Tk Teknologian lisäarvosta Kielitivoli Tampere 6.4.2011 Peppi Taalas Kielikeskus peppi.taalas@jyu.fi Jyväskylän yliopisto Esityksestä tänään Sisältö Taustaa ja murroksia missä mennään? Oppimisympäristön tarkastelua Kielikäsitys Opittavat taidot Teknologian rooli Koostetta ja pohdintaa Tavoite Herättää ajatuksia ja keskustelua 1
Nuoret ja media Kuiluja syntymässä eri puolille Yhteiskunnallisesti, poliittisesti, kulttuurisesti Suhteessa mediasukupolveen Opetuksen käytänteiden ja nuorison käytänteiden välille Yhteisöt, rinnakkaistodellisuudet, sosiaaliset verkostot Opettajien ja oppilaiden mediaymmärryksen välille Tavoitteellisen ja vapaa ajan mediankäytön välille Käyttäjien ja ei käyttäjien välille Mitä tämä tarkoittaa opetuksen näkökulmasta? Oppilaat ja opettajat verkossa Opettajat 1. Hakukoneet (n=81) 2. Sähköposti, Skype (n=71) 3. Online lehdet (n=59) 4. Työhön liittyvät sivut (opetusmateriaalit, kustantamot jne.) (n=50) 5. Viranomaissivut (n=33) (pankki, verovirasto, Kela, aikataulut ) Oppilaat 1. Chat, Mese, online yhteisöt (n=600) 2. Pelisivustot (n=183) 3. Urheilu/harrastussivustot (n=91) 4. Sähköposti, Skype (n=70) 5. Hakukoneet (n=67) Tolp aineisto http://www.jyu.fi/tolp 2
Todellinen murros käsillä Mindset 1: Mindset 2: the world is much the same; it s only the world is very different from before more technologised as a result of technological the world is understood in broadly development physical-industrial terms the world cannot adequately be products as material artefacts understood focus on individual intelligence products as enabling services expertise and authority located in focus on collective intelligence individuals and institutions expertise and authority are distributed social relations of bookspace; a and collective stable textual order social relations of emerging digital media space; texts in change Lankshear & Knobel 2006 Yksi tutkimustulos Koulu Opettaja Oppilas Opettaja Oppilas Vapaa-aika Tolp Tulevaisuuden tekstitaidot/towards Future Literacy Pedagogies http://www.jyu.fi/tolp 3
Opetuksen rooli murroksen keskellä? Nuorison teknologiset taidot ovat hyvät (Education at a Glance, Tolp, Sites). Näillä taidoilla ei kuitenkaan välttämättä ole yhteyttä oppilaiden elämän hallintaan, eettiseen teknologian käyttöön ja teknologian hyödyntämiseen tavoitteellisen oppimisen työkaluna. Koulu ei voi simuloida nuorten vapaa ajan mediankäyttöä vaan ohjata oppilaita sosiaalisen median käytössä vapaa ajan lifecasting (missä ootmenossa?) toiminnasta koulun tavoitteita laajemmin palvelemaan mindcasting (mitä ajattelet?) toimintaan. (Rosen, Jay) 4
Kielivalinnat Supistuvat kielivalikoimat kouluissa, A1 3. luokalla 1994 1998 2002 2007 englanti 86.9 87.7 89.7 91.6 ruotsi 3.1 2.0 1.5 1.1 saksa 4.0 2.9 2.0 1.2 ranska 1.1 1.6 1.0 0.8 venäjä 0.2 0.2 0.1 0.2 Ylioppilaskirjoituksissa kieliä kirjoitetaan vähemmän 2000 2008 keskipitkä ruotsin kieli 38 256 21 585 lyhyt ranska 4 189 2 137 lyhyt saksa 8 716 3 581 Kiepo ja Kieliverkosto Ruotsi Yliopisto opiskelijoista suuri osa kirjoittaa ruotsin ylioppilaskokeissa senkin jälkeen kun kirjoittamisesta tuli vapaaehtoista Asenne ruotsin opiskelua kohtaan yliopistossa yleisesti ottaen positiivista Ruotsin osaamisesta koetaan olevan hyötyä työelämässä Ruotsin pakollisuus yliopistotutkinnossa ymmärretään Ruotsia kuitenkin opiskelisi yliopistossa vain kolmas osa, jos opiskelu ei olisi pakollinen osa tutkintoa n=1587 suomenkielistä yliopisto opiskelijaa Nordqvist Palviainen 2011 ja Nordqvist Palviainen & Jauhojärvi Koskelo 2009 5
Teknologiafaktaa Teknologian opetuskäytön kehittämiseen on käytetty Suomessa kymmeniä miljoonia euroja aina vuoden 1995 ensimmäisestä ä tietostrategiasta lähtien Koulun käytänteissä tämä muutos näkyy hyvin vähän Kielet (ml. äidinkieli) vähiten teknologiaa hyödyntävä oppiaine matematiikan rinnalla 6
Teknologian integraation luonteesta Abstraktioita ja hypeä Virtuaaliympäristöt strateginen tavoite Joustavaoppiminen oppiminen strateginen tavoite Web 2.0 ja sosiaalinen media, laiteusko Digitaaliset natiivit vs. Digitaaliset immigrantit (M. Prensky) Missä lisäarvo oppimiselle? 7
The Hype Cycle GartnerGroup 1995 Tarkastelukulmia teknologian integraatioon Strateginen e taso Organisatorinen taso organisaatio JA yksilö Pedagoginen taso (designing for learning, 21st century skills) Sisällöllinen/toiminnallinen taso (kielikäsitys, käsitys kielitaidosta, käsitys oppijasta) 8
Opetustilanne on aina osa systeemistä kokonaisuutta Oppijan arkikehys Oppiaine Traditio Ydinaines Kurssi/luokka Opettajan pedagoginen ja arjen kehys Toiminnan kehys Materiaalit Mediat Työtavat Mietittävää Kielikäsitys Opetuksen muodot, mediat ja materiaalit Oppimisen luonne, oppimisen määrittely, tietokäsitys Ydinaineksen uudelleen määrittely Formaalin ja informaalin välinen suhde Uuden oppijasukupolven lähtökohdat Arviointi Tutkimuksen ja käytännön yhteys 9
Kieli ja käsitys kielitaidosta Ydinaines Kielitaito, kielitaju, strategiat Sisältöfetisismi Tekstilajit Taidon progressio Ovatko erilaiset irralliset tuotokset oppimista? Produktiiviset vs. reseptiviiset taidot Kielitaito it mitä se on? Vaikeusasteet mix and match Äidinkielen suhde muihin kieliin Pedagogisestimonimuotoisten kokonaisuuksien kehittäminen Siirtyminen oppimisen sisällöistä oppimisen prosesseihin Median monipuolinen tuki > mediavalinnat Oppijan oma tavoitteellisuus Monimediaisen pedagogiikan ajatus (Taalas, 2005) Autenttisuus Tekstin/materiaalin autenttisuus (situational authenticity) Lukijan ja tekstin tkti vuorovaikutuksessa k syntyvä autenttisuus (interactional authenticity) Oppimistehtävän aikaansaama toiminnan autenttisuus (yhteys opiskelijan maailmaan ja arkielämään merkityksellisyys) 10
Pedagogisia lähtökohtia Valmiit, oikeat vastaukset vs. oma päättely Oppija älyllisenä lli ä olentona Valmiit säännöt vs. Itse rakennetut säännöt Oppimistrategiat Annetut tavoitteet vs. Itse asetetut tavoitteet Vastuu omasta oppimisesta Aktiivinen oppiminen Oppiminen ymmärtämisenä 1) pystyy selittämään käsillä olevaa ilmiötä monipuolisesti, 2) kykenee tekemään tulkintoja opittavasta asiasta ja liittämään sen erilaisiin kulttuurisiin ja historiallisiin konteksteihin, 3) pystyy soveltamaan opittua 4) pystyy liittämään ilmiöön erilaisia näkökulmia ja arvioimaan niitä kriittisesti 5) kykenee empaattiseen ajatteluun ja käsittää ilmiöön mahdollisesti liittyviä herkkäluontoisia, vieraita tai ongelmallisia lli i näkökantoja ja 6) tuntee itsensä ja oman tapansa painottaa tiettyjä asioita ja mahdollisesti käsitellä asioita puolueellisesti tai yksipuolisesti (Wiggins & McTighe 2006, 85) 11
STRATEGIAT OSANA KIELTEN YDINAINESTA 21st Century Skills kyky luovuuteen ja innovatiiviseen ajatteluun tiimitaidot ongelmanratkaisukyky, k k kyky kriittiseen ajatteluun metakognitio ja oman oppimisen ohjaamisen taidot medialukutaito ja TVT taidot vastuullinen kansalaisuus, sosiaalinen ja henkilökohtainen vastuu (ml. kulttuurienvälinen kompetenssi, monikulttuurisuustietoisuus ja taitoisuus). 12
Strategiset taidot ja niidenkehittäminen Oppimisen strategiat Minkälaisia strategioita oppilas kehittää tekemisessä/harjoituksessa learner training, oppimaan oppiminen omaehtoinen kielitaidon kehittäminen learning skills, itseohjautuvuus ongelmanratkaisukyvyt kyky kriittiseen ajatteluun (mm. suhteessa tietoon) metakognitiiviset taidot (mm. omien oppimistarpeiden arvionti, omien tavoitteiden asettaminen) Oppimisen mahdollisuuksien tajuaminen ja hyödyntäminen Kielitaito vs. strategiataidot Kielenoppimisen ja käytön strategiat (ml. sosiaalistuminen oppijaksi ja kielenkäyttäjäksi) Kieliaines 13
PEOPLE LEARN BEST WHEN THEIR LEARNING IS PART OF A HIGHLY MOTIVATED ENGAGEMENT WITH SOCIAL PRACTICES THEY VALUE (GEE,(, 2004) Merkityksellisyys Motivaatio Oikea tekeminen autenttisuus Omat tavoitteet Palaute ja ohjaus Access saavutettavuus Ownership omistajuus Authorship tekijyys 14
Kielenoppimisen erottamaton kolmikko Muoto Merkitys Käyttö Rakenteet sidostuu teemallisiin kokonaisuuksiin niitä ei opeteta irrallisina asioina Kielen havainnointi ja päättely Tekstilajit, vertailu, viestinnällisyys Lähde: Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen. 2008. Suomi2 Minä ja media. Opettajan opas. Otava. Ohjaus ja palaute Minkälaiselle lähtöoletukselle ohjaus pohjaa Mm. opiskelijan taidoista (zone of proximal development)? Mistä annetaan palautetta ja milloin? Mm. mitä on oikea oppiminen ja mitkä ovat tärkeitä asioita? Kenen ehdoilla ohjaaminen tapahtuu? Miten ohjaus dokumentoidaan? (huom. myös opettajan oman työmäärän hallinta) Miten opiskelijaa ohjataan omien tavoitteiden asettamiseen ja miten omat tavoitteet ovat osa ohjaus ja palautetilanteita? 15
TEKNOLOGIAN ROOLISTA & TEKNOLOGIAA JA PEDAGOGIIKKAA Teknologian roolista Käsitteet määriteltävä tarkkaan Opetuksen maantieteellinen tuki Etäopetus ym. maantieteelliset ratkaisut Opetuksen rakenteellinen tuki Lisäharjoitukset, eriyttäminen Opetuksen pedagoginen laajentaja 16
Oppijan / teknologian roolista Tavoitteellinen oppija Yksilölliskognitiivinen näkökulma Tietoisuus omasta toiminnasta Tavoitteellisuus osana tekemistä Viestivä oppija Sosiokonstruktivistinen näkökulma Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kollaboraatio ja yhteiset tavoitteet Kokeileva, tutkiva oppija eksperimentaalis osallistuva näkökulma Kokeilujen ja minitutkimusten kautta oppija luo omaa ja jaettavaa uutta käsitystä asioista Taalas, 2003 Pachler&Daly, 2004 Kielenopetuksen teknologian käyttö Muodot, materiaalit ja mediat Miltä kieli näyttää? Mikä on oppijan rooli? Minkälaisia aktiviteetteja tehdään? Minkälaisia materiaaleja käytetään? Minkälaisia työmuotoja käytetään? Kenelle puhutaan ( autenttinen yleisö ) Mitä taitoja tarvitaan? Päättely Tiedonrakentelu Yhdessä tekeminen 17
Toiminnan tasolla Mitä erilaisissa tehtävissä tuotetaan, miksi juuri näitä tehtäviä? Miten tehtävät thtäätliittyvät aiemmin i opittuun? Mitä tekemisessä arvioidaan ja mistä annetaan palautetta? Miten opiskelijat tekevät omaa ajatteluaan näkyväksi ja osoittavat oppimistaan työskentelyn eri vaiheissa? Mitä opiskelijalle ll jää harjoituksesta itselleen? Kaiken takana on jatkumot! Osaamistavoitteet AKTIVITEETTI/ TEHTÄVÄ Mitä tekemistä? Mikä on tuotos? t Miten ja mitä ohjata? Kuinka arvioida ja mistä palaute? Mitä ennen? Definite articles in English Minkälainen follow up? Mitä oppimista mahdollistaa? Online news broadcast in Swedish A learning dialogue in French 18
TIETOKÄSITYS TIEDONHAKU OPPIMISEN OHJAUS ARVIOINTINA Tiedonhaku hankala taitolaji Mihin tarkoitukseen tietoa haetaan: Nopea faktatiedon etsiminen yksi tai kaksi hakusanaa Olemassa olevan tietämyksen laajentaminen useita tuttuja hakusanoja Uuden tiedon etsiminen useita hakuja, useita rinnakkaisia käsitteitä Tiedonhaku oppimisen kohteena hakuprosessin strukturointi ja tukeminen 19
Tiedonhaun prosessi pt2007 Arviointia? 20
Arvioinnin ja opetuksen yhteispeli Lähde: Tukia, Aalto, Taalas & Mustonen 2007. Suomi2 Minä ja arki. Otava. Koearvioinnin vuorovaikutteisuus Arviointipalautteen viestivyys Koearviointi linjassa muun tavoiteasettelun ja oman toiminnan arvioinnin kanssa Lähde: Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen. 2008. Suomi2 Minä ja media. Opettajan opas. Otava. 21
Kokonaisuuden tarkastelua Kielenoppimisen näkökulmasta Ydinsisältöjen näkökulmasta Yksilöllisen oppimisen näkökulmasta Mitä osataitoja kehitetään? Miten? Taidon progressio Mitä opetetaan Mitä painotetaan? Yksilölliset tarpeet Omaehtoinen eteneminen Oppimisen taitojen kehittämisen näkökulmasta Oppija opettajaroolien näkökulmasta Sosiaalisen tilan näkökulmasta Miten strategioita kehitetään? Miten arviointi ja palautekäytänteet tukevat oppimista? Kuka oppimista ohjaa? Opiskelijoiden ääni? Vuorovaikutus Keiden kanssa, Kenen ehdoilla Yhteistyön mahdollisuudet Rajapinnat ulos Peppi P.Taalas Kielikeskus 2008 KYSYMYKSIÄ /KOMMENTTEJA NYT? TAI MYÖHEMMIN: peppi.taalas@jyu.fi 22