Hallituksen politiikkariihen kannanoton seuranta 12/2010 Liite 2

Hallituksen politiikkariihen kannanoton seuranta 12/2010 Liite 2 Kannanoton kirjaus TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN JA MUU JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYDEN TUKEMINEN JA JULKISTEN PALVELUJEN JA ETUUKSIEN RAHOITUKSEN TURVAAMINEN Julkisia eläkejärjestelmiä ja muita eläkkeellesiirtymisikään vaikuttavia järjestelmiä koskevat uudistukset menpiteistä keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä on neuvoteltu Jukka Rantalan johtamassa eläkeneuvot- Politiikkariihen kannanotto johti hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimukseen vuoden 2009 loppuun mennessä tehtävästä selvitys- ja valmistelutyöstä. Toiteluryhmässä (eläkekysymykset) sekä Jukka Ahtelan työelämäryhmässä (työhyvinvointi). Ryhmät saivat joulukuussa 2009 lisäaikaa 31.1.2010 saakka. Rantalan eläkeneuvotteluryhmä ei päässyt yksimieliseen lopputulokseen. Ahtelan työryhmältä ilmestyi raportti työurien pidentämisestä. Ahtelan työryhmän työtä jatketaan uusissa 31.1.2011 asti toimivissa työhyvinvointi- ja terveystyöryhmissä. Uudistuksien valmistelu siirtyy. Yksilöllisen eläkevakuutuksen ja ryhmäeläkevakuutuksen alaikärajojen nosto Työssäjaksamisen edistäminen ja työelämän laadun kehittäminen Verotuksessa vähennyskelpoisten yksilöllisten eläkevakuutusten alaikäraja kytkettiin yleiseen eläkeikään samassa yhteydessä, kun yksilöllinen eläkesäästäminen laajennettiin koskemaan vakuutusten lisäksi myös pitkäaikaissäästämissopimuksen mukaista säästämistä. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle syyskuussa 2009 ja eduskunta on hyväksynyt lait 8.12.2009. Ikärajan nousu 63 vuoteen jää kuitenkin pienemmäksi kuin politiikkariihen linjaus 65 vuoden alaikärajasta. Verotuen piiriin kuuluvien ryhmäeläkevakuutuksien ala-ikärajoihin ei ole tehty muutoksia. Asian valmistelu on siirtynyt VM:lle. STM:n hallinnonalalla toimenpide on huomioitu aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden sekä Työterveyslaitoksen (TTL) tulossopimusten valmistelussa vuodelle 2010. Viranomaisaloitteista valvontaa suunnataan erityisesti niiden toimialojen työpaikoille, joilla tiedetään mm. tapaturmaisuuden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä ennenaikaisen masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden uhan olevan keskimääräistä merkityksellisempi. Työterveyslaitoksen alueellisten neuvottelukuntien roolia on vahvistettu alueen työhyvinvoinnin tilanteen seuraajina, aloitteellisina toimijoina ja verkostoyhteistyön tehostajina 1.1.2010 lähtien. Lisäksi STM:n käynnistämä Työhyvinvointifoorumi ja sen teema-alueet vahvistavat valtakunnallista ja alueellista verkottumista ja viestintää; yhteistilaisuuksia on järjestetty eri politiikkaohjelmien kanssa, mm. työn eettisestä kuormittavuudesta sekä kulttuurin ja työhyvinvoinnin suhteesta. Myös masennusperäistä työkyvyttömyyttä ehkäisevän Masto-hankkeen toteuttaminen on jatkunut. SATA -komitean ehdotusta työterveyshuollon työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan tehostamisesta valmistellaan tavoitteena, että uudistus tulee voimaan 2011. Sosiaali- ja terveysministerin johtama seminaarikiertue Työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen toimintamalleja työelämän murroksessa on käynnistetty, mutta valtakunnallisia yleisölle suunnattuihin työssä jaksamista ja työhyvinvointia edistäviin viestintäkampanjoihin ei ole ollut riittävästi resursseja. TYPO on seurannut ministeriöiden ja valmistelutyöryhmän toimenpiteitä ja valmistelua aktiivisesti ja vuoden 2009 aikana lisännyt työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaista parantamista koskevan tietoutta työpaikoille: mm. alueelliset tiedotustilaisuudet viidellä paikkakunnalla, Kauppalehden laatuhomma-liite (laatuhomma.fi) sekä osallistuminen Työterveyslaitoksen Duunitalkoot-hankkeen kustannuksiin. TEM raportoi, että Työelämän laatu (TYLA) -hankkeen koordinaattori on palkattu selvitysmäärärahoilla 17.8.2009 31.12.2010 väliseksi ajaksi. Lisäksi työelämän laatuun liittyvien julkisten resurssien kartoitusryhmän (12.1.2009 1.4.2011) alkukartoitus ja ensimmäinen väliraportti valmistui marraskuussa 2009 ja toinen tammikuussa 2010. Esitykset liittyvät yhteistoimintatapojen parantamiseen tehokkuuden lisäämiseksi ja hallinnossa käynnissä olevien uudistamisprosessien hyödyntämiseen. Myös kolmikantainen jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä uudistava strateginen hanke on käynnissä, sitä valmistellaan työelämän laatu -alatyöryhmässä. Joustoturvahankkeen määräaika vuoden 2010 loppuun. Hallituksen politiikkaohjelmat ovat edistäneet aktiivisesti omista näkökulmistaan työelämän laatuun liittyviä hankkeita. TEPO:n puitteissa on vastuutettu TTL:lle on ohjelmassa useita hankkeita, mm. työterveyshuollon tilaajan opas "Tilaa taiten"- on valmistunut, samoin Terveyttä edistävän työpaikan kriteerit- hanke on edennyt suunnitellusti kuudella hanke-työpaikalla (kriteeristöt valmiina 2010, implementointi 2011) sekä ehkäisevään päihdetyöhön on valmistunut A-step-työkalu ja miniinterventio-koulutusta työterveyslääkäreille jatketaan. OKM: Taiteella ja kulttuurilla voi olla myönteisiä vaikutuksia työviihtyvyyteen, työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen. Osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa valmisteltiin poikkihallinnollisena yhteistyönä Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2010 2014 -toimintaohjelma, jonka yhtenä painopistealueena on työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Ohjelman toimeenpano on käynnistynyt vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 alussa otettiin käyttöön verovapaa kulttuuriseteli, jonka avulla voidaan lisätä kulttuuripalvelujen käyttöä työelämän yhteydessä ja työpaikoilla kansalaisten työurien pidentämiseksi. Selvityshenkilö Tarja Cronbergilta tilattiin v. 2009 selvitys taiteilijoiden työllisyyden ja toimeentuloedellytysten parantamisesta. Tehtyjen ehdotusten toimeenpanomahdollisuuksien selvittämisen yhteydessä on käynnistetty selvitys taiteen ja taiteilijoiden työn vaikutuksesta työurien pidentämisessä. 1

Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien työelämään osallistumisen edistäminen Aikuiskoulutuksen (ml. siihen liittyvän korvauksen kehittäminen) TEM:n kolmikantainen jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä uudistava strateginen hanke on käynnissä vuoden 5/2011 loppuun. Työn painopisteenä on kesäkuussa 2009 kolmikantaisesti sovittujen joustoturvaperiaatteiden toimeenpano. Lainsäädäntö- ja menettelytapamuutoksia valmistellaan kolmessa eri valmisteluryhmässä. Selvitysmies Mika Vuorelan ehdotukset eläkkeen lepäämään jättämisestä ja eläkkeen ohella tehtävän työn ansaintarajojen tarkistuksista on huomioitu lainsäädännössä. Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä on tullut voimaan vuoden 2010 alussa. TEM käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitettiin vajaakuntoisten ja osatyökykyisten palveluprosessia ja työllistymisen tukemista. Palkkatukijärjestelmän uudistuksen yhteydessä on arvioitu järjestelmää myös vajaakuntoisten työllistymisen tukemisen näkökulmasta. Lainsäädäntö yhdenmukaistettu EY:n valtiontukisääntelyn kanssa myös vajaa-kuntoisten osalta joulukuussa 2009 annetussa hallituksen esityksessä julkisen työvoimapalvelulain muuttamiseksi. EU-rahoitteinen YES -hanke tuottanut työnantajille esitteen vajaakuntoisten työllistymisen helpottamiseksi. Työolosuhteiden järjestelytuen käyttöä on selvitetty tilastojen ja TE-toimistoille tehdyn kyselyn avulla. Järjestelytuella voidaan tukea työnantajaa vammaisen, osatyökykyisen tai vajaakuntoisen työntekijän tarvitsemien kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa. Vuonna 2010 valmistellaan mahdolliset muutokset asetukseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista. Ohjeistuksessa huomioidaan työelämän ulkopuolelta työelämään pyrkivien vammaisten ja osatyökykyisten syrjinnän ehkäisy työnhakija-asiakkaaksi rekisteröitymisen yhteydessä. Ohjeistus uusitaan kun esitykset julkisen työvoimapalvelulain muutoksista on hyväksytty eduskunnassa. Työmarkkinoille kuntoutuvien palveluja kehitetään osana TE-toimiston asiakassegmentoinnin ja palvelumallin kehittämistä. TEM on antanut asiasta ohjeen TEtoimistoille. Uudistus toteutetaan koko maassa vuoden 2010 aikana. STM on käynnistänyt työpankkikokeilun SATA-komitean linjausten mukaisesti. Vaikeasti työllistettävien työllistämismallien kokeilu toteutetaan vuosina 2009 2010, minkä jälkeen päätetään kokeilun jatkosta. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva lainmuutos tuli voimaan 1.1.2010 ja se sisältyi valtion vuoden 2010 talousarvioon. Lainmuutos laajentaa kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen velvoittavuutta. STM on asettanut työryhmän ja selvitysmiehen selvittämään osatyökykyisten työllistämisen esteitä. Selvitystyön määräaika on 14.2.2011 ja sen jälkeen arvioidaan toteutettavat toimenpiteet. OKM:n vastuulla olevan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelu ja toimeenpano on edennyt hallituksen iltakoulun 23.4.2008 linjausten mukaisesti ja AKKU-johtoryhmän väliraportteihin (OPM 2008:20 sekä OPM 2009:11) sisältyvien ehdotusten pohjalta. Pääehdotukset koskevat ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta, korkeakoulutettujen täydennyskoulutusta, aikuisopiskelun etuuksia sekä aikuiskoulutusta koskevan yhteistyön vahvistamista uudessa aluehallinnossa. AKKU-ehdotukset on otettu huomioon uudessa yliopistolaissa ja korkeakoulu-uudistuksen toimeenpanossa, aluehallintouudistusta koskevassa lainsäädännössä ja tulosohjauksessa, vuoden 2009 lisätalousarvioissa ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä sekä aikuisopiskelun etuusuudistusta koskevan lainsäädännön valmistelussa. Viimeksi mainitun kokonaisuuden osalta on budjettilakeina syksyllä 2009 annettu hallituksen esitykset 152/2009, 178/2009 ja 179/2009. AKKU-johtoryhmän työ jatkuu vuoden 2010 loppuun ja johtoryhmä tekee tarvittavia lisäehdotuksia vuosille 2010 2011 sekä laatii kokonaisuudistusta koskevan seurantaraportin työnsä päätteeksi. AKKU-johtoryhmän väliraporttiin (OPM 2009:11) sisältyi resursointisuunnitelma vuoteen 2012. Opetusministeriö tulee sisällyttämään kokonaisuudistuksen etenemistä koskevat resurssiehdotukset vuoden 2009 lopulla valtiovarainministeriölle toimitettavaan kehystarkistukseen. Hallituksen esitysten mukaan työelämässä olevien ja työttömien aikuisopiskelua koskevat etuudet selkiintyvät, yhtenäistyvät ja paranevat. Työelämässä olevien koulutustuki lähenee työttömyysturvaa ja nousee nykyiseen verrattuna noin kolmanneksen. Työttömien mahdollisuudet omaehtoiseen aikuiskoulutukseen työttömyysturvan tasoisella etuudella paranevat. Työttömiä koskevat uudistukset tulevat voimaan 1.1.2010 ja työelämässä olevien koulutustukea koskevat muutokset 1.8.2010. Hallituksen iltakoulun linjaukset, laajapohjainen valmistelutyö sekä ehdotusten synkronointi SATA-komitean, ALKU-uudistuksen ja yliopistouudistuksen valmistelutyöhän ovat edesauttaneet ehdotusten toimeenpanoa. STM on antanut HE:n (152/2009) aikuiskoulutustuen kehittämisestä, joka on tullut voimaan 1.5.2010. Sitä on sovellettu 1.8.2010 alkaen kun ihmiset aloittava opinnot. Aikuiskoulutustukea saavien henkilöiden lukumäärän arvioidaan lisääntyvän 10 % syksyllä 2010. Toimenpiteen resursointi: OKM on lisännyt merkittävästi aikuiskoulutuksen tarjontaa vuoden 2009 kahdessa lisätalousarviossa ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä mm. taantuman vaikutusten lieventämiseksi sekä AKKU-johtoryhmän ehdotusten toteuttamiseksi. Edellä mainituissa talousarvioesityksissä. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen volyymia on lisätty 950 henkilötyövuodella (8,6 M ), mikä merkitsee 2

Työmarkkinoiden muutosten ennakointi koulutuksen ollessa keskimäärin puolen vuoden mittaista noin 2000 henkilön pääsyä näyttötutkintoihin valmistavaan tai muuhun ammatilliseen lisäkoulutukseen. Lisäystä on kohdennettu ammatillista koulutusta vailla oleville ja vanhentuneen koulutuksen omaaville. Oppisopimuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiötä on pystytty nostamaan 1 950 paikalla (3,8 M ); koulutusta on kohdennettu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osaamistarpeisiin ja painopistettä on kysynnän mukaisesti siirretty lyhytkestoiseen, nopealiikkeisempään koulutukseen. AMK-tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta on lisätty noin 1000 paikalla (3 M ) ja sitä on suunnattu erityisesti vanhan opistotutkinnon suorittaneille osaamisen päivittämiseksi ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitettiin vuonna 2009 (300 paikkaa/1 M ) ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä volyymi on nostettu 1 200 paikkaan ja rahoitus 4 M. AKKU-ehdotusten pohjalta on lisätty/kohdennettu myös työ- ja elinkeinoministeriön voimavaroja erityisesti työelämän nopeisiin muutoksiin vastaavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen sekä neuvontatoimintaan. STM on lisännyt määrärahaa 3,2 M vuonna 2010 ja vuositasolla noin 6 M, lisäksi uudistusta rahoittavat myös palkansaajat ja työnantajat noin 13 M. TEM:ssä on käynnissä strateginen hanke nimeltä Heikot signaalit. TEM on hankkinut koko konsernin käyttöön TrendWiki -tietojärjestelmän, jolla TEM -konsernin henkilöstö kerää ja analysoi heikkoja signaaleja toimintaympäristön muutoksista ja kehitystrendeistä. TrendiWikillä tehdyt analyysit palvelevat TEMkonserniyksiköiden suunnittelu-, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä. TrendWiki -järjestelmän käyttöä laajennetaan koko valtioneuvostoon TEM, VM, OPM ja STM ovat yhdessä muodostaneet tilaajakonsortion (PATKET) pitkän aikavälin työvoima- ja koulutusennakoinnin uudistamiseksi. Ennakoinnin toteuttajaksi on valittu VATT. Hanketta rahoitettiin v. 2009 150 000. Alustavia tuloksia on käsitelty alueviranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Yhteistyötä VN:n ennakointiverkoston kanssa kehitetään. Ensimmäinen pitkän aikavälin toimialakehitystä ja työllisyyttä käsittelevä raportti valmistui v. 2009 lopussa. Lisäksi TEM kerää TE-keskuksittain arvion TE-keskusalueen tuotannon, työllisyyden, työttömyyden ja lomautusten tilanteesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tarkoitus on saada kuva taantuman kehityksestä ja nähdä merkit kehityksen kääntymisestä. Arvioita kerätään toistaiseksi kahden viikon välein. Työmarkkinoiden muutosten ennakointitoiminta on jatkuvaa. TYPO:n vetovastuulla toimiva työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin yhteistyöryhmä sai huhtikuussa 2009 valmiiksi raportin, jossa linjattiin ennakointijärjestelmän kehittämisen vaatimia toimia niin valtakunnan- kuin aluetason ennakoinnissa. Tähän liittyen yhteistyöryhmä toteutti vuodenvaihteessa 2009 2010 ennakointityön kehittämiseen tähtäävän kyselyn alueellisten toimijoiden ja oppilaitosten keskuudessa. Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi varsinkin alueellista ennakointia kehitettäessä. Parannetaan omaehtoiseen koulutukseen hakeutuvien työttömien mahdollisuuksia päästä koulutukseen samoilla eduilla kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen TYPO tähdentää, että sekä maakuntaliitoissa että uusissa ELY-virastoissa on huolehdittava riittävien voimavarojen varaamisesta ennakointityöhön, jotta se saadaan vakiintumaan niiden pysyväksi ja säännönmukaiseksi tehtäväksi. Lisäksi opetushallinnolla tulee olla vahvemmat keinot saada oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät toimimaan omissa koulutuspäätöksissään ennakoinnin tulosten mukaisesti. HE:n työttömyysturvauudistuksesta, johon toimenpiteen edistäminen sisältyy astui voimaan 1.1.2010 (ks. myös toimenpide 42). TEM arvioi koulutuspäivien lisääntyvän 25 % vuonna 2010 ja 50 % vuonna 2011. TEM on antanut lokakuussa 2009 HE:n työvoimapalvelulain uudistamiseksi, joka sisältää säädösesitykset em. toimenpiteiden toteuttamiseksi. Muutokset mahdollistavat työttömän osallistumisen omaehtoiseen koulutukseen samoilla eduilla kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen, kun TE-toimisto hyväksyy koulutuksen. Edellytyksenä on, että koulutus parantaa ammatillista osaamista ja nopeuttaa pääsyä työmarkkinoille ja että hyväksytty koulutus on osa työnhakijan työnhakusuunnitelmaa tai työllistymisohjelmaa. Laki tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Muutoksen seurauksena työttömän koulutusmahdollisuudet lisääntyvät taloudellisen tuen heikentymättä. 3

Opintojenohjauksen kehittäminen: määrään ja laatuun huomiota siten, että ketju perusopetuksesta työ-elämään toimii katkeamatta Opetushallitus on toteuttanut OPM:n toimeksiannosta oppilaanohjauksen kehittämishankkeen osana perusopetuksen laadun kehittämistä. Oppilaanohjausta pyritään kehittämään koulutuksen järjestäjien paikallisena ja seudullisena toimintana osana perusopetuksen laadun kehittämistä siten, että oppilailla on mahdollisuus saada riittävästi ohjausta perusopetuksen eri vaiheissa. Tavoitteena on varmistaa kaikille perusopetuksen päättäneille opiskelupolun jatkuminen perusopetuksen jälkeen. Toimintaan liittyy valtakunnallista ja alueellista koulutusta ja toimintaa kehittävää arviointia. Hankkeeseen osallistuvilta kunnilta edellytetään osallistumista koulutuskokonaisuuteen ja kehittävään arviointiin, jotka tukevat paikallista kehittämistyötä. Opetushallitus vastaa toiminnan ohjauksesta ja koordinoinnista. Opetushallitus tarjoaa erikseen suunnattua lähiohjausta kunnille ja tapaamisia kuntien edustajille. OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö asettivat yhdessä elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kansalliseksi elinikäisen ohjauksen strategiaksi, joka käsittää kaikkien kouluasteiden ja -muotojen sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja työelämän tarjoamat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut elinikäisen opiskelun ja oppimisen näkökulmasta. Strategian tulee olla valmis helmikuussa 2011. Työryhmän toimikausi on 1.9.2010 31.12.2013. Nuorten työpajatoiminta tarjoaa peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääville sekä 2. asteen keskeyttäneille nuorille koulutuksessa ja työelämässä tarvittavia valmiuksia ja taitoja pääasiassa tekemällä oppimisen menetelmällä. Työpajatoiminnan saavutettavuutta on parannettu etsivällä nuorisotyöllä, joka kattaa tänä vuonna noin kolmasosan maamme kunnista. Nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö toteutuu enimmäkseen keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tukitoimissa; lähes 12 % työpajatoimintaan osallistuneista tuli oppilaitoksen kautta pajalle. OKM: Oppilaanohjauksen kehittämishanke on jatkunut vuonna 2010. Lukiokoulutuksen opinto-ohjauksen pilottihankkeet (12) valittu ja kilpailutus kehittävän arvioinnin osalta on suoritettu 2010. Hankkeen toteutus alkaa vuonna 2011. Perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjaajien määrän ja kelpoisuustilanteen parantaminen edellyttää opinto-ohjaajien koulutuksen lisäämistä. Opintojen ohjaukseen liittyvää koulutusta lisätään määräaikaisesti vuosina 2011 2013. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä esitetään opinto-ohjaajakoulutuksen laajennuksen kustannuksiin (n. 250 opiskelijaa) 1,2 milj. euroa. Toteutussuunnitelma tehdään yhteistyössä opinto-ohjaajien koulutusta antavien korkeakoulujen kanssa. Pätevien opinto-ohjaajien määrän lisääntymiseen pyritään sekä monimuoto-opetuksena toteutettavalla pätevöittävällä koulutuksella että kasvattamalla väliaikaisesti opintoohjaajakoulutuksen sisäänottomääriä. Tavoitteena on, että koulutukset käynnistyisivät syksyllä 2011. Koulutuksen kesto on keskimäärin noin 1,5 vuotta, joten koulutuslisäysten vaikutukset alkaisivat näkyä vuonna 2013. Etsivää nuorisotyötä laajennetaan koko maan kattavaksi toiminnaksi valtiontalousarvion määrärahan puitteissa. Tavoitteena on, että vuonna 2010 toiminta kattaisi 60 % kunnista. Toiminnan laajentumista ja sisältöä seurataan vuosittain. Etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maata kattavaksi edellyttää noin 3,5 M. Korkeakouluasteen pääsykoejärjestelmän uudistaminen Toimenpiteen resursointi: OKM: Vuoden 2011 talousarvioesityksessä esitetään opinto-ohjaajakoulutuksen laajennuksen kustannuksiin (n. 250 opiskelijaa) 1,2 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä nuorten työpajatoimintaan on esitetty nuorisotyömäärärahoihin 7 750 000 (kasvua 500 000 ) ja etsivään nuorisotyöhön 4 650 000 (kasvua 2 150 000 ). Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjien ja nuorten työpajatoiminnan yhteistyömenetelmiä kehitetään ESR-varoin. Huomioita: TYPO toteaa että etsivän nuorisotyön laajentamisen ohella olisi kyettävä vahvistamaan myös asevelvollisuuteen ja kutsuntoihin kytketyn Aikalisämallin käyttöä niiden nuorten tavoittamiseksi, joilla ei ole tiedossa koulutuspaikkaa tai työtä kutsuntavaiheessa. Lisäksi olisi harkittava myös tutkimuksen/selvityksen tekemistä siitä, keitä ovat 2. asteen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät nuoret miehet; esimerkiksi missä määrin he ovat ehkä samoja, jotka eivät myöskään syystä tai toisesta suorita asevelvollisuutta. TYPO katsoo myös, että varsinaisen opintojenohjauksen kehittämistä tulisi edistää. OPM raportoi, että yliopistojen sähköisen hakujärjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2008 ja keväällä 2009 järjestettiin ensimmäinen sähköinen yhteishaku yliopistoihin. Hakujärjestelmän käyttöönotolla ja valtakunnallisella yhteishaulla yhtenäistetään opiskelijavalintojen tuloksia ja opiskelupaikan vastaanottoa koskevia aikatauluja sekä tehostetaan valintaprosessia. Järjestelmä palvelee myös opiskelijavalintojen suunnittelua, seurantaa ja kehittämistä. Opetusministeriö asetti marraskuussa 2008 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen, sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämisryhmän 31.12.2010 päättyväksi kaudeksi. Kehittämisryhmän tehtävänä on 1) koordinoida ja tukea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä ja 2) määrittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämislinjauksia. OKM: Politiikkariihen tavoitteen toteuttamista selvitettiin opetusministerin asettamassa työryhmässä ja sen laajapohjaisessa ohjausryhmässä. Työryhmä jätti raporttinsa 18.3.2010. Työryhmä esitti mm., että toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymistä nopeutetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana ryhmänään ja korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opinto-oikeuden korkeakoulussa saaneet omana ryhmänään. Korkeakoulujen valintoja tehostetaan yhdistämällä korkeakoulujen nykyiset sähköiset hakujärjestelmät ja valitsemalla opiskelijat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaussa. Opiskelijat 4

valitaan nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, kuten tiedekuntiin tai koulutusaloille. Ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon painoarvoa korkeakoulujen valinnoissa lisätään. Korkeakoulut lisäävät suoria todistusvalintoja ja ilmoittavat etukäteen, millaisilla ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla ja eri aineista saaduilla pistemäärillä hakija tulee valituksi opiskelijaksi suoraan, ilman pääsykokeisiin osallistumista. Työryhmä piti tärkeänä, että sähköisiin hakujärjestelmiin integroidaan kattava sähköinen koulutustietopalvelu, joka tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteella kattavaa, paikkansapitävää ja ajantasaista tietoa koulutuksesta, ammateista, työelämästä ja uravaihtoehdoista sekä ammatinvalinnan neuvonta- ja ohjauspalveluista. Sivistyspoliittinen ministeriryhmä totesi kannanotossaan (23.6.2010), että valmistelua jatketaan opetusministeriön nopeuttamisryhmän ehdotusten ja niistä saatujen lausuntojen pohjalta yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Talousarvioesityksessä vuodelle 2011 todetaan, että korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa ja kehittävät opintojen rakennetta korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja keskimääräisen työelämään siirtymisiän alentamiseksi. Ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään ja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana hakijaryhmänään. Opinto-ohjaajakoulutuksessa käynnistetään määräaikainen laajennusohjelma ja opintojen ohjausta lisätään. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä valmistellaan otettavaksi käyttöön vuonna 2013. Yliopistot ottavat lisäksi käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä. (TAE 2011) Sähköisten hakujärjestelmien yhdistämisen ja korkeakoulujen yhteishaku toteutetaan siten, että hakujärjestelmä tukeutuu korkeakoulujen tieto- ja opintohallinnon järjestelmiin sekä integroituu valtionhallinnon tietojärjestelmien kehittämisen kokonaisuuteen (esim. SADe, Raketti). Tavoitteena on opiskelua ja koulutustarjontaa koskevan tiedon sekä hakujärjestelmän integroituminen hakijan ja opinto-ohjauksen näkökulmasta selkeäksi kokonaisuudeksi. Työn käynnistämisestä on sovittu OKM:n ja OPH:n välisessä tulossopimuksessa. Tarvittavat rekrytoinnit ja ohjausrakenteiden asettaminen on käynnistetty. Tavoitteena on, että jo vuoden 2011 valinnoissa opiskelijavalinta tehdään nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, ei oppiaineisiin. Myös YO-todistusten hyödyntämistä valinnoissa on mahdollista tehdä samassa aikataulussa. Uudistetun opiskelijavalinta-järjestelmän on tarkoitus olla käytössä vuoden 2013 valinnoissa. Korkeakoulututkinnon jo omaaville aikuisille suunnatun täydennyskoulutustarjonnan parantaminen, jotta tutkintoon johtavat aloituspaikat voidaan enenevästi suunnata nuorisoikäluokalle Opiskelijavalinnan uudistamista valmistellaan tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa mm. työryhmissä ja seminaareissa, korkeakoulujen johdon tilaisuuksissa sekä alakohtaisissa rakenteissa. Toimenpiteen resursointi: OKM: - Vuoden 2011 TAE:ssa korkeakoulujen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän uudistamiseen esitetään vuosille 2011 2013 yhteensä 5 milj.euroa. - Toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttaminen on otettu osaksi korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuskaudelle 2010 2012 asettamia tavoitteita. OPM:n asettama korkeakoulujen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM 2008:38) valmisteli ehdotukset korkeakoulutettujen täydennyskoulutustarjonnan parantamiseksi ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja ne sisältyvät aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän raportteihin (OPM 2008:20 ja 2009:11). Uudessa yliopistolaissa on yliopistojen tehtäväksi säädetty myös elinikäisen oppimisen edistäminen. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille on aloitettu vuonna 2009 (300 paikkaa/yhdeksän koulutushanketta) ja se laajenee vuonna 2010 (1200 paikkaa). Lisäksi tutkintoja täydentävät ja työelämän kompetensseista johdetut erityispätevyydet otetaan käyttöön osana tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen toimeenpanoa. Viitekehystä koskevat periaatelinjaukset on valmisteltu opetusministeriön asettamassa työryhmässä (OPM 2009:24). Tutkintokoulutuksen aloituspaikkoihin kohdistuvaa painetta helpotetaan myös tarjoamalla tutkintojen osia avoimena korkeakouluopetuksena, lisäämällä niiden suorittamismahdollisuuksia erillisinä opinto-oikeuksina sekä laajentamalla tutkintojen osien myyntiä täydennyskoulutuksena. Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista (AHOT) tehostetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostojen laatimien periaatteiden mukaisesti. Tavoitetta tuetaan myös opetusministeriön ja korkeakoulujen välisellä sopimusneuvotteluprosessilla ja seurannalla. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kysyntä on suuri ja AKKU-johtoryhmä on asettanut tavoitteeksi sen nostamisen asteittain 2000 paikkaan vuosina 2011 2012. Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehystä koskeva lainsäädäntö valmistellaan niin, että HE voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä määritellään myös erityispätevyyksien asema. 5

Opintotukijärjestelmän rakenteellinen uudistaminen Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelun kehittäminen Toimenpiteen resursointi: OPM:n vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen osoitettiin M lisärahoitus ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä rahoitus lisättiin 4 M pääluokan määrärahojen sisäisellä siirrolla. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen, erityispätevyyksien ja osaamisen näyttöjen kehittämistyötä tuetaan ESR-rahoituksella ja vuoden 2009 talousarvioon sisältyvillä kehittämismäärärahoilla. Avoimen yliopisto-opetuksen (23 M ) ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen (3,5 M ) rahoitus on sisällytetty vuoden 2010 talousarviossa (luku 29.40) osaksi korkeakoulujen kokonaisrahoitusta. OKM: Ministeriön 2.3.2009 asettaman opintotuen kehittämisen johtoryhmän valmistelemien kehittämisehdotusten pohjalta laadittiin hallituksen esitys laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta käsiteltäväksi vuotta 2011 koskevan valtion talousarvion yhteydessä. Eduskunnan päätöksen mukaisesti lait tulevat voimaan 1.8.2011. Opintotuen myöntämiskäytäntö muuttuu korkeakoulujen kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaiseksi, opintojen edistymisen seurantaa tehostetaan sekä opintotuen riittävyys paranee: harjoittelupalkan tai oppilaitoksen maksaman apurahan perusteella tehtävä erillinen tarveharkinta poistuu, lainatakauksen myönnetään korkeakouluopiskelijalle nykyistä automaattisemmin, lukiolaisten lainatakausoikeus laajenee, ulkomailla opiskelevien lainatakaus nousee 160 eurolla ja korkoavustuksen tulorajat nousevat 54 prosentilla. Lisäksi asumislisäkuukausi lasketaan tukiaikaan ja jatko-opintojen tukiaikaa rajataan. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeus koulumatkatukeen laajenee. Huomioita: TYPO:n näkökulmasta johtoryhmän ehdotukset vaikuttavat vaatimattomilta ajatellen työurien pidentämistä. TYPO painottaa, että johtoryhmän jatkotyössä on välttämätöntä kehittää vaikuttavia ehdotuksia opintotuen siirtämiseksi entistä vahvemmin lainamuotoiseksi. Opintotukeen on kyettävä rakentamaan opintojen OPM:n hallinnonalan valtakunnallisissa ESR-kehittämisohjelmissa (TL 2:Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin ja TL 3: Osaajana työmarkkinoille) oli syksyn 2009 hankehaussa erityisenä painopisteenä korkeakouluharjoittelun tehostaminen. Korkeakouluja koskevat ESR-hankkeet ovat kuluvalla rahastokaudella valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa laajoja, koko korkeakoulukenttää koskevia ja sen verkostoihin perustuvia kokonaisuuksia. Niiden pääteemana on korkeakouluopintojen vauhdittaminen ja työmarkkinoille siirtymisen nopeuttaminen. Työharjoittelun tehostaminen kuuluu tähän teemaan. Tarkoituksena on tuottaa pysyviä ratkaisuja, jotka integroituvat osaksi korkeakoulujen normaalia toimintaa. OKM: Yliopistouudistuksen myötä erilliset hankerahoitukset poistuvat. Myös ammattikorkeakouluissa on sama suuntaus. Tämä edellyttää korkeakoulun sitoutumista opintoprosessiensa kehittämiseen omilla varoilla. ESR-rahoitusta suunnataan valtakunnallisina hankkeina yhteisten verkostojen synnyttämiseen opintojen vauhdittamisen ja työllistymisen kysymyksissä. Tarkoituksena ei ole tuottaa erillisiä järjestelmiä tai hajanaista projektitoimintaa vaan toteuttaa projektit korkeakoulujen ydintoimintojen osana. OKM:n hallinnonalan valtakunnallisessa ESR-kehittämisohjelmassa Osaajana työmarkkinoille (Toimintalinja 3) on käynnissä kaksi laajaa hanketta, joiden tarkoituksena on korkeakouluopintojen aikaisen harjoittelun edellytysten parantaminen. Vuosina 2009-2012 toteutettava VALOA-hanke edistää ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä. Työharjoittelu ja yrityksissä tehtävät lopputyöt on hankkeen keskeinen teema. VALOA-hanke rakentaa konkreettisia työkaluja ja ohjaus- ja toimintamalleja työnantajien ja korkeakoulujen käyttöön. Hanke on Helsingin yliopiston päävastuulla ja se muodostaa 16 korkeakoulun, kaupunkien ja yrittäjäjärjestöjen toimintaverkoston. Turun yliopiston päävastuulla on vuosina 2010-2013 toteutettava Lähde työelämään -hanke, jossa rakennetaan korkeakoulujen valtakunnallinen työelämäyhteistyöverkosto. Sen muodostavat työharjoittelun vastuuhenkilöt kussakin korkeakoulussa. Verkoston tehtävänä on luoda työnantajiin jäsentyneet ja pysyvät vuorovaikutusmuodot ja -rakenteet yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla. Yhteistyömallin keskeisinä toimijoita ovat alumnit ja kehitettävään työharjoitteluun kytkeytyvät myös työ- ja elinkeinotoimiston järjestämät harjoittelut ja korkea-asteen oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Ammattistartin vakinaistaminen Ammattistarttien määrä on kaksinkertaistunut aloitusvuoden 2006 500 opiskelijasta noin 1 000 opiskelijaan syksyllä 2008. OPM antoi HE:n (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009. Ammattistarttia koskevat lakiesitykset tulivat voimaan 1.1.2010. (L ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 muuttamisesta: 892/2009 ja L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta: 893/2009). Asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (488/2008) muuttamisesta on vahvistettu joulukuussa 2009. Koulutuksen järjestäjät hakevat vakinaiseen koulutukseen järjestämisluvan opetusministeriöltä kevään 2010 aikana. OPM lähettää tammikuussa 2010 ohjeet koulutuksen järjestäjille järjestämisluvan hakemisesta, lupa annetaan noin 50 60 koulutuksen järjestäjälle, päätökset tehdään huhti-toukokuussa. Vuonna 2009 kokeilukoulutuksessa oli 1 227 opiskelijaa, joten vakinaisessa koulutuksessa syksyllä 2010 on oletettavasti saman verran opiskelijoita. Jyväskylän yliopiston seurantatutkimuksen mukaan noin 70 % ammattistarttikoulutuksen käyneistä on saanut jatko-opiskelupaikan koulutuksen jälkeen. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin ja ammattistartin tehostamishankkeisiin esitetään 3 M rahoitusta. 6

ja sen sekä muiden ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusmuotojen kehittäminen, myös työssäoppiminen Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet syksyllä 2008. Vuonna 2009 koulutuksessa oli 1 402 opiskelijaa. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ottavat käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet syksyllä 2010. Vuonna 2009 koulutuksessa oli 2 835 opiskelijaa. Kotitalousopetus eli talouskoulu ottaa käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet vuonna 2010. Syksyllä 2009 koulutuksessa oli 595 opiskelijaa. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin kohdennettiin kehyspäätöksellä lisämäärärahaa vuosille 2008 2012. Hankkeissa kehitetään uusia työpaikalla tapahtuvan opiskelun toimintamalleja sekä kannusteita työnantajien laajemmalle osallistumiselle työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen. Hankkeen avulla on tarkoitus edistää erityisesti sellaisten opiskelijoiden opintoihin hakeutumista, jotka ovat käytännöllisesti orientoituneita tai joilla on ollut erilaisia ongelmia opiskelussa. Lisäksi hankkeella vähennetään koulutuksen keskeyttämisalttiutta ja edistetään tutkinnon suorittamista sen sijaan, että siirryttäisiin työmarkkinoille kesken koulutuksen. Laajennettu työssäoppiminen muodostaa myös luontevan jatkumon ammattistartin kautta ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyneille opiskelijoille. Elinikäisen oppimisen neuvosto käsittelee koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Sen yhteyteen on perustettu työssäoppimisen jaosto. Toisen asteen koulutuspaikan varmistaminen jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle Vuosien 2008 ja 2009 talousarvioista kohdennettiin yhteensä 4 M laajennetun työssäoppimisen hankkeisiin. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin ja ammattistartin tehostamishankkeisiin esitetään 3 M rahoitusta. Suomessa peruskoulun suorittavat käytännöllisesti katsoen kaikki nuoret. Vuonna 2008 perusopetuksen jälkeen 5,6 % ikäluokasta jäi julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Osuus pieneni edellisvuodesta. (Lähde: Tilastokeskus) OPM arvioi jatko-opintoihin siirtyvien määrän nousseen vuodesta 2005 vajaat 2 %. Vuonna 2008 jatko-opintoihin siirtyi 97,3 % perusasteen päättäneistä. Hallitusohjelmaan ja valtiontalouden kehyspäätöksiin perustuen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää on lisätty vuoden 2008 alusta noin 2 200 opiskelijalla ja vuoden 2009 alusta noin 4 200 opiskelijalla. Lisäksi vuoden 2009 I lisätalousarviossa hyväksyttiin 750 opiskelijan lisäys syksyllä alkaneeseen koulutukseen. Koulutuksen järjestäjille tähän mennessä kohdennettu opiskelijamäärän lisäys on näin ollen yhteensä 7 150 opiskelijapaikkaa. Hallitusohjelman mukaisesti lisäykset on kohdennettu alueellisen työvoimatarpeen mukaisesti ja kasvukeskuksiin. Hallituksen vuoden 2010 talousarvioesitykseen sisältyy, osana hallituksen elvytyspakettia, yhteensä noin 1 250 opiskelijapaikan lisäys ammatillisen peruskoulutukseen. Lisäys kohdistetaan erityisesti nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tavoitteena on samalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen talouskasvun käynnistyessä. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen valtakunnallisten suositusten laatiminen Myös nuorten työpajatoiminta (toimenpide 9) tukee toisen asteen koulutuspaikan varmistamista jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle. OPM:n työryhmän vuonna 2007 asettamien valtakunnallisten suositusten pohjalta ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ja yliopistojen rehtoreiden neuvosto antoivat yhteiset suositukset aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi korkeakouluissa maaliskuussa 2009. Lisäksi uudessa yliopistolaissa ja ammattikorkeakoululaissa selkeytettiin oikaisumenettelyä aiemmin hankitun osaamisen perusteella tehtävissä korkeakoulujen päätöksissä. Toimenpiteiden seurauksena korkeakoulujen käytännöt aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa selkenevät ja yhdenmukaistuvat. Alkoholiveron korotus Alkoholiveroa korotettiin 10 %:lla 1.10.2009. "Monet polut ammattiin -nimisessä ESR-projektissa (2008 2010) on kehitetty yhteistyössä mm. koulutuksen järjestäjien ja nuorten työpajatoiminnan kanssa prosessi, jossa opetussuunnitelmaa hyväksikäyttäen voidaan tunnistaa ja hallita oppimisympäristöjä ja kehittää nuorten parissa toimiville ammattilaisille osaaminen hyödyntää opetussuunnitelmien osaamiskarttaa. Edellä mainittua Keski-Suomen projektin tuloksia hyödynnetään valtakunnallisessa "Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön" -projektissa (2008 2011), jota tuetaan Manner-Suomen ESR-varoin. Nuorten työpajatoimintaan liittyvien ESR-projektien päättyessä ratkaistaan jatkotoimenpiteet. 7

Kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosenttien nosto Selvitys eri keinoista vahvistaa poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja verottajan toimintamahdollisuuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan vahvistamiseksi Hallitus on päättänyt valtiontalouden kehysriihen yhteydessä tiistaina 24. maaliskuuta, että kuntien perimän yleisen kiinteistöveron ala- ja ylärajoja nostetaan alkaen vuonna 2010. Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,5 1,0 %:sta 0,6 1,35 %:iin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22 0,5 %:sta 0,32 0,75 %:iin. YM:n työryhmä selvitti rakennusten kiinteistöveron porrastamista niiden energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella. Työryhmä luovutti raporttinsa asuntoministerille 14.10.2009. Todettiin, että kiinteistöveron porrastamiseen on vaihtoehtoisia malleja. Päätökset asiassa edellyttävät vielä lisäselvityksiä. OM ja SM raportoivat, että valtioneuvosto hyväksyi 17.12.2009 periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2010 2011. Ohjelmaluonnos sisältää 18 toimenpidekokonaisuutta, joilla vahvistetaan poliisin, syyttäjän, tuomioistuimen ja verottajan toimintamahdollisuuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan vahvistamiseksi sekä vastuutahot eri hankkeille. Ohjelma on laadittu kaksivuotiseksi, jotta ohjelmien ajoituksessa päästäisiin normaalien vaalikausien rytmiin. Sekä neljännessä että esiteltävässä viidennessä harmaan talouden torjuntaohjelmassa keskeisimpinä hankkeina on esitetty käännetyn arvonlisäverojärjestelmän luomista rakennusalalle (ks toimenpide 20) ja toisaalta verottajan oikeutta tehdä vertailutietotarkastuksia rahoituslaitoksissa. Rakennusyritysten taholta on ehdotettu, että rakentaminen tulisi säätää luvanvaraiseksi. Viidennessä torjuntaohjelmassa esitetään, että rakentamiseen tulisi luoda urakoitsijoiden sertifiointijärjestelmä; urakoitsijalla olisi oltava tietyt perustiedot yritystoiminnan vastuullisuudesta. Tällä toimenpiteellä voidaan nostaa tulokynnystä rakennusalalle. Lisäksi OM on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia, vaatiiko rikoslain rahanpesua koskeva sääntely ja täytäntöönpano muutoksia. Työryhmän määräaika on helmikuun 2010 loppuun. Oikeusministeriön vastuulla talousrikostorjuntaohjelmassa ovat toimenpiteet 9-13. Niiden osalta toteutuminen on seuraava: 9) Esitutkinta ja pakkokeinolain uudistusta koskeva HE 222/2020 vp on annettu eduskunnalle; 10) Lahjusrikoksia koskeva HE 79/2010 vp on an-nettu eduskunnalle, 11) Rahanpesua koskeva HE 285/2010 vp on annet-tu eduskunnalle 3.12.2010; 12) Hovioikeusuudistusta koskevat lait on hyväksyt-ty ja ne tulevat voimaan 1.1.2011; 13) Ulosottotoimen eritysperinnän laajentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna 2011. Selvitys siirtymisestä ns. käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään rakennusalalla Syyttäjäpanosta talousrikoksiin on vahvistettu. Päätoimisten talousrikossyyttäjien määrää on hallituskaudella lisätty neljällä, 31:een. Vuonna 2011 luku tulee nousemaan 36:een. Muidenkin kokeneiden syyttäjien työpanosta on voitu kohdentaa talousrikoksiin aiempaa enemmän. Poliisin ja syyttäjien esitutkintayhteistyötä on lisätty ja sen sisältöä kehitetty. Käynnissä on kehittämishanke, jossa Valtakunnansyyttäjänvirasto osoittaisi vaativimpiin asioihin riittävän työpanoksen syyttäjänvirastoista. Erikoisperinnän laajentaminen koko maan kattavaksi toteutuu keväällä 2011. VM:n selvityksen tarkoituksena on saada tarkempi kuva käännetyn verovelvollisuuden tehokkuudesta veropetosten vähentämisessä sekä sen vaikutuksista verotuottoon, verovalvontaan sekä verovelvollisten ja verohallinnon kustannuksiin. Selvitystyötä on tehty yhdessä Verohallinnon, Viranomaisyhteistyöprojektin (VIRKE), Elinkeinoelämän keskusliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa. Selvitys valmistui 30.11.2009 ja lähetettiin lausunnolle. Lausuntojen määräaika oli 8.1.2010. Asiaa koseva hallituksen esitys annettiin keväällä 2010. 8

VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN JATKOVALMISTELU Valtionosuusjärjestelmän jatkovalmistelu Hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja jatkovalmistelu VM:n koordinoima valtionosuusuudistus on toteutettu hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistämisen osalta. Tätä koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle lokakuussa 2009. Uudistus tulei voimaan vuoden 2010 alussa. Määräytymisperusteiden osalta valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta ei toteuteta tällä hallituskaudella. Hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen hallitusohjelman mukaisesti puitelain edellyttämin poikkeuksin vuoden 2010 alusta lisää vuoden 2010 talousarviossa VM:n hallinnonalan määrärahoja noin 7,6 mrd edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen harvaan asuttujen kuntien ja saaristokuntien valtionosuuksia on korotettu 30 M. Nykyisten sektorikohtaisten valtionosuuksien (VM, STM, OPM) keskittäminen valtiovarainministeriöön lisää VM:ssä valtionosuusasioiden valmistelusta aiheutuvia menoja, minkä johdosta STM:n ja OPM:n hallinnon-aloilta on vuoden 2010 talousarviossa siirretty yhteensä 80 000 a VM:n toimintamenomomentille. TALOUSKASVUN EDELLYTYSTEN VAHVISTAMINEN Uusiutuva energia: energiapuun tarjonnan tukeminen, erilaiseen käyttöön liittyvien investointien tukeminen SM:n Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyy toimenpide, jonka mukaisesti valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa selvitetään, voidaanko palvelujärjestelmän mahdollisuutta käyttää pidempi aika maahanmuuttajien palvelemiseen toteuttaa ns. korotetun asiakaskertoimen kautta. Esi- ja perusopetuksessa on tarkoitus edelleen säilyttää valtionosuuden korotusperusteena vieraskielisten osuus kokonaisasukasluvusta. Olisi kuitenkin tärkeää laajentaa tämä menettely koskemaan myös muita maahanmuuttajien kannalta keskeisiä palveluja, kuten päivähoitoa ja sosiaali- ja terveystoimen palveluja. MMM tukee nuorista metsistä saatavan energiapuun korjuuta ja haketusta tähän tarkoitetun määrärahan puitteissa. Momentin 30.60.44 määräraha (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) kasvaa vuonna 2010 3,3 milj. eurolla. Määrärahan lisäys kohdennetaan erityisesti nuoren metsän hoitoon sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Metsähakkeen käytön ennustetaan kasvavan hallituskaudella (käyttömäärät 2006 3,6 milj. ja 2008 4,6 milj. kuutiometriä). Metsähakkeen käyttömäärille asetetut kasvutavoitteet lisäävät energiapuun korjuu- ja haketustuen kysyntää. Korjuu- ja haketustuen käyttö onkin lisääntynyt voimakkaasti (käyttö 2008: 5,1 milj. euroa, arvio 2009: 12 milj. euroa). Metsäenergian käyttöä energianlähteenä on edistetty myös muilla Kansallisen metsäohjelman 2015 mukaisilla toimenpiteillä (esim. tutkimus- ja kehittämistoimenpiteet). Valtakunnallisesti kattavaa energianeuvontaa ei ole kyetty määrärahojen puuttuessa järjestämään, koska toiminnan vakinaistamiseen ei ole osoitettu määrärahaa. Metsäkeskukset ovat pyrkineet hankkimaan energianeuvontaan hankerahoitusta, mutta tilanne vaihtelee huomattavasti metsäkeskuksittain. TEM:n metsäalan strategisessa hankkeessa on toteutettu seuraavat toimenpiteet: - Metsä- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn arviointi on toteutettu ja raportin johtopäätösten pohjalta talouspoliittinen ministerivaliokunta teki 29.9.2009 linjaukset, joiden mukaisia toimenpiteitä toteutetaan. - Metsäalan yritystoiminnan edellytysten ja liiketoimintaosaamisen edistämiseksi on laadittu ehdotuksia työryhmässä ja käynnissä on ulkopuolinen selvitystyö metsäpalveluliiketoiminnan kasvumahdollisuuksista. - Uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittämiseksi perustamalla metsäalan yrityskiihdyttämö on käynnissä selvitystyö - Puumarkkinoiden toimivuutta kuvaava raportti ja toimenpide-ehdotukset on julkaistu marraskuussa 2009 ja niistä johdetut toimenpiteet siirtyvät toteutukseen v. 2010 - Puuperäisen energian tuotannon osalta työryhmä laatii toimenpide-ehdotuksia alan pullonkaulojen avaamiseksi, ehdotukset valmistuvat vuoden 2010 alussa. Huomioita MMM: Ongelmana on epävarmuus energiapuun korjuu- ja haketustuen riittävyydestä jatkossa. Esimerkiksi vuonna 2009 ilman II lisätalousarviossa myönnettyä 12 milj. euron määrärahaa energiapuun korjuuta nuorista metsistä ei olisi pystytty jatkamaan keskeytyksettä. Jotta metsähakkeen käyttö olisi vuoteen 2020 mennessä ilmasto- ja energiastrategiassa asetetulla runsaan 12 milj. kuutiometrin tasolla, tulisi kehityspolun mukainen hakkeen vuotuinen käyttö olla vuonna 2010 noin 7 milj. kuutiometriä. Tämä edellyttää, että jatkossa nuorista metsistä korjattavan energiapuun lisäämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kehyspäätöksessä osoitetaan riittävät määrärahat momentille 30.60.44. 9

Voimavarojen kohdentaminen ilmasto- ja energiateknologian tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistämiseen TEM:n strategia ja konserniohjaus painottavat ilmasto- ja energiasektoreita. Tekesin, VTT:n ja Finpron toimia on kohdistettu ja kohdistetaan edelleen voimakkaasti näille alueille tulosohjauksessa. Tekesin rahoituksesta 40 % on kohdistunut energia- ja ympäristöalueille. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (energia- ja ympäristöalan CLEEN Oy:n, Metsäklusteri Oy:n, tieto- ja viestintäteollisuuden ja -palvelujen TIVIT Oy:n, metallituotteiden ja koneenrakennuksen FIMECC Oy:n sekä rakennetun ympäristön RYM Oy:n) tutkimusohjelmat sisältävät energia- ja ympäristöalan sekä resursseja säästävien teknologioiden hankkeita. Suunnitelmien mukaan vuonna 2012 Tekesin rahoituksesta 20 % kohdistuu keskittymiin. YM on asettanut 1.1.2009 ympäristöinnovaatiopaneelin, jonka tavoitteena on löytää keinoja, joilla ympäristöpolitiikka tukee aiempaa vahvemmin ympäristöinnovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Tavoitteena on, että ympäristönsuojelun tavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja että ympäristöpolitiikka luo edellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. Paneeli lisää ympäristöteknologian kehittäjien ja ympäristöhallinnon vuoropuhelua ja parantaa alan toimijoiden mahdollisuuksia seurata ympäristölainsäädännön kehitystä. Paneelin toiminta tukee Sitran ympäristöliiketoimintaohjelman sekä kansallisen innovaatiostrategian toimeenpanoa. Paneelin toimintaa ohjaa vuosille 2009 2010 laadittu toimintaohjelma. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on lisätä tuulivoimatuotantoa nykyisestä noin 140 megawatista 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimarakentamisen edellytykset paranevat huomattavasti, kun myös sisämaan tuulisuustiedot kattava tuuliatlas valmistuu vuoden 2009 lopulla ja valmisteilla oleva tuulivoimatuotannon syöttötariffi otettaneen käyttöön vuonna 2010. Valtioneuvoston 13.11.2008 tarkistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille ja sovitetaan yhteen muun muassa maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. Tuulivoimaa koskevan kaavoituksen edistämiseen on osoitettu vuoden 2011 talousarviossa 1,5 milj. euroa. YM:n hallinnonalalla on valmistunut 10/2010 toimintaohjelma ERA17 (Energiaviisaan rakentamisen aika 2017). Se linjaa toimia, joilla parannetaan rakennetun ympäristön energiatehokkuutta uudis- ja korjausrakentamisessa, rakennusten ylläpidossa, maankäytössä ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Ohjelma sisältää 31 toimenpide-ehdotusta, jotka käsittelevät muun muassa energiatehokasta maankäyttöä, hajautettua energiantuotantoa, rakentamisen ohjausta, kiinteistöjen käyttöä ja omistusta sekä osaamisen kehittämistä. Luonnonvarapolitiikan koordinaation vahvistamisen valmistelu Huomioita YM: Resurssien niukkuus voi rajata ympäristöinnovaatiopaneelin keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Tuulivoimatuotannon lisäystavoitteen toteutuminen edellyttää mm. maakuntakaavoituksen nopeaa etenemistä sisämaassa. Tuulivoimaa koskevat vaatimukset täyttävän kaavoituksen ripeä eteneminen voidaan varmistaa vain, mikäli tarvittaviin selvityksiin pystytään kohdentamaan riittävät voimavarat. Määrärahaehdotus TAE 2011:ssa. VNK:n puheenjohdolla toiminut poikkihallinnollinen selvitystyöryhmä kartoitti lyhyellä aikataululla eri ministeriöissä ja hallinnonaloilla meneillään olevia hankkeita Sitran luonnonvarastrategian muutosaskeleissa ja ehdotti eri vaihtoehtoja luonnonvarapolitiikan valtioneuvostotason koordinaatiolle. Kartoitus osoitti, että eri hallinnonaloilla on menossa paljon toimintaa, joka toteuttaa Sitran luonnonvarastrategiaa, mutta toiminta on osin koordinoimatonta ja Suomen kehittyminen johtavaksi kestävän luonnonvarojen käytön maaksi edellyttäisi merkittävää strategista linjausta ja panostusta. Työryhmä luovutti muistionsa pääministerin valtiosihteerille lokakuussa 2009, jonka jälkeen sitä on käsitelty hallitusryhmissä ja kansliapäällikkökokouksessa. Luonnonvarapolitiikkaa ryhtyy jatkossa koordinoimaan ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä ministeri Mauri Pekkarisen johdolla. Poliittisista linjauksista riippuu, millaisilla panostuksilla valtioneuvostossa tuetaan kestävää luonnonvarapolitiikkaa. Kuluvalla hallituskaudella mahdollisesti tehtävät uudet avaukset tai merkittävät resurssipanostukset edellyttävät poliittisia päätöksiä. Talousneuvosto keskustelee luonnonvarapolitiikasta tammikuun lopulla 2010. YM: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle luonnonvaraselonteon Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous joulukuussa 2010. Ympäristöministeriö osallistui selonteon valmisteluun. 10

Ruokastrategian laatiminen Selonteko ruokapolitiikasta on annettu eduskunnalle 14.10.2010. Selonteossa hallitus pitää tärkeänä sitä, että koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky turvataan ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Ministeriöiden välistä yhteistyötä ruokapolitiikassa aiotaan parantaa. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa ruoka-alan koordinaatiosta valtionhallinnossa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Ruokaselonteko pohjautuu kansallisen ruokastrategian esitykseen. Valtioneuvoston kanslia asetti marraskuussa 2009 johtoryhmän valmistelemaan kansallista ruokastrategiaa. Kesäkuussa 2010 valmistuneessa esityksessä linjattiin tulevaisuuden visio huomisen ruoasta. Esityksen mukaan strategian toteutumiseksi tarvitaan kuluttajalähtöisyyttä, yhteistä päätöstä tehdä ruoka-alasta kasvun ala, ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen lisäämistä sekä uutta ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomallia. Selonteossa on listattu noin 50 toimenpidettä, joiden avulla toteutetaan ruokastrategian tavoitteita lähivuosina. Toteutuksen rahoitustarpeista päätetään myöhemmin valtiontalouden kehyspäätös- ja talousarvioprosesseissa. Kasvuprojektin käynnistäminen Julkisten tutkimusvarojen lisääminen TEPO on tehnyt yhteistyötä Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman kanssa erityisesti kouluruokailun kehittämiseksi ja terveellisten välipalojen saamiseksi kouluihin. Joukkoruokailun seurantaryhmän ehdotuksista on valmistunut toimenpidesuositus marraskuussa 2009. Joukkoruokailun seurantaryhmän ehdotukset joukkoruokailun kehittämiseksi on käsitelty TEPO-ministeriryhmässä tammikuussa 2010. Myös LAPO on tehnyt yhteistyötä Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman kanssa yhdessä TEPO:n kanssa. VNK käynnisti toukokuussa 2009 hankkeen, jonka tarkoituksena on etsiä uusia keinoja talouskasvun nopeuttamiseksi. Ministeri Antti Tanskasen johtamassa hankkeessa huomio kiinnittyy erityisesti tuottavuuden kohentamiseen tavalla, joka ottaa huomioon ympäristöön ja sosiaaliseen koheesioon liittyvät reunaehdot. Hanke tuottaa väliraportin helmikuussa 2010. Väliraportti sisältää keskeisen analyysin ja tähtää ennen kaikkea kansalaiskeskustelun virittämiseen. Se saattaa myös sisältää joitain ehdotuksia, joita voidaan ryhtyä panemaan toimeen jo vuoden 2010 aikana tai 2011 TAE:ssa. Loppuraportti valmistui alkusyksystä 2010. OKM: Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin Suomessa vuonna 2009 noin 6,8 miljardia euroa. Tästä yritysten osuus oli yli 4,8 miljardia euroa, korkeakoulusektorin vajaa 1,3 miljardia euroa ja muun julkisen sektorin yli 650 miljoonaa euroa. T&k-menoja tilastoitiin noin 100 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vähenivät noin 250 miljoonaa euroa vuoteen 2008 verrattuna. Julkinen t&k-rahoitus talousarvioesityksissä on ollut vuonna 2009 yhteensä 1 900 M ja 2010 n. 2 055 M. Vuoden 2010 TAE:ssa on vuoteen 2009 verrattuna kasvua 155 M eli n. 8 %. Julkisen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta nousee arviolta 1,17 prosenttiin. Hallituskaudella Suomen Akatemian kilpailtu tutkimusrahoitus on kasvanut. Akatemian myöntövaltuus oli vuonna 2008 245,6 (2007 225,3) Meuroa ja vuonna 2011 tulee olemaan 314,6 Meuroa. Kasvuun sisältyy vuodesta 2010 lähtien vuositasolla noin 24 Meuron tekninen lisäys johtuen tutkijavirkamuutoksesta. Eduskunta hyväksyi vuoden 2010 III lisätalousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriölle tilausvaltuuden uuden supertietokoneen ja datakeskuksen hankkimiseksi siten, että tehtävistä sopimuksista saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2012-2014 yhteensä 25 milj. euroa (5 Me 2012, 10 Me 2013 ja 10 Me 2014). Ensimmäisenä toimenpiteenä hankkeen toteuttamiseksi CSC-yhtiö on päättänyt rakentaa Kajaaniin entisen paperitehtaan tiloihin ekotehokkaan palvelinkeskuksen, johon tarjouskilpailun perusteella hankittava supertietokone voidaan sijoittaa 2012. OPM:n hallinnonalalla tutkimuksen resurssit ovat kehittyneet vuodesta 2009 vuoteen 2010 seuraavasti: - Suomen Akatemian valtuus nousee 102,9 M. Koska noususta 90 M on kuitenkin teknistä johtuen akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden virkojen muutoksesta tutkijantehtäviksi, tiede- ja teknologianeuvoston (nyk. tutkimus- ja innovaationeuvoston) linjauksen ja OPM:n esittämän 40 M :n tasokorotus ei toteutunut vuoden 2010 talousarviossa vaan aitoa kasvua oli vajaat 30 M. - Akatemian painopistehankkeille on pyritty löytämään rahoitusta, mm. pohjoismaisen huippututkimushankkeen ns. pääministeriraha (530 000 euroa/vuosi viiden vuoden ajan) maksetaan Akatemian käytettävissä olevista tieteen veikkausvoittovaroista. Tieteen veikkausvoittovaroihin lisättiin vuoden 2009 I lisätalousarviossa runsaat 5,8 M. Lisäys kohdennettiin Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeeseen, vanhojen aineistojen tietokantaluettelointiin ja pitkäaikaissäilytykseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen tarvitsemien tietoaineistojen välityspalvelun kehittämiseen. Vuoden 2010 talousarvioon sisältyy esitys tieteen veikkausvoittovarojen kasvattamiseksi 8,7 miljoonalla eurolla. Tutkimusinfrastruktuurin kehittämisessä o Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumi (ESFRI) on laatinut tiekartan usean maan yhteisistä tutkimusinfrastruktuureista. 11

Panostaminen tutkimustulosten kaupallistamiseen, liiketoimintaosaamiseen ja kansainvälistämiseen Selvitys PK-yritysten t&k-menojen verovähennysjärjestelmästä o OPM:n johdolla 2009 valmistunut kansallinen tiekartta, jonka hankkeiden rakentamiskustannusten on arvioitu olevan 230 M lähivuosina. o Tutkimus- ja innovaationeuvosto on esittänyt tiekartan tutkimusinfrastruktuureihin kohdennettvaksi 55 miljoonan euron tasokorotus vuoteen 2011 mennessä. OPM on esittänyt rahoitusta lisättävän keskitettynä kilpailtuna rahoituksena TINin mukaisesti, mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. o TAE:ssa 2010 on osoitettu yhteensä 3 M (1 M IL/LVM ja 2 M SA/OPM) kiireellisimpien hankkeiden valmisteluun ja käynnistämiseen (kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä (ICOS) ja biotieteiden infrastruktuurit (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). TEM: TEM:n rahoituskehys t&k toimintaan on lisääntynyt. Rahoitus kanavoidaan VTT:n ja Tekesin kautta. TEM raportoi seuraavia toimenpiteitä: - Tekesin rahoitusasetuksen muutos (VNA 298/2008) mahdollistaa sen, että Tekes voi panostaa näille alueille - Keksintösäätiö on kehittänyt Tuoteväylä-palvelun, joka tarjoaa maksutonta asiantuntijapalvelua yksityishenkilöille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Tuoteväylän ensisijainen tehtävä on arvioida ideoiden mahdollisuuksia, synnyttää kannattavaa liiketoimintaa ja ohjata potentiaaliset ideat eteenpäin sopiville yhteistyötahoille. HO:n mukaisesti Keksintösäätiön perusrahoitusta lisätään 5 %:lla vuosina 2010 ja 2011. - TEM:n, Tekesin ja Averan yrityskiihdyttämöohjelma VIGO on käynnistetty. VIGO-ohjelmassa on toiminnassa kuusi kiihdyttämöä - Metsäalan yrityskiihdyttämötoimintaa koskeva selvitys valmistunut helmikuussa 2010. Käynnistämistä varten ei ole löydetty sopivaa tiimiä. Teollisuussijoitus selvittää 1/2011 mennessä metsäalan potentiaalisia sijoituskohteita. - Osaamiskeskusohjelman 13 temaattisen osaamisklusterin avulla kootaan eri puolilla maata sijaitsevaa osaamista verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi. Tällä tavoin luodaan vaikuttavampia hankekokonaisuuksia huippuosaamisen hyödyntämiseksi sekä edistetään innovaatiotoiminnan uusien toimintamallien kehittämistä ja käytäntöjen leviämistä - Yritysten yhteisvientihankemomentille on vuodelle 2010 myönnetty 25, 228 M valtuutta, mikä on noin 25 % nykytasoa enemmän. - Osana metsäalan strategista ohjelmaa toteutetaan monia kehittämishankkeita. Kohdassa 22 mainittujen lisäksi puutuoteteollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämiseksi käynnistyvät 2010 alussa työryhmän kartoituksen jatkona, PuuSuomiverkosto käynnistetty uudestaan 1.1.2010 ja helmikuussa käynnistetty Tekesissä puutuotealan aktivointi ja uudistamishankkeet (Puuska ja Energiapuuska). Suomen ja Venäjän metsässtrategioiden vertailu ja yhteistyön ilisääminen on käynnistynyt vuoden 2010 lopulla ja jatkuu vuoden 2011 aikana. OPM asetti yhdessä TEM:n kanssa kesäkuussa 2009 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on tutkimuspohjaisten innovaatioiden kaupallistamisen kehittäminen ja kasvuyrittäjyyden edistäminen. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on laatia konkreettinen ehdotus korkeakoulujen kaupallistamistoiminnan kehittämisestä. Asiantuntijaryhmän raportti valmistui joulukuussa 2009. TEM asetti 9.3.2009 t&k-menojen verovähennysjärjestelmää selvittävän työryhmän, jonka loppuraportissa 3.6.2009 suositetaan, että: o Suomessa otetaan käyttöön yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä täydentämään nykymuotoista hyvin toimivaa ja korkealuokkaista innovaatiotoiminnan julkisen tuen järjestelmää o T&k-verokannustinjärjestelmä otetaan käyttöön määräaikaisena (esim. 3 v) mahdollisimman pian Talouspoliittinen ministerivaliokunta pyysi 11.8.2009 verotuksen kehittämistyöryhmältä selvitystä mahdollisuudesta luoda yritysten t&k-menojen verokannustinjärjestelmä. Lausunnossaan 28.9.2009 työryhmä esitti, että t&k-vähennystä ei tulisi ottaa käyttöön tällä vaalikaudella. Verovähennysoikeuden laajentamisen selvittelyä jatketaan VM:n alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtamassa verotuksen kehittämistyöryhmässä yhteistyössä TEM:n ja VM:n kanssa. Talpon on määrä ottaa kantaa erillisen t&k-vähennyksen tarpeellisuuteen korkeintaan keväällä 2010. Huomioita: TYPO: Asia ei ole edennyt toivotulla tavalla, kun se on tässä vaiheessa kytketty osaksi verotuksen kokonaisarviointia eikä t&k-menojen verovähennykseen perustuvaa innovaatiotoiminnan vauhdittamista ole lähdetty edistämään erillisenä, nopeasti toteutettavana hankkeena. 12

Pääomasijoittamisen verokohtelun uudistaminen kasvuyrittäjyyden edellytysten vahvistamiseksi VM on valmistellut luonnoksen HE:ksi sijoitusrahastolain muuttamisesta. Kuulemistilaisuus 6.4.2009 ja lausuntokierros 16.3. 4.5.2009. Luonnosta on käsitelty ja käsitellään edelleen myös osana VM:n ja TEM:n välisiä keskusteluja. Hankkeen valmistelua ei ole kiirehditty lausuntopalautteen ristiriitaisuuden ja sijoitusrahastojen sääntelyyn Suomessa ja Euroopan unionissa kohdistuvien muiden muutoshankkeiden vaatiman huomion johdosta. Valmistelu jatkuu lausuntojen huomioon ottamisella. Tavoitteena on saada HE eduskunnalle vuoden 2010 aikana. TEM on työstänyt yhdessä VM:n kanssa ehdotusta yksityissijoittajan (ns. businessenkeli). Talpol päätti marraskuussa, että businessenkelien verokannustimen osalta edetään VM:n ehdotuksen mukaan: Tuloverolain 50 :ssä säädettyä omaisuuden luovutustappioiden vähentämisaikaa pidennettäisiin siten, että omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennettäisiin omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena. Ulkomaisen riskipääoman tarjonnalta on pyritty poistamaan esteitä erityisen verohallinnon ohjeistuksen avulla. Asia on valmistelussa VM:n vero-osastolla. VM:n kanssa on käyty keskusteluja yleishyödyllisten yhteisöjen pääomasijoitusten veroneutraalisuudesta. TEM: Luotu kasvuyrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen tähtäävien yritysten tarpeisiin liittyvän politiikan kokonaisuus. Lisäksi kehitetty businessenkelimallia ja vähennetty rahastosijoituksiin liittyviä ja kasvurahoituksen saantiin liittyviä esteitä. Yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämistoiminnan tehostaminen Huomioita TEM: TEM: TEM:n näkemyksen mukaan Talpon linjaus marraskuulta 2009 ei luo aitoa kannustinvaikutusta sijoitusten tekoon tai osaamisen siirtoon alkaviin kasvuyrityksiin, eikä toimisi kasvuyritysympäristön aktivoijana samalla tavoin kuin varsinainen verokannustin. Tappioiden vähennyskohtelulla voidaan toki kohentaa yleisiä sijoitustoiminnan edellytyksiä ja tätä kautta myös osaltaan vahvistaa businessenkelitoiminnan edellytyksiä. Hetemäen verotyöryhmän toteuttaman arvioinnin yhteydessä on syytä nostaa esiin myös tarve löytää verotuksen keinoin ratkaisu aikaisen vaiheen kasvurahoituksen ja businessenkelitoiminnan aktivointiin. TYPO: Asiassa tarvitaan uusia päätöksiä verokannustimista yksityisten pääomasijoittajien aktivoimiseksi kasvuyritysten rahoittamiseen. TEM:n mukaan taloustilanne on lisännyt kansainvälistymisrahoituksen kysyntää. Suomalaisyritysten vientiä, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä on edistetty ministerivetoisten vienninedistämismatkojen avulla. Nykyisten keskusten (Kiina, USA, Japani ja Venäjä) lisäksi innovaatiokeskusverkostoa laajennetaan Intiaan v 2011. FinNode-keskukset ovat merkittävällä tavalla lisänneet asemamaittensa innovaatiotoiminnan ja markkinoiden kehityksen ymmärrystä Suomessa sekä auttaneet suomalaisia toimijoita löytämään strategisia kumppaneita. Osaamiskeskusohjelman 13 osaamisklusteria ovat selkiyttäneet alueiden välistä työnjakoa temaattisilla osaamisaloilla ja lisänneet yhteistyötä alueiden välillä muun muassa kansainvälistymisen edistämisessä. TEM on käynnistänyt kansainvälistämistoimijoiden synergia-analyysin, joka on valmistunut 31.5.2010. Metsäalan strategisessa ohjelmassa on toteutettu puutuoteteollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin tilannekartoitus ja selvitys kehittämismahdollisuuksista yhteistyössä metsäalan organisaatioiden kanssa. Jatkotoimenpiteet liiketoiminnan kehittämiseksi käynnistyvät v. 2010 alussa. PuuSuomiverkosto käynnistetään uudestaan. Tekesin puutuotealan aktivointi ja uudistamishanke käynnistetään v. 2010 alussa. Yritysten yhteisvientihankemomentille vuodelle 2010 on myönnetty 25,228 milj. euroa valtuutta, mikä on neljänneksen nykytasoa enemmän. Vuoden 2010 budjettiesityksessä innovaatiokeskittymien kehittämisen rahoitus on koottu yhdelle momentille, mikä antaa paremmat edellytykset myös FinNode-verkoston toiminnan jatkuvuudelle. Luovien alojen yrittäjien asiantuntijapalvelujen kehittäminen ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen OPM ja TEM rahoittavat yhdessä FinPron toteuttaman luovien alojen yritysten kasvuohjelman 2009 2011. Hanke on osa kulttuuriviennin kehittämisohjelman toimeenpanoa ja siitä päätettiin kulttuuriviennin ohjausryhmässä. Hanke liittyy myös Finpron palveluviennin kehittämiseen ja sen tavoitteena on lisätä merkittävästi ohjelmaan valittavien n. 20 yrityksen liikevaihtoa viennin lisääntymisen kautta. TEM toteuttaa Luova talous -strategista hanketta, jossa painopisteinä luovan työn kehittäminen, yrittäjyyden edistäminen, uusien toimintamallien kartoittaminen sekä ennakointi. Yrittäjyyden edistämisessä on toteutettu mm. seuraavia toimenpiteitä: o OPM:n, TEM:n ja UM:n yhteinen kulttuuriviennin kehittämishanke on valmistellut kulttuuri-viennin kehittämisen toimenpideohjelmaa. TEM ja OPM rahoittavat yhdessä Finpron luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja viennin kehittämisohjelmaa (LUOVAAMO) o TEM ja OPM ovat osallistuneet vuonna 2009 Pohjoismaiden ministerineuvoston luovien alojen elinkeino- ja kulttuurihallintoa yhdistävään KreaNord - hankkeeseen, TEM:n Luovan talouden strateginen hanke aloittaa osana PMN:n KreaNord -hanketta kaksivuotisen luovien alojen yrityshautomotoiminnan ja rahoitusmallien kehittämishankkeen (2010 2011). o Ministeri Sinnemäen tilaama selvitys luovan talouden kehittäjätoimijasta luovutettiin 10.12.2009. Luovan talouden kehittäjätoimijan organisointia ja toimintaa suunnitellaan ja pilotoidaan vuoden 2010 aikana. 13

o TEM:n luovan talouden strategisessa hankkeessa on tilattu selvitykset mm. starttirahan merkityksestä luovien alojen yksinyrittäjän arjessa, muotoilun muuttuneesta roolista sekä luovan talouden kehittämisen nykytilasta; kaikki selvitykset valmistuvat syksyn 2009 aikana o PKT-säätiön ylläpitämäänwww.asiantuntijahaku.fi -palveluun on kerätty luovien alojen yritysten erityistarpeisiin perehtynyt asiantuntijaverkosto (noin 30 henkilöä) o Luovien alojen yrityshautomopalvelu Jalostamon koordinaatio jalkautetaan PKT-säätiöstä Apake -hankkeen rahoituksella Keski-Suomen ELY-keskuksen hoitoon o Ketterien (agile) rahoitusinstrumenttien suunnittelu pienten yritysten ja yritysverkostojen kehittämishankkeiden rahoittamiseksi on käynnissä (TEM/TEKES) o Poikkisektoriaalisten ja pk-yritysten verkostomallien kehittäminen (mm. living labs, protomo -hanke ja OSKE-ohjelma). o Yritys-Suomi-portaalia kehitetään edelleen ja Ohjataan yrityspalvelu-järjestelmää ja yritystutkijoita tunnistamaan yritysten uudet toimintamallit ja liiketoiminnan uudet alueet. OKM vahvistaa luovien alojen yrittäjien yrittäjyysosaamista toimeenpanemalla Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESR-osarahoitteista kehittämisohjelmaa 2007 2013. Kehittämisohjelmalla vahvistetaan luovien ja kulttuurin alojen tuotekehitys- ja innovaatio-, liiketoiminta- ja yrittäjyys, tuottaja- ja manageriosaamista sekä alan tietoperustaa ja ennakointia. Kehittämisohjelman EU:n ja valtion rahoituksen osuus on noin 14 miljoonaa euroa ja siitä toteutetaan vuoden 2010 lopussa 16 hanketta, jotka tukevat politiikkariihen tavoitetta luovien alojen yrittäjien kansainvälistyjmisestä ja yrittäjyysosaamisen vahvistamisesta. Alan tietoperustaa on vahvistanut erityisesti koordinoiva Luova Suomi -hanke, www.luovasuomi.fi. OKM ja TEM ovat asettaneet yhdessä poikkihallinnollisen luovan talouden ja kulttuurin tulevaisuustyöryhmän, joka valmistelee esityksen luovan talouden kehittämistoimista ja koordinaationra-kenteesta tulevalle hallituskaudelle. Valtioneuvoston 200 vuotisjuhlaistunnon päätöksen mukaisesti jaettiin tunnustuspalkintoja sellaisille alle 29 vuotiaille nuorille, jotka ovat luovalla ja menestyksellisellä tavalla työllistäneet itsensä ja/tai muita henkilöitä. Valtion talousarvioesityksessä oli varattu 500 000 euron määräraha tarkoitukseen. Määräraha oli kertaluonteinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistämässä luovan työn tekijöiden toimeentuloedellytysten selvitystä (selvittäjänä Tarja Cronberg). Vuonna 2010 opetusministeriö varaa määrärahan luovan talouden edistämiseen. Huomioita: TEM: Yrityspalvelujärjestelmä ei tunnista uusia toimialoja tai niillä toimivien yritysten verkostomaisten toimintamallien liiketoiminnan mahdollisuuksia. Erilliset luovien alojen yrityksille tarkoitetut palvelut eivät yksin korjaa tilannetta vaan tarvittaisiin koko yrityspalvelujärjestelmän läpäisevää osaamisen kehittämistä. Luovan talouden kehittäjätoimijaa ei ole budjetoitu vuoden 2010 talousarvioesitykseen, mutta sitä voidaan pilotoida ESR-rahoituksella vuonna 2010. Rahoitusta kehittäjätoimijalle haetaan vuodelle 2011. OPM: Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESR-osarahoitteisen kehittämisohjelman rahoitusta on haettu kaikilla hakukierroksilla 2 3 kertaa enemmän kuin rahoitusta on voitu myöntää. Kehittämisohjelmasta ei voida myöntää rahoitusta yksittäisten yritysten tai toimijoiden konkreettisiin tuote- ja palvelukehityshankkeisiin, joihin on kuitenkin suuri tarve.tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä luovien alojen yrittäjien, ammatinharjoittajien, yrittäjiksi aikovien ja alan 3. sektorin toimijoiden asiantuntijapalveluiden kehittämisestä ja yrittäjyysosaamisen vahvistamisesta. Tämän hetkiset toimenpiteet vastaavat vain osaan toimijoiden tarpeista. 14

Julkisin varoin luotujen tietovarantojen hyödyntämisen tehostaminen OKM: OKM on toteuttanut seuraavat toimenpiteet: - Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa on kehitetty kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen asiakasliittymä, jonka kautta niiden tietovarannot ovat haettavissa ja palvelut käytettävissä. Yhteinen asiakasliittymä otetaan käyttöön 2011, jolloin sen kautta on haettavissa noin 6 miljoonaa digitaalista objektia ja 60 miljoonaa viitettä. - Digitoitujen ja alkujaan digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilymisen ja tulevan käytön turvaavan, keskitetyn pitkäaikaissäilyttämisjärjestelmän kustannusja hyötyanalyysi, riskianalyysi ja etenemissuunnitelma valmistuivat 2010 ja toteuttamissuunnitelma valmistuu 2011. Tavoitteena on pitkäaikaissäilytysjärjestelmän I toteutusvaiheen käynnistäminen vuoden 2011 lopussa. Digitoitujen kulttuuriperintöaineistojen määrä on kasvanut vähintään kaksinkertaiseksi vuoden 2008 tasoon verrattuna. - OKM on käynnistänyt tietoaineistojen selvityshankkeen, jossa on selvitetty esteitä ja haasteita tietoaineistojen käytön mahdollistamiselle ja tehostamiselle. Selvityshanke julkaisi keväällä 2010 väliraportin, joka luovutettiin OKM:lle. Väliraportissa todetaan, että merkittävä osa kansallisista tietoaineistoista on tällä hetkellä vaikeasti löydettävissä, saatavissa ja vajavaisesti hyödynnettävissä. Selvityshankkeen ohjausryhmä (pj. kansleri Ilkka Niiniluoto) laatii toimeksiantonsa mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä loppuraporttinaan kansallisen suunnitelman (tiekartan) tutkimustietojen saatavuuden ja säilytyksen kehittämiseksi ja ehdotuksen kansallisesta vastuunjaosta, yhteistyöstä ja koordinaatiosta. - Korkeakoulujen yhteisenä palveluna on avattu paikkatietojärjestelmä Paituli keväällä 2009. Se tarjoaa eri aineistotuottajien paikkatietoaineistoja tutkimuksen ja opetuksen hyödynnettäväksi kunnes kansalliseen paikkatietoinfrastruktuuriin syntyy vastaava aineistopalvelu. Paikkatietojärjestelmä Paituli toimii CSC Tieteen tietotekniikan keskuksessa normaalina palvelutoimintana. - Rekisteritutkimuksen tukikeskuksessa on kesällä 2009 käynnistynyt selvityshanke, jossa hahmotetaan uudenlaista rakennetta rekisteritutkimusta tukevalle järjestelmälle. Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen ja CSC:n yhteisenä hankkeena on kehitetty etäkäyttöjärjestelmän prototyyppi ja sillä on toteutettu muutamia pilottihankkeita. Selvityshanke päättyy vuoden 2010 lopussa ja hanke antaa loppuraportin toimenpidesuosituksineen vuoden 2011 alussa. YM:n hallinnonalalla on 2009 avattu pääosa ympäristöä koskevista tiedoista internetissä vapaasti käytettäviksi. YM ja MMM ovat sopineet luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä, johon kuuluvat kaikki ministeriöiden alaiset tutkimuslaitokset. Yhteenliittymän yksi tavoite on myös tietojen entistä laajempi hyödyntäminen. VNK toteutti yhdessä TK:n kanssa Findikaattoriportaalin, joka kokoaa yhteen noin sata yhteiskunnallisen kehityksen keskeistä indikaattoria laajoine linkityksineen. VM johtaa kahta työryhmää, jotka luovat edellytykset julkisin varoin luotujen tietovarantojan paremmalle hyödyntämiselle yksinkertaistamalla hinnottelumekanismeja, luomalla saatavuusmääritykset ja rmäärittelemällä rajapintoja. Työryhmien tulokset valmistuvat vuoden 2011 aikana. Huomioita:OPM: - Tietovarantojen hyödyntämisen edistämisessä ongelmia ovat mm. hankkeiden ja projektien suuri määrä ja niiden vaikea hallinnoitavuus, tietovarantoihin liittyvä yhteentoimimattomuus eri hallinnonalojen välillä, kansallisen tietopolitiikan puuttuminen, infrastruktuurien, erityisesti e-infrastruktuurin kansallisten ratkaisujen tarve, metatietojen puutteellisuus sekä rajapintapalveluiden puutteellisuus. - Uusia päätöksiä rahoituksesta tarvitaan mm. rahoituksesta lainsäädännön uudistamiseksi, koordinaation vastuuttamiseksi ja muiden em. asioiden edistämiseksi. - Julkisin varoin luotujen tietovarantojen laajamittainen ja parempi hyödyntäminen on monitahoinen ja useaa hallinnonalaa koskeva asia, johon liittyy lainsäädännöllisiä ja rahoituksellisia näkökohtia. Yleinen tietämys asian tärkeydestä on merkittävästi lisääntynyt ja asiaa edistetään useilla hallinnonaloilla. Monia pilotointihankkeita on toteutettu tai käynnistetty ja osa niistä voidaan laajentaa jo tällä hallituskaudella tuotantokäyttöön riippuen käytettävissä olevista resursseista. VNK: Kansallisten tietovarantojen laajempi käyttö ja hyödyntäminen edellyttävät periaatteellisia linjauksia ja toimia, jotka liittyvät mm. Tilastokeskuksen toiminnan kehittämiseen. Ratkaisevia kysymyksiä liittyy mm. maksuperustelainsäädännön (hinnoittelu) ja tilastolainsäädännön (tietosuoja, käytettävyys) uudistamiseen. Etäkäyttöjärjestelmän edistämiseksi toteutettiin pilottihanke, jonka tuloksia voidaan hyödyntää. Järjestelmän laajentaminen ja kehittäminen edellyttää kuitenkin päätöksiä rahoituksesta 15

Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kokoonpanon ja tehtävien uudistaminen OPM raportoi uudistuksesta seuraavaa: Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan rakenne on uudistettu ripeästi. Hallitus päätti neuvottelukunnan kokoonpanon ja tehtävien uudistuksesta toukokuussa 2009, tarvittavat asetuksen muutokset tulivat voimaan 1.9.2009 ja valtioneuvosto asetti uuden sektoritutkimuksen neuvottelukunnan 10.9.2009. Neuvottelukunnan toimikausi päättyy, kun uudet jäsenet on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen määrätty. Toimikaudet vastaavat eduskunnan vaalikausia. Uusi sektoritutkimuksen neuvottelukunta on aloittanut toimintansa ja sen jaostot on asetettu. Liikkeellelähtö on osoittanut, että uudistus on jäntevöittänyt neuvottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnassa on edelleen kaikkien ministeriöiden edustus, mutta edustajat ovat ministeriössään keskeisessä asemassa tutkimustoiminnan ohjauksessa. Lisäksi neuvottelukuntaan nimitettiin valtion tutkimuslaitosten edustaja. Neuvottelukunnan ns. ulkopuolisista jäsenistä luovuttiin. Neuvottelukunnan puheenjohtajan nimitti opetusministeriö. Neuvottelukunnan muutoksilla pyrittiin lisäämään sen roolia sektoritutkimuksen poikkihallinnollisten ja laajojen tutkimusohjelmien rakentajana ja rahoittajana. Tätä varten hallitus sopi 20.5.2009, että monitieteisten poikkihallinnollisten tutkimushankkeiden rahoittamiseksi perustetaan valtion talousarvioon vuodesta 2010 alkaen opetusministeriön pääluokkaan uusi sektoritutkimuksen momentti, jolle ohjataan uudelleen kohdennettavia resursseja 5 M. Rahoitus päätettiin nostaa asteittain 10 M :on vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen oli määrä päättää budjettiriihessä tavasta, jolla sektoritutkimuksen rahoitus kerätään. Päätöstä ei budjettiriihessä kyetty toteuttamaan. OKM: Sektoritutkimuksen neuvottelukunta päätti toteuttaa neuvottelukunnan ja sen jaostojen toimintaa ja toimintaedellytyksiä koskevan ulkoisen arvioinnin, joka kattaa sekä edellisen että nykyisen sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toiminnan. Arvioinnin loppuraportti luovutetaan neuvottelukunnalle 16.12.2010 järjestettävässä kokouksessa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta raportoi valtioneuvostolle hallituksen periaatepäätöksen ja hallituksen strategia-asiakirjassa todettujen tavoitteiden saavuttamisesta vuoden 2010 loppuun mennessä. Arvioinnin tavoitteena on tukea tätä raportointia sekä sektoritutkimusjärjestelmän kehittämistä koskevaa päätöksentekoa. Yliopistoihin siirrettävän tutkimustoiminnan kartoittaminen tutkimuslaitoksista Huomioita: OKM: Tutkimushankkeiden rahoittaminen tulee edelleen perustumaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan piirissä tapahtuvaan sopimiseen, joka ei ole riittävän tehokas ja toimiva, jotta neuvottelukunta kykenisi toteuttamaan hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä 28.6.2007 täsmennettyjä linjauksia. Poikkihallinnolliset tutkimusohjelmat pyritään rahoittamaan tutkimuslaitosten tulosohjauksen kautta ja ministeriöiden sitomattomilla tutkimusmäärärahoilla. Rahoituspäätökset tehdään hallinnonalakohtaisesti. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tehtävä uudistaa sektoritutkimuksen laitoskenttää ja käynnistää tarvittavia rakenteellisia uudistuksia on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Neuvottelukunta jätti esityksensä sektoritutkimuskentän rakenteellisen kehittämisen jatkotoimenpiteiksi 4.5.2010 tutkimus- ja innovaationeuvostolle. Neuvosto on todennut, että sektoritutkimuksen uudistamisessa on tarvetta edetä nopeammin ja kunnianhimoisemmin kuin sektoritutkimuksen neuvottelukunta on ehdottanut. Linjaus2010-raportissa asiaa käsitellään yleisellä tasolla. OKM: Sektoritutkimuksen neuvottelukunta pyysi 22.3.2010 ministeriöitä käynnistämään hallinnonalallaan toimivien tutkimuslaitosten tutkimustoiminnan kartoitustyön ja raportoimaan kartoitustyön tuloksista 1.9.2010 mennessä. Neuvottelukunta totesi kartoituksen tehdyksi kokouksessaan 19.10.2010. Kartoituksessa havaittiin hallinnollisia ja taloudellisia vaikeuksia siirtotoimenpiteiden toteuttamiselle sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä. Neuvottelukunta totesi, että yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä tulee edelleen kehittää. STM on tehnyt kartoitustyön Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin osalta, kun ne yhdistettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokseksi. Asia on selvitelty laajemminkin hallinnonalan työryhmässä, joka selvittää tutkimustoimintaan liittyviä tuottavuustoimenpiteitä. Vuoden 2010 aikana tuottavuustoimenpiteiden valmistelun yhteydessä laadittiin TTL:n ja STUK:n toimintaa koskevat erilliset selvitykset. Kummassakin laitoksessa tehdään jonkin verran perustutkimuksen luonteista tutkimusta. Tehtävien siirrot eivät johtaisi mittakaavaltaan merkittäviin tuottavuustoimiin. Yliopistojen mahdollisuudet tämän tyyppiseen tutkimukseen ovat hyvin vähäiset. 16

Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen Tietoyhteiskuntapolitiikan jäntevöittäminen, ks. kohdat 122 132 VNK asetti politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen -hankkeelle valmistelutyöryhmän 15.6. 31.10.2009 väliseksi ajaksi. Valmistelutyöryhmän raportti (VNK raportteja 6/2009) luovutettiin pääministerin valtiosihteerille 12.11.2009. Jatkotyötä varten VNK asetti ns. POVI-hanketta varten arvioinnin asiantuntijoista koostuvan koordinoivan työryhmän ajalle 1.3.2010 31.3.2011). Työryhmä on tehtävänantonsa mukaisesti valmistellut suosituksia tulevalle hallitukselle tutkimus- ja arviointitiedon paremmaksi kytkemiseksi poliittiseen päätöksentekoon vuorovaikutuksessa muiden käynnissä olevien kehittämishankkeiden kanssa (mm. sektoritutkimusuudistus ja Sujuvampaan lainvalmisteluun -hanke). Lisäksi eri ministeriöiden pilottihankkeiden avulla on kartoitettu erilaisia tiedonkäytön toimintamalleja ja niihin liittyviä ongelmakohtia. Työryhmän työskentelystä on raportoitu valtioneuvoston kanslian johdolle, kansliapäällikkökokoukselle ja paremman sääntelyn ministerityöryhmälle. Työryhmän työ ja valmisteltavat suositukset kytkeytyvät tiiviisti VNK:n asettamaan hallitusohjelmakokonaisuuden toimeenpanon ja seurannan arviointi- ja kehittämishankkeeseen (ns. KOKKA) ja työryhmä tuottaa osaltaan aineksia siinä valmisteltaviin suosituksiin. Laajemmat linjaukset asiasta voitaneen tehdä seuraavan hallituksen ohjelmassa ja sen työskentelystä sovittaessa. SM: Sisäasiainministeriö on asettanut sisäasiainhallinnon yhteisen julkaisujärjestelmän, työntekijän sähköisen työpöydän ja hallinnonalan yhteisen intranet - sisällön kehittämishankkeen. Palvelun toteuttamisen hankinta-päätös on tehty (19.11.2009). Sisäasiainministeriö on käynnistänyt 1.4.2009 sähköisten palveluiden ja virtuaalisen läsnäolon kehittämis-hankkeen (1.4.2009-31.12.2011) joka kattavasti vastaa kohtien 37 ja 38 tavoitteisiin. Asettamisvaiheessa hankkeelle asetetaan seuraavat painopisteet ja tavoitteet: 1. Cyberturvallisuus ja internetin omavalvonta 2. Luodaan sisäasiainhallinnon virtuaalinen palveluprofiili 3. Toimintaprosessien systemaattinen selvittäminen ja kehittäminen 4. Sähköisten palveluiden luominen ja niiden laatu asetetaan erityisesti vuosittain seurattavaksi tulostavoitteeksi Asiakokonaisuuksiin (37, 38 ja 122>) yleisesti liittyen: Sisäasiainministeriöllä on 5.5.2009 lukien ollut edustus Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnassa; nvk:n sihteeristössä SM on ollut mukana alusta (2007) lukien. - SM:n johto käsittelee hallinnonalan tietoturvallisuusraportin 3 krt./v. - Hallinnonalan henkilöstön on käytävä määrämuotoinen tietoturvakoulutus joka toinen vuosi. - Tietoturvaperiaatteet on edellytetty käsiteltävän hallinnonalan kaikkien virastojen johtoryhmissä ja esiteltävän koko hallinnonalan henkilöstölle. Luodaan jokaiselle sisäasiainhallinnon toimialalle virtuaalisen läsnäolon mahdollistama profiili soveltuviin internet-yhteisöihin; poliisin facebook-profiili on avattu elokuussa 2009 Rakennetaan sisäasiainministeriöön virtuaali-sm ja toimialoille virtuaaliset asemat. SM on suorittanut ulkoisten Internet-sivujensa ja sisäisten sähköisten työvälineidensä esteettömyyskartoituksen. Molempia koskevat puutteet on raportoitu ja keinot esteettisyyden poistamiseksi tunnistettu sekä toimeenpanosta sovittu. 17

Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin nopeuttaminen julkisella sektorilla, (Tulkinta edistymisestä on kuvattu tarkemmin toimenpiteiden 122 132 kohdalla) VM: Valtiovarainministeriö on asettanut 14.4.2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe). Tavoitteena on edistää julkisen hallinnon sähköistä asiointia siten, että se kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Toimenpide on edennyt suunnitelman mukaisesti. SADe-ohjelman sisällöistä tarkemmin kohdassa 132. SM:n keväällä 2009 hyväksytyssä strategiassa on esitetty seuraavat linjaukset: - Otetaan käyttöön 10 uutta aidosti vuorovaikutteista ja verkossa tapahtuvaa sähköistä palvelua vuoteen 2011 mennessä. - Kaikki keskeiset lupahallinnon palvelut (keskeiset luvat) muutetaan sähköisiksi (pl. henkilökohtaista haastattelua ja/tai henkilökohtaista tunnistamista edellyttävät) - Varmistetaan verkkopalvelujen toimivuus myös kriisitilanteissa Lisäksi SM:ssä on päätetty, että sähköisten palveluiden esteettömyys turvataan ja tarkistetaan määräajoin. Poliisi: - Poliisi on ottanut käyttöön 16 sähköistä lupalomaketta. - Sähköinen ajanvaraus on vakiintunut palvelujen sujuvaa tarjoamista edistävänä sähköisenä palveluna. - Lupapalveluja tarjotaan poliisin omasta kiinteästä palveluverkosta riippumattomin järjestelyin hyödyntäen mobiilitoimistolaitteistoja (ns. lupasalkut) ja yhteispalvelupisteverkostoa. - Kaikissa mainituissa palvelumuodoissa on käynnissä voimakas jatkokehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. - Jatkossa poliisin on tarkoitus laajentaa sähköistä asiointia volyymilupiin, kuten esimerkiksi ajokorttiasioihin. - Tarvitaan rahoituspäätöksiä sekä poikkihallinnollisen ohjausryhmän perustamispäätös. Viimeksi mainittu asia on SMPO:ssa vireillä AAKE-työryhmän työn tuloksena. AAKE-työryhmä (edustajat SMPO/AKE/LVM) pohti tulevaisuuden ajo-oikeusmenettelyä. Rajavartiolaitos: Rajavartiolaitoksessa on käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön biometriikan hyödyntämiseen perustuva pääosin automatisoitu rajatarkastus Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä itärajalla kaakkoisrajan suurilla rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra) 2010 2014 aikana - 2007: Tehtiin markkinaselvitys automaattisten rajatarkastuslinjastojen laitteistoista - 2008: Helsinki-Vantaan lentoasemalla pilotoitiin automaattista rajatarkastuslinjastoa, jossa EU/ETA/Schengen -kansalaiset voivat valita perinteisen rajatarkastuksen sijaan automaattisen tarkastuslinjaston. Linjastoja hankittiin 3 kpl ja niille pilotoinnin ajaksi tuki- ja ylläpitopalvelu. - 2009: Selvitetään itärajan kansainvälisille rajanylityspaikoille soveltuva linjastoratkaisu ja pilotoidaan se. VM: Toimenpiteen etenemistä ja SADe-ohjelmalla ennakoitavia tuloksia on kuvattu tarkemmin kohdassa 132. SM: - 2010: Hankitaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle 15 kpl automaattilinjastoja. - 2011: Hankitaan Vaalimaalle 3 olemassa olevan lisäksi 7 uutta automaattilinjastoa Rajavartiolaitoksen arvion mukaan hanke on ensimmäisiä askelia prosessissa, joka tulee pidemmällä aikavälillä muuttamaan nykyisen rajatarkastuskäytännön perusteellisesti. On hyvin todennäköistä, että rajatarkastusten automatisointia tullaan myöhemmin tarkastelemaan esimerkkinä hankkeesta, jossa työvoimavaltainen viranomaispalvelu on pystytty pääosin automatisoimaan ja henkilöstö kohdentamaan korkeamman tuottavuuden tehtäviin. On merkillepantavaa, että nyt käytettävät tekniset laitteet ja toimintamenetelmät ovat jo osoittautuneet toimiviksi, mutta ovat kuitenkin ensimmäistä sukupolvea. Huomioita: VM: Vuoden 2010 talousarvioesityksessä (momentti 29.90.20) SADe-ohjelman toimeenpanoon ehdotetaan osoitettavaksi määrärahoja 10 miljoonaa euroa, joista 5 miljoonaa on jatkoa aikaisemman KuntaIT-momentin valtionosuusmomentilta siirrettyyn rahoitukseen ja 5 miljoonaa valtion lisärahoitusta. Määrärahalla toteutetaan SADe-ohjelman mukaisia valtion ja kuntien yhteisiä IT-hankkeita tavoitteena julkisen hallinnon tuottavuuden, erityisesti kuntien tuottavuuden, edistäminen ja sähköisten palvelujen parantaminen julkisessa hallinnossa. Vuoden 2009 osalta SADe-ohjelman toimeenpano on rahoitettu momenteilta 28.01.02 (ValtIT-toiminta) ja 28.90.03 (KuntaIT-toiminta). 18

Koulutuksen ja suomalaisen osaamisen viennin edistämisen yritysklusterin synnyttämisen hanke OPM: Opetusministeri Virkkunen asetti 17.6.2009 työryhmän tehtävänään koulutusvientistrategian laatiminen valtioneuvostolle. Työryhmän määräaika on vuoden 2009 loppuun mennessä. Työryhmän esitykset käsitellään hallituksen iltakoulussa 13.1.2010. Valtioneuvoston hyväksyttäväksi strategia tulee helmikuussa 2010. OPM: Toimenpiteet toteutetaan hyväksytyn strategian esitysten pohjalta. Koska työryhmän työ on vielä kesken, ei voida arvioida, tarvitaanko uusia päätöksiä asian etenemiseksi ja mitkä ovat konkreettiset tulokset tällä hallituskaudella. OPM: Työryhmän työn ollessa vielä kesken, ei kustannusvaikutuksia ole voitu arvioida vuoden 2010 talousarvioesityksessä. Työryhmän saatua esityksensä valmiiksi vuoden 2009 lopussa voidaan arvioida, millainen esitettyjen toimenpiteiden kustannusvaikutus tulee olemaan vuoden 2010 aikana. Työryhmän esityksistä aiheutuvien laajempien toimenpiteiden arvioidaan ajoittuvan pidemmälle aikavälille. TKI-toiminnan kehittäminen ja uudistaminen Ks. myös OPM:n kommentit kohdassa 32. Tiede- ja teknologianeuvosto on uudistettu tutkimus- ja innovaationeuvostoksi. Eduskunnan vastaus innovaatioselontekoon on valmistunut 20.5.2009, valtioneuvostolle tiedoksi elokuussa. Toimenpidekatsaus innovaatiostrategian etenemisestä annettu eduskunnalle keväällä 2010. TEM:n hallinnonalalla on valmistunut innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi, joka julkistettiin 28.10.2009. Arvioinnin pohjalta laadittu työohjelma ja tilannetta seuraa valtiosihteerityöryhmä. Tekesin rahoitusmahdollisuuksia innovaatiotoiminnassa on laajennettu (VNA 298/2008) ja on käynnistetty toimenpiteitä kasvuyritysten kehittämiseksi. VTT:n asiantuntijapalvelut ja spin-off -osakkuusyritysten hallinnointitoiminnot on yhtiöitetty, yhtiöt aloittaneet toimintansa 1.1.2010. Työelämän kehittämistoimien (TYKES) tehostaminen osana innovaatiojärjestelmää Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen politiikkaohjelman viitekehikko ja politiikkaohjelma julkistettu. TEM ja TYPO ovat toteuttaneet ja edistäneet seuraavia toimenpiteitä: Työelämän kehittämisohjelma Tykes on siirretty Tekesiin hallitusohjelman mukaisesti. Tykes-ohjelman rahoitusta on lisätty vuonna 2009 noin 50 % (lisäys noin 4,5 miljoonaa euroa). Nykyinen Tykes-ohjelma saatetaan loppuun hallituskaudella (viimeiset rahoituspäätökset tehty lokakuussa 2009, viimeiset projektit päättyvät vuonna 2011). Vuoden 2009 lopussa Tekes käynnisti uuden Työorganisaatioiden kehittämisen rahoituksen. Uudistuksen myötä työelämän kehittäminen pyritään kytkemään mukaan teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeisiin. TEM: Tykes-ohjelman rahoitusta on lisätty (nyt noin 14 miljoonaa), TEkes käynnistänyt uuden työorganisaatioiden kehittämisen rahoituksen osana muuta rahoitustoimintaansa. Uudistuksen myötä teknologian kehittäminen kytketään teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeisiin. Syksyllä 2010 käynnistyi aktivointi. TEM: Uusia päätöksiä tarvitaan siitä, miten työelämän kehittämistoimia saadaan sisällytettyä muihin Tekes-ohjelmiin. Lisäksi tarvitaan päätös mahdollisen uuden ohjelmamuotoisen rahoituksen käynnistämisestä. Mahdollisen uuden työelämäohjelman osalta Tekesissä on päätetty, että valmistellaan selvitys tammikuun 2010 loppuun mennessä siitä, miten nykyiset ja uudet ohjelma-aihiot kattavat työelämän laadun kehittämisasiat sekä miten järjestetään työmarkkinaosapuolten mukanaolo tyke-asioissa jatkossa Tekesissä. Päätös jatkotoimista tehdään tammikuussa 2010. EHEYTTÄ TUKEVAT TOIMET SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI Työttömyysjaksojen pitkittymisen estäminen TEM raportoi, että kolmikantainen jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä uudistava strateginen hanke on käynnissä. Strategisen hankkeen määräaika toukokuun 2011 loppuun. lisäys: otettu käyttöön nuorten työllistymistä parantava Sanssi-seteli Lisäksi toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: - Työnhakijan suunnitelmallista työnhakua nopeutetaan ja systematisoidaan SATA-komitean esitysten mukaisesti. Työvoimapalvelulain muutosesitys asiasta annettiin 2009 joulukuussa. - Henkilöasiakkaan palvelua TE-toimistossa tehostetaan asiakassegmentoinnin ja sen mukaisen palvelumallin avulla TEM:n ohjeen mukaisesti vuoden 2010 aikana. - Muutosturvan kohderyhmää on laajennettu työvoimapalvelulain muutoksella tiettyihin lomautettujen ja määräaikaisten työntekijöiden ryhmiin. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2009. - Aktiivitoimenpiteiden taso nostetaan vuoden 2010 aikana keskimäärin 89 500 henkilöön, mikä vastaa 21 prosentin aktivointiastetta. Lisätoimenpiteet kohdenne- 19

taan nuorten, vastavalmistuneiden, lomautettujen ja irtisanottujen nopeaan työllistymiseen. TE-toimiston henkilöstöresursseja on lisätty nuorten ja maahanmuuttajien palveluihin sekä muutosturvan toimeenpanoon. - Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa jatketaan. Erityisenä kohderyhmänä ovat työttömät nuoret miehet, joiden työllistymisen edistämiseksi asetettu työryhmä on jättänyt ehdotuksena toukokuussa 2009. Työryhmän ehdotuksia sisällytettiin vuoden 2010 talousarvioon. - Työvoimapoliittisia aktiivitoimenpiteitä on lisätty vuoden 2009 lisätalousarvioissa voimakkaasti ja kehyspäätökseen verrattuna määrärahoja lisättiin edelleen vuoden 2010 talousarvioesityksessä. STM on antanut HE:n, jolla tuetaan kouluttautumista ja muuta työ- ja toimintakyvyn parantamista työttömyysturvaan tehtävillä muutoksilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2010. STM:n sektorilla on työttömyysturvamuutosten johdosta lisätty valtion määrärahaa noin 17 M ja lisäksi palkansaajat ja työnantajat osallistuvat työttömyysturvamuutosten rahoittamiseen 78 M :lla. STM:N ja TEM:n yhteistyönä on käynnissä neljällä paikkakunnalla työpankkikokeilu. Kokeilu on alkanut helmikuussa 2009 ja sen tarkoituksena on helpottaa vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työpanoksen käyttöä kehittämällä ja kokeilemalla työpankkitoimintaa. Työhyvinvointi- ja työssäjaksamisen kysymysten ja toimenpide-ehdotusten valmistelu tapahtuu Ahtelan työtä jatkavissa STM:n työhyvinvointi- ja työterveystyöryhmissä, joiden määräaika on 31.1.2011. STM:n MASTO-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden estämiseksi on kampanjoinut ja selvittänyt keinoja työssäjaksamisen edistämiseksi. Vuonn 2010 hanke on nostanut esiin erityisesti nuorten työkyvyttömyyden syitä ja seuraamuksia. Hanke on käynnissä 31.5.2011 saakka. Edellä mainituissa työryhmistä ja hankkeesta on luvassa keväällä 2011 toimenpide-ehdotuksia työttömyys- ja työkyvyttömyysjaksojen vähentämiseksi ja lyhentämiseksi. OPM on marraskuussa 2009 nimennyt selvityshenkilön (Tarja Cronberg) laatimaan ehdotuksen taiteeseen ja kulttuuriin pohjautuvan luovan työn tekijöiden toimeentuloedellytysten parantamisesta. Selvityksen tavoitteena on löytää ratkaisumalleja, joiden avulla luovan työn tekijöiden toimeentuloedellytykset paranevat maan eri osissa ja kansalaisten mahdollisuudet saada kulttuuripalveluita maan eri osissa tasapainottuvat. Toimenpiteiden rahoitusratkaisuesitykset tulevat valmisteltaviksi selvityshenkilön ehdotuksen pohjalta. Työn on tarkoitus valmistua 15.5.2010 mennessä. Työttömien, irtisanottujen ja lomautettujen kannustaminen koulutukseen ja työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin Erityisen huomion kiinnittäminen syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin TYPO toteaa, että SATA-komiteassa on valmisteltu ns. työllistymisbonus- kokeilu vaikeasti työllistyvien kannustamiseksi ansiotyöhön, mutta sitä ei ole toistaiseksi toteutettu. TEM:n kolmikantaisen joustoturvahankkeen (ks. kohta 42) lisäksi konkreettisina toimenpiteinä on mahdollistettu työttömien osallistuminen omaehtoiseen koulutukseen samoilla eduilla kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen, kun TE-toimisto hyväksyy koulutuksen. Ylläpitokorvausta korotettiin vuoden 2010 alusta lähtien 8 eurosta 9 euroon päivässä, ja korotettua ylläpitokorvausta 16 eurosta 18 euroon päivässä. Ylläpitokorvauksen korottamisen budjettivaikutus on 685 000. Muutosturvan kohderyhmää on laajennettu työvoimapalvelulain muutoksella tiettyihin lomautettujen ja määräaikaisten työntekijöiden ryhmiin. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2009. TEM:n nuoret miehet työelämään -työryhmä jätti ehdotuksensa toukokuussa 2009. Ehdotusten perusteella nuorten aseman työllisyystilanteen parantamiseksi vuoden 2010 talousarvioesitykseen sisällytettiin määrärahat työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden lisäämiseksi, työvoimaneuvojien virkalisäyksiä varten TEtoimistoissa ja ostopalveluihin oppisopimuspaikkojen järjestämiseksi nuorille. Lisäksi TEM on 13.5.2009 tehdyllä päätöksellä jakanut TE-keskuksille 19 M käytettäväksi erityisesti nuorisotyöttömyyden nousun ehkäisemiseen. TEM: Nuorisotyöttömyyden parantamiseen tähtäävää rahoitusta ja toimia on lisätty vuoden 2010 aikana. OPM:n nuorisotyömäärärahoilla on kehitetty kunnissa etsivää nuorisotyötä, joka kohdentuu julkisten palvelujen ulkopuolelle oleviin nuoriin ja samalla myös nuoriin miehiin (18 24-vuotiaat). Vuonna 2008 tavoitetuista nuorista 64 % oli poikia tai miehiä. Etsivää nuorisotyötä laajennetaan koko maan kattavaksi toiminnaksi valtiontalousarvion määrärahan puitteissa. Tavoitteena on, että vuonna 2010 toiminta kattaisi 60 % kunnista. Toiminnan laajentumista ja sisältöä seurataan vuosittain kyselyllä. OPM:n vuoden 2010 talousarvioon on varattu etsivään nuorisotyöhön 4,650 M n määräraha (kasvua 2,150 M ). Etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maata kattavaksi edellyttää noin 3,5 milj. euron lisärahoitusta. STM ja THL jatkavat Aikalisä-toimintamallin toteutusta 2010 2012. PLM: Puolustusvoimat osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman ja yhdessä kuntien kanssa toimeenpaneman Aikalisä-palveluohjausmallin to- 20