JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA SELOSTUS / LUONNOSVAIHE Selostuksen päivämäärä 26.6.2012
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 2 Ortokuva lähes koko suunnittelualueesta. Kuvan alareunassa Eteläportti, yläreunassa Ylämyllyjärven asuinalue, vasemmalla Kolmisoppinen niminen järvi ja oikealla 9-tie. Kuvan vasemmassa yläkulmassa on Mustankorkean jätteenkäsittelylaitos. Kolmionmuotoinen rakentamaton maa-alue 9-tien itäpuolella kuvan oikeassa alakulmassa kuuluu myös suunnittelualueeseen.
TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin päävaiheet - Suunnitteluun on ryhdytty kaupungin aloitteesta, kaavoitusohjelman mukaan. - OAS eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jaettu osallisille 21.9.2009 - Kaavan tavoitteista pidettiin Jyväskylän kaupungin hallintokuntien välinen aloitusneuvottelu (Silli) 24.9.2009. Tällöin käsiteltiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS. - Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 10.9.2009. - Kaava on laitettu vireille 21.9.2009. Asiasta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä n:ro 6/2009 (28.10.2009) sekä sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.9.2009. - Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa 22.8.2012 - Kaavaluonnos on nähtävillä 7.8. 10.9.2012. - Kaavaehdotus on ollut nähtävillä xx.xx. xx.xx.2013. - Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty xx.xx.2013. - Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan xx.xx.2013. - Kaava on tullut lainvoimaiseksi xx.xx.2013. Osayleiskaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Laajavuori Aittovuori Valkeamäki Pohjois-Päijänne Alue sijaitsee laajenevan kaupunkirakenteen kehällä. t.
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 4 Tämä kaavaselostus koskee 9-tien ja Ronsuntapaleentien väliselle mäkialueelle laadittua Eteläportti-Kauramäen oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Pohjoisessa alue rajoittuu Roninmäkeen, Ylämyllyjärven asuinalueen pohjoispuolella kulkevaan voimalinjaan ja etelässä kunnan rajaan. Osayleiskaavan päätavoite on lisätä kaupungin yleiskaavallista maankäytön varantoa. Pääosa kaava-alueesta on ollut lähes kolmekymmentä vuotta maa- ja metsätalousalueen kaltaisena MSalueena eli selvitysalueena. Eteläosastaan suunnittelualue on ollut voimakkaan teollisen maankäytön ja maankäytönsuunnittelun kohteena. Tämä osayleiskaava korvaa tälle alueelle laaditut oikeusvaikutuksettomat Jyväskylän yleiskaavan 1982, Etelä-Keljon yleiskaavan ja oikeusvaikutuksettoman Muuramen-Sääksvuoren osayleiskaavan. Aluetta koskee myös täydennysrakentamisen osayleiskaava vuodelta 2001 mutta tällä suunnittelualueella ei ole ko. kaavan kohdealueita. Kuokkalan kaupunginosan jälkeen Jyväskylässä ei ole avattu uutta, suurehkoa kaupunginosaa, vaan suunnittelu ja rakentaminen on vuosia ollut kaupunkia sipulinkuorimaisesti laajentavaa ja vanhoja alueita tiivistävää. Tärkeänä työkaluna tässä on ollut täydennysrakentamisen osayleiskaava. Kaupungin länsipuolella sijaitsevalle Valkeamäen alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2011. Valkeamäen osayleiskaavan toteuttamisen kynnyskustannukset on arvioitu erittäin suuriksi, joten sen aloittaminen siirtyy kauemmas tulevaisuuteen. Vanhan Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan Palokan, Jyskän, Vaajakosken ja Keljonkankaan alueilla on riittänyt asuinalueita asemakaavoitettavaksi mutta arvioidulla nykyisellä asukasmäärän kasvuvauhdilla ollaan pian tulossa tilanteeseen, jossa on varauduttava kaupunkirakenteellisesti ja kaavataloudellisesti edullisen Eteläportti-Kauramäen alueen käyttöönottoon. Eteläportti ja Kauramäki sijaitsevat noin 5-7 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Kaavoittamalla Eteläportin ja Kauramäen aluetta kokonaisuutena, voidaan suunnitella järkevä, tehokas ja vaiheittain toteutettava kaupunginosakokonaisuus. Kaava lisäisi kaupungin strategisen maankäyttöohjelmoinnin eli Kymppi R:n pelivaraa ja antaisi vaihtoehtoja kaupunkirakenteen kehittämiseen. Kaupallisten selvitysten mukaan kaupungin kaupan suuryksiköt ja erityisesti rautakaupat sijoittuvat melkein kaikki kaupungin keskustan pohjoispuolelle. Siksi olisi yhdyskuntataloudellisesti järkevää täydentää kaupungin tämän sektorin kaupallisia palveluja myös keskustan eteläpuolella, varsinkin, kun arvioidaan asukkaiden lukumäärän ja ostovoiman edelleen kasvavan. Kaavaan ovat vaikuttaneet myös mm. seuraavat näkökohdat: - alue sijaitsee vain viiden - seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta - alue täydentää luontevasti etelä-lounassektorin Ylä-Myllyjärven, Keljon, Keljonkankaan, Kaijanlammen ja Sääksvuoren asuntoalueita vaarantamatta olennaisia virkistysalueita ja luontoarvoja - alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Keljon kauppakeskuksesta ja kohtuullisella etäisyydellä suurista työpaikka-alueista kuten Keskussairaalasta, Metsosta ja Jyväskylän yliopistosta - alue on lähellä Kolmisoppisen merkittävää virkistysaluetta - alue sijaitsee nopeiden liikenneyhteyksien varrella sekä joukkoliikenteen saavutettavissa - alue on liikenteellisesti osa lounaispuolen alueketjua Valkeamäki - Mustankorkea - Kauramäki - Eteläportti - maaperä on pääosin rakentamiskelpoista moreenia ja osin kalliota - rakentaminen on mahdollista aloittaa kohtuullisin kynnyskustannuksin - alue tarjoaa runsaasti uusia, monimuotoisia pientalojen rakentamismahdollisuuksia - alue on pääosin kaupungin omistuksessa, joka helpottaa suunnitelmallisen toteutuksen ohjelmointia - kaupungin kasvavat eteläiset kaupunginosat ja Muuramen kunnan väestökeskittymä puoltaa voimakkaan kaupan ja julkisten palveluiden keskittymää keskustan eteläpuolelle
KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 5 Alueen kuvaus Suunnittelualueesta pääosa on avohakkuuvaltaista metsätalousmaata. Kauramäen alueelle johtaa Kauramäentie sekä muuta tilustieverkostoa. Asuintaloja ja kesämökkejä on vain muutama. Aluetta rajaavat valtatie 9, Ronsuntaipaleentie, Muuramen kunnan raja ja Myllyjärven asuinalue. Itälänsisuunnassa aluetta halkoo voimalinja. Suunnittelualueen länsipuolella on Mustankorkean jätteenkäsittelyalue. Suunnittelualueeseen kuuluu Ylämyllyjärven omakotialue, jossa yleiskaavaan merkitään toteutunut tilanne. Eteläportin työpaikka- ja varastoalue on jonkin asteisesti toteutunut, mutta pääosin se on tyhjänä. Alueella on suuri Moventas Oy :n tuuliturbiineja valmistava tehdas sekä metallijätettä kierrättävät Kuusakoski Oy ja Reteko Oy. Suunnittelualueeseen niin ikään kuuluva 9-tien itäpuolinen ns. kolmiokortteli on pääosin metsämaata. Osayleiskaavaluonnoksen sisältö Osayleiskaavaluonnoksen kaavarakenne mahdollistaa yli 450 000 asuinkerrosalaneliötä ja noin 8500 9000 asukasta. Toteutuksesta riippuen asukkaita voi olla enemmänkin. Tilaa vievää kauppaa on mahdollista rakentaa 50 000 kerrosalaneliömetriä ja hypermarketille sekä kauppakeskukselle (keskustahakuinen kauppa) varataan 25 000 kerrosalaneliömetriä, josta 5000 kerrosalaneliömetriä olisi päivittäistavarakauppaa. Teollisuus- ja työpaikkatoiminnalle osoitetaan merkittäviä maa-alueita. Alueen tulevaan palvelukeskukseen Eteläporttiin ja uuden suunnitellun alueellisen kokoojakadun varteen esitetään hyvän joukkoliikenteen piiriin runsaasti kerrostalorakentamista tai tehokasta tiivismatalarakentamista (II-III krs). Sen lähialueelle esitetään myös rivitalo- ja pienkerrostalorakentamista. Joukkoliikennereitistä kauempana oleville alueille on sen sijaan tarkoitus toteuttaa tiivismatala-, pientalo- ja omakotitaloryppäitä. Omakotitalojen ja tiivismatalatalojen määräksi arvioidaan alustavasti noin 720 kappaletta. Alueen pääkatu nousee alueen keskeisille osille Eteläportista kiertäen lähes koko alueen itä- ja pohjoisosassa kohti luodetta ja päätyen Ylämyllyjärven asuinalueen vierestä Ronsuntaipaleentiehen. Pääkokoojasta lähtee etelän suuntaan kokoojatyyppinen lenkkikatu. Kauramäen lakialueelle esitetään pientä kerrostalojen keskittymää, jonka yhteydessä voisi olla myös kaupallisia palveluita ja (joukkoliikenne)tori. Eteläporttiin, kerrostalokortteleiden muodostamaan melusuojaan on esitetty alueen koulu- ja päiväkotikeskusta. Ylänköalueen eteläreunassa sijaitsee osin luonnontilainen suoalue, jossa virtaa puro. Tämä on ylänköalueen hulevesien pääväylä. Se toimii paitsi luonnonnähtävyytenä myös osana hulevesien johtamisketjua alapuolisiin vesistöihin. Osayleiskaavan ympäristövaikutuksia, maisemakuvaa, luonnon erityispiirteitä, virkistysmahdollisuuksia, kunnallisteknisen verkoston ja hulevesijärjestelmien toteuttamista sekä joukkoliikenteen järjestämistä on tutkittu ja selvitetty kaavaprosessissa aiempaa tarkemmin. Luonnon läheisyydestä on haettu alueelle myös imago- ja vetovoimatekijöitä. Toteuttaminen Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavan toteuttaminen tulee tapahtumaan useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana vaiheittain ja maankäytön toteutusohjelman sekä kaavoitusohjelman mukaan laadittavien asemakaavojen kautta.
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 6 Kaavaselostuksen liitteenä on 1:10 000 mittakaavainen osayleiskaavakartta määräyksineen ja merkintöjen selityksineen sekä havainnekuvia alueesta. Alueen keskeisten osien ideakuva Kaava on laadittu kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksen vastuualueella. Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho, projektipäällikkö Jouni Mäkäräinen (vuoteen 2010 asti), maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, kaavoitustutkija Orvokki Riekkinen (vuoteen 2012 asti), kaavoitustutkija Anna Isopoussu, liikenneinsinööri Jorma Lipponen (vuoteen 2012 asti), liikenneinsinööri Timo Vuoriainen, kaavasuunnittelija Paula Tuomi, kaavoitusbiologi Taru Heikkinen, kaavoitusbiologi Elina Lehtinen, projektipäällikkö Mikko Nikkanen (vuonna 2011), projektipäällikkö Hannu Onkila ja suunnitteluavustaja Helena Miettinen. Työn ohjausryhmän on muodostanut kaupunkirakennepalvelujen maankäyttöryhmä. Lisäksi alueen suunnitteluun, kaavan arviointiin ja alueen selvityksiin on osallistunut useita kaupungin omia ja ulkopuolisia asiantuntijoita.
KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 7 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ. 3 1 ALUEEN SIJAINTI... 9 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 10 2.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet...10 2.2 Maakuntakaavan antamat tavoitteet 10 2.3 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet... 11 2.4 Kaavaprosessin aikana syntyneet tavoitteet... 12 2.5 Kaavoitustilanne... 13 2.6 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset... 16 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE... 16 3.1 Alueen yleiskuvaus... 16 3.2 Maisema ja luonnonympäristö... 18 3.3 Rakennettu ympäristö... 19 3.4 Maanomistus... 25 3.5 Liikennejärjestelyt... 25 3.6 Liikennemelu... 26 3.7 Väestö ja työpaikat, sosiaalinen ympäristö... 27 3.8 Palvelut... 27 4 SUUNNITTELUN VAIHEET... 27 4.1 Osalliset... 27 4.2 Osallistumismenettelyt... 28 4.3 Viranomaisyhteistyö... 28 4.4 Suunnittelun vaiheet... 29 5 VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTTÖLUONNOKSET... 30 5.1 Kaavaluonnos, pvm 30.11.1992... 30 5.2 Kaavaluonnos, pvm 1.3.2007... 31 5.3 Rakennemalli... 33 6 KAAVA JA SEN PERUSTELUT... 33 6.1 Yleiskaavan kuvaus... 37 6.2 Yleiskaavan kaavamerkinnät ja määräykset... 38 6.3 Liikennejärjestelyt... 43 6.4 Asuinalueet. 28 6.5 Palvelujen järjestäminen... 28 6.6 Työpaikat.... 28 6.7 Kunnallistekniikan haasteet.. 28 6.8 Suojelu-, viher- ja virkistysalueet. 29 6.9 Erityisalueet 29 7 YLEISKAAVAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET... 45 7.1 Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 46 7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen... 46 7.3 Kaavaratkaisun vaihtoehtojen arviointi... 47 7.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 47 7.5 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 50 7.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön... 51 7.7 Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen... 52 7.8 Vaikutukset palveluihin... 53 7.9 Kaupalliset vaikutukset... 54 7.10 Liikenteelliset vaikutukset... 55 7.11 Meluhaitat... 56 7.12 Sosiaaliset vaikutukset... 56 8 KAAVAN TOTEUTTAMINEN... 59
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 8 Liitekartat - Maaperäkartta - Maanomistuskartta - Eteläportti-Kauramäki osayleiskaavaluonnos v. 2012 - Eteläportti-Kauramäki osayleiskaavan havainnekuva - Ruutujakokartta Liiteaineisto Kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali, jotka ovat erillisliitteinä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu (Ramboll Oy, 2012) Kauramäen kaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma (FCG Oy, 2012) Kauramäen liikenteen ja maankäytön rakenneselvitys (Ramboll Oy, 2012) Liikennemelumallinnus 2012 (Jussi Sievänen, kaavoitus, Jyväskylän kaupunki) Kauramäen luonto- ja liito-oravaselvitys (luontokartoittaja (eat) Timo Kypärä, 2010) Kauramäen maisemaselvitys 2010 (Kalle Räinä, Jyväskylän kaupunki, 2010) Luonto- ja liito-oravaselvityksien laajennukset 2011 (Timo Pylvänäinen, Jyväskylän kaupunki, 2011) Muu liiteaineisto Suunnittelun pohjana toiminutta koko kaupunkia koskevaa selvitysaineistoa Viheraluetarkasteluun liittyvä viheralueiden käyttöluokitus Jyväskylän merkittävät luontokohteet (Heikki Sihvonen, Jyväskylän kaupunki, 2007) Pienvesiselvitys Jyväskylän ja Korpilahden alueelta (Antti Eloranta, Jyväskylän kaupunki, 2008) Aiempiin kaavahankkeisiin liittyviä suunnittelualuetta koskevia selvityksiä Eteläportin hulevesien yleissuunnitelma (Ramboll Oy, 2008) Eteläportin kaupallinen selvitys (FCG Oy, 2012) Eteläportin liikenteen yleissuunnitelma (Ramboll Oy, 2008) Eteläportin liito-oravaselvitys (Taru Heikkinen, Jyväskylän kaupunki, 2007) Eteläportin yleiskaavan liikenneselvitys ja liikennevaikutusten arviointi (Ramboll, 2008)
KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 9 Tässä kaavaselostuksessa kulloinkin käsiteltävänä oleva kohde on tekstissä mainittu ruutukoodeilla ja koodit on laitettu sulkeisiin. Esimerkiksi Härkösuo sijaitsee pääosin ruuduissa (67-68-75) sekä Kolmisoppinen ruuduissa (33-34-42). Selostuksen liitteenä olevan kartan voi kääntää esiin siten, että se on lukiessa aina näkyvillä. Ruutujako voi olla avuksi kaavaan osallisille palautteen kohdistamisessa. Ruutujakokartta.
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 10 1 ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijoittuu Jyväskylän keskustan etelä-lounaispuolelle, pääosin rakentamattomalle mäkialueelle. Suunnittelualuetta rajaa itäpuolella valtatie 9. Pohjoisessa se rajautuu Roninmäkeen ja Myllyjärveen, lännessä Ronsuntaipaleentiehen sekä Kolmisoppiseen ja etelässä Eteläportin kaupungin rajaan. Ylämyllyjärven ja Eteläportin alueet sisältyvät suunnittelualueeseen. Alueen läpi kulkee 110 kv :n voimalinja. Suunnittelualueen sijainti 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Osayleiskaavan kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tavoitteita ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 11 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä 2.2 Maakuntakaavan antamat tavoitteet Maakuntakaavan kaavaselostuksessa arvioidaan, että jatkuva varallisuuden kasvu ja muutokset asumistottumuksissa saattavat merkitä rakentamisen lisääntymistä ja taajamoitumisen kasvua Jyväskylän seudulla. Useimmissa taajamissa alueellinen laajentuminen ei johdu niiden väestökehityksestä, vaan asumisväljyyden kasvusta ja rakentamisen painottumisesta pientalovaltaiseen suuntaan. Maakuntakaavan selostuksen vaikutusosiossa todetaan että, yhdyskuntarakenteen eheytyminen tuottaa kunnille ja yksittäisille ihmisillekin merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Tehtyjen yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta koskevien selvitysten ja kaavatalousvertailujen perusteella on todettu yhdyskuntien käyttö- ja ylläpitokulujen olevan ratkaisevassa asemassa ja hajanainen yhdyskuntarakenne tulee ennen pitkää kaikkein kalleimmaksi. Monet viimevuosien kehitystekijät (mm. alempiasteisen tieverkon rappeutuminen) ruokkivat keskittymiskehitystä kaupunkiseuduille ja liiallinen keskittyminen aiheuttaa epätasa-arvoa palveluiden saannissa. Lisäksi liika keskittyminen ja kasvu eivät aina ole hyvästä sosiaalisten vaikutusten kannalta. Väestön ikääntyminen luo kasvavia markkinoita palveluille ja samalla lisää merkittävästi yhteiskunnan velvollisuuksia niiden tuottamiseen. Yhdyskuntarakenteeltaan eheissä kunnissa palvelut voidaan tuottaa taloudellisemmin. Edellä mainittu toiminee myös pienemmässä mittakaavassa. Rakentamispainetta ei voi hoitaa pelkästään pienimittakaavaisella täydennysrakentamisella, vaikka sillä on tarvetta ja perustelunsa mm. joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Laajamittakaavaiselle täydennysrakentamiselle kaupunkirakenteessa edulliselle alueelle on myös sosiaalisia perusteita. sillä lähivirkistysalueiden jatkuva pilkkominen nykyisen asutuksen äärellä voi olla pitkän päälle haitaksi. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yhteydessä tehdyssä täydennysrakentamisselvityksessä on selkeästi korostunut, että ihmiset kokevat lähivirkistysalueet tärkeiksi. Sen lisäksi näyttää siltä, että liito-oravan ja ihmisasutuksen tasapaino nykyisessä kaupunkirakenteessa on saavutettu. Monilla täydennysrakentamiseen ajatelluilla virkistysalueen osilla on liito-oravien reviirejä.
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 12 2.3 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Kuokkalan suunnittelun ja rakentamisen jälkeen on rakentaminen ollut Jyväskylässä 80- ja 90- luvuilla pääasiassa kaupunkirakennetta täydentävää, tiivistävää tai sipulinkuorimaisesti laajentavaa, kuten 1990-luvun alussa kaupunginvaltuusto päätti. Uusien asuntoalueiden, kuten Valkeamäen ja Kauramäen yleiskaavallisen suunnittelun tarve on tullut ilmeiseksi mm. Kymppi R -maankäytön suunnitteluohjelman laatimisen yhteydessä. Jyväskylän kaupungin, entisen maalaiskunnan ja Muuramen asukasmäärän kasvun perusteella on ennustettavissa, että nykyisen kaupunkirakenteen tiivistämistä ei voi jatkaa loputtomiin, vaan jossakin vaiheessa kaupunkirakenteeseen on avattava myös uusia suurempia alueita, varsinkin, jos halutaan edelleen rakentaa pientaloja. Parhaiten tähän tavoitteeseen voidaan vastata sillä, että luodaan yleiskaavallista varantoa eri puolille kaupunkia, jotka sitten voidaan ohjelmoidusti asemakaavoittaa tarpeen mukaan. Kauramäen ja Eteläportin alueelle mahtuu enimmillään noin 8500-9000 asukasta tai enemmän mikäli rakentaminen toteutetaan riittävän tehokkaana ts. kerrostaloina ja tiivismatala-asumisena. Osayleiskaavan keskeisiä tavoitteita ovat: tasapainottaa ja tiivistää nykyistä kaupunkirakennetta sekä luoda vaihtoehtoisia asuinrakentamisen paikkoja hyvien liikenneyhteyksien varrelle luoda kaupungille edellytykset toteuttaa alue vaiheittain ja tarkoituksenmukaisesti sekä oikein ajoitettuna maankäytön toteuttamisohjelman mukaan, juuri silloin kun uusia alueita tarvitaan tarjota kerrostalo-, omakoti- ja pientalotonttivarantoa asumiseen kaavoittaa asumista lähelle isoja työpaikkakeskittymiä alueen tulee tukeutua kehittyvään paikalliseen joukkoliikenteeseen sekä seudulliseen joukkoliikenteeseen synnyttää oma identiteetti, joka perustuu erinomaisiin lähipalveluihin, tiiviiseen rakenteeseen, alueen luonnonläheisyyteen ja läheisten, laajojen virkistysalueiden tarjoamiin mahdollisuuksiin osoittaa ja turvata alueen nykyiset sekä uudet sisäiset, keskeiset virkistys- ja luontoarvot ja virkistysreittiyhteydet hyödyntää tehokkaasti kaupungin omistamaa maapohjaa vastata omalta osaltaan ilmastonmuutoksen hillintään sekä antaa mahdollisuuksia energiankäytön ja hulevesikysymyksien sekä viisaan asumisen uusiin ratkaisuihin. Kolmisoppinen ja Härkösuo sekä lohilampien alue lähiympäristöineen tarjoavat luonnossa liikkujille elämyksiä maisemillaan ja luonnonnähtävyyksillään. Näiden arvojen turvaaminen on jatkossakin kaikkien kaupunkilaisten ja Kauramäen sekä Eteläportin asukkaiden kannalta tärkeää. 2.4 Kaavaprosessin aikana syntyneet ja/tai vahvistuneet tavoitteet - Toimivan joukkoliikenteen mahdollistaminen alueelle - Alueen vetovoimatekijöiden osoittaminen, koordinointi ja niiden korostaminen - Asuinrakentamisen ja energiankäytön vaihtoehtojen ja niihin liittyvien uusien mahdollisuuksien selvittäminen esimerkiksi teemallisen Kauramäki -projektin ja arkkitehtikilpailun avulla. - Hulevesien hallinta ja niiden vaiheittainen juoksutus purojen ja kosteikkojen kautta alempiin vesistöihin osana alueen kokonaisrakennetta
KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 13 2.5 Kaavoitustilanne Maakuntakaavatilanne Ympäristöministeriö on 16.12.2009 antamallaan päätöksellä YM1/5222/2008 vahvistanut maakuntavaltuuston 11.6.2008 tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava. Keski-Suomen maakuntakaavassa Jyväskylän ja Muuramen välinen alue on merkitty seudullisesti merkittäväksi taajaman laajentumissuunnaksi. Maakuntakaavassa pääosa Kauramäen alueesta on nk. valkoista aluetta, joka tulkitaan tässä tapauksessa taajamarakenteen laajentumisen alueeksi. Taajamatoimintojen aluerajauksen lähtökohtana ovat olleet maakuntakaavan selostuksen mukaan yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän nykyiset taajamat. Maakuntakaavassa on Eteläportin alueella merkintä TP, monipuolinen työpaikka-alue (taajamarakenteeseen ja kaupunkiseudun kasvusuuntaan liittyvä tulevaisuuden työpaikka-alue, alueen pääasiallinen laajenemissuunta on etelään ja pohjoiseen). Lisäksi Kauramäen aluetta koskevat maakuntakaavan merkinnät: Voimalinja (z) ja voimalinja (ohjeellinen), moottorikelkkareitti (ohjeellinen), virkistysalue (V). Ympäristöministeriö jätti 15.4.2009 vahvistamispäätöksessään vahvistamatta maakuntakaavaehdotuksen Eteläportin KM -merkinnät. Siksi Keski-Suomen Liitto on laatimassa Maakuntakaavan 4. vaihekaavaa, jossa yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lähtökohtana on Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen päivitys. 4. vaihemaakuntakaava on kesken Maakuntakaavan vaihekaavan luonnos on hyväksytty maakuntahallituksen kokouksessa 15.6.2012 laitettavaksi nähtäville. Kaavaluonnos on nähtävillä syksyllä 2012, jolloin siitä pyydetään viranomaisten lausunnot ja osallisten mielipiteet. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on esitetty Eteläportin alueelle keskustatoimintojen alakeskusta (ca) ja työpaikkatoimintoja (TP), taajamatoimintojen aluetta (A) sekä kaupallista vyöhykettä (km-1). Keskustatoimintojen alakeskuksen suunnittelumääräyksessä todetaan alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus, joka on 35 000 k-m 2. Ote maakuntakaavan 4.vaihekaavan luonnoksesta.
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 14 Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Suunnittelualuetta koskevia merkintöjä: ruskea väri (taajamatoimintojen alue, jossa tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kiinnittää huomiota joukkoliikenteen järjestämiseen), vihreä väri (virkistysalue), mo (moottoritie), punainen väri TP (työpaikka-alue), sl (luonnonsuojelualue = Härkösuo), z (voimalinja) ja hakanen (moottorikelkkareitti) 3. vaihemaakuntakaava Eteläportin-Kauramäen osayleiskaavaa laadittaessa Keski-Suomen liitto on laatinut toistakin vaihemaakuntakaavaa, jonka tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa energiahuollon ja ympäristönsuojelun tarvitsemat turvetuotannon tarpeet. Tässä nk. 3. vaihekaavassa on myös etsitty ja esitetty tuulivoimapuistoille sopivia alueita Keski-Suomessa. Jyväskylän kaupungin alueelta niitä on löydetty kaksi, joista toinen on Mustankorkean ja Kauramäen alueella. Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut esiselvityksestä pyydetyssä kommentissa, että tuulivoimapuistoalue ei voi ulottua Kauramäen alueelle. Keski-Suomen liitto poisti kaavasta luonnosvaiheen jälkeen Mustankorkean alueelle osoitetun tv-alueen. Yleiskaavatilanne 1) Alueen pohjoisosassa on voimassa Jyväskylän yleiskaava 1982, joka hyväksyttiin vuonna 1984. Sen mukaan suunnittelualue on varattu MS- (selvitysalueeksi varattu maa- ja metsätalousalue) ja MU -alueiksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja). 2) Alueen länsiosissa on voimassa Keljonkankaan osayleiskaava vuodelta 1988. Siinä suunnittelualue on varattu MS- (selvitysalueeksi varattu maa- ja metsätalousalue) ja MU -alueiksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja). 3) Alueen eteläosassa on voimassa Muurame-Sääksvuoren osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 1996. Siinä suunnittelualue on teollisuusaluetta T ja virkistysaluetta V. Lisäksi alueella on Härkösuon suojelualue SL. Suunnittelualue sisältää tekeillä olleen Eteläportin yleiskaavan muutosalueen, jossa tavoitteena oli kaavoittaa alueita tilaa vaativalle kaupalle ja vähittäiskaupan suuryksiköille. Yleiskaava on ollut ehdotuksena nähtävillä alkuvuodesta 2009 mutta sitä ei viety hyväksymiskäsittelyyn.
KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 15 4) Suunnittelualueen länsiosa Kolmisoppisen takana rajautuu Taka-Keljon yleiskaavaan. Suunnittelualueelle sijoittuu myös viherosayleiskaavassa tarkasteltuja alueita. Viherosayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2008. Kaavatyö on pysytetty. Ajantasayleiskaavakooste. Tekeillä oleva osayleiskaava rajautuu Taka-Keljon osayleiskaavaan (4). Ote viherosayleiskaavaluonnoksesta. VLM on maisemallisesti arvokas lähivirkistysalue. VLL on luonnonmukainen lähivirkistysalue. VR on retkeily- ja ulkoilualue. S tarkoittaa suojelualuetta ja mustat pallojonot ovat ohjeellisia ulkoilureittejä.
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 16 Asemakaavatilanne Suunnittelualue on osin asemakaavoittamatonta. Suunnittelualue sisältää Ylämyllyjärven 19.11.1996 hyväksytyn asemakaava-alueen. Siinä suunnittelualueeseen sisältyvä alue on asemakaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL/s), jolla ympäristö säilytetään, erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja pienkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR).. Suunnittelualueeneteläosassa on voimassa 10.2.1992 hyväksytty Etelä-Keljon teollisuusalueen asemakaava ja 10.3.2003 hyväksytty ns. logistiikkakeskuksen asemakaava. Molemmissa asemakaavassa on varattu alueita teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksille (TL-2). 2.6 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset Alueen suunnittelussa käytetään hyväksi myös Jyväskylän uuden yleiskaavan yhteydessä tehtäviä selvityksiä. Alueen vesihuollon rakentamisen kustannuksia on tarkasteltu Jyväskylän keskustaajama-alueen vesihuollon laajentamisselvityksessä, joka on valmistunut vuonna 2009. Merkittävimpiä alueelle laadittuja selvityksiä ovat: - Jyväskylän merkittävät luontokohteet (Heikki Sihvonen, 2007) - Kauramäen luonto- ja liito-oravaselvitys (luontokartoittaja ((eat) Timo Kypärä, 2010) - Kauramäen maisemaselvitys 2010 (Kalle Räinä 2010) - Eteläportin hulevesien yleissuunnitelma - Eteläportin liito-oravaselvitys - Luonto- ja liito-oravaselvityksen laajennus 2011 - Eteläportin liikenteen yleissuunnitelma - Eteläportin yleiskaavan liikenneselvitys ja liikennevaikutusten arviointi - Pienvesiselvitys Jyväskylän ja Korpilahden alueelta - Kauramäen liikenteen ja maankäytön rakenneselvitys 2012 - Kauramäen hulevesiselvitys 2011-2012 - Liikennemelumallinnus 9-tien melualueen osalle. Aluetta koskevat tai siihen liittyvät kaavat - Keski-Suomen maakuntakaava v. 2009 - Jyväskylän yleiskaava 1982, v. 1984 - Täydennysrakentamisen osayleiskaava v. 2001 - Tekeillä oleva viherosayleiskaava Suunnitelmat, selvitykset ja ohjelmat Lähtötietoaineistot ja kaavan erillisliitteet on lueteltu sisällysluettelon ja selostuksen liiteluettelon jälkeen. 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen maat omistaa pääosin Jyväskylän kaupunki. Alueella on myös yksityistä maanomistusta. Kauramäki Suunnittelualue on nykytilassaan pääosin mäkistä metsämaastoa. Alueen keskiosassa (ruudut 45,53) sijaitsee Huhtalan tila, jonka ympärillä on peltoa ja kalastusmatkailuun käytettäviä tekolam-
KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 17 pia (ruudut 52,53). Huhtalan tilan lähellä sijaitsevien Huhtalammen (ruutu 54) lähistöllä on myös yksittäisiä pientaloja. Alue liittyy luoteisosaltaan Myllyjärven asuntoalueeseen. Alueen eteläosassa kulkee 110 kv:n voimalinjat. Ylämyllyjärven omakotitalovaltainen asuinalue (ruudut 5,6,13,14,21 ja 22) katuineen on rakennettu 1990- ja 2000-luvulla. Kauramäen alue on pääosin rakentamatonta kumpuilevaa kangasmetsää, jonka lomassa on metsälampia ja pieniä suoalueita. Kangasmaat ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä ja siellä on tehty laajoja avohakkuita. Ikääntyneitä metsiä on suhteellisen vähän. Alueen keskiosassa sijaitsee yksityisomistuksessa oleva maatila, jonka läheisyydessä on muutakin pienasutusta. Maatilalla on peltojen lisäksi kalankasvatukseen käytettäviä tekolampia. Vuonna 2010 tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella on arvokkaita elinympäristöjä, pienvesiä ja uhanalaisia lajeja sekä muuten huomioitavia luontokohteita. Suunnittelualueen länsiosassa on Härkösuon Natura-alue (ruudut 59,67,68,75). Suunnittelualueen länsiosa yleensä on nykyään laajahkoa virkistysaluetta latuverkostoineen, joka alkaa ja jatkuu Ladun majalta. Kaikkiaan tämä alue on laajalti virkistyskäytössä jo nyt ja Eteläportin sekä Kauramäen asuinalueen aikanaan rakentuessa yhä laajemman retkeilijä- ja virkistäytyjäkunnan käytössä. Hiihtäjien opastustaulu Ladun majalla.
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 18 Eteläportti Alue on nykytilassaan pääosin metsää. Alueen halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa 9-tie ja itälänsisuunnassa Eteläväylä-niminen katu. Alueen itäpuolella alkaa Keljonkankaan Kaijanlampi - niminen asuntoalue (ruudut 86,87,93,94). Valtatie 9:n länsipuolella on esirakennettuja kortteleita (ruudut 77,85), kaksi teollisuuslaitosta, voimalinja, muutamia omakotitaloja ja jo voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu, kulttuurihistoriallisesti merkittävä maalaistalon pihapiiri (ruutu 70). Alueen eteläosassa Muuramen kunnan puolelle jatkuu Ruokomäentie, jonka varrella sijaitsee nykyisin metallinkierrätysliiketoimintaa, yksittäisiä pientaloja ja peltoalue. Risteysalueella, kaava-alueen vieressä on lisäksi ABC-liikennemyymälä (ruutu 79). massa. Eteläportin alue pohjoisesta katsottuna. Kuvan oikeassa yläkulmassa on esirakennettuja teollisuustontteja. Kaijanlammen asuinalue puolestaan on kuvan vasemmassa yläkul- Suunnittelualueella virtaa puro (Härkäoja) valtatien itä- ja länsipuolella. Puro ja sen latvahaarat ovat osin säilyneet luonnontilaisen kaltaisena (ruudut 69,71,79). Valtatien länsipuolella on myös kaksi lampea. Alueen pienvedet ovat osin vesilakikohteita. Eteläväylän pohjoispuolelle sijoittuu myös lähde (ruutu 69), joka on todennäköisesti osin luonnontilainen. Ylämyllyjärvi Ylämyllyjärvi on 1990-luvulla kaavoitettu ja lähes valmiiksi rakennettu pientalovoittoinen asuinalue. Alueen erikoisuus on kaupungin korkeimmalla paikalla sijaitseva omakotitontti. Ylämyllyjärven asuinalueella asui 502 ihmistä kesäkuussa 2012. Alueen taloudet ovat pääosin lapsiperheitä. Alueen maisemaa leimaa Roninmäen masto, joka kohoa koko alueen yläpuolelle ja joka näkyy lähes kaikkialle Jyväskylän keskustan liepeillä. Alueelta on kaksi kulkureittiä kaupungin keskustaan. Toinen on Ylämyllyntietä Myllyjärven alueen läpi päätyen Myllyjärventiehen ja toinen Huhtalammentietä Ronsuntaipaleentielle. Huhtalammentie on korkeatasoinen erillisellä kevytväylällä varustettu tie. Kauramäen alueellinen kokoojakatu on tarkoitus yhdistää tähän tiehen.
KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 19 Huhtalantie. Masto. 3.2 Maisema ja luonnonympäristö Kauramäki Timo Kypärän luontoselvityksen mukaan: Suunnittelualue on suurelta osin kumpuilevaa kangasmetsää, jonka lomassa on metsälampia ja pieniä suoalueita. Kangasmaat ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä. Ikääntyneitä metsiä on suhteellisen vähän. Alueen keskiosassa sijaitsee yksityisomistuksessa oleva maatila, jonka läheisyydessä on muutakin pienasutusta. Maatilalla on peltojen lisäksi kalankasvatukseen käytettäviä tekolampia. Ikääntyneitä yli 60-vuotiaita metsiä on suhteellisen vähän. Vanhat metsät sijoittuvat suunnittelualueen pohjoisreunalle sekä lounaiskulmalle ja koostuvat lähes yksinomaan kuusikoista. Vuorilammen pohjoispuolella on mäntyvaltainen vanhan metsän kuvio ja Huhtalan läntisimmän kalalammen rannoilla esiintyy runsaammin vanhaa lehtipuustoa. Suunnittelualueella esiintyy myös vähäisessä määrin kostean lehdon kasvillisuutta. Edustettuina ovat sekä saniaislehto (FT) että suurruoholehto (OFiT). Edustavimmat lehtokuviot sijaitsevat Vuorilammen alueella, joka on arvioitu yhdeksi Jyväskylän merkittävistä luontokohteista. Suunnittelualueen suot ovat maastonmuodoista johtuen pienialaisia putamia notkopaikoissa ja lampien rannoilla. Korpisuus on vallitseva kasvillisuuspiirre, mutta rämeisyyttä ja rantanevaakin löytyy. Laaja-alaisimpien soiden kasvillisuus on kärsinyt metsänhakkuista ja ojituksista, mutta joitakin pienempiä korpinotkanteita on säästynyt voimakkailta metsätaloustoimilta. Selvitysalueella on useita pienvesikohteita, joista edustavimmat on aiemmissa inventoinneissa luokiteltu arvokkaiksi luontokohteiksi. Jyväskylän merkittäviä luontokohteita ovat Vuorilampi ja Kuusikkolampi lähiympäristöineen (Sihvonen 2007). Kolmisoppisesta Huhtalampien kautta Kaijanlampeen laskevassa purossa on kaksi selvitysalueelle osuvaa arvokasta pienvesikohdetta (Eloranta 2008) (Kuva 4). Lampien ja purojen lisäksi selvitysalueella on noroja ja lähteitä. Osin pienvedet ovat kärsineet hakkuista ja ojituksista. Kalle Räinän maisemaselvityksen (v.2010) mukaan: Kauramäki sijaitsee selänteen laella, joka kuluu osaksi Sisä-Suomen pohjois-etelä suuntaiseen reunamuodostumaan. Reunamuodostuma sai alkunsa viime jää-kauden sulamisvaiheen aikana, jolloin muutamien kylmempien kausien aikana jäätikön reuna pysyi pitkiä aikoja paikallaan. Selvitysalueelle on luonteenomaista laaksomaiset muodostumat, joita rajaavat korkeat mäkialueet ja jyrkät kallioiden-reunat. Vesistöt ja kosteikkoalueet ovat muodostuneet laaksoalueiden pohjalle, Tyypillistä kasvillisuutta laaksoissa ovat kosteikkokasvit ja lehtipuut.
ETELÄPORTTI-KAURAMÄKI OSAYLEISKAAVA / SELOSTUS 20 Kauramäen maiseman tilat koostuvat avoimesta, puoliavoimesta, suljetusta tilasta. Selvitysalueelta löytyy muutamia rakennettuja alueita. Valtaosa Kauramäen selvitysalueen pinta-alasta on suljetun oloista metsäaluetta johon sisältyy monia eri metsätyyppejä. Pääosin aluetta hallitsevat erityyppiset havupuuvaltaiset talousmetsät, jotka kasvillisuudeltaan edustavat mustikkatyypin (MT) kangasmetsää tai kuivaan kuusikkotyyppiä. Avoimet alueet koostuvat pääosin pelloista, hak-kuuaukeista tai tiestöstä. Hakkuuaukeilla kasvaa yleensä muutamia vuosia vanhoja koivuvaltaisia taimikkoja. Avoimiin alueisiin sisältyy niin maisemavaurioalueita kuin kauniita niittyalueita. Puoliavoimet alueet ovat vanhempia hakkuuaukeita, jotka ovat avaria horisontaalisesti, mutta maanpinnan tasossa kasvaa korkeampaa vesakkoa ja pensaikkoa. Pääosin vesakko koostuu nuorista koivuista. Kulkeminen alueilla on hankalaa tiheän kasvillisuuden takia. Rakennetut alueet ovat pääosin pientalojen pihoja tai teollisen toiminnan alueita. Kauramäellä sijaitsee useita maisemavaurioalueita, jotka ovat pääosin hakkuuaukeita. Muita maisemallisesti häiritseviä kohteita ovat valtatie 9, maankaatopaikat, voimalinjat, työkoneiden jättämät urat ja sahan ympäristö. Nuorten kasvatusmetsien pensaikot ja taimikot muodostavat maisemallisesti häiritseviä ja visuaalisesti umpinaisia kokonaisuuksia. Pinta-alaltaan suurimmat ja dominoivimmat maisemavauriot ovat Mäkelän hakkuuaukeat ja 110 kv voimalinjan länsipuolella sijaitseva maankaatopaikka. Maisemavauriot eivät onneksi erotu häiritsevästi kaukomaisemaan. Hyvänä esimerkkinä vesitornin ympäristön vauriot ovat maisessa lähes näkymättömät. Tornikin piiloutuu sopivasti korkeiden puiden taakse. Suunnittelualueen länsiosaan on rakennettu vuonna 2012 teleliikennemasto, joka näkyy lähialueille. Sen merkitys kaukomaisemassa on melko vähäinen verrattuna lähialueilla oleviin korkeisiin mastoihin. Eteläportti Eteläportin alue on laaja ja pääosin rakentamaton alue kaupungin eteläosassa. Aluetta luonnehtivat varttuneet tuoreen sekä lehtomaisen kankaan kuusimetsät, joissa kasvaa sekapuustona niukasti lehtipuuta. Suunnittelualueella esiintyy yleisenä myös laajoja nuoren metsän kuvioita sekä muutamia hakkuuaukkoja. Kivennäismaavaltaiselle alueelle tuovat vaihtelua etelä- ja lounaisosien kaksi suoaluetta sekä pohjoisosan kaksi pientä lampea. Alueen länsiosissa virtaa myös kaksi puroa. Eteläportin alueen kuusikkokangasta kesällä 2007 kuvattuna.