6 2009 10.12.2009 Kiinteistöliiton numerot muuttuvat Puhelinvaihteen uusi numero on (09) 1667 6761 Vanha numero poistuu käytöstä. Asukkaiden tupakointia rajoitettu ensimmäistä kertaa Terveysviranomaiset ovat puuttuneet ensimmäistä kertaa asukkaiden tupakointiin. Viranomaiset ovat antaneet syksyn 2009 aikana Suomessa jo kaksi tupakointikieltoa asuinkiinteistöissä tupakoiville. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että tupakointiin voidaan puuttua ääritilanteissa, silloin kun esimerkiksi ketjupolttaja aiheuttaa muille asukkaille terveyshaitan. YHTEYSTIEDOT Taloyhtiöillä huutava pula energiatehokkaista korjaustavoista Suomen ensimmäinen taloyhtiöiden energiatehokkuuteen ja korjausrakentamiseen pureutuva valtakunnallinen kiertue on lähtenyt liikkeelle Järvenpäästä. Tee parannus -seminaarikiertue välittää puolueetonta tietoa oikeista korjaustavoista ja uusista ratkaisuista.
Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Kiinteistöliiton Kärkkäiselle kiinteistöjohdon sertifikaatti... 3 Kiinteistöliiton numerot muuttuvat... 3 Matti Inhasta rahoitusneuvos... 3 Taloyhtiöillä huutava pula energiatehokkaista korjaustavoista... 4 Ajankohtaista... 4 Kiinteistöliitto Lappi virallisti nimensä... 4 Suomen paras asuinalue on Karjasilta Oulussa... 4 Korvo-sivusto on valmistunut... 5 Asunnon peruskorjausaikeet lisääntyivät selvästi marraskuussa... 5 Maalämpö puolitti kerrostalon lämmityskulut... 5 Lakiasiat... 6 Asukkaiden tupakointia rajoitettu ensimmäistä kertaa... 6 Oikeudenkäyntiavustajien toiminta luvanvaraiseksi... 6 Tutkimus ja kehitys... 7 Syksyn 2009 korjausrakentamisbarometri... 7 TES-julkisivuhanke palkittiin... 7 Markkina ja suhdanteet... 8 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 3,1 prosenttia... 8 Nordea: Asunnon ostokyky kohentunut edelleen... 8 Asunnon peruskorjausaikeet vähenivät lokakuussa... 8 Kaukolämmön kulutus edellisvuotta suurempi... 8 EK: Rakentamisen suhdannenäkymät edelleen heikot... 8 Asuntojen rakennuslupien määrä rajussa kasvussa syyskuussa 2009... 9 Julkaisut ja tapahtumat... 9 Kirjauutuuksia... 9 Asuntorakentamisen ja -kaupan suhdanneseminaari II 16.12.2009... 9 2
UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliiton Kärkkäiselle kiinteistöjohdon sertifikaatti Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäiselle on myönnetty Kiinteistöjohdon sertifiointi käynnistyi Suomessa vuonna 1999. Torstaina 12.11.2009 arvonimen sai 16 uutta kiinteistöjohtajaa, jotka ovat osoittaneet monipuolisen osaamisensa ja kokemuksensa kiinteistöjohtamisen alueella. Sertifikaatin on saanut yhteensä 157 johtajaa. Kiinteistöjohtajan on oltava moniosaaja, joka tuntee kiinteistöalan kysymysten lisäksi myös asiakastoimialojen trendit ja erityispiirteet ja on sitoutunut jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Kiinteistöalaa toimintaympäristönä leimaavat kansainvälistyminen, verkottuminen ja liiketoiminnallistuminen. Kiinteistöjohdon sertifikaatin edellytyksinä on vähintään opistotason peruskoulutus, vähintään kolmen vuoden työkokemus kiinteistöjohtamisen tehtävistä sekä tietty määrä kiinteistöjohtamiseen erikoistuvaa koulutusta ja johtamiskoulutusta. Sertifioitu kiinteistöjohtaja sitoutuu sertifikaatin saatuaan jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja osaamisensa ylläpitoon. Sertifioitu kiinteistöjohtaja on oikeutettu käyttämään itsestään nimikettä KJs, sertifioitu kiinteistöjohtaja. Kiinteistöjohdon sertifiointi on väline kiinteistöja rakennusalalla tarvittavan monipuolisen osaamisen ja asiantuntemuksen osoittamiseen. Työnantajalle sertifikaatti tarjoaa tukea henkilöstövalintoihin: sertifioitu johtaja on kehittänyt itseään laajasti ja hallitsee niin johtamisen kuin kiinteistöliiketoiminnan eri osa-alueetkin. Sertifikaatin saivat 12.11.2009: Aalto Pirjo, Citycon Oyj Kuosma Marja, Sponda Oyj Kuusela Jouko, Sato Oyj Kärkkäinen Anu, Suomen Kiinteistöliitto ry Lapveteläinen Ari, TeliaSonera Finland Oyj Luoma Jari, ISS Palvelut Oy Martiskainen Timo, Palmia Paavola-Häggblom Pirkko, Senaatti-kiinteistöt Palén Markku, Laatumaa Paukku Sanna, KJ-Kiinteistöjohto Oy Peltomäki Pasi, Kotkan Seudun Talokeskus Oy Rinne Juha, Ruokakesko Oy Rintala Kimmo, VVO-Yhtymä Oyj Salonen Marko, VVO-Yhtymä Oyj Snellman Mikael, Oy Konte Ab Tervo Jukka, VVO-Yhtymä Oyj Lisätietoja: Sertifioinnin asiamies Kaisa Leiwo, puh. 040 5566 697 Sertifiointiryhmän puheenjohtaja Pertti Vanhanen, puh. 0500 669 979 Kiinteistöliiton numerot muuttuvat Kiinteistöliiton neuvontapalvelujen numerot ovat: - lakineuvonta jäsenille (09) 1667 6300 - talous- ja veroneuvonta (09) 1667 6369 - laki- ja tekninen neuvonta Uudenmaan jäsenille (09) 16676333 - palvelut Suomen Vuokranantajille (09) 16676321 - osakasneuvonta 0600 01122 (maksullinen) Puhelinvaihteen uusi numero on (09) 1667 6761 Vanha numero poistuu käytöstä. Matti Inhasta rahoitusneuvos Tasavallan presidentti on 27.11.2009 myöntänyt Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtajalle, oikeustieteen kandidaatti Matti Inhalle rahoitusneuvoksen arvonimen. Rahoitusneuvoksen arvonimi on melko uusi, sillä se myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. Matti Inha on Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja ja koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Matti Inha on toiminut koko uransa pankkimiehenä. Hän työskenteli Postipankin asiantuntija- ja esimiestehtävissä 1972-1986, sijoituspalvelutoiminnon johtajana 1986-1993, Postipankin johtokunnan jäsenenä 1993-2000 ja Sampo Pankin johtajana(verkkopankki, mobiilipalvelut, korttiliiketoiminta) 2000-2002. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Inha on muun muassa Tapiola Pankki Oy:n hallituksen jäsen, Luottokunta Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Eurocard Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Pankkiyhdistyksen pankkitoimintavaliokunnan jäsen, Talletussuojarahaston hallituksen jäsen, ja Helsingin Kauppakamarin valtuuskunnan jäsen. 3
Taloyhtiöillä huutava pula energiatehokkaista korjaustavoista Suomen ensimmäinen taloyhtiöiden energiatehokkuuteen ja korjausrakentamiseen pureutuva valtakunnallinen kiertue on lähtenyt liikkeelle Järvenpäästä. Tee parannus -seminaarikiertue välittää puolueetonta tietoa oikeista korjaustavoista ja uusista ratkaisuista. - Nyt on ensiarvoisen tärkeää kannustaa taloyhtiöiden hallituksia, osakkaita ja isännöitsijöitä pohtimaan, mitä energiatehokkaita toimenpiteitä kiinteistöissä on järkevää tehdä, korosti Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy Järvenpäässä. Tee parannus -viestintäohjelman toteuttavat Tekes, ympäristöministeriö ja Sitra. Myös Kiinteistöliitto ja Suomen Asuntotietokeskus ovat hankkeessa vahvasti mukana. Samanaikaisesti, kun rakennusten energiatehokkuutta parannetaan tiukentamalla rakennusmääräyksiä 30-40 prosentilla vuoden 2010 alusta, on taloyhtiöillä huutava pula hyvistä korjausrakentamisen toimintatavoista ja pätevistä tekijöistä. Myös uudistuva asunto-osakeyhtiölaki tuo paineita, sillä se edellyttää taloyhtiön hallitukselta selvitystä kiinteistön korjaustarpeista seuraavien viiden vuoden aikana. Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen vauhdittaa erityisesti ilmanvaihtojärjestelmien uusimista vanhemmassa asuinkerrostalossa. Esimerkiksi julkisivuja korjaamalla säästöjä ei synny. - Eniten energiaa säästyy uusimalla ilmanvaihtojärjestelmä, sillä 1970-luvulla rakennetun kerrostalon hoitovastikkeesta noin 20 prosenttia kuluu tilojen lämmitykseen. Taloyhtiössä ei pidä unohtaa myöskään sitä, että usein kiinteistön arvo nousee korjaustoimen seurauksena, kertoi Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta. Pelkästään vaipparakenteen eli ulkoseinien, ikkunoiden ja ylä- ja alapohjien korjaustoimet eivät juuri vaikuta hoitovastikkeeseen. Sitä vastoin keskeistä on taloteknisten järjestelmien oikea käyttö, huolto ja kunnossapito, joiden hallitsemista taloyhtiön osakkaiden on osattava vaatia ammattilaisilta. Mittarit kuntoon Tulevaisuudessa näemme enenevässä määrin huoneistokohtaisia ilmanvaihtokoneita, huoneistokohtaisia vesimittareita, huoneistokohtaisia energiamittareita jne. Huoneistokohtaisissa ratkaisuissa asukas tai omistaja voi itse vaikuttaa suoraan käyttämänsä energian- ja vedenkulutukseen. Asukas maksaa siis vain käyttämästään energiasta ja vedestä. - Jotta osakkaat saadaan herätettyä tekemään energiatehokkaita korjauksia, on kehitettävä korjauksiin yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä laskenta- ja arviouintimalleja, patistaa Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta. AJANKOHTAISTA Kiinteistöliitto Lappi virallisti nimensä Kiinteistöliitto Lapin vuosikokous otti uunituoreella päätöksellään yhdistyksen viralliseksi nimeksi Kiinteistöliitto Lappi. Entinen Lapin kiinteistöyhdistys on ensimmäinen Kiinteistöliiton yhdistys, joka uuden virallisen nimensä vuoksi uudisti myös sääntönsä. Niin sanottuna markkinointinimenä Kiinteistöliitto Lappi ja muut kiinteistöyhdistykset ovat käyttäneet Kiinteistöliittosanan jatkeena toimialueensa nimeä jo vuoden 2005 alusta alkaen. Suomen paras asuinalue on Karjasilta Oulussa Oulun keskustan tuntumassa sijaitseva Karjasilta on valittu Suomen parhaaksi asuinalueeksi. Noin 2 800 asukkaan kaupunginosalle tyypillisiä ovat 1940- ja 1950-lukujen taitteessa rakennetut rintamamiestalot, joita on muunneltu hallitusti ja hyvällä maulla vastaamaan nykypäivän asumistarpeita. Oulun kaupunki on laatinut alueelle pientalojen korjaus- ja rakennustapaohjeet. Karjasillan lisäksi finalisteja olivat Arabianranta Helsingissä, Koivuhaka Kokkolassa, Lutakko Jyväskylässä, Sundsberg Kirkkonummella ja Tammela Tampereella. Finalistialueet esiteltiin loka-marraskuussa MTV3- kanavalla Joka kodin asuntomarkkinat - ohjelmassa, jonka verkkosivuilla järjestetyn yleisöäänestyksen Karjasilta voitti nukasti. Se sai hieman yli 23 prosenttia annetuista äänistä. Toiseksi sijoittui Kokkolassa sijaitseva Koivuhaan lähiö runsaan 21 prosentin ääniosuudella. Kolmanneksi eniten ääniä, hieman yli 17 prosenttia keräsi Lutakon uusi kerrostaloalue lähellä Jyväskylän keskustaa. 4
SUOMEN PARAS ASUINALUE 2009 Yleisöäänestyksen tulokset 23,4 % Karjasilta, Oulu 21,4 % Koivuhaka, Kokkola 17,3 % Lutakko, Jyväskylä 15,0 % Sundsberg, Kirkkonummi 13,8 % Tammela, Tampere 9,1 % Arabianranta, Helsinki Ääniä yhteensä 6 524 kappaletta. Korvo-sivusto on valmistunut KORVO on ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty selvitys korjausrakentamisen viranomaisohjauksen kehittämisestä. Selvityksen tapausaineisto on tarkasteltavissa Rakennustarkastusyhdistyksen KORVO-nettisivuilla osoitteessa www.rakennustarkastusyhdistysrty.fi. KORVO-toimintamalli on ajateltu jatkuvaksi; anonyymin tapausarvioinnin antaman esimerkin avulla pyritään yhtenäistämään korjausrakentamisen viranomaiskäytäntöjä. Sivusto sisältää tapauksia, "kipupisteitä", joihin rakennusalan toimijat ovat törmänneet korjausrakentamisen viranomaisohjauksessa. Aineisto perustuu rakennusalan ammattilaisille ja viranomaisille suunnattuun sähköpostikyselyyn. Arviossa tarkastellaan esimerkkitapausten suhdetta säännöksiin. Tulos oli, että ongelmana eivät juurikaan ole itse säännökset vaan niiden tulkinnat. Oli todettavissa, että rakennusta korjattaessa määräyksiä edellytettiin usein noudatettavaksi sellaisenaan eikä soveltuvin osin, kuten MRL 13 sekä 135 :n ja 136 :n 2 momentit säätävät. KORVO-sivusto on Rakennustarkastusyhdistyksen ylläpitämä ja sen kautta kerätään uusia tapauksia palautelomakkeella. Asunnon peruskorjausaikeet lisääntyivät selvästi marraskuussa Kotitalouksista 16,0 prosenttia aikoo "varmasti" peruskorjata asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Lokakuussa vastaavat aikeet oli 15,5 prosentilla vastaajista. "Mahdollisesti" asuntoaan peruskorjaavien talouksien määrä on marraskuussa 7,9 prosenttia, kun se oli kuukautta aiemmin 6,1 prosenttia. Maalämpö puolitti kerrostalon lämmityskulut Nokialainen kerrostaloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön ja lämmityskulut pienenivät puoleen. Kahden talon 62 kotia ja niiden käyttövesi lämmitetään maaperästä kerättävällä uusiutuvalla energialla. Talo on maamme suurimpia maalämpöön kytkettyjä kohteita. Kahden Nokian Taivalkunnantiellä sijaitsevan kerrostalon kulutuslukemat sekä lämpötilatasot eri ulkolämpötilojen aikaan oli vuosien ajalta merkitty tarkoin muistiin. Niiden avulla suunniteltiin uusi järjestelmä. Tilaajan ja toimittajan ensikontaktista järjestelmän käyttöönottoon kului noin puolitoista vuotta. Lämpöremontin taloyhtiö rahoitti lähes yksinomaan lainarahalla. Vaikka lainaa lyhennetään nyt vastikkeissa, asumiskustannukset ovat aikaisempaa pienemmät.llaskelmien mukaan investointi maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Pirkanmaalla on myös satoja muita lämpöremonttiin valmistautuvia rivi- ja kerrostaloyhtiöitä, joihin maalämpöjärjestelmä sopii. Maalämpö sopii myös kerros- ja rivitaloihin Nykyiset maalaämpöjärjestelmät soveltuvat rivija kerrostaloihin. Maalämpö käy lähes kaikkiin kohteisiin. Erityisesti ne voidaan asentaa taloihin, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, milloin on mahdollista hyödyntää jo olemassa olevia putkistoja. Viime vuonna maalämpö asennettiin lähes 30 prosenttiin uusista pientaloista, yhteensä noin 4 200 kohteeseen. Suomalaisten kotitalouksien aikeet peruskorjata asuntoaan lisääntyivät selvästi kuluvan vuoden marraskuussa. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan yhteensä 23,9 prosenttia kotitalouksista aikoo "varmasti" tai "mahdollisesti" peruskorjata asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana, kun vastaava lukema oli lokakuussa 21,6 prosenttia. 5
LAKIASIAT Asukkaiden tupakointia rajoitettu ensimmäistä kertaa Terveysviranomaiset ovat puuttuneet ensimmäistä kertaa asukkaiden tupakointiin. Viranomaiset ovat antaneet syksyn 2009 aikana Suomessa jo kaksi tupakointikieltoa asuinkiinteistöissä tupakoiville. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että tupakointiin voidaan puuttua ääritilanteissa, silloin kun esimerkiksi ketjupolttaja aiheuttaa muille asukkaille terveyshaitan. Terveysviranomaiset ovat voineet lain mukaan puuttua parveketupakointiin ja kieltää tai rajoittaa sen jo vuodesta 1994, mutta nyt he ovat tehneet sen ensimmäistä kertaa. Aiemmin viranomaiset ovat kehottaneet kiinteistönomistajaa ryhtymään toimenpiteisiin. Tämä on ollut perusteetonta koska kiinteistönomistajilla ei ole keinoja poistaa ongelmaa. Kiinteistöliitto ei vastusta parveketupakointia vaan pitää parempana tupakoinnin sallimista parvekkeilla ja piha-alueilla kuin sauhuttelua sisällä asunnoissa. Sisätiloista tupakansavu leviää rakenteiden kautta muihin huoneistoihin. Siksi on tärkeää, että asuinkiinteistöissä ei ryhdytä järjestelmällisesti kieltämään tupakointia parvekkeilla tai piha-alueilla. Valvonta on vaikeaa ja kiellot johtavat auttamattomasti salapoltteluun. Helsingin ympäristölautakunta kielsi päätöksellään tupakoinnin vuokratalon huoneiston parvekkeella, koska se aiheutti terveyshaittaa viereisen huoneiston asukkaille sauhun siirtyessä tuloilmakanavaa pitkin naapuriasuntoon. Tapauksessa kiinteistöyhtiö vuokranantajana ei voinut puuttua tupakointiin, irtisanoa vuokralaista tai purkaa vuokrasopimusta, koska siinä ei ollut kielletty tupakointia. Jälkikäteen kieltoa ei voida vuokrasopimukseen ottaa. Pirkanmaalla terveyslautakunta antoi elokuussa 2009 vastaavan päätöksen, jolla se puuttui asukkaan tupakointiin huoneiston edustalla olevalla terassipiha-alueella. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että sauhuttelijat ottavat huomioon naapurit. Asuinkiinteistöissä pitää myös järjestää taloyhtiön alueelle sopivia tupakointipaikkoja riittävän etäälle rakennuksesta ja leikkipaikoista. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, päälakimies Anu Kärkkäinen Oikeudenkäyntiavustajien toiminta luvanvaraiseksi Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusvaatimuksia arvioinut ryhmä on luovuttanut ehdotuksensa oikeusministeri Tuija Braxille. Työryhmä ehdottaa, että oikeudenkäyntiasiamiehenä tai - avustajana voisi toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Kaikkia rikos- ja riita-asioita tuomioistuimissa hoitavia lakimiehiä koskisivat ammattieettiset velvoitteet ja heidän toimintaansa valvottaisiin nykyistä tehokkaammin. Työryhmä ehdottaa, että lainoppineen avustajan käyttö olisi pakollista, kun korkeimmalta oikeudelta haetaan tuomioistuimen lainvoiman saaneen päätöksen purkamista. Riidattomia velkomisasioita voisivat edelleen hoitaa muut kuin lakimiehet. Asianosaiset saisivat lähtökohtaisesti edelleen ajaa itse asioitaan tuomioistuimissa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa asianajon laatua oikeudenkäynneissä ja mahdollistaa puuttuminen epäasianmukaiseen menettelyyn. Ehdotukset parantaisivat oikeusturvaa, helpottaisivat tuomioistuinten ja syyttäjien työtä sekä tekisivät oikeudenkäynneistä aiempaa sujuvampia ja joutuisampia. Nykyisin tuomioistuimissa asioi arviolta 700 lakimiestä, joita eivät koske hyvää asianajajatapaa koskevat suositukset ja jotka eivät ole Suomen Asianajajaliiton ja oikeuskanslerin valvonnan piirissä. Asianajajia ja julkisia oikeusavustajia on noin 2 000. Asianajajat vastaavat heidän toimistoissaan työskentelevien, oikeudenkäyntiasioita hoitavien lakimiesten valvonnasta. Tällaisia avustavia lakimiehiä on Suomessa noin 400. Kelpoisuusvaatimuksia ja valvontaa tiukennettaisiin Oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien kelpoisuusehtoja tiukennettaisiin jonkin verran edellyttämällä heiltä oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi käytännön kokemusta tai asianajajatutkinnon suorittamista. Vähintään vuoden työkokemus olisi riittävä. Luvan myöntäisi riippumaton oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Luvan saaneiden asiamiesten ja avustajien olisi noudatettava hyvän asianajajatavan keskeisiä velvoitteita. Heidän toimintaansa valvoisi oikeuskanslerin lisäksi Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta. Valvonta perustuisi pääasiassa tehtyihin kanteluihin, mutta myös tuomioistuimet voisivat tehdä ilmoituksen avustajan velvollisuuksien vastaisesta menettelystä. Nykyisin tuomioistuin voi puuttua vain räi- 6
keimpiin tapauksiin määräämällä avustajalle esiintymiskiellon. Valvontalautakunta voisi määrätä kurinpidollisina seuraamuksina huomautuksen, varoituksen tai enintään 15 000 euron seuraamusmaksun. Vakavimmista rikkeistä voisi seurata luvan peruuttaminen. Asianajajaliitosta erotetulle tai lupansa menettäneelle voitaisiin myöntää uusi lupa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Nykyisin ongelmana on, ettei epäasianmukaisesti toimivan oikeudenkäyntiavustajan toimintaa voida lopettaa. Myös Asianajajaliitosta erotettu lakimies voi jatkaa oikeudenkäyntiavustajana, kunhan ei enää käytä asianajajan ammattinimikettä. TUTKIMUS JA KEHITYS Syksyn 2009 korjausrakentamisbarometri Suunnittelu- ja urakointikapasiteetti pullonkaulana Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kyvystä ottaa töitä vastaan on tullut taloyhtiöiden korjaustöiden käynnistymisen hidaste. Vielä keväällä suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla oli vapaata kapasiteettia, mikä edisti korjaustöiden käynnistymistä, ilmenee Kiinteistöliiton toisesta korjausrakentamisbarometrista. Barometrikyselyyn vastasi lähes 900 taloyhtiön hallituksen jäsentä ja liki 300 isännöitsijää. Kaksi viidestä katsoo yhä, että korjausrakentamisen määrä tulee lisääntymään viime vuotisesta. Materiaalien ja työn hinta sekä korjaustuen saatavuus edistävät korjaustöiden käynnistymistä, joskin kevättä vähemmän. Lainarahan saatavuus edistää nyt korjaustoimintaa kevättäkin enemmän. Osakkaiden maksukyky ja päätöksenteko ovat yhä ongelmia, muttei samassa määrin kuin keväällä. Taloyhtiöissä akuuteimpia korjaustarpeita ovat putkistot, julkisivut, ikkunat ja ulko-ovet sekä vesikatot. Taloyhtiön kuntoa on selvitetty yhä useammin kuntoarvioin ja kuntotodistuksin. Hankkeita on kevättä vähemmän suunnittelu- ja tarjousvaiheessa, mutta enemmän rakentamisvaiheessa. Hankkeissa käytetään enenevässä määrin ulkopuolista valvojaa, jota pidetään isännöitsijää ja projektipäällikköäkin sopivampana edustamaan taloyhtiötä korjaushankkeissa. Isännöitsijöiden mukaan urakkatarjousten yksikköhinnat ovat nousseet tai pysyneet ennallaan viime keväästä. Vain yksi kahdeksasta katsoo hintatason laskeneen. Isännöitsijät saavat tarjouksia vähemmän kuin keväällä. Vain yksi viidestä katsoo saavansa nyt enemmän tarjouksia kuin keväällä. Lainaa mutta lyhyemmäksi ajaksi Korjaushankkeiden pääasiallinen rahoitusmuoto on edelleen pankkilaina, sitten osakassuoritukset ja ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksin kerätyt varat. Enintään 10 vuoden lainojen määrä on lisääntynyt, jopa kaksi kolmesta on sellaisia ja vain viisi prosenttia yli 20 vuoden lainoja. Toissijaisista rahoitusmuodoista käytetyimpiä ovat 10 prosentin suhdanneluonteinen korjausavustus sekä korjaus- ja energia-avustukset. Kaksi kolmesta taloyhtiöstä oli hakenut tai tulee hakemaan 10 prosentin suhdanneluonteista korjausavustusta. Neljä viidestä katsoo, että korjaushanke olisi toteutunut tai tulee toteutumaan ilman avustustakin. Putkistokorjauskustannuksissa nousua ja laskua Putkistokorjausten kokonaiskustannukset alenivat koko maassa kolmisen prosenttia viime keväästä. Pääkaupunkiseudulla laskua oli lähes seitsemän prosenttia, mutta muualla maassa kustannukset nousivat pari prosenttia. Silti noin 430 euron keskikustannukset asuinneliötä kohti ovat pääkaupunkiseudulla yhä 35 prosenttia muuta maata (320 e/m2) korkeammat. Putkistokorjauskustannusten laskua selittää osin se, että ns. uudet menetelmät ovat lisänneet suosiotaan pääkaupunkiseudulla. Varsin usein pinnoitus- tai sujutuskorjauksissa ei korjata kylpyhuoneiden vedeneristyksiä. Tämä alentaa kokonaiskorjauskustannuksia. Niinpä edullisten putkistoremonttien, joiden kustannus on alle 200 euroa neliöltä, osuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla, muttei muualla. Vastaavasti kalliiden (yli 600 euroa/m2) putkistokorjausten osuus on supistunut pääkaupunkiseudulla, mutta lisääntynyt muualla. Vedeneristysten uusiminen on yleistynyt muualla Suomessa ja vähentynyt pääkaupunkiseudulla. Silti vedeneristyksen uusiminen sisältyy pääkaupunkiseudulla muuta maata useammin putkistokorjauskustannuksiin. Seuraava korjausrakentamisbarometri julkistetaan huhtikuussa 2010. TES-julkisivuhanke palkittiin TES-julkisivu hanke on palkittu ensimmäisellä Forest Technology Platform Team-Up-palkinnolla. Hanke on ollut suomalais-saksalais-norjalainen yhteistyö, jossa Kiinteistöliittoa edusti kehityspäällikkö Jari Virta. 7
Palkinto annettiin tunnustuksena erinomaisesta tieteen ja elinkeinoelämän välisestä yhteistyöstä. Perusteena palkinnolle oli TES-hankkeeseen koottu toimiva ja monikansallinen ryhmä, joka on saanut hyviä tuloksia aikaan. Palkinnon ottivat tiimin puolesta vastaan professori Stefan Winter ja projektikoordinaattori Frank Lattke Tukholmassa järjestetyssä Forest Technology Platform konferenssissa. Tes-hankkeessa on kehitetty esivalmistettuihin puurakenteisiin perustuvaa julkisivukorjausmenetelmää, jolla parannetaan rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta. MARKKINA JA SUHDANTEET Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 3,1 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat kaukolämmön kustannukset 17,3 prosenttia. Työkustannukset nousivat 3,8 prosenttia, hoitokustannukset 3,9 prosenttia, kunnossapitokustannukset 1,8 prosenttia ja muut kustannukset 5,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100. Asunnon peruskorjausaikeet vähenivät lokakuussa Suomalaisten kotitalouksien aikeet peruskorjata asuntoaan vähenivät kuluvan vuoden lokakuussa. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan yhteensä 21,6 prosenttia kotitalouksista aikoo "varmasti" tai "mahdollisesti" peruskorjata asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana, kun vastaava lukema oli syyskuussa 23,2 prosenttia. Elokuussa lukema oli 22,8 prosenttia. Asunnon ostoaikeet säilyivät lähes ennallaan syyskuuhun verrattuna. Kuluttajien yleisen luottamuksen vahvistuminen jatkui edelleen. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin lokakuussa 1 460 Suomessa asuvaa henkilöä. Kaukolämmön kulutus edellisvuotta suurempi Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan kaukolämmön myynti on lokakuun loppuun mennessä ollut yli 7 prosenttia viime vuotta suurempi. Kulutuksen nousu on johtunut edellisvuotta kylmemmistä säistä. Varsinkin alkuvuosi oli viimevuotista kylmempi, mutta myös syksy on nostanut lämmön kulutusta. Kulutus on alkuvuonna jäänyt kuitenkin noin 2,5 prosenttia normaalivuotta pienemmäksi. Nordea: Asunnon ostokyky kohentunut edelleen Suomalaisten kotitalouksien asunnon ostokyky koheni kuluvan vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä edelleen alkuvuoteen verrattuna. Nordean laskema asunnon ostokykyä mittaava indeksi painui kolmannen neljänneksen lopussa koko maan tasolla pistelukuun 31,0, kun se oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 32,4. Pisteluku oli nyt matalimmalla tasollaan koskaan indeksin vuonna 1989 käynnistyneen laskennan aikana. Ostokyky on sitä parempi, mitä pienempi pisteluku on. EK: Rakentamisen suhdannenäkymät edelleen heikot Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suhdannetiedusteluun perustuva rakentamisen suhdannetilanne on yhä heikko, vaikka se kohenikin lokakuussa aavistuksen vuoden alkupuoleen nähden. Tilausten ja tuotannon määrä laski vielä kolmannella neljänneksellä, mutta pudotus jäi selvästi alkuvuotta pienemmäksi. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli lokakuussa -32. Edellisessä, heinäkuun tiedustelussa se oli -35. Suhdannekäännettä parempaan ennusti lokakuussa 10 prosenttia, heikkenemistä puolestaan 42 prosenttia yrityksistä. 8
Asuntojen rakennuslupien määrä rajussa kasvussa syyskuussa 2009 Rakennuslupia myönnettiin syyskuussa 2009 yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, joka on 5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Vaikka rakennuslupien kokonaismäärä supistui, asuntojen osalta rakennuslupien määrä kasvoi peräti 62 prosenttia. Syyskuussa 2009 myönnettiin rakennuslupa 3 235 uutta asuntoa varten. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuslupatilaston ennakkotiedoista. Tilaisuudessa käsitellään toimialan tilannetta ja kehitystä asuntorahoituksen, asuntojen kysynnän ja tarjonnan sekä asuntojen hinnoittelun näkökulmasta. Seminaari edistää riskien hallintaa asuntorakennushankkeiden toteuttamisessa ja kaupassa. Keskustelut avaavat uusia näkökulmia elpyvään suhdannetilanteeseen. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Kirjauutuuksia Maksuvelvollisuuden lakkaamistilanteet nyt yksissä kansissa. Kirja nostaa esille tavallisimmat tilanteet, joissa velanmaksuvelvollisuus lakkaa. Siinä käsitellään paitsi perinteisiä saamisoikeuden lakkaamismuotoja, kuten maksua ja kuittausta, myös erilaisia velallisen maksukyvyttömyystilanteita. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat muun muassa velan uusiminen ja vanheneminen, kuolinpesän velkavastuu, velkajärjestely, konkurssi sekä yrityssaneeraus. Kirja sopii käsikirjaksi juristeille sekä luotonvalvonnan ja perintäasioiden parissa työskenteleville. Kirja soveltuu myös velvoiteoikeuden oppikirjaksi korkeakouluihin. Uitto, Tero: Maksuvelvollisuuden lakkaamisesta ilmestyy joulukuussa 2009. A5, sid., n. 240 s ISBN: 978-951-685-226-6 Tuotenro: 318 59 e Asuntorakentamisen ja -kaupan suhdanneseminaari II 16.12.2009 Kiinko järjestää 16.12.2009 Helsingissä ajankohtaisen Asuntorakentamisen ja -kaupan suhdanneseminaarin. Selviäminen asuntorakentamisen ja - kaupan suhdannemuutoksesta edellyttää päätöksentekijältä sekä lyhyen että pitkän aikavälin strategista päätöksentekokykyä ja ajantasaista tietoa markkinatilanteesta. 9