JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUS Luonnos 11.10.2011
2 SISÄLLYS 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 3 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 2. STRATEGINEN YHDISTYMINEN... 3 2.1. Yhdistymisen visio ja keskeiset tavoitteet... 3 2.2. Kuntajaon muuttamisen edellytykset... 3 3. YHDISTYMISEN TOTEUTTAMINEN... 4 3.1. Uuden kunnan perustaminen... 4 3.2. Varautuminen mahdollisiin muihin kuntaliitoksiin... 4 3.3. Uuden kunnan nimi ja vaakuna... 4 3.4. Yhdistymishallituksen toimivalta... 4 3.5. Yhdistymishallituksen kokoonpano... 5 4. UUDEN KUNNAN RAKENTAMINEN... 6 4.1. Uuden kunnan strategia... 6 4.2. Uuden kunnan hallinnon järjestäminen... 6 4.3. Luottamushenkilöorganisaatio... 7 4.4. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet... 7 4.5. Taloudenhoidon periaatteet ja tavoitteet... 8 5. HENKILÖSTÖN ASEMA... 9 5.1. Henkilöstön sijoittuminen uuden kunnan palvelukseen... 9 5.2. Kunnanjohtajien asema... 9 6. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT... 10 6.1. Sopimukset... 10 6.2. Kunnalliset säännöt ja maksut... 10 6.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat.10
3 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus liitteineen on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Kuntajakoa esitetään muutettavaksi siten, että Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen valtioneuvostolle tekemästä yhdistymisesityksestä alkaen. Uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2013 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Kuntajakolain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja alkaa 1.1.2013 ja kestää viisi (5) vuotta vuoden 2017 loppuun saakka. 2. STRATEGINEN YHDISTYMINEN 2.1. Yhdistymisen visio ja keskeiset tavoitteet Kuntajakolain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano tavoittelevat maakuntarajan ylittävällä liitoksella riittävän elinvoimaista kuntayksikköä, joka turvaisi alueensa asukkaille peruspalvelut sekä kykenisi vahvistamaan alueen elinvoimaa yhteistyössä alueen yritysten, asukkaiden ja valtion viranomaisten kanssa. 2.2. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakolain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muutoin edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Yhdistyvien kuntien valtuustot katsovat kuntaliitoksen täyttävän kuntajakolain 4 :n asettamat edellytykset.
4 3. YHDISTYMISEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Uuden kunnan perustaminen Tässä sopimuksessa esitetty Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki kolme kuntaa lakkaavat 31.12.2012 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2013. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kuntajakolain 35 :ssä säädetyllä tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Parkanon kaupunki kuuluu vuonna 2011. Uusi kunta hakee Pirkanmaan liiton jäsenyyttä. Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntajakolain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. 3.2. Varautuminen mahdollisiin muihin kuntaliitoksiin Mikäli ulkoinen pakottava syy kuten naapurikuntien vahva halu tai valtiovallan ohjaus osoittavat tarpeen tehdä uusia kuntaliitoksia jo yhdistyneen kunnan ensimmäisen valtuustokauden aikana, toteutetaan liitos tässä sopimuksessa sovittujen ja yhdistymishallituksen valmistelemien toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotta muutokset eivät muodostu kohtuuttomiksi henkilöstön, toiminnan tai talouden kannalta. 3.3. Uuden kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimi on Uusi kunta ottaa käyttöön kaupunki -nimityksen. Yhdistymishallitus päättää uuden kunnan vaakunasta. 3.4. Yhdistymishallituksen toimivalta Yhdistymishallitus vastaa kuntajakolain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet.
5 Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2012 ja uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Yhdistymishallitus päättää uutta kuntaa koskevista yhteisistä asioista. Asiat, joilla voidaan nähdä olevan vaikutuksia uuden kunnan toimintaan ja talouteen, tulee saattaa myös yhdistymishallituksen käsiteltäviksi. Kyseisillä asioilla tarkoitetaan muun muassa yhdistyvien kuntien mahdollisia talousarviomuutoksia tai henkilöstösuunnittelua kuten merkittävien avoimien virkojen ja toimien täyttämisiä yhdistymistä edeltävänä vuotena 2012. Vanhojen kuntien hallitukset keskittyvät vuonna 2012 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Yhdistymishallituksen valmistelijoina toimii työvaliokunta, joka koostuu kuntajohtajista. Työvaliokunnan jäsenet toimivat yhdistymishallituksen esittelijöinä. Valmistelutyöhön resursoidaan riittävästi ja valmistelu vastuutetaan selkeästi. Vanhat hallitukset ja valtuustot jatkavat liitokseen asti. Kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa kuitenkin päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, siinä tapauksessa, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. 3.5. Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 22 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako suhteutetaan kuntien kokoon siten, että Kankaanpäälle tulee 10 paikkaa, Parkanolle 8 paikkaa ja Jämijärvelle 4 paikkaa. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kolmen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2008 kuntavaalien tulosten mukaisesti. Suomen Keskusta saa 8 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 5, Kansallinen Kokoomus 4, Perussuomalaiset 3 ja Vasemmistoliitto 2 paikkaa. Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten sujuvaa valintaa varten valmistelevat neuvottelut käydään yhdistymisselvityksen ohjausryhmässä heti sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet neljän viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtajaksi nimetään Kankaanpään kaupungin edustaja. Yhdistymishallitus voi harkintansa mukaan nimetä keskuudestaan asioita valmistelevia valiokuntia.
6 4. UUDEN KUNNAN RAKENTAMINEN 4.1. Uuden kunnan strategia Uuden kunnan strategia laaditaan kolmivaiheisessa prosessissa. Strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa. Strategian valmistelua jatketaan yhdistymishallituksen johdolla vuonna 2012 ja uuden kunnan strategia päätetään uudessa valtuustossa vuonna 2013. Tämän kuntaliitoksen tavoitteena on turvata palvelut alueella sekä luoda edellytyksiä elinvoiman vahvistamiseksi. Toimenpiteinä nämä visioidut uuden kunnan ominaisuudet realisoituvat seuraavien toimenpiteiden kautta. Uuden kunnan tulee hyödyntää suuremman kokonaisuuden tuomat edut erityisesti seuraavien strategisten tavoitteiden toteuttamisen kautta: Elinkeinoelämän mahdollisuuksia nykyisille ja tuleville yrityksille edistetään aktiivisesti. o strategisella kaavoituksella tunnistetaan alueen kehittämisen kannalta keskeiset kohteet (valtateiden ympäristöt (vt3/23/44), kehittyvät matkailukohteet, nykyiset taajamat, asemanseutu) o perustetaan kehittämisyksikkö, jolla tavoitellaan tehokasta, osaavaa ja nopeasti reagoivaa toimintatapaa sekä alueen markkinoinnin tehostumista o projektitoiminta on hallittua ja koko alueen kehittymistä tavoittelevaa Toisen asteen koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen kehittäminen alueella edistää osaavan työvoiman saantia. Ammattikorkeakoulu opetuksen laajentaminen on keskeinen tavoite. Oman alueen edunvalvonta valtion, maakunnan ja alueen eri toimijoiden suhteen on aktiivista. Julkisten resurssien käyttö on tehokasta ja toiminta laadukasta osaamisen jakaminen, erikoistuminen ja työvoiman saanti julkisiin palveluihin turvataan hyvällä johtamisella. Talouden tasapaino ja tuottavuuden lisääminen ovat uuden kunnan keskeisiä toimintaperiaatteita. Kunnan henkilöstöpolitiikka on suunnitelmallista ja ennakoivaa. 4.2. Uuden kunnan hallinnon järjestäminen Keskushallinto sijoitetaan Kankaanpään. Osastojen ylin hallinto ja asiantuntijahenkilöstö sijoittuvat tasapuolisesti Kankaanpään ja Parkanon kaupungintaloille (nykytilojen optimaalinen käyttö). Molemmista kaupungintaloista saa kaikki nykyiset viranomaispalvelut. Jämijärvelle sijoitetaan palvelupiste. Tarvittaessa sama asiantuntijahenkilö voi työskennellä 2-3:ssa eri toimipisteessä.
7 Uudelle kunnalle luodaan yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan koko kuntakonsernin toimintakyky, ohjattavuus sekä kyky palvella kuntalaisia. Yhdistymishallitus hyväksyy uuden kunnan tavoiteorganisaation ja konsernirakenteen vuoden 2012 aikana. Lopullisen päätöksen asiasta tekee uuden kunnan valtuusto heti syksyn 2012 kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. 4.3. Luottamushenkilöorganisaatio Uuden kunnan valtuusto on kuntalain mukaisesti 43 jäsenen suuruinen ja se aloittaa toimintansa välittömästi syksyn 2012 kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Uuden kunnan hallitus on kooltaan 9-11 jäsenen suuruinen. Yhdistymishallitus tekee tästä esityksen uuden kunnan valtuustolle. Yhdistymishallitus esittää myös valtuustolle tulevan lautakunta- ja jaostorakenteen. Lautakuntien nimeämisessä huomioidaan tasapuolisuus ja toiminnallisuus. Jokaisen kunnan edustus lautakunnissa turvataan ensimmäisellä valtuustokaudella. Alueellinen demokratia turvataan kunkin kunnan alueelle perustettavilla aluetoimikunnilla. Jokainen toimikunta koostuu luottamushenkilöistä, jotka ovat mukana kunnan luottamustehtävissä valtuutettuina tai valtuuston valitsemina. Aluetoimikuntien tehtävänä on tiedon välittäminen ja alueen asukkaiden aktivointi oman elinympäristön kehittämiseksi. Muun luottamushenkilöorganisaation rakenne valmistellaan ja hyväksytään yhdistymishallituksessa vuoden 2012 aikana. Lopullisen päätöksen asiasta tekee uuden kunnan valtuusto heti vuoden 2012 kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Uuden kunnan valtuusto, hallitus ja lautakunnat noudattavat toimintatapaa, jossa kokouksia pidetään kaikkien nykyisten kuntien alueella. 4.4. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet Valmistelun lähtökohtana sopimuskaudella on, että asiakaspalvelu liittyvien kuntien taajamissa säilyy pääosin nykyisellään. Lähipalveluina entisten kuntien alueilla säilyvät perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, kirjaston, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä rakennusvalvonnan, maaseutuhallinnon ja hallinnon neuvontapalvelut. Lukion nykyisten koulupisteiden säilyminen turvataan.
8 Erikoissairaanhoidossa uusi kunta on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunta. Kuntalaisten asiointi Satakunnan sairaanhoitopiirin suuntaan mahdollistetaan palvelusopimuksella uusi terveydenhuoltolaki huomioiden. Perusterveydenhuolto järjestetään kunnan omana toimintana vastuukuntamallilla eli palvelua tarjotaan laajemmin myös uuden kunnan naapurikunnille. Nykyiset terveyskeskukset jatkavat toimintaansa, mutta erityispalveluiden sijoittuminen harkitaan tapauskohtaisesti Kankaanpään ja Parkanon terveyskeskusten kesken. Palveluiden kehittäminen tapahtuu asiakaslähtöisesti ja uutta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. ICT-strategian päivitys aloitetaan uudessa kunnassa mahdollisimman nopeasti. 4.5. Taloudenhoidon periaatteet ja tavoitteet Kaikki yhdistyvät kunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti. Toiminnassaan ne noudattavat kuntajakolain 31 :ää, jossa säädetään yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivallasta. Sen mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Jos kuitenkin päätös on pakko tehdä kiireellisenä, edellä oleva ei sido yhdistyvän kunnan viranomaista. Yhdistymissopimuksessa sovitaan lisäksi, että tuota 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin kuntien valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityksestä päätökset, mutta valtioneuvosto ei ole omaa päätöstään vielä antanut. Mikäli vuoden 2011 aikana jossain kunnassa tulee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttö- tai investointimenojen lisäämiseen, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Vuoden 2012 taloudenhoidon periaatteista sovitaan yhdistymishallituksessa varmistaen siten keskinäisen luottamuksen säilyminen siirtymävaiheen ajan. Uuden kunnan taloudenhoidon keskeisenä tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla uuden kunnan talouden tasapaino ja kohtuullinen palveluiden kustannustaso. Uuden kunnan taloudenpidon periaatteet konkretisoidaan vuoden 2013 talousarviossa, jonka uusi valtuusto hyväksyy. Yhdistymisavustukset tullaan uudessa kunnassa käyttämään yhdistymisestä aiheutuviin kustannuksiin, kuten tietoliikenneyhteyksiin ja sähköisiin palveluihin, henkilöstön koulutukseen sekä uuden kunnan kehittämisinvestointeihin Kuntaliitoksessa tavoitellaan tuottavuuden parantamista, jotta palvelut voidaan turvata alueella myös tulevaisuudessa. Henkilöstön määrä sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin
9 luonnollisen eläkepoistuman kautta. Arvioitu eläkepoistuma on vuosittain noin 75 työntekijää. Kaikki vapautuvat virat/tehtävät arvioidaan uudelleen. Palveluiden tarpeen tuleva kehitys huomioidaan rekrytointipäätöksissä. 5. HENKILÖSTÖN ASEMA 5.1. Henkilöstön sijoittuminen uuden kunnan palvelukseen Kuntajaon muutos on henkilöstön osalta kuntajakolain 29.1 :n mukainen liikkeenluovutus. Kaikilla kolmen kunnan vakinaisilla viranhaltijoilla sekä niillä työntekijöillä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, on kuntajakolain 29.2 :n mukainen taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin liittyvä viiden (5) vuoden mittainen irtisanomissuoja. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työn-antajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Kyseinen suoja ulottuu vuoden 2013 alusta vuoden 2017 loppuun asti. Yhdistymiseen liittyvän henkilöstöorganisaation suunnittelusta vastaa yhdistymishallitus. Osastojen ylin johto valitaan ensisijaisesti sisäisellä haulla vuoden 2012 maaliskuun loppuun mennessä. Koko henkilöstön tehtävät ovat selvillä 30.9.2012 mennessä. Henkilöstöpoliittinen ohjelma valmistellaan ja laaditaan yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa yhdistymishallituksen alaisuudessa. Palkkojen harmonisointi uudessa kunnassa tapahtuu ensimmäisten kolmen (3) vuoden aikana. 5.2. Kunnanjohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan ja siitä sopimisesta on säädetty kuntajakolain 30 :ssä ja 8 :ssä. Kuntajaon muutoksen tullessa voimaan kaikkien kolmen nykyisen kunnanjohtajan virat lakkaavat ja kunnanjohtajat siirtyvät heille soveltuviin uuden kunnan virkoihin tai työsopimussuhteisiin. Nykyinen Kankaanpään kaupunginjohtaja siirtyy uuden kaupungin kaupunginjohtajaksi 1.1.2013 alkaen ja hän siirtyy eläkkeelle tai toisiin tehtävin viimeistään vuoden 2015 aikana. Nykyinen Parkanon kaupunginjohtaja siirtyy uuden kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi 1.1.2013 alkaen ja hänet siirretään kaupunginjohtajan virkaan ilman erillistä hakumenettelyä viimeistään vuoden 2015 aikana. Apulaiskaupunginjohtajan virka lakkautetaan tämän jälkeen. Nykyinen Jämijärven kunnanjohtaja siirtyy uuden kaupungin kehitysjohtajan virkaan 1.1.2013 alkaen. Apulaiskaupunginjohtajan viran lakkauttamisen jälkeen kehitysjohtaja toimii kaupunginjohtajan ensimmäisenä varamiehenä.
10 6. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT 6.1. Sopimukset Yhdistyvien kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2012. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. 6.2. Kunnalliset säännöt ja maksut Uusi kunta päättää kunnallisista säännöistä ja maksuista 1.1.2013 alkaen. 6.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Uuden kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntajakolain 34 :n mukaisesti.