinki.fi p. 050 319 9377