FI Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä Euroopan aluekehitysrahaston tuki

FI 2022 08 1 Erityiskertmus Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä Eurpan aluekehitysrahastn tuki Suunnittelun puutteet vähentävät rahituksen vaikuttavuutta

2 Sisällys Khta Tiivistelmä I VII Jhdant 01 17 Pienet ja keskisuuret yritykset EU:ssa 01 02 Pk-yrityksiä kskevassa EU:n timintaplitiikassa keskitytään kilpailukykyyn 03 05 Pk-yritykset vat menettämässä kilpailukykyään suuryrityksiin verrattuna 06 09 EU:n rahitus pk-yrityksille 10 17 Eurpan aluekehitysrahast n pk-yritysten kannalta yksi suurimmista EU-rahituksen lähteistä, ja rahastlla n erityinen kilpailukykyä kskeva temaattinen tavite 10 14 Pk-yritysten EU-rahitusta lisättiin cvid-19-pandemian trjumiseksi 15 17 Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa 18 25 Humautukset 26 75 Jäsenvaltit eivät khdista pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tarkitettuja EAKR-varja riittävän tarkasti 26 34 Kska hjelmilta ei edellytetä, että ne khdistuisivat sa-alueille, jilla n eniten kasvuptentiaalia, vaarana n, että EAKR-tuki ei saa aikaan kriittistä massaa 27 34 EAKR-tuki ei parantanut merkittävästi pk-edunsaajien kilpailukykyä 35 48 Osa tarkastetuista pk-yrityksistä hyötyi EAKR-tuesta, mutta suurin sa ei 37 46 EAKR-tuki n useissa tapauksissa aiheuttanut ns. syrjäyttämisvaikutuksia 47 48 Erillishankkeiden tukeminen pienentää EAKR:n ptentiaalista vaikutusta 49 65 Suurin sa EAKR-tuesta sitettiin erillishankkeisiin ilman että tuella lisi puututtu pk-yritysten kilpailukykyä heikentäviin keskeisiin tekijöihin 50 58 Pk-yritysten innvinti- ja tutkimusvalmiuksia paintetaan vain vähän 59 61

3 Hankkeet, jista tuetaan useita pk-yrityksiä, vat pikkeus, vaikkakin mnet pk-yritykset saavat neuvntapalveluja 62 65 EAKR:n valintamenettelyt eivät perustu riittävästi kilpailuun, ja suurin sa tuesta myönnetään avustuksina takaisinmaksettavan tuen sijasta 66 75 Useimpien EAKR-hjelmien valintamenettelyjä ei le suunniteltu niin, että rahitus menisi kaikkein kilpailukykyisimmille hanke-ehdtuksille 68 69 EAKR:stä tuetaan pk-yritysten kilpailukykyä pääasiassa avustuksilla, vaikka rahitusvälineet ja takaisinmaksettavat avustukset visivat lla vaikuttavampia 70 73 Useimmat pk-edunsaajat lisivat tehneet vastaavat investinnit ilman EAKRtukea tai ilman mitään muutakaan julkista rahitusta 74 75 Jhtpäätökset ja susitukset 76 80 Liitteet Liite I Ohjelmakausi 2014 2020: pk-yritysten EAKR-rahitus timenpidekdeittain (milj. eura) Liite II Tarkastukseen valitut hankkeet Liite III EAKR-rahitus temaattiselle tavitteelle 3 sekä niiden pk-yritysten suunniteltu/tteutunut lukumäärä, jtka n llut tarkitus saavuttaa vuteen 2023 mennessä (luvut jäsenvaltiittain; tilanne vuden 2019 lpussa); muutkset, jtka vunna 2020 tehtiin cvid-19-pandemian trjumiseksi Liite IV Indikaattrit, jita käytetään arviitaessa pk-yritysten kilpailukyvyn muutksia Lyhenteet Sanast Kmissin vastaukset Tarkastuksen eteneminen Tarkastustiimi

4 Tiivistelmä I Pienet ja keskisuuret yritykset (jäljempänä pk-yritykset ) vat EU:n taluden kulmakivi, ja EU:n timintaplitiikkjen tavitteena n parantaa kyseisten yritysten kilpailukykyä. Eurpan aluekehitysrahast (jäljempänä EAKR ) edistää tämän tavitteen saavuttamista. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen li hjelmakaudella 2014 2020 EAKR:n tiseksi suurin temaattinen tavite, jnka määrärahat livat nin 40,3 miljardia eura. II Tilintarkastustumiistuin tutki, paransik EAKR saltaan pk-yritysten kilpailukykyä kaudella 2014 2020. Tarkastajat arviivat, lik pk-yritysten tarpeet humiitu EAKRhjelmissa sekä hjelmien ehdtuspyynnöissä ja valintamenettelyissä ja lik näissä yhteyksissä varmistettu, että pk-edunsaajien kilpailukyky parantui. Tilintarkastustumiistuin valitsi tarkastukseensa EAKR-hjelmia, jtka liittyivät temaattiseen tavitteeseen 3 Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Tarkastetut hjelmat li tteutettu Italiassa, Prtugalissa, Pulassa ja Saksassa. Tilintarkastustumiistuimen ts kstui yhteensä 24 hankkeesta. III Ohjelmakaudella 2014 2020 ei edellytetty, että jäsenvaltit lisivat mukauttaneet pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät EAKR-hjelmat kansallisiin ja alueellisiin strategiihinsa. IV EAKR li suunnitellut antavansa vuden 2019 lppuun mennessä suraa tukea 0,8 miljnalle pk-yritykselle. Tämä n 3,3 prsenttia niistä yhteensä lähes 25 miljnasta pk-yrityksestä, jtka timivat eri pulilla EU:ta. Tilintarkastustumiistuimen tarkastuksessa kävi ilmi, että jäsenvaltiiden kansallisissa tai alueellisissa EAKR-hjelmissa svellettiin vaihtelevia rahitusmalleja. Mnet jäsenvaltit pyrkivät rahittamaan suurta määrää pk-yrityksiä sen sijaan, että ne lisivat khdistaneet tukensa sellaisten keskeisten tekijöiden pistamiseen, jtka heikensivät pk-yritysten kilpailukykyä. Tämän seurauksena taas li se, että hankkeet livat usein pienimutisia eikä niissä syntynyt sellaista kriittistä rahitusmassaa, jka lisi tarvittu pk-yritysten kilpailukyvyn tdelliseen parantamiseen. V Kaiken kaikkiaan tilintarkastustumiistuin tteaa neljän tarkastukseen valitun jäsenvaltin salta, että vusien 2014 2020 EAKR-tuki lisäsi pk-yritysten investintihalukkuutta. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen näkökulmasta EAKRtuen vaikuttavuutta kuitenkin heikensi se, että rahitusmalleissa, jita jäsenvaltiiden

5 hallintviranmaiset svelsivat pk-yrityksiin, li puutteita. Tilintarkastustumiistuin havaitsi erityisesti seuraavat ngelmat: Useimpien EAKR-hjelmien hanke-ehdtuspyynnöissä ei nnistuttu puuttumaan kaikkiin niihin relevantteihin esteisiin, jtka heikensivät pk-edunsaajien kilpailukykyä. Sen sijaan hjelmien avulla ainastaan yhteisrahitettiin tiettyjä tutannllisia investinteja, kuten uusien kneiden hankintaa. Tämän seurauksena EAKR-hankkeet eivät useinkaan parantaneet sitettavissa levalla tavalla pk-yritysten kilpailutilannetta siltä sin kuin li kyse niiden timinnasta, markkina-asemasta, kansainvälistymisen asteesta, rahitustilanteesta tai innvintikyvystä. EAKR-hankerahitusta myönnettiin enimmäkseen sellaisten ehdtuspyyntöjen ja valintamenettelyiden avulla, jtka eivät perustuneet kilpailuun. Kaikki hakemukset, jtka täyttivät valinnan edellyttämät vähimmäisperusteet, saivat rahitusta. EAKR-rahituksessa hyödynnettiin pikemminkin avustuksia kuin rahitusvälineitä. Jälkimmäisiä vat takaisinmaksettavat tukimudt, kuten lainat, takaukset tai man pääman ehtiset rahitusvälineet. Yksikään tarkastetuista pk-yrityksistä ei kuitenkaan maininnut, että vaikeus saada rahitusta lisi llut keskeinen kilpailukykyä heikentävä tekijä. Takaisinmaksettavien tukimutjen käyttö lisi mahdllistanut sen, että rahast lisi vinut tukea useampia yrityksiä. VI Osa niistä pk-edunsaajista, jtka kuuluivat tilintarkastustumiistuimen tkseen, nnistui EAKR:n rahittaman hankkeen avulla parantamaan kilpailukykyään, mutta suurin sa ei. Mnet yritykset lisivat tehneet samat investinnit myös ilman EU:n rahitusta. Jissakin tapauksissa EAKR-rahitus vaikutti kielteisesti sellaisten pk-yritysten taludellisiin näkymiin, jtka eivät saaneet tukea mutta jtka kilpailivat samilla markkinilla pk-edunsaajien kanssa. Tämä vähensi EU:n tuen kknaisvaikutusta.

6 VII Tilintarkastustumiistuin esittää havaintnsa tilanteessa, jssa seuraavan sukuplven EAKR-hjelmat kaudelle 2021 2027 vat käynnistymässä. Tarkastajat susittelevat, että kmissi kehttaa jäsenvaltiita tteuttamaan jukn timenpiteitä ja antaa jäsenvaltiille tukea niiden tteuttamisessa. Timenpiteet vat seuraavat: EAKR-ehdtuspyyntöjen suunnittelun tarkistaminen avustusten myöntämiseen liittyvien EAKR-valintamenettelyiden tarkistaminen takaisinmaksettavien tukimutjen asettaminen etusijalle pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Kun pk-yritysten kilpailukykyä pyritään lisäämään hjelmakaudella 2021 2027, kmissin ja jäsenvaltiiden pitäisi näiden timien avulla kyetä saamaan EAKRrahituksesta enemmän irti.

7 Jhdant Pienet ja keskisuuret yritykset EU:ssa 01 Vunna 2018 EU:n 28 jäsenvaltissa timi lähes 25 miljnaa yritystä. Lähes kaikki (99,8 prsenttia) näistä yrityksistä lukiteltiin pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi (jäljempänä pk-yritykset ), ja 92,9 prsentilla kaikista yrityksistä li vähemmän kuin kymmenen työntekijää. Pk-yritykset timivat lähes kaikilla taluden alilla ja hyvin vaihtelevissa paikallisissa ja kansallisissa ympäristöissä. Ne vivat lla innvatiivisia startup-yrityksiä tai perinteisiä yrityksiä. Myös niiden mistusrakenteet vivat vaihdella (ks. laatikk 1). Laatikk 1 Mikä n pk-yritys? Kmissin määritelmän mukaan pk-yrityksellä n vähemmän kuin 250 työntekijää ja sen vutuinen liikevaiht n enintään 50 miljnaa eura tai sen vutuinen tase enintään 43 miljnaa eura. Lisäksi pk-yritykset jaetaan määritelmässä klmeen eri lukkaan: mikryritykset, pienet yritykset ja keskisuuret yritykset. Pk-yritysten määritelmä Lukka Työntekijät Liikevaiht (milj. eura) tai Taseen lppusumma (milj. eura) Mikryritykset < 10 2 2 Pienet yritykset < 50 10 10 Keskisuuret < 250 50 43 yritykset Lähde: Kmissin susitus, annettu 6 päivänä tukkuuta 2003, mikryritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (2003/361/EY). 02 Pk-yritykset vat tärkeä työpaikkjen ja taluskasvun lähde: ne työllistävät 63 prsenttia EU:n työvimasta ja tuttavat 52 prsenttia EU:n arvnlisästä (ks. taulukk 1). Vunna 2018 pk-yritysten lukumäärä vaihteli jäsenvaltiittain: eniten niitä li Italiassa (3,7 miljnaa) ja vähiten Maltalla (31 700).

8 Taulukk 1 Yritysten lukumäärä, niiden työntekijöiden lukumäärä ja niiden tuttama arvnlisä (2018, EU-28 1) ) Kk Mikryritykset (<10 työntekijää) Pienet yritykset (<50 työntekijää) Keskisuuret yritykset (<250 työntekijää) Pk-yritykset yhteensä Suuryritykset (>250 työntekijää) Yritysten lukumäärä Arvnlisä 2) Työntekijät Miljnaa % Milj. eura % Miljnaa % 23,13 92,9 1 484 106 18,9 41,54 27,8 1,49 6,0 1 303 380 16,6 29,54 19,7 0,23 0,9 1 313 263 16,7 23,80 15,9 24,85 99,8 4 100 750 52,2 94,87 63,4 0,05 0,2 3 753 154 47,8 54,76 36,6 Yhteensä 24,90 100 7 853 904 100 149,63 100 Hum. 1) EU-28 = EU-27 + Yhdistynyt kuningaskunta. 2) Arvnlisä n yhtä kuin peratiivisen timinnan brutttutt, jta n mukautettu timintatuilla ja välillisillä verilla. Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin perustanaan Eurstatin tilastt, jissa yritykset jaetaan kklukkiin niiden työntekijöiden lukumäärän mukaan. Pk-yrityksiä kskevassa EU:n timintaplitiikassa keskitytään kilpailukykyyn 03 Jäsenvaltit ja kmissi jakavat tissijaisuusperiaatteen 1 mukaisesti vastuun pk-yritysten tukemisesta. Pk-yrityksiin liittyvä EU:n timintaplitiikka perustuu Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen (jäljempänä SEUT-spimus ) 173 artiklaan 2. Artiklan tavitteena n parantaa pk-yritysten kilpailukykyä alitteilla, jilla parannetaan liiketimintaympäristöä ja kasvatetaan tellisen perustan tuttavuutta siten, että tellisuus kykenee kilpailemaan maailmanlaajuisesti samalla kun varmistetaan työpaikkjen luminen ja resurssitehkkuus. Jäsenvaltit vat ensisijaisesti vastuussa pk-yrityksiin liittyvien timintaplitiikkjen täytäntöönpansta. 1 Eurpan uninista tehty spimus, 5 artikla. 2 SEUT-spimuksen 173 artiklan mukaan unini ja jäsenvaltit hulehtivat siitä, että uninin tellisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset turvataan.

9 Kmissi tukee pk-yrityksiä sääntelyalitteiden, EU-rahituksen, tiedtustimien ja hyvien käytäntöjen vaihdn avulla. 04 Kaudella 2014 2020 pk-yrityksiin liittyvän EU:n timintaplitiikan tärkein strateginen kehys n llut eurppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -alite 3, jnka avulla n pyritty parantamaan pk-yritysten timintaympäristöä. Tätä kehystä n laajennettu seuraavilla asiakirjilla: start-up- ja scale-up-yrityksiä kskeva alite 4 vudelta 2016 pk-yritysstrategia 5 vudelta 2020. Strategiassa paintetaan timia, jilla pk-yrityksiä autetaan tteuttamaan vihreää ja digitaalista siirtymää. 05 Pk-yritykset n tettu humin myös kattavammissa timintaplitiikissa, kuten EU:n tellisuusplitiikassa 6, Eurppa 2020 -strategiassa 7 ja hiljakkin Eurpan vihreän kehityksen hjelmassa 8. 3 Kmissin tiednant Pienet ensin, Eurppalaisia pk-yrityksiä tukeva alite ( Small Business Act ) (KOM(2008) 394 lpullinen, 25.6.2008) ja sen tarkistus (KOM(2011) 78 lpullinen, 23.2.2011). 4 Kmissin tiednant Eurpan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä kskeva alite (COM(2016) 733 final). 5 Kmissin tiednant Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurppaa varten (COM(2020) 103 final). 6 Kmissin tiednant Glbalisaatin aikakauden yhdennetty tellisuusplitiikka Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle (KOM(2010) 614 lpullinen, 28.10.2010), tiednannn päivitetty versi Eurpan uusi tellisuusstrategia (COM(2020) 102 final, 10.3.2020) sekä kmissin tiednant Vuden 2020 uuden tellisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Eurpan elpymistä varten (COM(2021) 350, 5.5.2021). 7 Kmissin tiednant Eurppa 2020 Älykkään, kestävän ja sallistavan kasvun strategia (KOM(2010) 2020 lpullinen, 3.3.2010). 8 Kmissin tiednant Eurpan vihreän kehityksen hjelma (COM(2019) 640 final, 11.12.2019).

10 Pk-yritykset vat menettämässä kilpailukykyään suuryrityksiin verrattuna 06 Kmissi kuvailee yrityksen kilpailukykyä siten, että kyseessä n kyky saada edullinen asema markkinilla alentamalla kustannuksia, lisäämällä tuttavuutta, erilaistamalla tutteita ja palveluja ja parantamalla niiden laatua ja innvatiivisuutta sekä parantamalla markkinintia ja brändäystä 9. 07 Tärkein indikaattri, jlla mitataan yrityksen kilpailukykyä, n yrityksen tuttavuus. Lisäksi n muitakin tapja arviida kilpailukykyä 10 : Yrityksen aiempaa tai tämänhetkistä kilpailukykyä vidaan mitata seuraavilla perusteilla: yrityksen kannattavuus, markkinasuus (mukaan lukien vienti), kyky pysyä markkinilla ja kasvu. Muut indikaattrit kuvaavat markkiniden dynaamista lunnetta ja mittaavat yrityksen ptentiaalista kilpailukykyä tulevaisuudessa. Tällöin n kyse pääasiassa yrityksen valmiuksista tutkimuksen, kehittämisen ja innvinnin alalla. 08 Eurstatin tilastista 11 käy ilmi, että vusina 2011 2018 pk-yritysten kilpailukyky laski kk EU:n taslla merkittävästi suuryrityksiin verrattuna (pk-yrityksillä tarkitetaan tässä yrityksiä, jilla n vähemmän kuin 250 työntekijää). Tätä suuntausta havainnllistavat klme keskeistä indikaattria: Pk-yritysten liikevaihdn kasvu li kahdeksan kertaa pienempää kuin suuryritysten liikevaihdn kasvu, mikä jhti pk-yritysten markkinasuuden humattavaan kutistumiseen (ks. kaavi 1). 9 Eurpan kmissi, Draft thematic guidance fiche fr desk fficers n SME cmpetitiveness, versi 2, 13.3.2014. 10 Ks. esimerkiksi kmissin timeksiannsta laadittu raprtti Backgrund dcuments fr the Eurpean Semester Measuring Cmpetitiveness (viite: Ares (2018)1159686, 1.3.2018). 11 Saatavilla n vain sellaisia Eurstatin tilastja, jissa yritykset jaetaan kklukkiin niiden työntekijöiden lukumäärän perusteella.

11 Kaavi 1 Liikevaihdn kasvu pk-yrityksissä ja suurissa yrityksissä (2011 2018) 35 % 30 25 20 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Liikevaihdn kasvu suuryrityksissä pk-yrityksissä 34,7 % Pk-yrityksissä liikevaihdn vutuinen kasvu li vähäisempää kuin suuryrityksissä. Pk-yritysten liikevaihdn kasvu vusina 2011 2018 li kahdeksan kertaa pienempää. 15 10 Kasvun er 5 0 4,4 % Vuden 2011 indeksi: 0 % 56 % 56 % 56 % 56 % 56 % 56 % 54 % 50 % Pk-yritysten markkinasuus Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin perustanaan Eurstatin tilastt, jissa yritykset jaetaan kklukkiin siten, että humin tetaan niiden työntekijöiden lukumäärä ja niiden kk yritystiminnan laajuus (pis lukien rahitus- ja vakuutustiminta). Lähes kaikki uudet työpaikat syntyivät suuryrityksissä, jten pk-yritysten suus kknaistyöllisyydestä laski 67 prsentista 63 prsenttiin (ks. kaavi 2).

12 Kaavi 2 Työntekijöiden lukumäärän kasvu pk-yrityksissä ja suurissa yrityksissä (2011 2018) 25 % 20 15 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Työntekijämäärän kasvu suuryrityksissä pk-yrityksissä 24,0 % Pk-yrityksissä työntekijämäärä kasvi hitaammin kuin suuryrityksissä. Pk-yritysten työntekijämäärän kasvu vusina 2011 2018 li viisi kertaa pienempää. 10 Kasvun er 5 0 5,0 % Vuden 2011 indeksi: 0 % 5 67 % 67 % 67 % 67 % 66 % 67 % 65 % 63 % Pk-yritysten suus työntekijöistä Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin perustanaan Eurstatin tilastt, jissa yritykset jaetaan kklukkiin siten, että humin tetaan niiden työntekijöiden lukumäärä ja niiden kk yritystiminnan laajuus (pis lukien rahitus- ja vakuutustiminta). Arvnlisä, jka heijastaa timinnasta saatavia tulja, kasvi 11 prsenttia suuryrityksissä, mutta pysyi ennallaan pk-yrityksissä. Tämän seurauksena pk-yritysten suus arvnlisästä li 52 prsenttia vunna 2018, kun se vielä vunna 2011 li 58 prsenttia (ks. kaavi 3).

13 Kaavi 3 Arvnlisän kasvu pk-yrityksissä ja suurissa yrityksissä (2011 2018) 50 % 40 30 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Arvnlisän kasvu suuryrityksissä pk-yrityksissä 44,0 % Pk-yrityksissä arvnlisän vutuinen kasvu li vähäisempää kuin suuryrityksissä. Pk-yritysten arvnlisän kasvu vusina 2011 2018 li klme kertaa pienempää. 20 10 Kasvun er 14,3 % 0 Vuden 2011 indeksi: 0 % 10 58 % 58 % 58 % 57 % 56 % 56 % 55 % 52 % Pk-yritysten suus arvnlisästä Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin perustanaan Eurstatin tilastt, jissa yritykset jaetaan kklukkiin siten, että humin tetaan niiden työntekijöiden lukumäärä ja niiden kk yritystiminnan laajuus (pis lukien rahitus- ja vakuutustiminta). 09 Lisäksi vunna 2018 vain harvat eurppalaiset pk-yritykset harjittivat kansainvälistä liiketimintaa: 2,7 prsenttia niistä vei EU:n ulkpulelle ja 4,9 prsenttia muihin EU:n jäsenvaltiihin. Vertailun vuksi tdettakn, että 59 prsenttia suurista yrityksistä vei EU:n ulkpulelle ja 58 prsenttia muihin EU:n jäsenvaltiihin 12. EU:n rahitus pk-yrityksille Eurpan aluekehitysrahast n pk-yritysten kannalta yksi suurimmista EU-rahituksen lähteistä, ja rahastlla n erityinen kilpailukykyä kskeva temaattinen tavite 10 Eurpan rakenne- ja investintirahastt (jäljempänä ERI-rahastt ) ja erityisesti Eurpan aluekehitysrahast (jäljempänä EAKR ) vat suurimpien pk-yrityksille 12 Perustuu Eurstatin kaupankäyntitietihin, jissa yritykset lukitellaan kn mukaan.

14 rahitustukea myöntävien EU-hjelmien jukssa. Kaudella 2014 2020 EAKR:sta rahitetut hjelmat sittivat 54,4 miljardia eura pk-yrityksiä kskeviin timenpiteisiin sellaisten erityisten pririteettien kautta, jita kutsuttiin temaattisiksi tavitteiksi. 11 Useimmat EAKR:n temaattiset tavitteet kaudella 2014 2020 saattivat edistää suraan tai välillisesti pk-yritysten kilpailukykyä. Temaattinen tavite 3 Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen li määrärahjensa pulesta EAKR:n tiseksi suurin temaattinen tavite. Sille li kesäkuuhun 2021 mennessä sitettu 40,3 miljardia eura EU-talusarvin 201,5 miljardin eurn kknaismäärärahista (ks. kaavi 4). Kaavi 4 Ohjelmakausi 2014 2020: kullekin temaattiselle tavitteelle suunniteltu EAKR-rahitus (miljardia eura) (temaattinen tavite = TT ) Syrjäiset ja harvaan asutut alueet Tutkimus ja innvinti (TT1) Tehkas julkishallint (TT11) 1,4 0,7 Pk-yritysten kilpailukyky (TT3) Kriisin vahinkjen krjaaminen ja palautumiskyky (cvid-19) 1,6 41,1 40,3 Vähähiilinen talus (TT4) 29,0 Kestävä ja laadukas työllisyys (TT8) 3,4 23,7 Liikenne- ja energiaverkkinfrastruktuurit (TT7) 18,6 Ilmastnmuutkseen speutuminen ja riskien ehkäiseminen (TT5) 3,7 7,0 11,8 13,7 Ympäristönsujelu ja resurssitehkkuus (TT6) Yleissivistävä ja ammatillinen kulutus (TT10) Tiet- ja viestintätekniikka (TT2) Ssiaalinen sallisuus (TT9) Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin, mukautettu ERI-rahastjen avimen datan prtaalista. 12 Liitteessä I esitetään timenpidekdeittain yhteenvet EAKR:n erityyppisistä rahitustimenpiteistä, jtka kskevat pk-yrityksiä. Yhteenvet kattaa useita temaattisia tavitteita. Temaattisesta tavitteesta 3 tuetaan ensisijaisesti pk-yritysten kilpailukykyptentiaalin kehittämistä, ja sen tuki khdistuu seuraaviin investintipririteetteihin: yrittäjyyden edistäminen

15 uusien liiketimintamallien luminen etenkin silmällä pitäen kansainvälistymistä tute- ja palvelukehityksen edistyneiden valmiuksien tukeminen tuki pk-yritysten valmiuksille kasvaa alueellisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä markkinilla sekä valmiuksille sallistua innvintiprsesseihin. 13 EAKR myöntää kaikkiaan 75 prsenttia pk-yrityksille sitetusta tuestaan surana tukena. 14 Rahitusta tarjsivat myös Eurpan investintipankkiryhmä sekä seuraavat EU:n hjelmat: COSME (pk-yritysten kilpailukyky) 13, Hrisntti 2020 (tutkimus ja innvinti) 14 ja Luva Eurppa (kulttuuri) 15. Pk-yritysten EU-rahitusta lisättiin cvid-19-pandemian trjumiseksi 15 EU hyväksyi vunna 2020 asetukset, jtka liittyivät krnaviruksen vaikutusten lieventämistä kskeviin investintialitteisiin (CRII ja CRII+) 16. Asetusten avulla jäljellä levia kauden 2014 2020 varja vitiin käyttää justavammin cvid-19-pandemian taludellisten vaikutusten lieventämiseen. Lisäksi alitteiden myötä tettiin käyttöön sellaisia justavia järjestelyjä, jiden ansista jäsenvaltit kykenivät käyttämään EU:n 13 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 1287/2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä kskevan hjelman perustamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33 49). 14 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 1291/2013, tutkimuksen ja innvinnin puitehjelmasta Hrisntti 2020 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104 173). 15 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 1295/2013, Luva Eurppa -hjelman (2014 2020) perustamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, sivut 221 237). 16 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N: 1301/2013, (EU) N: 1303/2013 ja (EU) N: 508/2014 muuttamisesta (Krnaviruksen vaikutusten lieventämistä kskeva investintialite, CRII) ja Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N: 1301/2013 ja (EU) N: 1303/2013 muuttamisesta siltä sin kuin n kyse erityistimenpiteistä, jilla vidaan tarjta pikkeuksellista justavuutta Eurpan rakenne- ja investintirahastjen käyttöön cvid-19:n puhkeamisen vastatimena (Krnaviruksen vaikutusten lieventämistä kskeva investintialite plus, CRII+).

16 varja helpmmin. Tältä sin merkittävimmät muutkset livat lkakuuhun 2021 mennessä seuraavat: Yleisiin tutannllisiin investinteihin sitettiin lisää EAKR-varja 5,8 miljardia eura, mikä merkitsi 38 prsentin kasvua vunna 2019 suunniteltuihin varihin. EAKR-varista siirrettiin 1,6 miljardia eura (nin viisi prsenttia) 17 kehittyneemmille alueille. Painpisteeksi tettiin käyttöpäämatuki ja vaikeuksiin jutuneiden pk-yritysten auttaminen. 16 Neuvst ja Eurpan parlamentti hyväksyivät julukuussa 2020 kmissin ehdtuksen Eurpan uninin elpymisvälineeksi (Next Generatin EU) 18, jhn sisältyy kheesita ja Eurpan alueita tukeva elpymisapuväline (REACT-EU-väline). REACT- EU-välineen tarkituksena n kura umpeen mahdllinen rahitusvaje vusina 2021 ja 2022, jllin vusien 2021 2027 hjelmia ei le vielä hyväksytty. Lkakuussa 2021 pk-yritysten kilpailukykyyn ja liiketiminnan kehittämiseen sitettiin 6,6 miljardia eura EAKR-varja eli 19 prsenttia REACT-EU-välineen kknaismäärärahista 19. Tilintarkastustumiistuin n parhaillaan tarkastamassa niitä välittömiä timia, jita kmissi tteutti cvid-19-pandemian trjumiseksi CRII- ja CRII+ -alitteiden ja REACT-EU-välineen avulla 20. 17 Ohjelmakaudella 2021 2027 EU tulee edelleen rahittamaan timenpiteitä, jilla vahvistetaan pk-yritysten kilpailukykyä: EAKR 21 tukee pk-yritysten kilpailukykyä samasta plitiikkatavitteesta kuin tutkimusta, kehittämistä ja innvintia, tiet- ja viestintäteknlgiaa sekä saamisen kehittämistä. 17 Eurpan kmissi, krnavirustulstaulu EU:n kheesiplitiikan vastaus krnaviruskriisiin. 18 Kmissin tiednant Eurpan h-hetki: krjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukuplvelle (COM(2020) 456 final, 27.5.2020). 19 Avimen datan prtaali, REACT-EU-välineen tulstaulu. 20 Eurpan tilintarkastustumiistuin, työhjelma 2022+, julukuu 2021. 21 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021 (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60 93).

17 REACT-EU-välineestä n lkakuuhun 2021 mennessä sitettu 6,6 miljardin eurn lisävarat yritysten EAKR-rahitukseen. Kyse n kauden 2014 2020 rahituksesta vuden 2020 hintina. Hrisntti Eurppa -puitehjelmasta n krvamerkitty 7,1 miljardia eura erityisesti pk-yritysten innvintiin 22, ja InvestEU-hjelmasta rahitetaan pk-yritysten ja mid-cap-yritysten yritysinvestinteja. Myös elpymis- ja palautumistukivälineestä 23 tuetaan pk-yrityksiä. Tämä rahitus n khdennettava vuteen 2023 mennessä ja käytettävä vuteen 2026 mennessä. 22 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innvinnin puitehjelman Hrisntti Eurppa perustamisesta. Määrärahista sitetaan 70 prsenttia Eurpan innvaatineuvstlle. 23 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17 75). Sen sveltamisalaan kuuluu muun muassa älykäs, kestävä ja sallistava kasvu, mukaan lukien taludellinen yhteenkuuluvuus, työpaikat, tuttavuus, kilpailukyky, tutkimus, kehittäminen ja innvinti, sekä timivat sisämarkkinat, jilla n vahvja pk-yrityksiä.

18 Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa 18 Tilintarkastustumiistuimen tarkastuksessa tutkittiin, miten EAKR:n avulla pyrittiin parantamaan pk-yritysten kilpailukykyä hjelmakaudella 2014 2020. Tilintarkastustumiistuin arvii erityisesti seuraavia kysymyksiä: Olivatk jäsenvaltiiden hallintviranmaiset maksuneet samankaltaiset lähestymistavat suunnitellessaan sellaisia kansallisten ja alueellisten EAKRhjelmien timenpiteitä, jilla pyrittiin parantamaan pk-yritysten kilpailukykyä? Tällöin selvitettiin temaattisen tavitteen 3 varjen khdistamista ja sitä, kuinka pk-yritysten saavuttamiseen liittyvä yleinen tavite li tteutunut. Olik EAKR-tuki auttanut parantamaan pk-yritysten kilpailukykyä? Vastasik EAKR-hjelman rahitusmalli, jta tteutettiin neljässä tarkastukseen valitussa jäsenvaltissa, pk-yritysten tarpeisiin? Järjestettiinkö EAKR-hjelmissa ehdtuspyyntöjä ja valintamenettelyjä ja myönnettiinkö rahitustukea siten, että EAKR-varjen vaikutus pk-yritysten kilpailukykyyn lisi mahdllisimman suuri? 19 Tarkastus, jssa keskityttiin kauteen 2014 2020, ulttui vuden 2019 lppuun. Tilintarkastustumiistuin valitsi tarkastukseensa EAKR-hjelmia, jtka liittyivät temaattiseen tavitteeseen 3 Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Tarkastetut hjelmat li tteutettu Italiassa, Prtugalissa, Pulassa ja Saksassa. Temaattisen tavitteen 3 suunniteltu varainkäytön määrä li absluuttisena lukuna suurin näissä neljässä jäsenvaltissa (ks. kaavi 5). Tilintarkastustumiistuin tarkasti kussakin jäsenvaltissa kaksi kauden 2014 2020 alueellista timenpidehjelmaa. Tarkastajat kävivät näiden kahdeksan hjelman salta läpi 16 sellaista ehdtuspyyntöä ja valintamenettelyä, jtka kuuluivat temaattisen tavitteen 3 piiriin. Tilintarkastustumiistuin tutki kussakin jäsenvaltissa myös yhden kansallisen tai temaattisen timenpidehjelman arviidakseen sen krdinintia ja täydentävyyttä alueellisten timenpidehjelmien kanssa. Pikkeuksena tältä sin li Saksa, jssa ei llut kansallista hjelmaa. Kunkin alueellisen timenpidehjelman salta tarkastettiin klme hanketta, jten tskksi tuli yhteensä 24 hanketta (ks. liite II). Näistä hankkeista 22:ssa tuettiin pk-investinteja suraan, ja kahdessa tuettiin timijita, jtka tarjsivat tukea pk-yrityksille.

19 Hankkeet valittiin siten, että niistä saataisiin havainnllistavia esimerkkejä ehdtuspyynnön timinnasta. Tilintarkastustumiistuimen analyysi ei kattanut cvid-19-pandemian yhteydessä käyttöön tettuja hätäjärjestelyjä (ks. khdat 15 ja 16), mutta analyysissa käytiin läpi hjelmamuutksia. Tarkastuksen ulkpulelle jäivät myös matkailualan ehdtuspyynnöt ja edunsaajat, rahituksen välittäjät sekä timenpiteet, jissa hyödynnettiin rahitusvälineitä. Näitä aiheita li käsitelty j aiemmissa tilintarkastustumiistuimen tarkastuksissa 24. 20 Niiden 22 hankkeen salta, jissa EAKR li antanut suraa rahitustukea pk-yrityksille, tilintarkastustumiistuin tutki, miten yritysten yleinen kilpailukyky li kehittynyt hankkeen päättymisen jälkeen. Tarkastajat arviivat erityisesti kyseisten yritysten timintja, markkina-asemaa, kansainvälistymisen astetta 25, rahitustilannetta ja innvintikykyä. Tilintarkastustumiistuin hyödynsi mahdllisuuksien mukaan myös tietkantja verratakseen pk-edunsaajien ja muiden samankaltaisten yritysten tulksellisuutta. Jälkimmäiset livat yrityksiä, jiden liikevaiht ja työntekijöiden määrä livat saman suuruisia kuin pk-edunsaajilla ja jtka kilpailivat samilla paikallisilla ja alueellisilla markkinilla kuin pk-edunsaajat (ks. khta 36). 21 Tilintarkastustumiistuin tutki asiakirjja, jtka saatiin kmissin alue- ja kaupunkiplitiikan pääsastlta sekä sisämarkkiniden, tellisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystiminnan pääsastlta. 22 Tarkastajat tutkivat lisäksi asiakirjja, jita neljän tarkastukseen valitun jäsenvaltin hallintviranmaiset sekä kyseisten maiden pk-edunsaajat ja klmannet sapulet livat timittaneet. Lisäksi analysitiin raprtteja ja arviitiin EU:n rahittamiin hankkeisiin liittyviä tietja. 24 Erityiskertmus 19/2016 EU:n talusarvin tteuttaminen rahitusvälineiden avulla ja erityiskertmus 27/2021 EU:n tuki matkailulle: tarvitaan uusi strateginen linjaus ja parempi rahitusmalli. 25 Ks. myös erityiskertmus 7/2022 Pk yritysten kansainvälistymistä tukevat välineet.

20 23 Tilintarkastustumiistuin timitti kyselylmakkeet tarkastukseen valittujen jäsenvaltiiden viranmaisille ja kaikille tkseen kuuluneille 24 edunsaajalle sekä haastatteli näitä tahja. Lisäksi kuultiin aiheeseen perehtyneitä ylipistja, pk-yrityksiin erikistuneita tutkimuskeskuksia, liike-elämän järjestöjä sekä muita alueellisia, kansallisia ja EU-tasn timijita. 24 Vimassa levien terveysrajitusten vuksi kaikki haastattelut myös pk-edunsaajien kanssa livat virtuaalisia eikä tarkastuksia paikalla vitu tehdä. Tilintarkastustumiistuin ei näin llen pystynyt arviimaan täysimääräisesti, livatk yhteisrahitetut investinnit tdellisia. Tarkastajat eivät myöskään vineet tarkastaa, livatk seurantatiedt, jita EAKR-hjelmien täytäntöönpansta vastaavat kansalliset viranmaiset livat timittaneet kmissille, ikeellisia. 25 Pk-yritykset vat tärkeitä EU:n taludelle, ja pk-yritysten saaman EAKR-tuen määrä n merkittävä. Näin llen tilintarkastustumiistuimen kertmus vi tarjta hyödyllistä tieta, jnka avulla kmissi ja jäsenvaltit vivat hyödyntää paremmin EAKR-rahitusta pyrkiessään parantamaan pk-yritysten kilpailukykyä kaudella 2021 2027.

21 Humautukset Jäsenvaltit eivät khdista pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tarkitettuja EAKR-varja riittävän tarkasti 26 Tilintarkastustumiistuin tarkasti EAKR-hjelmien ja rahitusmallien suunnittelua jäsenvaltiissa selvittääkseen, miten tuettavilla timenpiteillä pyrittiin parantamaan pk-yritysten kilpailukykyä. Tarkastajat tutkivat erityisesti, puututtiink jäsenvaltiiden rahitusmalleilla sa-alueisiin, jilla kasvuptentiaali li suurin. Lisäksi selvitettiin, kuinka suuri suus pk-yrityksistä li tarkitus saavuttaa hjelmakaudella 2014 2020 ja kuinka suurta rahitusta kukin pk-edunsaaja saatti keskimäärin dttaa. Kska hjelmilta ei edellytetä, että ne khdistuisivat sa-alueille, jilla n eniten kasvuptentiaalia, vaarana n, että EAKR-tuki ei saa aikaan kriittistä massaa 27 Ohjelmakaudella 2014 2020 EAKR-asetuksessa ei velvitettu jäsenvaltiita laatimaan strategiita siitä, miten pk-yritysten kilpailukykyä vitaisiin parhaiten tukea temaattisesta tavitteesta 3. Vertailun vuksi tdettakn, että kun EAKR-rahitusta myönnettiin temaattisesta tavitteesta 1 Tutkimus ja innvinti, jäsenvaltiiden li kehitettävä älykkääseen erikistumiseen liittyviä kansallisia ja alueellisia strategiita (RIS3-strategiita). Niiden phjalta jäsenvaltit määrittivät sa-alueet, jilla lisi saavutettavissa suurin kilpailuetu, ja suunnittelivat hjelmansa sen mukaisesti. 28 Temaattisen tavitteen 3 salta kmissi pyysi jäsenvaltiita ainastaan sittamaan, että niiden EAKR-timenpiteet ja Small Business Act -alitteen 26 strateginen kehys, jlla tähdättiin pk-yritysten liiketimintaympäristön parantamiseen, livat keskenään yhdenmukaisia. Kmissi kannusti jäsenvaltiita siihen, että kun nämä khdistavat varja pk-yritysten kilpailukyvyn tukemiseen, ne pririsivat saalueita, jtka li yksilöity niiden RIS3-strategiissa. Kska sellaista ikeudellista vaatimusta, että EAKR-timenpiteet lisi yhdenmukaistettava pk-yritysten kilpailukykyä kskevien kansallisten/alueellisten strategiiden kanssa, ei kuitenkaan llut, kmissilla li vain vähän keinja varmistaa, että EAKR:n rahitus khdistettaisiin alueille, jilla li suurin kasvuptentiaali. 26 Ennakkehdn 3.1 mukaan n tteutettava erityistimenpiteitä yrittäjyyden edistämisen tukemiseksi ja tettava tällöin humin Small Business Act -alite.

22 29 Ohjelmakaudella 2021 2027 pk-yritysten rahituksessa svelletaan mahdllistavia edellytyksiä erityistavitteiden 1.1 (Tutkimus, kehittäminen ja innvinti) ja 1.4 (Osaamisen kehittäminen) salta. Sen sijaan mahdllistavia edellytyksiä ei svelleta, kun EAKR-hjelmista sitetaan varja eritystavitteeseen 1.3 (Pk-yritysten kilpailukyky 27 ). 30 Ohjelmakaudella 2014 2020 jäsenvaltiilla li vaihtelevia tapja khdistaa temaattisen tavitteen 3 EAKR-tuki pk-yritysten kilpailukykyyn. Luxemburg ja Alankmaat eivät sittaneet pk-yritysten kilpailukykyyn lainkaan EAKR-varja, kun taas tiset sittivat merkittävän san EAKR-rahituksestaan tähän tarkitukseen. Italia, Prtugali ja Pula sittivat tähän tarkitukseen suurimmat absluuttiset määrät, ja vastaavasti suurimmat suhteelliset suudet EAKR-varista sitettiin Prtugalissa, Rutsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (ks. kaavi 5). 27 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) 2021/1060, Eurpan aluekehitysrahasta, Eurpan ssiaalirahast plussaa, kheesirahasta, ikeudenmukaisen siirtymän rahasta ja Eurpan meri-, kalatalus- ja vesiviljelyrahasta kskevista yhteisistä säännöksistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159 706), 15 artikla ja siihen liittyvä liite IV, jka kskee mahdllistavia edellytyksiä.

23 Kaavi 5 Kausi 2014 2020: EAKR-tuki temaattisessa tavitteessa 3 jäsenvaltiittain vunna 2020 (miljardia eura suunnitellut määrät vuteen 2023 asti) EAKR-tuen määrät (miljardia eura) 38 % Temaattisen tavitteen3 prsenttisuus kk EAKR-tuesta 0 % 0,0 0 % 0,0 0,1 5 % 0,1 0,1 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,4 0,5 5 % 0,6 0,8 0,9 1,1 1,5 1,5 19 % 2,0 2,0 19 % 2,1 11 % 2,3 2,6 2,8 4,2 27 % 5,9 7,2 18 % 14 % 13 % 16 % 22 % 26 % 27 % 31 % 34 % 11 % 10 % 18 % 18 % 30 % 26 % 31 % 29 % 34 % 26 % 18 % LU NL IE DK MT CY AT BE FI EE LV SE SI TC LT SK BG CZ HR FR RO UK DE ES EL HU PT IT PL Hum. TC = alueellinen yhteistyö tai Interreg-timenpidehjelmat. Alueellisen yhteistyön timenpidehjelmien salta ei le tieta EAKR-tuen jakautumisesta jäsenvaltiittain, jten näiden timenpidehjelmien määrät sisältyvät yhteiseen kategriaan TC. Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin, mukautettu ERI-rahastjen avimen datan prtaalista.

24 31 Kaudella 2014 2020 EAKR-tuen tavitteena li saavuttaa 3,3 prsenttia kaikista EU:n pk-yrityksistä vuteen 2023 mennessä. Ohjelman tarkistamisen yhteydessä vunna 2020 tavite muutettiin 6,1 prsentiksi (ks. khta 33). EAKR li vuden 2019 lppuun mennessä antanut suraa tukea 0,5 miljnalle pk-yritykselle. Tämä n 1,9 prsenttia EU:n lähes 25 miljnasta pk-yrityksestä. 32 Jäsenvaltiiden EAKR-hjelmissa svellettiin myös erilaisia lähestymistapja temaattisesta tavitteesta 3 rahitettujen pk-yritysten määrän suhteen (ks. kaavi 6). Esimerkiksi Irlannissa yli 67 000 pk-yrityksen dtettiin saavan rahitusta vunna 2019 (määrä n yli 25 prsenttia kaikista pk-yrityksistä). Kun tarkastellaan absluuttisia lukuja, Ranska pyrki tavittamaan suurimman määrän yrityksiä (lähes 160 000 pk-yritystä). Vertailun vuksi tdettakn, että eräiden muiden jäsenvaltiiden tarkituksena li tukea vain muutamaa sataa yritystä 28. Esimerkiksi Itävallassa li määrä rahittaa 435:tä pk-yritystä. 28 Yhteinen EAKR-indikaattri Kaikki tukea saavat yritykset (CO01). Tiedt ERI-rahastjen avimen datan prtaalista.

25 Kaavi 6 Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä EAKR-tuki (temaattinen tavite 3) jäsenvaltiittain (vuden 2019 luvut) Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Espanja Italia Irlanti Saksa Pula Kreikka Unkari Interreg Prtugali Rutsi Rmania Slvakia Bulgaria Slvenia Belgia Kratia Tšekki Vir Sumi Tanska Latvia Liettua Malta Kyprs Itävalta 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Keskimääräinen suunniteltu tuki vunna 2019 (tuhatta eura) 8,7 15,1 25,0 42,5 1,0 41,2 161,2 56,2 96,7 33,2 25,9 299,2 108,9 76,2 74,3 59,3 35,7 150,9 161,6 51,4 49,2 24,3 107,9 40,0 245,2 97,8 391,7 Kaikki tukea saaneet yritykset (tuhatta yritystä) Suunniteltu 2019 Tteutunut 2019 Hum. Luxemburg ja Alankmaat eivät sittaneet varja temaattiseen tavitteeseen 3. Interregtimenpidehjelmien (alueellisen yhteistyön timenpidehjelmien) salta ei le tieta EAKR-tuen jakautumisesta jäsenvaltiittain, jten hjelmiin liittyvät määrät sisältyvät yhteiseen kategriaan Interreg. Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin, tiedt ERI-rahastjen avimen datan prtaalista.

26 33 EAKR-hjelmista myönnettiin keskimäärin nin 42 000 eurn tuki pk-edunsaajaa khti. Tilintarkastustumiistuimen analyysi sittaa kuitenkin, että jäsenvaltiiden välillä li humattavia erja sen suhteen, kuinka paljn rahitusta kukin pk-edunsaaja tsiasiallisesti sai. Määrät hanketta khti vaihtelivat Itävallan nin 392 000 eursta Irlannin alle 1 000 eurn. Vunna 2019 kaikkiaan kuusi EU:n jäsenvaltita myönsi keskimäärin alle 30 000 eura hanketta khti (Espanja, Irlanti, Ranska, Rutsi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta). Kun hankkeiden rahitusmäärä n näin pieni, vaarana n, että hankkeet eivät saavuta sellaista kriittistä massaa, jta pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen tdella edellyttäisi. 34 Vunna 2019 EAKR-hjelmien täytäntöönpan li hyvässä vauhdissa ja yli pulet timenpiteiden khteena lleista pk-yrityksistä li j saanut tukea (ks. liite III). Cvid- 19-pandemian puhjettua hjelmia tarkistettiin, jtta pk-yrityksiä vitaisiin tukea pandemian aikana (ks. myös khdat 15 ja 16). Tämän seurauksena tavitteita tarkistettiin ylöspäin, ja tukitimenpiteiden khteeksi tulleiden pk-yritysten lukumäärä lähes kaksinkertaistui (nin 800 000 pk-yrityksestä vunna 2019 kaikkiaan 1,5 miljnaan vunna 2020). Kehitykseen vaikutti erityisesti Italia, jnka tarkituksena li kuusinkertaistaa pk-edunsaajien määrä. Tuettavien italialaisten yritysten lukumäärä siis kasvaisi yli pulella miljnalla. Lisäksi viisi muuta jäsenvaltita yli kaksinkertaisti tavitteensa. Tarkastuksen aikaan tilintarkastustumiistuin ei vielä pystynyt arviimaan, livatk tarkistetut tavitteet realistisia ja nk kyseisillä jäsenvaltiilla valmiudet tukea vaikuttavalla tavalla näinkin suureksi kasvanutta pk-yritysten määrää. EAKR-tuki ei parantanut merkittävästi pk-edunsaajien kilpailukykyä 35 Tilintarkastustumiistuin tarkasti 22 hankkeen tksen. Hankkeissa annettiin suraa EAKR-rahitustukea pk-yrityksille, ja tarkastajat pyrkivät selvittämään, miten edunsaajayritysten lemassa leva ja ptentiaalinen kilpailukyky li kehittynyt hankkeen päätökseen saamisen jälkeen. Tilintarkastustumiistuin arvii seuraavia pk-yritysten sa-alueita: timinta ja markkina-asema (myynnin kasvu, markkinasuus, kustannukset, kannattavuus ja työn tuttavuus) kansainvälistyminen (vientipaintteisuus, suus viennistä ja läsnäl uusilla ulkmaisilla markkinilla) rahitustilanne (yrityksen mavaraisuus ja käyttöpäämasuhde) innvintikyky (tute- tai palveluinnvinti sekä tutkimus- ja kehittämistiminta).

27 Tarkastajat arviivat myös, lik EAKR-tuki khdennettu kilpailukykytekijöihin kattavalla tavalla niin, että pk-yritykset lisivat valmiita khtaamaan tulevaisuuden. 36 Tilintarkastustumiistuin vertasi mahdllisuuksien mukaan pk-edunsaajien talus- ja rahituskehitystä timialan vertailuarvihin sekä sellaisten samankaltaisten yritysten kehitykseen, jtka kilpailivat samilla alueellisilla tai kansallisilla markkinilla ja jiden liikevaiht ja työntekijämäärä livat samaa tasa kuin pk-edunsaajilla. Analyysissään tilintarkastustumiistuin hyödynsi eurppalaisia ja kansallisia tilastja sekä kaupallisia tietkantja (lisätietja indikaattreista, ks. liite IV). Osa tarkastetuista pk-yrityksistä hyötyi EAKR-tuesta, mutta suurin sa ei 37 EAKR-tuki kannusti tilintarkastustumiistuimen tkseen kuuluneita pk-edunsaajia investimaan: edunsaajat käyttivät tukea lisätäkseen tutantkapasiteettiaan ja stivat tällöin uusia laitteita (14 hanketta 22:sta) tai laajensivat tutantlaitksiaan (kuusi hanketta 22:sta). 38 Useimmat tarkastetuista pk-yrityksistä saivat kilpailukykynsä salta aikaan pieniä asteittaisia muutksia, mutta kaikki kilpailukykytekijät eivät parantuneet (kuten vientiin ja tutkimus- ja kehittämisvalmiuksiin liittyvät tekijät). Laatikssa 2 kuvataan, miten EAKR-hankkeet paransivat kilpailukykyä kahden pk-edunsaajan salta. Kummassakin tapauksessa hanke mahdllisti sen, että pk-yritykset tekivät asteittaisia parannuksia ja pysyivät niiden avulla markkinilla kvasta kilpailusta hulimatta. Laatikk 2 Pk-yritysten kilpailukyky parani hankkeiden ansista vain vähän Neuleita tuttava prtugalilainen pk-yritys käytti EAKR-rahitusta täydentääkseen tullista 38 laitteen knekantaansa uusilla pyörökneilla. Uudet kneet livat npeampia, ja niiden myötä vitiin käyttää erilaisia leveysvaihtehtja ja tehdä kevyempiä verkkneulksia. Investinnin hyödyt livat kuitenkin vain rajallisia, sillä pk-edunsaaja ei nnistunut pitämään yllä parantunutta kilpailukykyään. Kun hanke käynnistyi, yrityksen vitt aluksi kasvivat, vaikka nkin epätdennäköistä, että tämä vitaisiin lukea hankkeen ansiksi. Kuitenkin j ennen hankkeen päätökseen saamista kaikki sellaiset tunnusluvut kuin myynti, bruttarvnlisä, tuttavuus, liikevitt ja vittmarginaali pienenivät. Italialainen pk-yritys, jka tutti alueelleen tyypillistä pastaa, käytti EAKRrahitusta teknisesti kehittyneiden kneiden hankintaan. Tämä paransi tutteiden laatua ja alensi kiinteitä tutantkustannuksia. Lisääntyneestä tutannsta hulimatta myynti ei kasvanut ja pk-yritys menetti alueellista ja kansallista markkinasuuttaan surille kilpailijilleen.

28 39 Tilintarkastustumiistuimen kknaisarvi n, että useimmissa tarkastetuissa hankkeissa saatiin parhaassakin tapauksessa aikaan vain asteittaisia parannuksia tiettyihin pk-edunsaajan tutteisiin, palveluihin tai prsesseihin. Vaikka EAKR-tuella n ehkä parannettu tiettyjä seikkja, sillä ei le llut humattavaa vaikutusta pk-yritysten kilpailukykyyn kknaisuutena. Tämä herättää epäilyjä EAKR-tuen hyödyllisyydestä (ks. khdat 40 46). Kannattavuus parani lähes pulessa pk-edunsaajista 40 EAKR-rahitus autti lisäämään myyntiä 14:ssä tkseen valituista 22 pk-yrityksestä, ja kymmenessä pk-yrityksessä kannattavuus parani. Klmen muun sellaisen perusteen salta, jita tilintarkastustumiistuin käytti arviidessaan pk-edunsaajien timintja ja markkina-asemaa, havaittiin pienempiä parannuksia. Neljännes kasvatti markkinasuuttaan, ja nin klmannes vähensi kustannuksiaan ja/tai paransi työn tuttavuutta (ks. kaavi 7). Suurin sa haastatelluista pk-edunsaajista ttesi, että ulkiset tekijät vaikuttivat usein kaiken kaikkiaan enemmän kuin hankkeet. Tällaisia tekijöitä livat esimerkiksi markkinille tulevat uudet tutteet ja brändit, muuttuvat markkinasuuntaukset tai sisäiset uudelleenjärjestelyt. Kaavi 7 Timintjen ja markkina-aseman muutkset (kaavin luvut viittaavat pk-yritysten lukumäärään) 14 Tulksellisuus parani Tulksellisuus ei parantunut Ei tieta 14 11 8 6 5 8 Myynnin kasvu Markkinasuus Kustannukset 10 12 8 9 5 Kannattavuus Työn tuttavuus Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuimen arvi 22 EAKR-hankkeesta.

29 Hieman yli klmannes analysiduista pk-yrityksistä lisäsi vientiään 41 Kaikki pk-yritykset eivät le suuntautuneita vientiin. Otkseen valituista 22 pk-yrityksestä 17 myi ennen EAKR-hankkeen alittamista tutteitaan pääasiassa paikallisilla, alueellisilla tai kansallisilla markkinilla. Pulet timitti alle kymmenen prsenttia myynnistään vientiin tai ei harjittanut vientiä lainkaan. 42 Tilintarkastustumiistuimen analyysi sitti, että 22 pk-edunsaajasta yhdeksällä kansainvälinen timinta lisääntyi EAKR-tuen myötä. Seitsemän näistä yhdeksästä pk-yrityksestä nnistui lisäämään vientipaintteisuuttaan, viisi kasvatti suuttaan kansainvälisestä myynnistä ja neljä nnistui pääsemään uusille ulkmaisille markkinille (ks. kaavi 8). 43 Kun yritykset pyrkivät laajentamaan tai mnipulistamaan timintaansa tteuttamalla erityisiä alitteita, jiden tavitteena li päästä uusille kansainvälisille markkinille, tämä ei aina lisännyt vientiä. Näissä alitteissa li pääasiassa kyse siitä, että pk-yritykset sallistuivat messuille. Hankkeita ei kuitenkaan täydennetty siten, että lisi laadittu kansainvälistymiseen tai vientimarkkinille pääsyyn tähtäävä strategia, analysitu khteena levia markkinita perusteellisesti tai kulutettu henkilöstöä käymään kansainvälistä kauppaa. Kaavi 8 Kansainvälistymisen muutkset (kaavin luvut viittaavat pk-yritysten lukumäärään) Tulksellisuus parani Tulksellisuus ei parantunut Ei tieta 13 11 13 7 2 5 6 4 5 Vientipaintteisuus Osuus viennistä Uusia vientimaita löydetty Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuimen arvi, jka kski 22 EAKR-hankkeen tsta. Alle klmannes pk-edunsaajista paransi rahitustilannettaan 44 Tilintarkastustumiistuimen analyysi sitti myös, että sen tkseen kuuluneista 22 pk-yrityksestä kahdeksan paransi rahitusindikaattreitaan. Kyseiset kahdeksan yritystä paransivat kykyään täyttää pitkän aikavälin situmuksensa (mavaraisuus), ja kuusi niistä paransi myös kykyään maksaa lyhytaikaisia velkjaan

30 (käyttöpäämasuhde). Muiden pk-yritysten rahitustilanne ei muuttunut merkittävästi tai se heikkeni hankkeen jälkeen (ks. kaavi 9). Kaavi 9 Rahitustilanteen muutkset (kaavin luvut viittaavat pk-yritysten lukumäärään) Tulksellisuus parani 14 Tulksellisuus ei parantunut 16 8 6 Omavaraisuus Käyttöpäämasuhde Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuimen arvi, jka kski 22 EAKR-hankkeen tsta. Lähes kaikissa hankkeissa pyrittiin tute-/palveluinnvaatiihin, mutta vain harvissa hankkeissa hyödynnettiin täysimääräisesti tutkimusta, kehittämistä ja innvintia 45 Otksen 22 hankkeesta 21:ssä investitiin innvintiin, pääasiassa yritysten tutteisiin tai palveluihin, mutta myös yritysten prsesseihin. Useimmissa hankkeissa tteutettiin asteittaista innvintia hankkimalla uusia laitteita, jiden avulla pk-yritykset pystyivät kehittämään nykyisten tutteidensa teknisiä erityisminaisuuksia. Tarkastajat katsivat yhdeksän tapauksen salta, että EAKRhankkeella li ptentiaalia parantaa pk-yritysten kilpailukykyä (ks. kaavi 10). Kuudessa tapauksessa yhdeksästä pk-yritykset kehittivät tutteita, jita ei vielä llut yritysten timintamarkkinilla. Yhdelle tutteelle rekisteröitiin patentti tellis- ja tekijänikeuksien sujaamiseksi. 46 Lisäksi klme EAKR-hanketta vaikutti myönteisesti pk-edunsaajan pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisvalmiuksiin (ks. kaavi 10). Muissa 19 hankkeessa ei puututtu tähän keskeiseen tekijään, mikä heikensi pk-yritysten kilpailukykyä. Tarkastajat panivat merkille myös sen, että suuri enemmistö tkseen kuuluneista pk-yrityksistä ei tehnyt yhteistyötä muiden timijiden kanssa tutkimuksen, kehittämisen ja innvinnin alalla (ks. khta 62).

31 Kaavi 10 Innvintivalmiuksien muutkset (kaavin luvut viittaavat pk-yritysten lukumäärään) Innvintiptentiaali kasvi Innvintiptentiaali ei kasvanut 19 13 9 3 Tute- tai palveluinnvinti Tutkimus ja kehittäminen Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuimen arvi, jka kski 22 EAKR-hankkeen tsta. EAKR-tuki n useissa tapauksissa aiheuttanut ns. syrjäyttämisvaikutuksia 47 EU:n valtintukisäännöillä pyritään rajittamaan kilpailun vääristymistä ja kaikenlaisia kielteisiä vaikutuksia, jita julkisista timenpiteistä vi kitua 29. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä EAKR-tuki n etu, jnka viranmaiset myöntävät valtin varista tietyille valikiduille yrityksille. EAKR-tuki vidaan kuitenkin jättää valtintukisääntöjen sveltamisen ulkpulelle, js timivaltaiset viranmaiset katsvat, että tuki ei vääristä kilpailua 30. 48 Tilintarkastustumiistuin havaitsi viisi tapausta, jissa EAKR-tuki n saattanut vaikuttaa haitallisesti samilla markkinilla kilpailevien muiden kuin tukea saaneiden pk-yritysten taludellisiin näkymiin, ja kaksi tapausta, jissa tuki n tästä syystä vaikuttanut pk-yritysten kilpailukykyyn kknaisuutena (ks. laatikk 3). Tämä ilmiö 29 SEUT-spimuksen VII sastn 1 luku sekä neuvstn asetus (EY) N: 994/98, annettu 7 päivänä tukkuuta 1998, valtintukeen liittyvistä ryhmäpikkeusasetuksista. 30 Ks. vähämerkityksistä tukea kskevat säännöt kmissin asetus (EU) N: 1407/2013, annettu 18 päivänä julukuuta 2013, vähämerkityksisestä tuesta (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1); sekä yleinen ryhmäpikkeusasetus kmissin asetus (EU) N: 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimutjen tteamisesta sisämarkkinille sveltuviksi (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

32 tunnetaan ns. syrjäyttämisvaikutuksena, ja sen riski n erityisen suuri, kun tuki khdistuu pääasiassa paikallisilla ja/tai alueellisilla markkinilla timiviin pk-yrityksiin. Laatikk 3 EAKR-hankkeiden aiheuttamat syrjäyttämisvaikutukset Pulassa eräs tietöihin erikistunut pk-yritys sai EAKR-avustuksen ympäristöystävällisemmän asfaltin kehittämiseen. Avustuksen myötä yrityksen rakentamisprsessit parantuivat ja yritys pystyi tekemään halvempia tarjuksia paikallisen ja alueellisen tasn julkisista hankintaspimuksista. Kska hinta li ratkaiseva tekijä, pk-yritys kasvatti markkinasuuttaan paikallisten kilpailijidensa kustannuksella. Italiassa metallimekaniikan alalla timiva pk-yritys sai EAKR-avustuksen numeerisen hjausvälineen stamiseen. Kyseinen yritys kasvatti humattavasti maa markkinasuuttaan, minkä seurauksena sen surien kilpailijiden myynti kasvi hitaammin (tai jpa väheni). Myynnit: pk-edunsaajat vs. niiden paikalliset kilpailijat 160 % Myynnin kumulatiivinen kasvu: 120 % Pk-edunsaajat 80 % 40 % 0 % Kilpailevat pk-yritykset 40 % 2016 2017 2018 2019 EU-hanke saatettu lppuun Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kaupallisesta tietkannasta saatujen taludellisten tietjen perusteella.

33 Erillishankkeiden tukeminen pienentää EAKR:n ptentiaalista vaikutusta 49 Tilintarkastustumiistuin arvii, vastasik rahitusmalli, jta neljä tarkastukseen valittua jäsenvaltita svelsivat EAKR-hjelmissaan, pk-yritysten tarpeita ja lik rahitusmalli auttanut parantamaan pk-yritysten kilpailukykyä. Suurin sa EAKR-tuesta sitettiin erillishankkeisiin ilman että tuella lisi puututtu pk-yritysten kilpailukykyä heikentäviin keskeisiin tekijöihin 50 Kun useammat temaattiset tavitteet lasketaan yhteen, hjelmakaudella 2014 2020 krvamerkittiin yhteensä 40,6 miljardia eura (75 prsenttia EAKRkknaisrahituksesta) pk-yritysten tukemiseen sellaisten erillishankkeiden kautta, jissa tuki khdistettiin yksittäisiin pk-yrityksiin (ks. liite I). Tilintarkastustumiistuin analysi tksen, jhn kuului 11 EAKR-hjelmaa, 24 EAKR:n temaattisesta tavitteesta 3 tuettua hanketta sekä 16 edellä mainittuihin liittyvää ehdtuspyyntöä (ks. myös khta 63). Analyysista kävi ilmi, että näillä hankkeilla li vain vähäisiä heijastusvaikutuksia. Tämä tarkittaa sitä, että hyödyt, jita EAKR-tuesta kitui yksittäisille tarkastetuille pk-yrityksille, eivät laajentuneet kskemaan sellaisia yrityksiä, jtka eivät saaneet suraa rahitustukea. 51 Tarkastajat pyysivät lisäksi tkseensa kuuluneita pk-yrityksiä yksilöimään tärkeimmät tekijät, jtka estivät niitä parantamasta kilpailukykyään (ks. kaavi 11). Suurin sa tkseen kuuluneista pk-yrityksistä vastasi, että esteitä li useita. Useimmin viitattiin vaikeuksiin löytää ammattitaitista työvimaa sekä sääntelyesteisiin ja hallinnlliseen rasitukseen. Nämä tulkset vastaavat havaintja, jita kmissi, Eurpan keskuspankki ja Eurpan investintipankki vat tehneet viimeaikaisissa tutkimuksissaan 31. 31 Eurpan kmissi, Flash-eurbarmetri 486, SMEs, start-ups, scale-ups and entrepreneurship, syyskuu 2020; Eurpan keskuspankki, Survey n the access t finance f enterprises (SAFE), kesäkuu 2021; Eurpan investintipankki, Reginal Chesin in Eurpe 2020 2021 Insights frm the EIB Investment Survey, syyskuu 2021.

34 Kaavi 11 Pk-yritysten kilpailukyvyn tärkeimmät esteet (kaavin luvut viittaavat pk-yritysten lukumäärään) Henkilöresursseihin liittyvät esteet (esim. riittämätön ammattitait, pätevän työviman puute ja työvimakustannukset) 15 Sääntelyyn liittyvät ja hallinnlliset esteet (esim. julkishallinnn byrkratian aiheuttamat suuret hallinnlliset kustannukset) 10 Ulkiset esteet (esim. epäreilu kilpailu, puutteet tiedn saatavuudessa) 10 Tutantn liittyvät esteet (esim. krkeat tutantkustannukset, alhainen tuttavuus) 8 Tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät esteet (esim. tellis- ja tekijänikeudet, pääsy relevantteihin tutkimuksen ja kehittämisen verkstihin) 3 Rahitukselliset esteet (pääman saatavuus, muun kuin pankkirahituksen riittämätön saatavuus) 0 Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin niiden vastausten perusteella, jita tkseen kuuluneet 22 pk-yritystä antivat tilintarkastustumiistuimen kyselyihin. 52 Tilintarkastustumiistuin havaitsi kaikkien tarkastamiensa kahdeksan alueellisen EAKR-hjelman salta, että hankkeissa puututtiin yleensä yhteen erityiseen kilpailukykytekijään mutta ei vastattu yritysten tarpeisiin laajemmin. Vaarana n, että tämä heikentää EAKR-tuen vaikuttavuutta. 53 Suurin sa tkseen kuuluneista hankkeista keskittyi uusien tutantkneiden tai teknisesti kehittyneempien laitteiden hankintaan. Tuen avulla edunsaajat pystyivät lisäämään tutantkapasiteettiaan ja valmistamaan laadukkaampia ja kehittyneempiä tutteita. Vaikka hankkeiden vaikuttavuuden varmistaminen lisi aivan keskeistä, kaikissa hankkeissa ei hulehdittu tästä asiasta riittävästi, ja jissakin tapauksissa pk-yritykset päätyivät investimaan merkittäviä rahamääriä ilman että niiden kilpailukyky kknaisuutena lisi parantunut (ks. esimerkki laatikssa 4).

35 Laatikk 4 Menetetty mahdllisuus Italiassa timiva pk-yritys, jka valmisti krkealaatuisia vaatetustutteita, sai EAKR-tukea ludakseen uuden man brändin ja päästäkseen uusille markkinille. Vaikka yritys kehitti tutelinjan, se ei nnistunut tumaan tutetta markkinille. Hankkeesta puuttuivat perustavaa laatua levat täydentävät timinnt, jita lisi tarvittu uuden tutelinjan myymiseksi ja uuden brändin markkinimiseksi. Yrityksen myynti väheni hankkeen tteuttamisen jälkeen, ja sen tulksellisuus jäi jälkeen kansallisista ja alueellisista markkinista ja yrityksen surista kilpailijista. 54 Tilintarkastustumiistuimen analyysi sitti myös, että yhdessäkään tarkastetussa hankkeessa ei puututtu ngelmaan, jka liittyi ammattitaitisen työviman saatavuuteen. Tämä li tilintarkastustumiistuimen tkseen kuuluneiden pk-yritysten mukaan kuitenkin keskeinen tekijä, jka heikensi kyseisten yritysten kilpailukykyä. Yhdessäkään hankkeessa ei esimerkiksi kytketty investintitukea yritysten käytettävissä levan saamisen khentamiseen. Vaikka saamisen kehittämistä yleensä tuetaan Eurpan ssiaalirahaststa (ESR), tarkastajat havaitsivat, että vain kahdessa ehdtuspyynnössä annettiin mahdllisuus yhdistää EAKR-tuki ja ESR-tuki yhdeksi hankkeeksi. 55 Tarkastajat tutkivat myös, livatk hallintviranmaiset kartittaneet ennakivasti, miten pk-yritysten tarpeet, jtka liittyivät kilpailukyvyn parantamiseen, vitaisiin parhaiten tunnistaa ja tyydyttää. Tilintarkastustumiistuimen analyysi viittaa siihen, että useimmissa tutkituissa ehdtuspyynnöissä lisi llut mahdllista maksua kknaisvaltaisempi lähestymistapa, jllin timia yhdistämällä lisi vitu puuttua useisiin pk-yritysten kilpailukyvyn esteisiin. Useimmissa ehdtuspyynnöissä esimerkiksi edellytettiin, että pk-yritykset sisällyttivät hankehakemuksiinsa liiketimintasuunnitelman, jssa yksilöitiin yrityksen erityistarpeet ja -haasteet. 56 Tarkastajien havaintjen mukaan useimmat hallintviranmaiset eivät kuitenkaan hyödyntäneet näitä liiketimintasuunnitelmia tehdäkseen ehdtuksia taludellista ja muuta kuin taludellista tukea sisältävistä kknaispaketeista. Sen sijaan ne käyttivät suunnitelmia lähinnä arviidakseen ehdtetun investinnin merkityksellisyyttä.

36 57 Useimmissa ehdtuspyynnöissä ei vitu esittää hanke-ehdtuksia, jissa lisi samanaikaisesti puututtu useisiin pk-yritysten kilpailukyvyn eri satekijöihin, esim. tutkimukseen, kehittämiseen ja innvintiin (mukaan lukien tuttava innvinti), työntekijöiden pätevyyteen tai kansainvälistymiseen. Tarkastetuista 14 ehdtuspyynnöstä vain klmessa pyrittiin ttamaan humin useampia tekijöitä (ks. esimerkki laatikssa 5). Tämä tarkitti sitä, että pk-yritysten li esitettävä hakemus useissa erillisissä ehdtuspyynnöissä, js ne halusivat puuttua useampiin kilpailukykyään rajittaviin tekijöihin. Laatikk 5 Ehdtuspyyntö, jssa vastattiin kattavasti pk-yritysten erilaisiin tarpeisiin Apulian alue Italiassa käynnisti kaksi ehdtuspyyntöä, jiden tarkituksena li vastata pk-yritysten erilaisiin tarpeisiin ja luda synergiita pk-yritysten erityyppisten investintien välille. Alueen timenpiteissä rahitettiin pääasiassa aineellisia hyödykkeitä, mutta investinneilla li ltava läheinen kytkentä tutkimusta, kehittämistä ja innvintia kskeviin investinteihin. Pk-yrityksillä li mahdllisuus rahittaa myös täydentäviä investinteja, kuten palveluhankintaan ja kansainvälistymiseen liittyviä kustannuksia. 58 Hallintviranmaiset eivät myöskään pyrkineet suunnittelemaan ehdtuspyyntöjä, jissa lisi yhdistetty taludellinen ja muu kuin taludellinen tuki, yhtä pikkeusta lukuun ttamatta (ks. laatikk 6). Laatikk 6 Pk-yrityksille suunnattujen neuvntapalvelujen yhdistäminen taludelliseen tukeen Saksassa julkiset pankit sallistuvat EAKR-hjelmien hallinnintiin välittäjinä. Lisäksi ne tarjavat pk-yrityksille neuvntaa ja tieta siitä, millaisia yritysten liiketimintatarpeisiin räätälöityjä timenpiteiden yhdistelmiä n tarjlla tuki- ja takaushjelmissa EU-taslla sekä kansallisella ja alueellisella taslla. Tämä auttaa vähentämään pk-yritysten hallinnllisia ja tiednhankintakustannuksia.

37 Pk-yritysten innvinti- ja tutkimusvalmiuksia paintetaan vain vähän EAKR-rahituksen tavitteet sellaisten tutteiden salta, jtka vat yrityksen tai markkiniden kannalta uusia, eivät le riittävän kunnianhimisia 59 EAKR:n vunna 2020 asettamana tavitteena li, että vuteen 2023 mennessä autettaisiin 23 153:a yritystä tumaan markkinille tutteita, jtka vat uusia yrityksen kannalta 32, ja 8 209:ää yritystä sellaisia tutteita, jtka vat uusia markkiniden kannalta 33. Tämä tarkittaa, että niiden pk-edunsaajien suus, jtka tuvat uusia tutteita markkinille ja jiden n määrä saada EAKR-rahitusta kaudella 2014 2020, n vain nin kaksi prsenttia. 60 Useimmissa tilintarkastustumiistuimen tutkimissa ehdtuspyynnöissä autettiin pk-yrityksiä kehittämään tutteita, palveluja tai prsesseja, jtka livat yrityksen kannalta innvatiivisia (ks. khta 45). Ehdtuspyynnöissä ei kuitenkaan kannustettu pk-yrityksiä vaikuttavalla tavalla tumaan tarjlle markkiniden kannalta uusia tutteita, harjittamaan tutkimusta ja kehittämistä tai tekemään yhteistyötä muualta kuin liiketimintaympäristöstä peräisin levien timijiden kanssa. Laatikssa 7 kuvataan yhtä tkseen kuuluneista harvista tapauksista, jissa keskityttiin vimakkaasti tutkimukseen, kehittämiseen ja innvintiin. Laatikk 7 Ehdtuspyyntö, jssa keskityttiin vimakkaasti tutkimukseen, kehittämiseen ja innvintiin Lódzkien alue Pulassa käynnisti ehdtuspyynnön, jssa haettiin erittäin innvatiivisia alueellisia pk-yrityshankkeita. Valintaperusteita livat muun muassa yhdenmukaisuus alueellisten älykkään erikistumisen strategiiden kanssa sekä innvintiin ja tutkimus- ja kehittämistulsten täytäntöönpann liittyvät näkökhdat. Jälkimmäisille pantiin eniten paina erityisesti sillin, kun edunsaajat tekivät maa tutkimustaan. 32 Vunna 2020 asetettu vuden 2023 tavitearv, jka liittyy temaattisen tavitteen 3 yhteiseen tutsindikaattriin CO29. Indikaattri kskee tutkimusta ja innvintia, ja siinä ilmaistaan niiden yritysten lukumäärä, jtka saavat tukea yrityksen kannalta uusien tutteiden tumiseksi markkinille. 33 Vunna 2020 asetettu vuden 2023 tavitearv, jlla muutetaan temaattisen tavitteen 3 yhteistä tutsindikaattria CO28. Indikaattri kskee tutkimusta ja innvintia, ja siinä ilmaistaan niiden yritysten määrä, jtka saavat tukea markkiniden kannalta uusien tutteiden tumiseksi markkinille.

38 Klmassa tarkastetuista pk-edunsaajista teki yhteistyötä tutkimuslaitsten kanssa 61 Tutkimuslaitsten kanssa tehtävällä yhteistyöllä vidaan puuttua yhteen niistä keskeisimmistä heikkuksista, jtka vaikuttavat kielteisesti pk-yritysten kilpailukykyyn, nimittäin siihen, että tutkimus-, kehittämis- ja innvintitiminnan tutksia ei kyetä muuntamaan riittävällä tavalla yrityksen tutteiksi tai palveluiksi. Tarkastajat ttesivat, että tkseen kuuluneista 22 pk-yrityksestä kuusi ilmitti j nyt tehneensä yhteistyötä tutkimuslaitsten kanssa tai sallistuneensa tutkimus-, kehittämis- ja innvintialan yhteishankkeisiin (ks. esimerkki laatikssa 8). Laatikk 8 Yhteishanke, jnka tavitteena li teknlgian siirt eräällä tellisuudenalalla EAKR rahitti tietämyksen jakamiseen liittyvää yhteishanketta, jta tteutettiin jalkinealalla Prtugalissa. Timessa jaettiin tietja erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden menetelmistä ja tulksista, ja EAKR rahitti myös jitakin näistä hankkeista. Yhteishankkeen tulksena ryhdyttiin käyttämään laserteknlgiaa leikkaamisessa ja kaivertamisessa, mikä npeutti jalkineiden tutanta, lisäsi tarkkuutta ja alensi työvimakustannuksia. Lisäksi hankkeen avulla testattiin ja demnstritiin uuttaa teknlgiaa, kehitettiin prttyyppejä kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseksi, tettiin käyttöön uusia materiaaleja sekä kehitettiin Tellisuus 4.0 -työkaluja, kuten interaktiivista kyberkauppaa. Hankkeet, jista tuetaan useita pk-yrityksiä, vat pikkeus, vaikkakin mnet pk-yritykset saavat neuvntapalveluja 62 Yhteishankkeissa tetaan humin useiden pk-yritysten yhteiset tarpeet ja mahdllisuudet. Tällaiset hankkeet vivat mahdllistaa sen, että pk-yritykset jakavat riskejä ja kustannuksia, vähentävät riskien välttelyä ja saavuttavat tavitteensa npeammin. Tilintarkastustumiistuimen analyysi sitti kuitenkin, että vain muutamissa tkseen kuuluneissa hankkeissa tteuttajina li yritysryhmiä tai liikeelämän järjestöjen tai teknlgiakeskusten kaltaisia muita timijita. Laatikssa 9 esitetään esimerkki yhteishankkeesta, jlla li myönteisiä heijastusvaikutuksia suureen määrään muita pk-yrityksiä.

39 Laatikk 9 Yhteishanke alueellisen brändin edistämiseksi Wielkplskan alue Pulassa päätti edistää alueellista brändiään ulkmailla lisätäkseen taludellista ptentiaaliaan. Hankkeeseen sisältyi mainskampanja ja ulkistettuja markkinintitimia. Valtillisen elimen sallistuminen lisäsi alueellisten yritysten uskttavuutta ja helptti yhteyksiä ulkmaisiin sijittajiin. Tällainen aluelähtöinen markkinintimalli vi hyödyttää lukuisia pk-yrityksiä. 63 Tilintarkastustumiistuimen haastattelemat pk-yritykset krstivat sellaisten yhteistimien tarvetta, jilla edistetään tai sujellaan paikallista tutanta, mutta ne eivät nähneet juurikaan lisäarva yritysverkstissa. Yksikään ei pitänyt pääsyä tällaisiin verkstihin kilpailuetuna. 64 Pk-yritysten sisäiset hallintrakenteet eivät le niin kattavia ja kehittyneitä kuin suuryritysten vastaavat rakenteet. Siksi yksi pk-yritysten keskeisistä tarpeista liittyy laadukkaan neuvnnan ja valmennuksen saatavuuteen sekä verkstitumismahdllisuuksiin 34 (ks. esimerkki laatikssa 10). Laatikk 10 Neuvntapalvelut, jita liike-elämän järjestöt antavat lukuisille pk-yrityksille Saksassa n arviitu, että 150 000 yrityksellä, jilla n nin 2,4 miljnaa työntekijää, n edessään sukuplvenvaihds. EAKR:n rahittamissa hankkeissa liike-elämän järjestöt tarjavat päteviä neuvntapalveluja pk-yrityksille, jtka vat tulleet tähän vaiheeseen. Ne auttavat erityisesti löytämään seuraajia, kun yrityksen jht jää eläkkeelle. Näin vältetään häiriöt yrityksen timinnassa ja estetään se, että pk-yritykset jutuvat lpettamaan liiketimintansa. Tämä yhteistimi hyödyttää lukuisia pk-yrityksiä. 34 Eurpan kmissin jälkiarviinti vusien 2007 2013 kheesiplitiikkahjelmista, Supprt t SMEs Increasing Research and Innvatin in SMEs and SME Develpment, helmikuu 2016.

40 65 Vunna 2019 EAKR anti muuta kuin taludellista tukea (neuvntaa, pastusta ja knsulttipalveluja) 44 prsentille tuensaajayrityksistä (382 000 yritykselle 861 600:sta). Vunna 2020 tteutettu uudelleenhjelminti kasvatti EAKR-tukea saavien pk-yritysten määrää, minkä seurauksena muuta kuin taludellista tukea saavien suus putsi 27 prsenttiin (nin 400 000:een 1,5 miljnasta pk-yrityksestä) 35. EAKR:n valintamenettelyt eivät perustu riittävästi kilpailuun, ja suurin sa tuesta myönnetään avustuksina takaisinmaksettavan tuen sijasta 66 Hallintviranmaiset, jtka panevat EAKR-hjelmia täytäntöön jäsenvaltiissa, vastaavat hankevalinnasta 36. Valitessaan hankkeita hallintviranmaisten lisi varmistettava, että timet edistävät asianmaisiin timintalinjihin liittyvien erityistavitteiden ja tulsten saavuttamista. Ehdtuspyynnön tyyppi eli se, perustuuk ehdtuspyyntö kilpailuun vai ei, lisi päätettävä tuen erityistavitteen ja dtettujen tulsten mukaisesti. Vusien 2021 2027 yhteisiä säännöksiä kskevassa asetuksessa edellytetään erityisesti, että svellettujen valintaperusteiden avulla maksimidaan ERIrahastjen myötävaikutuksen tuttama lisäarv. 67 Tilintarkastustumiistuin tutki, miten EAKR-hjelmat livat rganisineet valintamenettelynsä, ja selvitti, tarjsivatk ne EU-rahitusta vain ansiituneimmille hanke-ehdtuksille. Tilintarkastustumiistuin tutki myös, missä määrin hjelmat hyödynsivät erilaisia rahitusmutja, kuten avustuksia ja rahitusvälineitä, tukiessaan pk-yritysten kilpailukykyyn liittyviä EAKR-hankkeita (rahitusvälineitä vat takaisinmaksettavat tuet, kuten lainat, takaukset ja man pääman ehtiset rahitusvälineet). Lisäksi selvitettiin, phdittiink hjelmissa, minkä tyyppistä rahitusta pk-edunsaajat tarvitsivat. 35 ERI-rahastjen avimen datan prtaali. Vunna 2020 asetettu vuden 2023 tavitearv, jka kskee temaattisen tavitteen 3 yhteistä tutsindikaattria CO04. Indikaattri kskee yrityksiä, jtka saavat muuta kuin taludellista tukea (neuvntaa). 36 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 1303/2013, Eurpan aluekehitysrahasta, Eurpan ssiaalirahasta, kheesirahasta, Eurpan maaseudun kehittämisen maatalusrahasta ja Eurpan meri- ja kalatalusrahasta kskevista yhteisistä säännöksistä (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320 469), 125 artikla.

41 Useimpien EAKR-hjelmien valintamenettelyjä ei le suunniteltu niin, että rahitus menisi kaikkein kilpailukykyisimmille hanke-ehdtuksille 68 Tilintarkastustumiistuimen analyysi sitti, että useimmissa tarkastetuista ehdtuspyynnöistä hakijita ei pantu kilpailemaan keskenään. Valtasalta hakemuksia edellytettiin vain, että ne täyttivät valinnan edellyttämät vähimmäisvaatimukset (ks. laatikk 11). Useimmissa ehdtuspyynnöissä valittiin kaikki hankkeet, jtka saavuttivat vähimmäispistemäärän, eikä tällöin kiinnitetty humita muiden hankkeiden pistemäärään. Tilintarkastustumiistuin n j aiemmassa kertmuksessaan krstanut, että valintamenettelyissä ei mudstu kilpailua hankehakemusten välille 37. Laatikk 11 Valintamenettelyn tavitteet livat liian vaatimattmia EAKR-tukikelpisilla alueilla Saksassa pk-yrityksillä n mahdllisuus saada yksittäistukea investinteihin. Tuen avulla yritykset vivat perustaa uusia liikkeitä, laajentaa lemassa levia liikkeitä tai mnipulistaa timintjaan. Tukea myönnetään yleensä sillä edellytyksellä, että edunsaajat luvat työpaikkja. Ala- Saksissa, jssa hjelmasta rahitetaan myös lemassa leviin pk-yrityksiin khdistuvia yritysstja, pisteytysjärjestelmä asettaa kaikki tukikelpiset hankkeet paremmuusjärjestykseen. Järjestelmässä ei kuitenkaan tehdä riittävästi era kaikkien niiden hankkeiden välillä, jtka täyttävät tukikelpisuuden perusvaatimukset. Ensinnäkin edellytykset, jiden perusteella pk-hakijat saavat vaaditun vähimmäispistemäärän, vat kunnianhimttmia. Yritysten tarvitsee vain lla pieniä yrityksiä, jita sit työehtspimus ja jtka luvat investinnin avulla vähintään yhden työpaikan. Tiseksi hakemusten välillä ei le vuden 2021 lppuun mennessä llut kilpailua, vaan kaikki ehdtukset, jtka vat saavuttaneet vähimmäispistemäärän, vat saaneet rahitusta. Sellaisia tekijöitä kuin kilpailukyvyn kestävä kasvu tai markkiniden laajentaminen ei tettu humin, ja innvinnilla (uudet tutteet/teknlgiat) li vain vähäinen vaikutus päätöksiin. 37 Erityiskertmus 21/2018 Ohjelmakauden 2014 2020 EAKR:n ja ESR:n hankkeiden valinta ja seuranta vat yhä enimmäkseen tutssuuntautuneita.

42 69 Ehdtuspyyntöjen ajitus n tinen tekijä, jka vi estää lupaavimpien hankkeiden valinnan: Suljetuilla ehdtuspyynnöillä, jissa menettelyt n tteutettava tietyissä aikarajissa, kannustetaan yrityksiä hakemaan rahitusta sillin, kun varja n saatavilla, eikä sillin, kun varja tarvitaan. Tämä n erityisen tärkeää innvinnin tukemisen kannalta, sillä suljetut ehdtuspyynnöt eivät välttämättä svellu vastaamaan siihen yritysten tarpeeseen, että innvinti ja timinnan tahdistaminen markkinatrendien mukaiseksi n säännöllistä 38. Useimmat tarkastetut ehdtuspyynnöt livat suljettuja. Avimet ehdtuspyynnöt, jtka vat käynnissä kk ajan ja jissa hankkeita valitaan ja rahitetaan jatkuvasti, eivät takaa hakemusten välistä kilpailutilannetta. Kaikki hankkeet, jtka saavuttavat valinnan edellyttämän vähimmäispistemäärän, saavat rahitusta niin kauan kuin määrärahja riittää, mikä merkitsee, että ehdtuksen ajitus n tärkeämpää kuin sen ansit. Avimilla ehdtuspyynnöillä, jiden yhteydessä svelletaan välivaiheen määräaikja, vidaan krjata nämä epäkhdat ja samalla varmistaa, että hakemusten välillä n kilpailua ja rahitus myönnetään krkeimman pistemäärän saaneille hankkeille. EAKR:stä tuetaan pk-yritysten kilpailukykyä pääasiassa avustuksilla, vaikka rahitusvälineet ja takaisinmaksettavat avustukset visivat lla vaikuttavampia 70 Kmissi n usean vuden ajan pastanut jäsenvaltiiden hallintviranmaisia, etteivät nämä myöntäisi pk-yrityksille pelkästään avustuksia. Vaikuttaa nimittäin siltä, että EU:n tuki n yhtä vaikuttavaa (tai lähes yhtä vaikuttavaa), vaikka avustuksen määrää vähennetään tai se krvataan rahitusvälineillä (eli takaisin maksettavalla tuella kuten lainilla tai takauksilla) 39. 38 Eurpan kmissi, Reginal plicy fr smart grwth f SMEs, Guide fr Managing Authrities and bdies in charge f the develpment and implementatin f Research and Innvatin Strategies fr Smart Specialisatin, 2013. 39 Eurpan kmissi, alue- ja kaupunkiplitiikan pääsast, What are cunterfactual impact evaluatins teaching us abut enterprise and innvatin supprt, 2012.

43 71 Kun pk-yritysten kilpailukykyä n hjelmakaudella 2014 2020 pyritty parantamaan, avustukset vat kuitenkin edelleen lleet selvästi yleisin suran rahitustuen mut. Avustusten suus siitä EAKR-kknaisrahituksesta, jka sitettiin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, li kaikkiaan 66 prsenttia (ks. kaavi 12). Kaavi 12 Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen (temaattinen tavite 3) sitetut EAKR-määrärahat vuden 2019 lpussa Rahitusvälineet (7,6 miljardia eura) Avustukset ja palkinnt (17,4 miljardia eura) Takaisin maksettavat avustukset (1,2 miljardia eura) Hum. 1) Vusi 2019 valittiin arviinnin khteeksi, jtta cvid-19-pandemiaan liittyvät muutkset eivät vääristäisi analyysin tulksia. 2) Yhteissumma ei le yhtä kuin temaattiseen tavitteeseen 3 sitetut EAKR-varat, sillä rahitustuen tyyppien erttaminen kussakin temaattisessa tavitteessa ei le mahdllista. Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin ERI-rahastjen avimen datan prtaalin perusteella. 72 Tilintarkastustumiistuimen analyysi sitti, että tkseen kuuluneista 22 pk-yrityksestä 18 sai yksinmaan avustuksia. Tarkastajat panivat tässä yhteydessä merkille innvatiivisen lähestymistavan, jta tteutettiin Prtugalissa. Tuessa yhdistettiin avustuksia ja takaisin maksettavaa tukea ja kannustettiin pk-edunsaajia ylittämään hankkeille asetetut tavitteet (ks. laatikk 12). Lähestymistapa timii, js tavitteet vat riittävän kunnianhimisia.

44 Laatikk 12 Avustukset yhdistettynä takaisin maksettavaan tukeen Vuteen 2018 saakka Prtugalin viranmaiset tukivat tuttavia innvaatihankkeita hybridirahitusjärjestelmän kautta. Pk-edunsaajille myönnettiin takaisin maksettavaa tukea. Js ne ylittivät tavitteensa, edunsaajat saattivat hankkeen päättyessä muuntaa san takaisin maksettavasta tuesta sellaiseksi tueksi, jta ei tarvinnut maksaa takaisin. Takaisin maksettavalla tuella pyrittiin vivuttamaan EU:n rahitusta niin, että suurempi jukk yrityksiä visi saada sitä. Tuella, jta ei tarvinnut maksaa takaisin, li mahdllista kannustaa pk-yrityksiä käyttämään EU-rahitusta mahdllisimman tulksellisesti. 73 Kysyttäessä yksikään pk-yrityksistä ei ilmittanut, että pääman saatavuusngelmat lisivat ptentiaalinen kilpailukykyä heikentävä tekijä (ks. kaavi 11). Ne saivat kuitenkin avustuksia uusien, mahdllisesti kustannuksia vähentävien kneiden stamiseen, vaikka nllakrkiset tai matalakrkiset lainat lisivat vineet kattaa investinnin kknaan tai ainakin sittain. Lainilla lisi vitu vivuttaa käytettävissä lleita EAKR-varja ja tukea humattavasti suurempaa määrää pk-yrityksiä. Useimmat pk-edunsaajat lisivat tehneet vastaavat investinnit ilman EAKR-tukea tai ilman mitään muutakaan julkista rahitusta 74 Tilintarkastustumiistuimen analyysi sitti myös, että 22 pk-yrityksestä 19 lisi tehnyt samat tai samankaltaiset investinnit ilman EAKR-tukea tai ilman mitään muutakaan julkista rahitusta (ks. khta 50). Kaksi pk-yritystä ilmitti, että ne lisivat investineet täsmälleen samalla tavalla, kun taas 17 pk-yritystä ilmitti, että ne lisivat siirtäneet investinnin myöhemmäksi tai pienentäneet investinnin kka. 75 Vain klme pk-edunsaajaa ilmitti, että ne eivät lisi tehneet investintia ilman julkista tukea. Tämä vahvistaa j aiemmissa kertmuksissa havaitun riskin, että tämän tyyppisillä EAKR-tukijärjestelmillä vi lla nllavaikutus 40. Nllavaikutus vidaan välttää vain, js rahitus khdistuu sellaisiin hankkeisiin, jissa kustannukset ylittävät taludellisen hyödyn ja jita yksityinen timija ei tästä syystä tteuttaisi ilman EAKRrahitusta. 40 Erityiskertmus 4/2011 Pk-yritysten takausjärjestelmän tarkastus; talusarvin tteuttamista kskeva vusikertmus varainhitvudelta 2013 (EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1 288); erityiskertmus 8/2018 Yritysten tutannllisiin investinteihin myönnettävä EU:n tuki pysyvyyteen kiinnitettävä enemmän humita.

45 Jhtpäätökset ja susitukset 76 EAKR-asetuksessa ei hjelmakaudella 2014 2020 edellytetty, että jäsenvaltit lisivat mukauttaneet pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät EAKRhjelmat kansallisiin ja alueellisiin strategiihinsa. Tämän vuksi kmissilla li vain vähän keinja varmistaa, että EAKR:n rahitus khdistettiin alille, jilla li eniten kasvuptentiaalia (ks. khdat 26 29). 77 Vuden 2019 lppuun mennessä eli viimeisen cvid-19-pandemiaa edeltäneen vuden lppuun mennessä EAKR li suunnitellut antavansa suraa tukea 0,8 miljnalle pk-yritykselle. Tämä n 3,3 prsenttia niistä yhteensä lähes 25 miljnasta pk-yrityksestä, jtka timivat eri pulilla EU:ta. Tilintarkastustumiistuimen havaintjen mukaan jäsenvaltiiden lähestymistavat vaihtelivat siten, että sa khdensi EAKR-tuen muutamalle sadalle yritykselle, kun taas tiset jakivat rahitusta laajemmin. Esimerkiksi Irlannissa EAKR:n dtettiin tarjavan rahitusta useammalle kuin 67 000 pk-yritykselle (eli yli 25 prsentille kaikista pk-yrityksistä maassa), kun taas Itävallan EAKR-hjelmasta tuettiin vain 435:tä yritystä. Näin llen rahituksen määrä pk-yritystä khti vaihteli suuresti jäsenvaltista tiseen. Kun käytettävissä leva rahitus jaetaan EAKR-hjelmissa liian mnelle pk-yritykselle, vi syntyä suuri riski siitä, että EAKR-tuen avulla ei mudstu sellaista tarvittavaa kriittistä massaa, jlla lisi tdellista vaikutusta pk-yritysten kilpailukykyyn (ks. khdat 30 33). 78 Vunna 2020 mnet jäsenvaltit muuttivat EAKR-hjelmiaan vastauksena cvid- 19-pandemiaan. Muutkset perustuivat CRII- ja CRII+ -alitteisiin sekä REACT- EU-välineeseen. Tämän uudelleenhjelminnin myötä pk-yrityksille myönnettiin lisärahitusta, ja myös timien khteena levien pk-yritysten määrä kasvi merkittävästi. Näin kävi erityisesti Italiassa, jssa EAKR-tukea annetaan nyt yli 630 000 pk-yritykselle. Uusia italialaisia pk-edunsaajia n siis yli puli miljnaa (ks. khta 34). 79 Vusien 2014 2020 EAKR-tuki lisäsi pk-yritysten investintihalukkuutta neljässä tarkastukseen valitussa jäsenvaltissa. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen näkökulmasta EAKR-tuen vaikuttavuutta kuitenkin heikensi se, että rahitusmallissa, jta jäsenvaltiiden hallintviranmaiset svelsivat pk-yrityksiin, li seuraavia puutteita (ks. khdat 35 48):

46 Useimmissa hanke-ehdtuspyynnöissä ei puututtu kaikkiin niihin relevantteihin esteisiin, jtka heikensivät pk-edunsaajien kilpailukykyä. Sen sijaan niissä yksinkertaisesti vain yhteisrahitettiin tiettyjä tutannllisia investinteja (kuten uusien kneiden hankintaa). Useissa tutkituissa tapauksissa EAKR-hankkeet eivät parantaneet sitettavissa levalla tavalla pk-yritysten kilpailukykyä siltä sin kuin li kyse yritysten timinnasta, markkina-asemasta, kansainvälistymisen asteesta, rahitustilanteesta tai innvintikyvystä. Hanke-ehdtuspyynnöissä ei useinkaan rahitettu muihin lisäarva tuttaviin prsesseihin khdistuvia investinteja niin, että lisi parannettu pk-yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä (esimerkiksi lisätty pk-yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innvintivalmiuksia tai edistetty niiden pääsyä uusille markkinille). Vain harvissa hankkeissa pk-yrityksille tarjttiin räätälöityjä neuvntapalveluja erityisten kilpailukykyesteiden pistamiseksi. Hankkeilla tuettiin pääasiassa yksittäisiä pk-yrityksiä eikä niinkään yritysryhmiä. Tämä rajitti EAKR:n mahdllisuuksia tavittaa pk-yrityksiä. Hankerahitusta myönnettiin enimmäkseen sellaisten ehdtuspyyntöjen ja valintamenettelyiden avulla, jtka eivät perustuneet kilpailuun. Niissä kaikki hakemukset, jtka täyttivät valinnan edellyttämät vähimmäisperusteet, saivat rahitusta. Rahitusta myönnettiin pikemminkin avustuksina kuin takaisinmaksettavina tukimutina, kuten lainina tai takauksina. Yksikään tarkastetuista pk-yrityksistä ei kuitenkaan maininnut, että vaikeus saada rahitusta lisi llut keskeinen kilpailukyvyn parantumista estävä tekijä. Takaisinmaksettavien tukimutjen käyttö lisi mahdllistanut sen, että rahast lisi vinut tukea useampia yrityksiä. 80 Tilintarkastustumiistuin havaitsi myös, että useat pk-edunsaajat lisivat tehneet samat investinnit myös ilman EU:n rahitusta. Jissakin tapauksissa EAKRtuki vaikutti kielteisesti sellaisten pk-yritysten taludellisiin näkymiin, jtka eivät saaneet tukea mutta jtka kilpailivat samilla alueellisilla tai kansallisilla markkinilla pk-edunsaajien kanssa. Tämä vähensi EU:n tuen kknaisnettvaikutusta (ks. khdat 49 75).

47 Susitus 1 Tarkistetaan EAKR-ehdtuspyyntöjen suunnittelua Kmissin lisi kehtettava jäsenvaltiita laatimaan ehdtuspyynnöt siten, että niissä kannustetaan jättämään ehdtuksia, jiden avulla nykyistä tdennäköisemmin parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä vaikuttavalla tavalla. Kmissin lisi myös tuettava jäsenvaltiita tällaisten ehdtuspyyntöjen laatimisessa. Käytännössä tämä tarkittaisi, että järjestetään ehdtuspyyntöjä, jiden tavitteena n a) ttaa humin useita tekijöitä, jtka rajittavat kilpailukykyä hankkeen piirissä; hankkeissa vitaisiin esimerkiksi kytkeä tutkimus ja innvinti yhteen investintien kanssa, tukea kulutusta ja valmiuksien kehittämistä sekä suunnitella vientimarkkinastrategiita b) vahvistaa pk-yritysten yhteistyötä muiden elinten kanssa (kuten muiden pk-yritysten, liike-elämän järjestöjen, ylipistjen ja tutkimusrganisaatiiden kanssa) c) tukea timintja, jissa pk-yritykset hyödyntävät neuvntapalveluja ja sallistuvat neuvntaa tarjaviin verkstihin (tällaisia palveluja ja verkstja vat esimerkiksi Yritys-Eurppa-verkst, klusterirganisaatit, yritys- ja innvaatikeskukset sekä Eurpan yritys- ja innvaatikeskusten verkk). Taviteajankhta: vuden 2023 lppuun mennessä. Susitus 2 Tarkistetaan avustusten myöntämistä kskevat EAKR-valintamenettelyt Kmissin lisi kehtettava jäsenvaltiita tarkistamaan EAKR:n valintamenettelyitä, erityisesti avustusrahituksen salta. Lisäksi kmissin lisi tuettava jäsenvaltiita menettelyiden tarkistamisessa. Tavitteena n, että hankkeet valittaisiin a) kilpailuun perustumattman valintamenettelyn avulla ainastaan sillin kun tällaisen menettelyn käyttäminen n asianmukaisesti perusteltu b) kunnianhimisten valintaperusteiden ja kynnysarvjen perusteella. Tavitteena n saavuttaa paras mahdllinen suhde tukimäärän, tteutettavien timien ja tavitteiden saavuttamisen välillä. Taviteajankhta: vuden 2023 lppuun mennessä.

48 Susitus 3 Asetetaan pk-yritysten kilpailukyvyn tukemisessa etusijalle takaisinmaksettavat tukimudt Kmissin lisi kehtettava jäsenvaltiita tteuttamaan seuraavat timenpiteet (ja tuettava jäsenvaltiita niiden tteuttamisessa): a) rahitusvälineet eli takaisin maksettava tuki (kuten lainat, takaukset tai man pääman ehtiset välineet) asetetaan etusijalle pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävässä rahituksessa b) avustuksia käytetään vain kun niille n selvää tarvetta (kuten krjattaessa markkiniden timintapuutteita) tai kun ne vat tarpeen erityisten timintapliittisten tavitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi pyrittäessä parempiin standardeihin kierttaluden ja vihreän ja ikeudenmukaisemman taluden alalla). Avustuksia lisi mahdllisuuksien mukaan tarjttava yhdessä rahitusvälineiden kanssa. Taviteajankhta: vuden 2023 lppuun mennessä. Tilintarkastustumiistuimen II jast n tilintarkastustumiistuimen jäsenen Iliana Ivanvan jhdlla hyväksynyt tämän kertmuksen Luxemburgissa 6. huhtikuuta 2022. Tilintarkastustumiistuimen pulesta Klaus-Heiner LEHNE presidentti

49 Liitteet Liite I Ohjelmakausi 2014 2020: pk-yritysten EAKR-rahitus timenpidekdeittain (milj. eura) Tukityyppi Timenpidekdi Käytetty v. 2019 lppuun mennessä Suunniteltu v. 2023 mennessä (n+3) Osuus suunnitellusta määrästä (%) Yksittäistuki pk yrityksille 001. Pk-yritysten yleiset tutannlliset investinnit 056. Investinnit pk-yritysten infrastruktuureihin, valmiuksiin ja laitteisiin, jilla n sura kytkentä tutkimukseen, kehittämiseen ja innvintiin 064. Pk-yritysten tutkimus- ja innvintiprsessit 067. Pk-yritysten liiketiminnan kehittäminen, yrittäjyyden ja yrityshautmiden tukeminen 15 649 19 154 35 3 175 4 518 9 4 306 7 710 14 5 757 9 271 17 Yksittäishankkeiden kautta myönnetty tuki yhteensä 28 887 40 652 75 Verkstituminen ja yhteistyö Neuvntapalvelut 062. Teknlgian siirt ja krkeakulujen ja yritysten välinen yhteistyö (kun timet hyödyttävät pääasiassa pk-yrityksiä) 063. Klusterituki ja yritysverkstt (kun timet hyödyttävät pääasiassa pk-yrityksiä) 004. Tutannlliset investinnit, jtka liittyvät suuryritysten ja pk-yritysten väliseen yhteistyöhön tiet- ja viestintätekniikan tutteiden ja palvelujen kehittämiseksi 066. Edistyneet tukipalvelut pk-yrityksille ja niiden mudstamille ryhmille 2 272 5 095 9 667 2 338 4 48 209 1 2 200 3 822 7 Infrastruktuuri 072. Pk-yritysten liiketimintainfrastruktuuri 905 2 289 4 Yhteishankkeiden kautta myönnetty tuki yhteensä 6 012 13 753 25 Pk yritysten tuki yhteensä 34 899 54 405 100 Hum. Määrät liittyvät useisiin temaattisiin tavitteisiin. Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin, mukautettu ERI-rahastjen avimen datan prtaalista.

50 Liite II Tarkastukseen valitut hankkeet Hankekuvaus Hankkeen tukikelpisten menjen määrä yhteensä (eura) Pk-yrityskk hakemuksen mukaan Hankekuvaus Hankkeen tukikelpisten menjen määrä yhteensä (eura) Pk-yrityskk hakemuksen mukaan Ala-Saksin alue Wielkplskien alue Tietknehjatun srvaus- ja jyrsinkneen hankinta 38 750 Pieni Innvatiivisen tutteen tuminen markkinille 604 507 Pieni Liiketiljen (timistjen ja tutanttiljen) laajentaminen 435 200 Keskisuuri Innvatiivisen tutteen hyödyntäminen 2 096 766 Pieni Uuden tutantlaitksen rakentaminen ja tarvittavien laitteiden hankinta 1 224 475 Pieni Alueen taluden ja sinne tehtävien investintien kknaisvaltainen edistäminen ja brändin rakentaminen 4 420 746 Ei svellu Saksi-Anhaltin alue Tutantkneen hankinta Tuki start-up-yritykselle innvatiivisen tutteen kehittämiseksi Investinnit järjestelmäteknlgiaan 100 000 220 346 310 000 Keskisuuri Ei svellu Keskisuuri Lódzkien alue Uuden tutteen edellyttämän teknlgian käyttööntt ja kneiden hankinta Uutta tutetta kskevan tutannn alittaminen 630 586 842 536 Pieni Pieni Uuden tutteen edellyttämien laitteiden hankinta 1 315 213 Keskisuuri Keski-Prtugalin alue Brändin tunnistettavuus ja tunnettuus näkyvyyden lisäämiseksi kansainvälisillä markkinilla 218 926 Pieni Puglian alue Tutantkapasiteetin ja tutantprsessien innvatiivisuuden lisääminen 664 518 Pieni Tutantyksikön laajentaminen Tutantyksikön laajentaminen 145 000 245 000 Pieni Pieni Tutantkapasiteetti ja tutantprsessien innvatiivisuus 855 456 Pieni Uusi tutelinja 541 378 Keskisuuri Phjis-Prtugalin alue Brändin kansainvälistäminen 203 743 Pieni Marchen alue Uuden innvatiivisen tutelinjan luminen 199 619 Pieni Tutantkapasiteetin ja tutantprsessien innvatiivisuuden lisääminen 478 394 Pieni Innvatiivisen tutteen luminen 199 750 Pieni Tutannn mnipulistaminen 497 794 Keskisuuri Innvatiivisen tutteen luminen 300 000 Keskisuuri Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin.

51 Liite III EAKR-rahitus temaattiselle tavitteelle 3 sekä niiden pk-yritysten suunniteltu/tteutunut lukumäärä, jtka n llut tarkitus saavuttaa vuteen 2023 mennessä (luvut jäsenvaltiittain; tilanne vuden 2019 lpussa); muutkset, jtka vunna 2020 tehtiin cvid-19-pandemian trjumiseksi EAKR-rahitus temaattiselle tavitteelle 3 Kaikki tukea saavat yritykset (yhteinen indikaattri CO01) Jäsenvalti Suunniteltu 2019 (milj. eura) Suunniteltu 2020 (milj. eura) (milj. eura) (%) pk-yritystä khti v. 2019 (eura) pk-yritystä khti v. 2020 (eura) Tteutunut 2019 Suunniteltu 2019 Saavutetut Suunniteltu pk-yritykset 2020 % (suunniteltu, pk-yritykset) (suunniteltu %) Belgia 242,7 255,8 13,0 5 % 35 701 11 677 18 245 6 799 268 % 21 902 15 103 222 % Bulgaria 592,9 946,3 353,5 60 % 74 341 33 558 5 620 7 975 70 % 28 200 20 225 254 % Tšekki 969,5 1 127,7 158,2 16 % 161 618 156 974 2 825 5 999 47 % 7 184 1 185 20 % Tanska 68,0 61,9 6,1 9 % 24 286 24 300 1 570 2 800 56 % 2 546-254 9 % Saksa 2 142,9 2 112,2 30,7 1 % 41 241 27 859 26 035 51 960 50 % 75 816 23 856 46 % Vir 296,9 274,7 22,2 7 % 51 367 24 529 9 102 5 780 157 % 11 200 5 420 94 % Irlanti 65,2 21,2 43,9 67 % 961 994 65 057 67 838 96 % 21 370-46 468 68 % Kreikka 1 410,3 2 635,2 1 224,8 87 % 56 196 31 056 1 797 25 097 7 % 84 853 59 756 238 % Espanja 2 554,0 2 328,4 225,6 9 % 25 030 30 389 63 057 102 039 62 % 76 620-25 419 25 % Ranska 1 392,5 1 543,9 151,4 11 % 8 735 9 161 49 717 159 412 31 % 168 534 9 122 6 % Kratia 970,0 1 470,8 500,8 52 % 150 855 80 004 8 651 6 430 135 % 18 384 11 954 186 %

52 EAKR-rahitus temaattiselle tavitteelle 3 Kaikki tukea saavat yritykset (yhteinen indikaattri CO01) Jäsenvalti Suunniteltu 2019 (milj. eura) Suunniteltu 2020 (milj. eura) (milj. eura) (%) pk-yritystä khti v. 2019 (eura) pk-yritystä khti v. 2020 (eura) Tteutunut 2019 Suunniteltu 2019 Saavutetut Suunniteltu pk-yritykset 2020 % (suunniteltu, pk-yritykset) (suunniteltu %) Italia 3 837,8 5 873,7 2 035,9 53 % 42 462 9 313 53 191 90 381 59 % 630 709 540 328 598 % Kyprs 70,0 67,0 3,0 4 % 97 765 76 136 442 716 62 % 880 164 23 % Latvia 296,2 310,0 13,8 5 % 107 902 72 940 3 413 2 745 124 % 4 250 1 505 55 % Liettua 546,7 566,7 20,0 4 % 245 158 254 127 6 038 2 230 271 % 2 230 0 0 % Unkari 2 215,3 2 820,3 605,0 27 % 96 736 163 119 8 194 22 901 36 % 17 290-5 611 25 % Malta 57,7 64,7 7,0 12 % 40 037 39 065 1 044 1 440 73 % 1 655 215 15 % Itävalta 170,4 171,5 1,1 1 % 391 686 394 223 186 435 43 % 435 0 0 % Pula 6 674,2 7 193,9 519,8 8 % 161 161 129 916 20 611 41 413 50 % 55 374 13 961 34 % Prtugali 4 139,6 4 191,3 51,6 1 % 299 193 283 538 9 041 13 836 65 % 14 782 946 7 % Rmania 1 229,7 1 982,8 753,1 61 % 108 850 27 795 3 539 11 297 31 % 71 338 60 041 531 % Slvenia 445,1 427,4 17,7 4 % 59 345 56 985 4 836 7 500 64 % 7 500 0 0 % Slvakia 802,1 761,6 40,5 5 % 76 172 62 860 6 232 10 530 59 % 12 116 1 586 15 % Sumi 272,4 273,2 0,8 0 % 49 173 75 880 2 673 5 540 48 % 3 600-1 940 35 % Rutsi 311,5 340,3 28,8 9 % 25 868 27 046 19 009 12 042 158 % 12 581 539 4 %

53 EAKR-rahitus temaattiselle tavitteelle 3 Kaikki tukea saavat yritykset (yhteinen indikaattri CO01) Jäsenvalti Suunniteltu 2019 (milj. eura) Suunniteltu 2020 (milj. eura) (milj. eura) (%) pk-yritystä khti v. 2019 (eura) pk-yritystä khti v. 2020 (eura) Tteutunut 2019 Suunniteltu 2019 Saavutetut Suunniteltu pk-yritykset 2020 % (suunniteltu, pk-yritykset) (suunniteltu %) Yhdistynyt kuningaskunta 2 058,2 1 991,7 66,5 3 % 15 134 15 065 56 267 135 997 41 % 132 204-3 793 3 % Interreg 515,9 510,9 5,0 1 % 33 233 22 697 14 720 15 523 95 % 22 510 6 987 45 % EU 34 347,7 40 325,0 5 977,3 17 % 42 059 26 775 461 112 816 655 56 % 1 506 063 689 408 84 % Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin, mukautettu ERI-rahastjen avimen datan prtaalista.

54 Liite IV Indikaattrit, jita käytetään arviitaessa pk-yritysten kilpailukyvyn muutksia Timinta ja markkina-asema Myynnin kasvu Markkinasuus Kustannukset Kannattavuus Työn tuttavuus Myynnin kasvu Yrityksen myynti suhteessa timialan tai kilpailijiden myyntiin Yksikkötyökustannukset (työvimakustannukset/bruttarvnlisä) Välittömät kustannukset [(liikevaiht bruttarvnlisä)/liikevaiht] Bruttvitt/työvimakustannukset Myynnin tuttaste (bruttarvnlisä tai brutttuls / myynnit) Investintien tuttaste (netttuls/varat) Oman pääman tuttaste (netttuls / ma pääma) Myynnit / työntekijöiden lukumäärä Liikevitt / työntekijöiden lukumäärä Bruttarvnlisä / työntekijöiden lukumäärä Kansainvälistyminen Vienti Vientisuus Uudet maat Vientipaintteisuus (yrityksen vienti / myynti) Yrityksen vienti / timialan vienti Onk edunsaaja vienyt uusiin maihin? Rahitustilanne Omavaraisuus Käyttöpäämasuhde Oma pääma / varat Lyhytaikaiset varat / lyhytaikaiset velat Innvintivalmiudet Tute- tai palveluinnvinti Onk edunsaaja kehittänyt innvatiivisia tutteita tai palveluja? Tutkimus- ja kehittämistiminta Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin. Vahvistik edunsaaja tutkimus- ja kehittämistimintaansa?

55 Lyhenteet EAKR: Eurpan aluekehitysrahast ERI-rahastt: Eurpan rakenne- ja investintirahastt ESR: Eurpan ssiaalirahast Pk-yritykset: Pienet ja keskisuuret yritykset RIS3: Älykkääseen erikistumiseen liittyvä kansallinen ja alueellinen strategia TT: Temaattinen tavite TT 1: Tutkimuksen, teknlgian kehittämisen ja innvinnin tehstaminen TT 3: Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen

56 Sanast Elpymis- ja palautumistukiväline: EU:n rahitustukimekanismi, jlla lievennetään cvid-19-pandemian taludellisia ja ssiaalisia vaikutuksia ja edistetään elpymistä samalla kun edistetään vihreää ja digitaalista muutsta. Eurpan aluekehitysrahast: EU-rahast, jka vahvistaa taludellista ja ssiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa. Tähän pyritään rahittamalla investinteja, jilla vähennetään alueiden välisiä kehityserja. Eurpan rakenne- ja investintirahastt: EU:n viisi keskeistä rahasta, jtka yhdessä tukevat taludellista kehitystä kk EU:n alueella: Eurpan aluekehitysrahast, Eurpan ssiaalirahast, kheesirahast, Eurpan maaseudun kehittämisen maatalusrahast sekä Eurpan meri- ja kalatalusrahast. Hallintviranmainen: Kansallisella, alueellisella tai paikallisella taslla timiva viranmainen tai yksityinen timija, jnka jäsenvalti n nimennyt hallinnimaan EU:n rahittamaa hjelmaa. Kilpailukyky: Etu, jnka yritys saa, kska sen kustannukset vat alhaisempia, tuttavuus suurempaa, tutteet ja palvelut parempia, erilaistetumpia ja innvatiivisempia sekä markkininti ja brändäys parempaa. Mahdllistava edellytys: Tiettyjen tavitteiden vaikuttavan ja tehkkaan saavuttamisen ennakkedellytys. Mnivutinen rahituskehys: Yleensä seitsemäksi vudeksi laadittu EU:n mensuunnitelma, jssa asetetaan (timintapliittisiin tavitteisiin perustuva) tärkeysjärjestys ja enimmäismäärät. Rahituskehyksessä n kuusi päätsaketta. Suunnitelman phjalta laaditaan EU:n vutuiset talusarvit, ja suunnitelma rajittaa jkaisen menlukan kuluja. Nykyinen mnivutinen rahituskehys kattaa vudet 2021 2027, edellinen katti vudet 2014 2020. Nllavaikutus: Tilanne, jssa EU:n rahittama timinta lisi tteutunut myös ilman julkista tukea. Ohjelmakausi: Ajanjaks, jnka aikana EU:n men-hjelma suunnitellaan ja pannaan täytäntöön. Syrjäytymisvaikutus: Julkisen tuen avulla aikaansaatu pk-yrityksen tulksellisuuden paraneminen, jka tteutuu yrityksen kilpailijiden kustannuksella.

57 Temaattinen tavite: Investintipririteetin avulla taviteltu kknaistuls eriteltynä erityistavitteisiin täytäntöönpana varten. Timenpidehjelma: EU:n rahittamien kheesihankkeiden täytäntöönpana kskevat peruslinjaukset tietyllä kaudella. Niistä käyvät ilmi kmissin ja yksittäisten jäsenvaltiiden välisissä kumppanuusspimuksissa svitut timintalinjat ja tavitteet. Yritys: Taludellista timintaa harjittava yksikkö. Älykkääseen erikistumiseen liittyvä kansallinen ja alueellinen strategia: Kansallinen tai alueellinen strategia, jssa asetetaan painpisteet kilpailuedun rakentamiseksi. Tavitteeseen pyritään kehittämällä tutkimuksen ja innvinnin vahvuuksia ja svittamalla niitä yhteen yritysten tarpeiden kanssa sekä lähentämällä eri timijiden innvaatisurituskykyjä.

58 Kmissin vastaukset https://www.eca.eurpa.eu/fi/pages/dcitem.aspx?did=61108 Tarkastuksen eteneminen https://www.eca.eurpa.eu/fi/pages/dcitem.aspx?did=61108

59 Tarkastustiimi Eurpan tilintarkastustumiistuin esittää erityiskertmuksissaan tulkset tarkastuksista, jita se khdistaa EU:n plitiikkihin ja hjelmiin tai yksittäisten talusarvialjen hallinnintiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustumiistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät mahdllisimman vaikuttaviksi ttamalla humin tulksellisuuteen tai sääntöjen nudattamiseen liittyvät riskit, tuljen tai menjen tasn, tulevan kehityksen sekä pliittisen ja yleisen edun. Tästä tulksellisuuden tarkastuksesta vastasi tilintarkastustumiistuimen II tarkastusjast, jnka vastuualueeseen kuuluvat yhteenkuuluvuutta, kasvua ja sallisuutta tukevien investintien menalat. Jastn puheenjhtaja n Eurpan tilintarkastustumiistuimen jäsen Iliana Ivanva. Tarkastus timitettiin Eurpan tilintarkastustumiistuimen jäsenen Pietr Russn jhdlla, ja siihen sallistuivat kabinettipäällikkö Chiara Cipriani, kabinettiavustaja Benjamin Jakb, timialapäällikkö Niels-Erik Brkpp, tehtävävastaava Enric Grassi sekä tarkastajat Angela Ramall Rs, Angelika Zych ja Sara Pimentel. Vasemmalta ikealle: Sara Pimentel, Enric Grassi, Pietr Russ, Angela Ramall Rs, Benjamin Jakb, Niels-Erik Brkpp.

TEKIJÄNOIKEUDET Eurpan unini, 2022 Datan ja asiakirjjen uudelleenkäyttöä kskevat Eurpan tilintarkastustumiistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avimen datan plitiikkaa ja asiakirjjen uudelleen käyttämistä kskevalla Eurpan tilintarkastustumiistuimen päätöksellä 6-2019. Ellei tisin ilmiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänikeusilmituksissa), Eurpan tilintarkastustumiistuimen sisältöihin, jtka EU mistaa, myönnetään käyttöikeudet Creative Cmmns Attributin 4.0 Internatinal (CC BY 4.0) licence -käyttöikeuden njalla. Yleissääntö siis n, että uudelleenkäyttö n sallittua, js sisällön tuttaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutksista ilmitetaan. Eurpan tilintarkastustumiistuimelle kuuluvan sisällön udelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjjen alkuperäistä merkitystä tai sanmaa. Eurpan tilintarkastustumiistuin ei vastaa mistään seurauksista, jtka jhtuvat uudelleenkäytöstä. Tarvittavat lisäikeudet n hankittava, js tietyssä sisällössä (esimerkiksi Eurpan tilintarkastustumiistuimen henkilöstöstä tetuissa valkuvissa) esitetään tunnistettavissa levia henkilöitä tai js sisällössä n mukana klmansien tahjen töitä. Js tällainen lisäikeus saadaan, se kumaa ja krvaa yllä mainittu yleisen käyttöikeuden. Lisäikeutta kskevassa luvassa n selvästi ilmitettava käyttöikeuden rajitukset. Js sisällöt eivät le EU:n maisuutta, vi lla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen n pyydettävä suraan asianmaisilta tekijänikeuksien haltijilta. Tietknehjelmistt tai asiakirjat, jihin khdistuu tellisikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, lgja ja nimiä, eivät kuulu Eurpan tilintarkastustumiistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin. EU:n timielinten verkksivuilla (jiden verkktunnuksen lppusa n eurpa.eu) n linkkejä ulkpulisille Internet-sivustille. Kska Eurpan tilintarkastustumiistuin ei vastaa näistä sivustista, n susiteltavaa, että tutustutte niiden tietsuja- ja tekijänikeusperiaatteisiin. Tilintarkastustumiistuimen lgn käyttö Eurpan tilintarkastustumiistuimen lga ei saa käyttää ilman tilintarkastustumiistuimen ennakksustumusta. PDF ISBN 978-92-847-7961-1 ISSN 1977-5792 di:10.2865/685733 QJ-01-22-010-FI-N HTML ISBN 978-92-847-7935-2 ISSN 1977-5792 di:10.2865/37930 QJ-02-22-010-FI-Q

61 Tilintarkastustumiistuin arvii, auttik Eurpan aluekehitysrahast (EAKR) parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kilpailukykyä kaudella 2014 2020. Tarkastajien havaintjen mukaan jäsenvaltit pyrkivät rahittamaan suurta määrää pk-yrityksiä sen sijaan, että ne lisivat khdistaneet tukensa sellaisten keskeisten tekijöiden pistamiseen, jtka heikensivät pk-yritysten kilpailukykyä. Useimmissa ehdtuspyynnöissä rahitettiin tiettyjä tutannllisia investinteja, eikä rahituksella llut pysyvää vaikutusta kilpailukykyyn. Hankkeita kskevat valintamenettelyt ja hankkeiden saamat avustukset eivät useimmissa tapauksissa perustuneet kilpailuun. EAKR-tuki edisti pk-yritysten halukkuutta investida, vaikka mnet yritykset lisivat tehneet vastaavat investinnit ilman julkista rahitustakin. Jissakin tapauksissa tuki vaikutti kielteisesti samilla markkinilla kilpailevien muiden pk-yritysten taludellisiin näkymiin. Tilintarkastustumiistuin susittaa, että pk-yrityksille suunnattujen ehdtuspyyntöjen suunnittelua parannetaan, EAKR-avustuksiin liittyvää valintamenettelyä tarkistetaan ja etusijalle asetetaan takaisinmaksettavien tukien hyödyntäminen. Eurpan tilintarkastustumiistuimen erityiskertmus, annettu Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen 287 artiklan 4 khdan tisen alakhdan njalla.