Talousarvio 2015 ja Taloussuunnitelma 2016-2017 Yhtymäkokous 5.11.2014 Vaalijalan kuntayhtymä Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto etunimi.sukunimi@vaalijala.fi Y-tunnus: 0207327-0 Puhelin 015 783 111, vaihde www-vaalijala.fi Kotipaikka: Pieksämäki Faksi 015 7831 298
- 1 - Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-17 1 Lainsäädännön ja hallinnon muutokset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja hallintomallia on uudistettu pitkään ja 23.3.2014 eduskuntapuolueet toivat julkisuuteen viiteen erva-alueeseen perustuvan palvelujen järjestämismallin. Uuden palvelujärjestelmän suunnitteluaika jää lyhyeksi ja sen pitäisi olla toiminnassa jo 1.1.2017. Tärkeitä päivämääriä ovat 1.10.2015, jolloin järjestämisvastuisten sotealueiden kuntayhtymien perussopimukset tulee olla hyväksyttyinä, 1.1,2016, jolloin kuntayhtymien toiminta käynnistyy ja 1.2.2016, johon mennessä tuotantovastuisten kuntien ja kuntayhtymien on ilmoittauduttava sote-alueiden kuntayhtymille. Tuotantovastuisista kuntayhtymistä päätetään neljän vuoden välein. Ensimmäinen järjestämispäätös tulee tehdä 31.10.2016 mennessä. Vaalijalan toiminta-alue tulee olemaan uudistuksen jälkeen Itä-Suomen sote-alue, johon kuuluvat Savon lisäksi Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Tästä syystä Vaalijala kartoittaa koko sotealueen palvelutarpeet koskien vaativia kuntoutuspalveluja ja liikkuvia kuntoutuspalveluja. Työ on aloitettu Keski-Suomesta. Vaalijalan kuntayhtymä tulee ilmoittautumaan sote-alueensa tuotantovastuiseksi kuntayhtymäksi 1.1.2017 alkaen. Sote-alue kaksinkertaistaa Vaalijalan perinteisen toiminta-alueen, joka on erityisosaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen näkökulmasta positiivinen asia. Todennäköistä on, että Itä-Suomen sote-alueelle muodostuvista tuotantovastuualueista ei yksikään ole riittävän laaja väestöpohjaltaan ylläpitämään Vaalijalassa muodostunutta osaamista. Osaamisen jakaminen tuotantovastuualueille vaarantaisi sen ylläpitämisen ja kehittämisen, joka heikentäisi asiakkaiden mahdollisuuksia vaativaan kuntoutukseen ja muihin Vaalijalan nykyisiin palveluihin. Tuotantovastuualueet tulevat järjestämään asiakkaiden lähipalvelut, joita Vaalijan toiminta jatkossakin tukee. Mikäli Vaalijalan kuntayhtymä ei saa itsenäistä tuotantovastuuta, tulisi palvelutoiminta siirtää kokonaisuudessaan suoraan tulevan sote-alueen kuntayhtymän tuotantovastuulle. Tämä ratkaisu jossain määrin turvaisi erityisosaamisen erityistä tukea tarvitseville henkilöille Itä- Suomessa. Itsemääräämisoikeuslain on tarkoitus astua voimaan 1.11.2014, joka merkitsee uusia suunnitteluvastuita toiminnan järjestäjille ja ennen kaikkea uutta ajattelua asiakkaan itsemääräämisoikeuden aktiivisessa edistämisessä. Jos asiakkaan itsemääräämisoikeutta joudutaan rajoittamaan, on se tehtävä määrämuotoisesti ja vain määräaikaisesti. Vaalijalan kuntoutuskeskus toimii myös tulevan itsemääräämisoikeuslain 7 luvun tarkoittamana julkisyhteisön ylläpitämänä sosiaalihuollon laitoksena, jossa annetaan vaativia erityispalveluja. Sosiaalihuoltolain uudistuksen tavoitteena on uudistaa sosiaalihuollon lainsäädäntöä niin, että se tukee ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä. Sosiaalipalvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus paranevat ja palvelut pyritään tuottamaan nykyistä tehokkaammin. Sosiaalihuollon ja sen erityispalvelujen sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö vahvistuu. Sosiaalihuollon edellytykset yhteistyöhön työ-, asunto- ja opetusviranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa paranevat. Uusi sosiaalihuoltolaki astunee voimaan 1.1.2015 ja merkitsee Vaalijalle mm. suunnitteluvelvoitteiden lisääntymistä. Jatkossa se tulee olemaan yksi kuntayhtymän toiminnan puitelaista. Vammaisia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, jonka osana vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen on tarkoitus toteuttaa seuraavalla eduskuntakaudella. Kehitysvammaisten palvelujen uudistaminen jatkuu valtioneuvoston periaatepäätösten viitoittamalla tiellä. Vaalijalan tavoitteena on, että sen asiakkaiden oikeus kuntoutuspalveluihin todettaisiin laissa erikseen.
- 2 - Julkisen talouden velkaantuminen ja talousvaikeudet asettavat uudistuksille tiukat taloudelliset reunaehdot. Tämä tarkoittaa lisää vaatimuksia palvelujärjestelmän tehokkuudelle ja tuottavuudelle. Uudistukset on toteutettava kustannusneutraalisti tai valtion on osoitettava uudistuksille riittävä rahoitus Kuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntien väliseen yhteistyöhön koko suunnitelmakauden ajan. Savon erityishuollon alueellinen järjestäminen sovitetaan yhteen muuttuvan lainsäädännön ja hallinnollisten ratkaisujen kanssa. Erityishuollon tulevaa asemaa koskeva valmistelu jatkuu suunnitelmakauden alussa, mutta päätösten toimeenpano saattaa siirtyä seuraavalle suunnitelmakaudelle. Vaalijalan kuntayhtymän tavoitteena on jatkaa palvelujen tuottajana itsenäisenä ja vapaaehtoisena kuntayhtymänä myös uudistuneen hallintomallin oloissa. Kuntayhtymän näkökulma lainsäädäntöuudistuksiin on erityistä tukea tarvitsevan ihmisen näkökulma ja pyrimme toiminnallamme turvaamaan heidän palvelunsa. 2 Suomen erityishuollon toiminnalliset tavoitteet Suomen vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO) määrittelee eri ministeriöiden ja hallintokuntien tavoitteet erityisryhmien asioiden parantamiseksi lähivuosien aikana. Ohjelma tuo selkeästi esiin sen, että vastuu vammaisten oikeuksien toteutumisesta ei kuulu ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollolle. Erityisryhmien palvelujen parantaminen vastuutetaan koko yhteiskunnan ja julkisen hallinnon tehtäväksi. Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten asumispalveluja 600 asunnolla vuodessa. Uudet asunnot tulevat vanhempiensa kodeista ja laitoksista muuttavien kehitysvammaisten käyttöön. Asumisohjelman toteuttaminen edellyttää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) määrärahojen säilymistä tarkoitukseen vähintään 120 milj. euron tasolla vuoteen 2020 asti. Asumisen ohella tarvitaan vammaisten lähi- ja erityispalvelujen lisäämistä ja monipuolistamista. Lakisääteinen oikeus viisipäiväiseen päivätoimintaan asumisen ulkopuolella ja riittävään henkilökohtaiseen apuun tukevat hyvän elämän toteuttamista. Savossa kehitysvammaisten asumiseen tarvitaan vuosittain 30-40 yövalvotun palvelukotipaikan lisäys eli 3-4 uuden palvelukodin vuosittainen avaaminen on riittävä palvelujen kysyntään nähden. Vaalijalan kuntayhtymän osuus on 1-2 palvelukotia vuodessa. Kehitysvammaisten asumisen monipuolistaminen edellyttää myös muun asuntokannan lisäämistä. Valvira ja Itä-Suomen aluehallintovirasto huolehtivat, ettei suuria uuslaitoksia pääse syntymään, vaikka Savossa on aika-ajoin ilmennyt mielenkiintoa vanhojen sairaaloiden uusiokäyttöön tarkoitukseen. 3 Kuntayhtymän avopalvelujen muutoksia v. 2015-2017 Valtakunnallisen linjan mukaisesti kehitysvammaisten asumispalvelujen parantaminen on myös Savon erityishuollon keskeinen tehtävä. Asumisen ja palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Vaalijalan kuntayhtymä tuottaa tarvittavia palveluja yhdessä kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Vaalijala tuottaa asumisen lisäksi päivä- ja työtoimintaa sekä muita tuki- ja erityispalveluja, joita asiakkaan hyvän elämän toteuttaminen edellyttää. Kuntayhtymä on edelleen valmis lisäämään vammaisten lähi- ja erityispalveluja asiakkaiden ja jäsenkuntien osoittamien tarpeiden perusteella. Rakennemuutoksen tukemiseksi Vaalijala panostaa aluepoliklinikoiden (Kuopio, Mikkeli ja Pieksämäki) toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen lääketieteellisen ja psykososiaalisen erityisosaamisen alueilla. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen valikoimaa ja määrää lisätään. Vaalijalan järjestämää kuntoutusta toteutetaan entistä enemmän siellä missä asiakkaat asuvat, palvelutapaaminen voi toteutua myös asiakkaan kodissa.
- 3 - Kuntayhtymän asunto-ohjelma jatkuu vuonna 2015 valmistuvalla Joroisten asunnoilla ja vuonna 2016 aloittavalla Pieksämäen uusilla asunnoilla. Kuopioon, Kiuruvedelle ja Mikkeliin haetaan syksyllä 2014 ARAlta ennakkovarauksia uusille kohteille. Kuopion periaatepäätös laitosasumisen purkamiseksi Nenonpellosta Kuopioon vuoden 2017 loppuun mennessä edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa muuttavien asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden järjestämiseksi. Vaativimpien asiakkaiden asumispalvelujen järjestäminen Vaalijalan toimesta Kuopiossa varmistaa heidän palvelujensa toteuttamisen. Vaalijalalla on valmiudet hakea ARAn ennakkovarauspäätöstä 2-3 uudelle asumisyksikölle vuosittain. Suunnitelmakauden lopulla kuntayhtymä ylläpitää 12 ARA-rahoitteista asuntokohdetta, joissa on yhteensä noin 170 asukasta. Aikaisemmat 5 asuntokohdetta huomioiden asuntoja on noin 250. Perhehoidon edistämiseksi Vaalijala järjestää talvella 2015 perhehoidon valmennuskurssin uusien perhehoitajien saamiseksi alueelle. Jatkossa Vaalijalan perhehoito käsittää myös ammatillisen perhehoidon. Perhehoito on yksi hyvä tapa toteuttaa yksilöllisiä palveluja ja tietyissä tilanteissa sillä voidaan ehkäistä laitosasumisen tarve. Perhehoito on myös taloudellinen palvelumuoto, vaikka edellyttääkin toimeksiantajaltaan aktiivista tukea ja valvontaa. Vaalijala toivoo kunnilta aktiivisuutta erityistä tukea tarvitsevien kuntalaisten tulevien asumistarpeiden tunnistamisessa, jotta uusia asuntohankkeita saadaan liikkeelle suunnitelmakaudella. Vaalijala ylläpitää avoyksikköjensä toimintaa 14 paikkakunnalla. Poliklinikat, Savosetkeskukset, päivätoiminta- ja asumisyksiköt toimivat kiinteässä yhteistyössä sijaintikuntiensa ja asiakkaidensa kanssa. Suunnitelmakauden lopulla kuntayhtymän asumis- ja perhehoitopaikkojen kokonaismäärä lähestyy 300 paikan rajaa. Kun mukaan lasketaan poliklinikoiden sekä päivä- ja työtoiminnan palvelut, avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä nousee 1 500 henkilöön. Kuntayhtymän avopalveluyksiköt tekevät laajaa ja monipuolista yhteistyötä kehitysvammaisten asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vanhempainneuvosto toimii tärkeänä yhdyssiteenä asiakaskunnan ja kuntayhtymän välillä. 4 Vaalijalan kuntoutuskeskuksen uudistuminen etenee Kuntoutuskeskus jatkaa keskittymistään sote-alueensa vammaispalvelujen osaamiskeskukseksi, joka pystyy palvelemaan myös valtakunnallisesti. Tällä tavalla voidaan turvata vaativimpienkin kuntoutuspalvelujen säilyminen alueella. Erityisryhmien psykososiaalinen kuntoutus, autismiosaaminen sekä vaikeimmin kehitysvammaisten opetus- ja kuntoutus tukevat kodeissa ja avoyksiköissä tehtävää työtä. Sateenkaaren erityiskoulun perusopetus sekä toisen asteen oppilaitosten antama valmentava ja kuntouttava opetus ovat olennaisia osia Vaalijalan erityisosaamisessa. Vuonna 2015 kuntoutuskeskuksessa on noin 190 asiakaspaikkaa, johon lukuun on laskettu mukaan Pieksämäen kaupungin keskustassa oleva erillisyksikkö ja nuorten oppilaskoti. Vaalijala varautuu laitosasumisen vähentämiseen 20 paikalla vuodessa. Oppilaskodit ja Sateenkaaren erityiskoulu jatkavat toimintaansa nykyisessä laajuudessa. Asiakkaiden ja kuntien tarpeet sekä kysyntä määrittävät kuntoutuskeskuksen laajuuden ja toimintalinjat. Suunnitelmakauden lopulla Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kooksi arvioidaan noin 150 paikkaa, joista yli puolet on määräaikaisia kuntoutusjaksoja varten. Suunnitelmakauden aikana Vaalijalasta kehitetään yksi merkittävimmistä erityisen osaamisen keskuksista, joka on valmis ottamaan lisää vastuuta julkisten erityispalvelujen tuottamisesta valtakunnallisesti.
- 4-5 Henkilöstön osaaminen pysyy korkealla tasolla Suunnitelmakauden alussa kuntayhtymällä on noin 710 virkaa ja tointa. Lisäksi määräaikaisissa tehtävissä ja lomittajina toimii noin 200 työsopimussuhteista työntekijää. Suunnitelmakaudella henkilöstön määrä tulee pysymään ennallaan. Kuntoutuskeskuksen työntekijämäärä vähenee, mutta kasvavat avopalvelut tarvitsevat lisää ammattitaitoisia työntekijöitä. Arvion mukaan kuntayhtymän palveluksesta siirtyy eläkkeelle vuoden 2017 loppuun mennessä yhteensä noin 70 työntekijää, joista suurin osa työskentelee Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön korvaamiseen tarvitaan kuntoutuskeskuksen toiminnan supistumisesta vapautuvia työntekijöitä. Uuttakin henkilöstöä rekrytoidaan ja uutta osaamista rakennetaan myös täydennyskoulutuksella. Vaativien tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossakin henkilöstön aktiivisuutta ja kehittymishalukkuutta. Työnantajan on turvattava riittävät mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen, työterveyshuoltoon ja muihin henkilöstön osaamista ja jaksamista edistäviin toimenpiteisiin. 6 Kuntayhtymän talous tasapainotetaan Kuntayhtymän menot ovat suunnitelmakauden alussa noin 46 milj. euroa. Käyttötalousmenoja lisäävät uudet palvelukodit. Henkilöstömenojen osuus on noin 80 prosenttia käyttötalousmenoista. Kuntayhtymän talous tasapainotetaan vuoteen 2015. Tasapainoisen talouden saavuttaminen edellyttää kustannustehokasta toimintaa ja palvelujen asiallista hinnoittelua. Vuoden 2015 suoritehintojen keskimääräinen muutos edelliseen vuoteen nähden pidetään kahden prosentin tasolla. Jäsenkunnat ja ulkopuoliset käyttäjäkunnat maksavat yli 80 prosenttia kuntayhtymän menoista. Kuntatalouden tilanne heijastuu suoraan Vaalijalan toimintoihin. Tavoitteena on pitää palvelujen laatu ja hinnat kilpailukykyisellä tasolla suhteessa muihin toimijoihin. Asuntojen rakentaminen on lähivuosien merkittävin investointisuunta. Yhden kohteen rakentaminen maksaa noin 2,5 milj. euroa, johon saadaan ARAlta maksimissaan 50 prosentin avustus ja loppuosalle pitkäaikainen korkotukilaina. Muut investoinnit kohdistuvat laitos- ja avoyksikköjen perusparannuksiin ja hankintoihin. Vuosi-investointien määräksi arvioidaan 3,5-4,5 milj. euroa. Jäsenkunnilta ei kanneta erikseen maksuosuuksia investointeihin, sillä niiden rahoitus hoidetaan poistoilla, kassavaroilla ja lainanotolla. 7 Talousarvion sitovuus Talousarvio on käyttötalouden osalta yhtymäkokoukseen nähden sitova tehtävätasolla. Investointien osalta sitovuustaso on investointien nettosumma.
- 5 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Yhtymäkokous Tehtävä: Yleishallinto ja sisäiset palvelut Palvelut: Tilintarkastus, yhtymähallitus, sisäiset palvelut, henkilöstöpalvelut ja liiketoiminta. Tilivelvollinen: Kuntayhtymän johtaja / Talousjohtaja Toiminta Mittari Tavoite Kuntayhtymän toimintalinjat. Missio, visio ja strategia ovat tunnettu ja jalkautettu kuntayhtymässä. Henkilöstö on sitoutunut Vaalijalan arvoihin ja strategiaan sekä osaa työskennellä niiden suuntaisesti. Kuntayhtymän hallitus. Kokousten ja tapaamisten määrä Hallitus kokoontuu vuoden aikana 8 kertaa ja pitää yhden kehittämisseminaarin. Hallitukselle järjestetään kouluttautumismahdollisuuksia vähintään kerran vuodessa. Tilinpäätöskäsittely aikataulun mukaan Taloussuunnitelma aikataulun mukaan Esityslistat sähköisessä muodossa Hallituksen hyväksymä tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014 jätetään tilintarkastajalle maaliskuussa 2015. Hallitus hyväksyy esityksensä vuosien 2016-2018 kehyssuunnitelmaksi toukokuussa 2015. Taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 jätetään yhtymäkokoukselle vuoden 2015 syyskuussa ja vuoden 2016 suoritehinnat vahvistetaan joulukuussa 2015. Hallituksen kokousten esityslistat toimitetaan sähköisesti vuoden 2015 alusta alkaen. Talouden hallinta. Raportointi kuukausittain. Talousarvion toteumasta raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Maksuvalmiuden ylläpito. Toimintojen kustannukset ja palveluista perittävät kuntakorvaukset. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito Kassan riittävyys, maksuvalmisluottoa ei tarvita. Käyttöpäivän/käyntikerran hinnan muutos. Koulutuspäivien määrä ylittää minimin ylittämättä varattua määrärahaa. Kassan riittävyys on vähintään 2 viikkoa. Keskimääräinen kustannustaso ei nouse yleistä palkka- ja inflaatiokehitystä enemmän. Kuntayhtymä organisoi jatkuvan koulutustarjonnan, jota tarjotaan myös muiden toimijoiden käyttöön. Henkilöstön koulutukseen varattava määräraha on 1 % palkkasummasta. Jokaiselle työntekijälle varataan mahdollisuus osallistua vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuodessa.
- 6 - Toiminta Mittari Tavoite Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Tietojärjestelmät ja -laitteet Kehityskeskustelujen säännöllisyys. Laitteistot ja ohjelmistot vastaavat nykyajan vaatimuksia. Kehityskeskustelu käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Laitteet uusitaan neljän vuoden välein ja ohjelmistot pidetään ajantasaisina käyttämällä uusimpia päivityksiä. Tutkitaan asiakirjahallinnan ohjelmiston käyttöönoton tarve. Keskusvarasto. Keskusvaraston toiminta. Jatketaan tilausten siirtoa entistä enemmän osastojen vastuulle, jolloin keskusvaraston toiminnan kustannuksissa voidaan säästää.
- 7 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Tehtävä Yleishallinto ja sisäiset palvelut Tilinp. Ed.budj. Budj. Su Su Muutos 2013 2014 2015 2016 2017 14/15% Myyntituotot 663 958 508 350 596 040 17,2 Myyntituotot (sisäiset) 3 865 601 3 794 870 4 039 740 6,5 Tuet ja avustukset 162 542 201 000 203 000 1,0 Muut toimintatuotot 15 989 16 700 16 500-1,2 Sisäiset vuokrat 1 646 592 1 611 160 1 933 140 20,0 TOIMINTATUOTOT 6 354 682 6 132 080 6 788 420 6 800 000 6 850 000 10,7 Palkat ja palkkiot -2 330 548-2 443 810-2 669 120 9,2 Henkilösivukulut -764 557-707 240-819 140 15,8 Palvelujen ostot -1 390 549-1 297 890-1 497 350 15,4 Palvelujen ostot (sisäiset) -348 485-319 040-360 350 12,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 264 383-1 326 270-1 386 260 4,5 Avustukset -1 038-900 -100,0 Muut toimintakulut -216 443-256 650-242 780-5,4 Sisäiset vuokrat -174 240-174 190-188 100 8,0 TOIMINTAKULUT -6 490 243-6 525 990-7 163 100-6 810 000-6 890 000 9,8 NETTO -135 561-393 910-374 680-10 000-40 000-4,9 Suunnitelmapoistot -460 975-404 130-589 920-590 000-590 000 46,0 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS -596 536-798 040-964 600-600 000-630 000 20,9
- 8 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Yhtymäkokous Kuntoutuskeskus, tuki- ja osaamiskeskus Lyhyt- ja pitkäaikaista kuntoutus- ja tutkimuspalveluja kuntoutus-, tutkimus- ja hoivayksiköissä. Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa on suunnitelmakauden alussa noin 200 paikkaa 18 kuntoutusyksikössä. Työ- ja päivätoimintaa tarjotaan 8 yksikössä Toiminta Mittari Tavoite Kuntoutuskeskuksen eri yksiköiden toiminnan kehittäminen ja selkiyttäminen Kuntoutuskeskuksen eri yksiköitten palvelukuvaukset ja tuotteistaminen Kuntoutuskeskuksen osastojen toimintatavoitteet organisoidaan uudelleen vastaamaan tulevia palvelutarpeita. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kuntoutus sekä heidän perheidensä tukeminen Psykososiaalinen kuntoutus. Kuntoutuskeskuksen kaikkien yksiköiden ajantasaiset palvelukuvaukset löytyvät www.vaalijala.fisivustoilta. Palvelut on tuotteistettu. Tuotteistamiskuvaukset ja hinnoittelut on tehty useille osa-alueille. Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu. Kuntoutuskeskuksen pitkäaikaiskuntoutuspaikat vähenevät 10 paikalla ja lyhytaikaiskuntoutuksen jaksot lisääntyvät v. 2015 aikana. Oppilaskotien kapasiteetti vastaa kysyntää. Käyttöpäivien määrä/asiakaspaikat. Terapiapalveluiden määrä. Liikkuvien palvelujen määrä. Psykososiaalisen kuntoutuksen kapasiteetti vastaa kysyntää (paikkaluku). Käyttöpäivien määrä. Kuntoutuspaikkojen määrä. Kuntoutuskeskuksessa on v. 2014 aikana laadittu kaikille yksiköille kuvaukset yksikön tuottamasta palvelusta (tuotteista), sisällöstä ja v. 2015 aikana palveluketjuista. Yksiköt ovat tietoisia tuotteistamiskuvauksista ja hinnoittelun perusteista. Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu. Kriisiasiakkaan palvelupolku tehdään tutuksi kuntakohtaisesti. Palvelujen profiilia uudistetaan. Toteutetaan oppilaskotien ja peruskoulun sekä jatko-opetuksen yhteistyömallia. Lastensuojelun tarpeen huomioiminen erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Perhetyön ja -terapian tuotteistaminen tehty ja toiminta vakautuu. Vaalijala tunnetaan valtakunnallisesti haasteellisen psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskuksena. Rerimari-yksikkö aloittaa toimintansa 6/2015. Autismikuntoutuksen kehittäminen. Peruskoulu ja valmentava opetus sekä ohjauspalvelut ovat riittävät ja ne tukevat kuntoutusprosessia. Kuntoutuskeskuksessa on tarvittava määrä autistisille henkilöille lyhyt- sekä pitkäaikaiskuntoutukseen paikkoja (paikkaluku). Kuntoutuspaikkojen määrä/käyttöpäivien määrä. Autismikuntouttajien kotikäyntien määrä kasvaa vuodesta 2014. Autismipalvelut ovat vakiintuneet ja kuntoutuspaikkoja on tarvetta vastaava määrä. Autismikuntoutusohjaajien tiimiin lisätty kolmas kuntoutusohjaaja. Liikkuvia palveluja kehitetään edelleen lisäämällä ammattiryhmien keskinäistä yhteistyötä. Autismikuntoutusohjaajien kotikäynti- ja verkostotyötä sekä tiedottamista kehitetään.
- 9 - Toiminta Mittari Tavoite Toiminnallisen kuntoutuksen kehittäminen Palvelukuvausten päivittäminen eri päivä- ja työtoimintayksiköissä Jokaiselle asiakkaalle sopiva kuntouttava päivä/työtoiminta tai opiskelupaikka. Päivä- ja työtoiminnan sisältöjä kehitetään ja yksiköiden omaa vastuuta ja osallisuutta päivä- ja työtoiminnasta lisätään. Osasto/yksikkövastuu on selkiytynyt kuten tiimien ja osastojen yhteistyökin. Kuntoutus, hoito ja asuminen Kuntoutusyksikköjen paikkaluvut vastaavat kysyntää. Laitosasuminen vähenee suunnitellusti. Määräaikaisen kuntoutuksen osuus kasvaa. Henkilöstön ja esimiesten osaaminen Kaikissa yksiköissä on käytössä kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Jokaisella on oma osaamiskartta ja kehittämissuunnitelma. Esimiehet käyvät kehityskeskustelut työntekijöitten kanssa osaamiskartan pohjalta kaikilla tasoilla. Jokaisella työntekijällä on pitkän aikavälin henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. TVA on jokaisen kohdalla tehty v. 2015 loppuun. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan koulutuksen, työnohjauksen ja TYHY-toiminnan avulla. Täydennyskoulutus toteutuu vähintään kolme koulutuspäivää/työntekijä (koulutuspäiväseuranta). Kaikilla työntekijöillä on AVEKKIkoulutus ja he saavat määräajoin ylläpitokoulutusta (seuranta). Työnohjauksen määrä. Sairauspäivien seuranta. Työyhteisöongelmat vähenevät ja näitä seurataan. Lakisääteinen täydennyskoulutus toteutuu etukäteissuunnitelman mukaisesti ja sitä seurataan. Työnantaja tukee tyhy-toimintaa. Yksiköissä pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia sekä kehittämispalavereja. Sairauspäivät vähenee. Varhaisen puuttumisen malliin kiinnitetään huomiota ja toteutetaan ohjeistusta. Liikkuvat palvelut Liikkuvien palveluiden lisätuotteistaminen v. 2015 aikana, seuranta. Liikkuvien palveluiden koordinointi ja kehittäminen kysyntää vastaavasti.
- 10 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Yhtymäkokous Tehtävä: Kuntoutuskeskus, erityispalvelut Palvelut: Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Tilivelvollinen: Kuntayhtymän johtaja / Johtava lääkäri Toiminta Mittari Tavoite Erityistyöntekijöiden palvelut Johtoryhmän arvio helmikuussa 2016. Arvion perusteena on asiakastietojärjestelmän tuottama tilastollinen tieto ja erityistyöntekijöiden kuuleminen. Erityistyöntekijöiden työpanos kohdentuu asiakkaiden kuntoutusprosessissa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Liikkuvien palvelujen määrä kasvaa edellisestä vuodesta Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Johtoryhmän arvio helmikuussa 2016. Arvion perusteena on tilastotieto toteutuneista koulutuksista. Koulutus on suunnitelmallista ja tarveharkintaan perustuvaa. Lähete-palautekäytäntö Arvioidaan viidenkymmenen vuonna 2014 kuntoutuksessa käyvän osalta lähete-palautekäytäntö helmikuussa 2015 asiakastietojärjestelmän tietojen perusteella ja verrataan edellisinä vuosina tehtyihin arvioihin. Jatketaan edelleen tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen ohjauksen selkeyttämistä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Palveluiden tuotteistaminen ja markkinointi Nettisivujen ja muun materiaalin analysointi vuosittain palautteen perusteella. Kuntoutuskeskuksen tarjoamista palveluista on Internetissä ja painetussa muodossa kattavat ajan tasalla olevat kuvaukset hintoineen ja ohjeet palveluiden piiriin hakeutumisesta. Kuntoutuskeskuksen talous Johtoryhmä arvioi talousarvion toteutumisesta vuosineljänneksittäin, raportointi hallitukselle kuukausittain Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Lainsäädäntö ja toimintaympäristö Raportointi johtoryhmälle ja hallitukselle tarpeen mukaan. Seurataan lainsäädännön ja toimintaympäristön kehittymistä aktiivisesti. Lääkäreitä lukuun ottamatta on erityistyöntekijöitä vakituisissa virka- ja työsuhteissa kiitettävästi. Kuntoutusylilääkärin ja avohuollon erikoislääkärin virkojen rekrytointia jatketaan aktiivisesti. Mikäli virat saadaan täytettyä, kyetään vähentämään ostopalveluiden käyttöä. Avohuollon liikkuvia palveluja lisätään kysyntää vastaavasti 2015 aikana. Neuvonta- ja koulutuspalvelujen kysyntä Savossa on kasvussa, koska ne tukevat kuntien omaa palvelutuotantoa ja voivat vähentää raskaampien kuntoutuspalvelujen tarvetta. Kuntoutuskeskuksen palveluja tulee täydentää tarjoamalla neuvontapalveluja ennen ja jälkeen kuntoutusjaksojen. Tämän toteuttaminen edellyttää palvelujen tuotteistamista.
- 11 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Tehtävä Kuntoutuskeskus (tuki- ja osaamiskeskus, erityispalvelut) Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2013 2014 2015 2016 2017 14/15% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat 21 752 579 22 982 200 23 507 930 2,3 Muut kuin jäsenkunnat 1 464 539 890 010 2 396 290 169,2 Muut myyntituotot 77 304 60 470 64 410 6,5 Myyntituotot (sisäiset) 3 146 519 2 681 560 3 352 420 25,0 Maksutuotot 1 527 284 1 541 320 1 643 000 6,6 Tuet ja avustukset 1 000 500 Muut toimintatuotot 1 852 TOIMINTATUOTOT 27 971 077 28 155 560 30 964 550 31 200 000 31 300 000 10,0 Palkat ja palkkiot -13 548 306-13 691 990-14 621 230 6,8 Henkilösivukulut -4 482 702-4 396 570-4 588 650 4,4 Palvelujen ostot -1 359 816-1 380 310-1 421 490 3,0 Palvelujen ostot(sisäiset) -5 737 593-5 552 580-6 240 880 12,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -998 917-1 146 200-1 135 940-0,9 Avustukset -29 624-27 900-31 900 14,3 Muut toimintakulut -139 895-124 750-127 920 2,5 Sisäset vuokrat -1 171 284-1 166 750-1 472 850 26,2 TOIMINTAKULUT -27 468 137-27 487 050-29 640 860-30 100 000-30 150 000 7,8 NETTO 502 940 668 510 1 323 690 1 100 000 1 150 000 98,0 Suunnitelmapoistot -24 102-20 170-16 060-21 000-21 000-20,4 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS 478 838 648 340 1 307 630 1 079 000 1 129 000 101,7
- 12 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Asumispalvelut Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia asumispalveluja palvelukodeissa ja palveluasunnoissa sekä tukipalveluja omassa kodissa asuville. Palvelujen järjestäjänä 17 toimintayksikköä 15 paikkakunnalla. Perhehoitoa on noin 15 perhekodissa. Kuntayhtymän johtaja / Avopalvelujen johtaja Toiminta Mittari Tavoite Henkilöstön laatuosaaminen ja valtakunnallinen valvonta. Henkilöstön täydennyskoulutus. Asukkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja kuntoutumisen seuranta Kehitysvammaisten palveluasumisen lisääminen. Asuntojen ajanmukaistaminen ja väljentäminen Yksikkökohtainen seuranta ohjelmien valmistelun edistymistä HR-tilastot, minimitavoite on lakisääteisen täydennyskoulutuksen toteutuminen. Asiakkaan tarpeiden mukainen toimintakykymittari (Toimi, Keto, Psyto jne.). Suunnitelmapohjien uudistaminen. Uusien asuntokohteiden määrä, vuosittain uusia asuntoja Toimintaa suunnitellaan kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatusuositusten pohjalta. Suunnitelmakauden aikana toimipisteille rakennetaan osana kuntayhtymän yleistä laatujärjestelmää (ISO 9001) systemaattiset omavalvontasuunnitelmat ja palvelukuvaukset Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman (v. 2015-2017) ja uuden sosiaalihuoltolain linjausten mukaisesti. Henkilöstön täydennyskoulutuksen painopisteinä ovat lääkehuolto ja asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen liittyvä käytäntöjen soveltaminen itsemääräämisoikeuslain periaatteiden mukaisesti. Vakinaisella henkilöstöllä on ajantasainen tehtävän edellyttämä lääkehuollon koulutus. Jokaisessa yksikössä pidetään vuosittain koko henkilöstölle AVEKKI-kouluttajien koulutuspäivä. Asukkaiden yksilöllinen kuntoisuuden seuranta tehdään vähintään joka toinen vuosi. Yksilökeskeisen palvelusuunnittelun syventäminen. Uusien palvelukotien rakentaminen jatkuu: - Joroisissa Muurinkosken palvelukodin (15 as.) toiminta käynnistyy huhtikuussa 2015 - Pieksämäellä toisen palvelukodin rakentaminen alkaa keväällä 2015 - Uutena ARA-kohteena tehdään hakemus Mikkeliin rakennettavasta toisesta alueellisesta palvelukodista. Seuraavina ovat vuorossa Kuopion ja Kiuruveden yksiköt.
- 13 - Toiminta Mittari Tavoite Turvallisuuden lisääminen ja ylläpito Turvallisuuden seuranta ja riskikartoitukset toimipisteittäin Pelastussuunnitelmat tarkistetaan vuosittain pelastusviranomaisten tarkastuksien yhteydessä. Henkilöstön ensiapu- ja alkusammutusvalmiudet ylläpidetään ajan tasalla. Työsuojelun vaarojen arvioinnit tehdään toimipisteissä joka kolmas vuosi. Henkilöstön määrä HR-tilastot Asukkaiden ikääntymisen ja laitosasumisesta muuttojen aiheuttama hoitoisuuden lisääntyminen huomioidaan yksiköiden henkilöstömitoituksissa. Yövalvotuissa palvelukodeissa ohjaushenkilöstöä on vähintään 0,5 työntekijää asukasta kohti. Lääkehoidon ja sairaanhoidollisen osaamisen varmistamiseksi perustetaan 2015 avopalvelujen tueksi konsultoivan sairaanhoitajan tehtävä. Osallistuminen päivätoimintaan. Asiakkaiden yksilöllinen seuranta Jokaiselle asukkaalle järjestetään mahdollisuus toimintakyvyn edellyttämään päivä-/työtoimintaan joko palvelukodin ulkopuolella tai sen yhteydessä. Käyttöaste. Käyttöpäiväseuranta. Yövalvottujen palvelukotien vuotuinen käyttöaste on vähintään 98 %. Vapaat asunnot täytetään viimeistään kuukauden kuluessa. Talous. Talousarvion toteutuma. Esimiesten kuukausittainen talousseuranta ja tarvittava raportointi sektorijohtajalle. Sijaismäärärahojen kasvun pysäyttäminen. Yksikköjen talousarviot toteutuvat suunnitellusti. Perhehoidon määrä ja perhehoitajien työn tukeminen Käyttöpäivä- ja perhekotien käyntiseuranta Painopisteenä lyhytaikaisen perhehoidon lisääminen vammaista hoitavien kotien jaksamisen tukemiseksi. Vuosittain vähintään seitsemän (7) uutta perhehoidon toimeksiantosopimusta. Sosiaalityöntekijöiden seurantakäynnit tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa/perhekoti. Vuotuinen koulutustilaisuus ja työnohjaus järjestetään. Perhehoitajien rekrytointia tehostetaan järjestämällä koulutus ja valmennusohjelma aloittaville perhehoitajille. 1.9.2015 palkataan palveluohjaaja koordinoimaan ja tehostamaan perhehoitajien työn tukemista ja ohjaamista.
- 14 - Tehtävä Vammaispalvelulain mukaiset asumispalvelut Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2013 2014 2015 2016 2017 14/15% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat 5 673 617 7 258 400 8 205 900 13,1 Muut kuin jäsenkunnat 70 254 64 000 Muut korvaukset 102 800 Muut myyntituotot 4 816 5 250 6 060 15,4 Myyntituotot(sisäiset) 541 652 545 000 631 750 15,9 Maksutuotot 458 191 558 800 620 600 11,1 Tuet ja avustukset 19 524 21 700 30 880 42,3 Muut toimintatuotot 726 462 879 090 1 043 220 18,7 Sisäiset vuokrat 366 TOIMINTATUOTOT 7 494 882 9 268 240 10 705 210 10 800 000 10 900 000 15,5 Palkat ja palkkiot -4 321 636-5 256 350-6 111 330 16,3 Henkilösivukulut -1 320 507-1 570 290-1 911 720 21,7 Palvelujen ostot -379 972-508 500-605 450 19,1 Palvelujen ostot(sisäiset) -302 024-308 220-375 320 21,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -486 281-573 790-681 890 18,8 Avustukset -1 436-1 840-2 700 46,7 Muut toimintakulut -186 314-223 540-243 300 8,8 Sisäset vuokrat -2 183-1 900-1 900 0,0 TOIMINTAKULUT -7 000 353-8 444 430-9 933 610-9 950 000-10 020 000 17,6 NETTO 494 529 823 810 771 600 850 000 880 000-6,3 Suunnitelmapoistot -268 342-363 290-379 590-380 000-380 000 4,5 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS 226 187 460 520 392 010 470 000 500 000-14,9
- 15 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Tehtävä Kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut (tuettu, ohjattu, autettu) Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2013 2014 2015 2016 2017 14/15% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat 844 706 221 200 21 900-90,1 Muut kuin jäsenkunnat 70 774 16 700-100,0 Myyntituotot(sisäiset) Maksutuotot 132 243 31 200 5 000-84,0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT 1 047 723 269 100 26 900 27 000 27 800-90,0 Palkat ja palkkiot -522 736-138 970-100,0 Henkilösivukulut -182 718-46 150-100,0 Palvelujen ostot -29 557-7 370-100,0 Palvelujen ostot(sisäiset) -228 021-68 110-20 900-69,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -26 349-7 090-100,0 Muut toimintakulut -13 796-5 000-5 000 0,0 Sisäiset vuokrat -69 312-35 100-100,0 TOIMINTAKULUT -1 072 489-307 790-25 900-26 400-26 900-91,6 NETTO -24 766-38 690 1 000 600 900-102,6 Suunnitelmapoistot Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS -24 766-38 690 1 000 600 900-102,6
- 16 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Tehtävä Perhehoito Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos 2013 2014 2015 2016 2017 14/15% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat 256 110 276 000 343 500 24,5 Muut myyntituotot Myyntituotot(sisäiset) Maksutuotot 91 682 80 300 108 900 35,6 TOIMINTATUOTOT 347 792 356 300 452 400 366 900 370 600 27,0 Palkat ja palkkiot -11 200 Henkilösivukulut -40 933-40 280-51 400 27,6 Palvelujen ostot -263 664-275 800-328 100 19,0 Palvelujen ostot(sisäiset) -49 360-33 000-43 200 30,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 002-1 460 Muut toimintakulut -31 TOIMINTAKULUT -354 990-349 080-435 360-359 600-363 200 24,7 NETTO -7 198 7 220 17 040 7 300 7 400 136,0 Suunnitelmapoistot Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS -7 198 7 220 17 040 7 300 7 400 136,0
- 17 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Poliklinikkatoiminta Kehitysvammalain mukainen neuvolatoiminta. Palvelun järjestäjänä poliklinikat Kuopiossa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Poliklinikoilla toimii moniammatillinen kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmä. Kuntayhtymän johtaja Toiminta Mittari Tavoite Polikliiniset palvelut. Poliklinikkakäyntien määrä pysyy vuoden 2014 tasolla. 2600-2700 käyntiä vuodessa. Liikkuvat kuntoutuspalvelut. Käyntimäärät kasvavat vuodesta 2014 50 %. 150-200 käyntiä vuodessa. Yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien ja niiden pohjalta erityishuoltoohjelmien laatiminen ja ajantasaistaminen. Laadittujen erityishuolto-ohjelmien määrä säilyy ennallaan. Lasten ja nuorten erityishuoltoohjelmat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Aikuisten ohjelmat tarkistetaan kolmesta viiteen vuoden välein. Tavoitteena on laatia vuosittain 350-400 erityishuolto-ohjelmaa. Työtapojen kehittäminen. Johtoryhmän arvio helmikuussa 2015 Poliklinikoiden ja kuntoutuskeskuksen välinen työnjako on selkeä ja toimiva. Asiakastietojärjestelmää hyödynnetään tehokkaasti. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Tilastotieto toteutuneista koulutuksista Koulutus on suunnitelmallista ja tarveharkintaan perustuvaa. Palveluiden markkinointi. Nettisivut ja muun materiaali uudistetaan 2015 aikana. Poliklinikoiden tarjoamista palveluista on Internetissä ja painetussa muodossa kattavat ajan tasalla olevat kuvaukset hintoineen ja ohjeet palveluiden käytöstä. Poliklinikoiden talous. Johtoryhmä arvioi talousarvion toteutumisesta vuosineljänneksittäin, raportointi hallitukselle. Talousarvio toteutuu suunnitellusti.
- 18 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaista päivä- ja työtoimintaa. Sosiaalihuoltolain mukaista kuntouttavaa työtoimintaa, vammaisten työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa (Savoset Luotsi-palvelut). Palveluja järjestävät toimintakeskukset (8 kpl) ja Savoset-monipalvelukeskukset (3 kpl) kymmenellä (10) paikkakunnalla. Kuntayhtymän johtaja / Avopalvelujen johtaja Toiminta Mittari Tavoite Työllistämisen monimuotoisuus. Vammaisten avotyön ja tuetun työllistämisen kehittäminen ja lisääminen avoimilla työmarkkinoilla Asiakasseuranta. Vuosittain vähintään 10-15 uutta asiakasta siirtyy avotyöhön tai tuettuun työhön työsuhteeseen. Seutuyhteistyö. Toiminnan organisoinnin uudistaminen Palvelujen tuotteistaminen ja uudet tilaajat Ohjauksen ja työvalmennuksen sisällöllinen uudistaminen Projektit. Markkinointi. Yhteistyön määrä ja monipuolisuus Yksikkökohtaiset käyttöpäivätilastot ja toiminnan arviointi puolivuosittain Savoset-paikkakunnilla ollaan mukana seudullisissa osatyökykyisten työtoimintojen ja työllistämisen kehittämishankkeissa. Mm. Varkaus, Leppävirta ja Mikkeli on valittu työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun, jossa vaikeimmin työllistyvien aktivointivastuita ollaan siirtämässä kuntien vastuulle. Savosettien Luotsi-palvelut vastaavat juuri tähän. Savosettien Luotsi-palvelukuvaukset pidetään ajan tasalla. Kustannuslaskentaa ja kilpailuosaamista erityisesti ELY-keskusten suuntaan jatketaan ja parannetaan. Tavoitteena saada vuosittain palvelusopimukset työllistämispalveluista Pohjois- ja Etelä-Savon ELYkeskuksien kanssa Mikkelissä TE-toimisto/Reittityövalmennuksen myyntiä työvoiman palvelukeskukselle jatketaan. Keski-Savossa lisätään IMBA-MELBA työkyvynarviointimenetelmien käyttöä. Vuotuinen lisäystavoite 5 % Projektikumppanuuksia pidetään yllä: - Savasin Työelämän päämies-projekti Pieksämäellä 2015 asti. - Mikkelin ja Pieksämäen Savosettien ja Diak-ammattikorkeakoulun välinen Kannattava työllistyminen (ESRhanke) 2015. asti. Uudet hankekumppanuudet: - Pieksämäellä Opinnollistamisen juurruttamishanke yhdessä Bovalliuksen ja Seurakuntaopiston kanssa (2 ½ vuotta) - Mikkelissä Luontolähtöinen työ- ja päivätoiminta Mamk:n kanssa (Hoivafarmi) sekä Vatesin Välityömarkkinat - osana työelämää -projekti.
- 19 - Toiminta Mittari Tavoite Päivätoiminnan asiakkaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpito sekä omatoimisuuden ja itsenäisyyden vahvistaminen Talous. Asiakaskyselyt ja yksilölliset toimintakyvyn arvioinnit yhteistyössä asumisyksiköiden ja kotien kanssa Talousarvion toteutuma. Toimintakeskuksissa laaditaan asiakaskohtaiset päivätoimintasuunnitelmat yhteistyössä asumisyksiköiden ja omaisten kanssa Jokaisella on ko. suunnitelma 2015 loppuun mennessä Esimiesten kuukausittainen kustannuspaikkojen talousseuranta ja tarvittava raportointi sektorijohtajalle. Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Palvelujen uudelleen organisointi ja tilojen ajanmukaisuus Tilojen kuntokartoitus. Uudet palvelut. Savonlinnassa Pääskylän toimintakeskuksen toiminta päättyy alkuvuodesta 2015. Toiminta siirtyy Savonlinnan kaupungin tahdon mukaisesti Telakka-työpajaan. Nilsiässä varaudutaan Koivikon toimintakeskuksen siirtoon Kuopion kaupungille 2016. Rautalammilla Kuutinharjun päivätoimintaa organisoidaan uudelleen yhteistyössä kunnan Kokkatoiminnan kanssa. Taidestudiot vakiinnutetaan Savosettien yhteyteen Mikkelissä ja Varkaudessa. Kuopiossa ko. toiminta siirtyy kaupungin ylläpidettäväksi viimeistään 2016.