Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2017 Talous- ja toimintasuunnitelma Yhtymäkokous Vaalijalan Nenonpellontie 40, Nenonpelto Y-tunnus: kuntayhtymä Puhelin , vaihde Kotipaikka: Pieksämäki Faksi

2 Sisällysluettelo Sivu Toiminta- ja taloussuunnitelma Yleishallinto ja sisäiset palvelut... 7 Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus, Nenonpellon yksiköt Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus, kuntoutuksen asiantuntijapalvelut Asumispalvelut, perhehoito Poliklinikkatoiminta ja liikkuvat kuntoutuspalvelut Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen Palvelutoiminnan yhteiset Opetus, peruskoulu ja toisen asteen opetus Käyttötalous yhteensä Tuloslaskelmaosa Rahoitus Investoinnit Liite 1: Kehyssuunnitelma v Liite 2: Jäsenkuntien lausunnot kehyssuunnitelmasta v

3 - 1 - Toiminta- ja taloussuunnitelma Vuosi 2017 tulee olemaan Vaalijalan toiminta 110 vuotta juhlavuosi ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Vaalijalan juhlavuodelle valmisteilla oleva tapahtumakalenteri on suunnitelman liitetietona. Toiminta- ja taloussuunnitelman kahta ensimmäistä vuotta ohjaa merkittävästi sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe ja valmisteluvaihe. Kaikki Vaalijalan kehittämistyö palvelee uudistuksen tavoitteita. Vaalijala pyrkii olemaan mukana valmisteluvaiheissa mahdollisimman laajasti Itä-Suomessa ja myös valtakunnallisesti. 1 Hallinnon ja lainsäädännön muutokset Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, ohjauksen ja hallinnon uudistus Vaalijalan tavoitteena on jatkaa yhtenäisenä palvelujen tuottajana myös uudistuksen jälkeen vuodesta Toiminnan ja omaisuuden uudelleen organisoinnin valmistelu tapahtuu vuosien 2017 ja 2018 aikana. Saatujen lausuntojen perusteella jäsenkunnat haluavat seurata sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallisia päälinjoja eikä erillisiin organisointeihin Vaalijalan osalta ilmennyt halukkuutta. Sote-uudistuksen merkittäviä työkaluja ovat hallituksen kärkihankkeet. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa niitä. Stm:n kärkihankkeita on viisi, joista merkittävin Vaalijalan kannalta on lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE). Alueellisen yhteistyön vahvistaminen voittoa tavoittelemattomien palvelujen tuottajien ja asiakasjärjestöjen kanssa on huomioitava sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa, jotta mm. eettisten kysymykset tulevat riittävän laajasti huomioitua. Yhteistyöllä voidaan vaikuttaa palveluiden tuottamisen tapoihin, laatuun ja kehittymiseen maakunnissa ja yhteistyöalueella. Vaalijala tulee kannustamaan alan toimijoita aktiivisuuteen. Uutta lainsäädäntöä Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus toteutui ja laki astui voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillä on tärkeä rooli Vaalijalan palveluja kehitettäessä, erityislakien mukaan tulevat palvelut entistä harvemmille. Sosiaalihuoltolain periaatteiden toteuttaminen täysimääräisesti Suomessa vaatii vielä työtä. Uudessa perhehoitolaissa koottiin yhteen perhehoitoa koskevat sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säännökset, tarkennettiin niitä ja parannettiin erityisesti vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Laki toi mm. perhehoidon toteuttamisen myös perhehoidettavan kotiin. Perhekodissa hoidettavien rajaaminen neljään henkilöön voi kuitenkin tuottaa taloudellisia ongelmia. Ammatillisessa perhekodissa hoidettavia voi olla seitsemän. Perhehoidon kehittäminen on mukana myös sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeissa. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2015 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joka kesäkuussa 2016 täyttää 10 vuotta. Sopimuksen lopullinen ratifiointi jäi odottamaan kehitysvammalain muutosta kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden rajoittamisen oikeudellisista perusteista. Kehitysvammalain muutos valmisteltiin nopeasti ottaen huomioon asian juridisen pulmallisuuden. Lakimuutos saatettiin voimaan Lakimuutoksen tarkoitus on vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja edellyttää itsemääräämisoikeuden rajoituksista valituskelpoisia päätöksiä. Lakimuutos sallii rajoitustoimenpiteiden

4 - 2 - käytön niin laitoshoidossa kuin tehostetusta palveluasumisessa ja niitä voi toteuttaa julkiset ja yksityiset palvelujen tuottajat. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää niin tahdosta riippumattomassa kuin vapaaehtoisessa erityishuollossa. Päätökset edellyttävät moniammatillista valmistelua ja eräissä tilanteissa merkittävää julkisen vallan käyttöä. Joitakin rajoitustoimenpiteitä voidaan toteuttaa tietyin edellytyksin myös työ- ja päivätoiminnassa. Vammaisia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus (VALAS), jossa on tarkoitus yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi erityislaiksi. Laki on tarkoitus saattaa voimaan viimeistään Tulevan erityislain mukaisten palvelujen sisältö vammaisille henkilöille on vielä auki, koska sen kustannusvaikutukset ovat lopullisesti laskematta. Seuraavaksi valmistelussa asetetaan selvityshenkilö (Kalle Könkkölä), joka tuottaa esityksen mm. kustannusvaikuttavuudesta. Tulevaan erityislakiin kytkeytyy myös toinen laki, yleinen itsemääräämisoikeuslaki, jonka piirissä tulevat olemaan kehitysvammaisten henkilöiden lisäksi muut vammaiset ja mm. muistisairaat. Yleistä itsemääräämisoikeuslakia tarvitaan, jotta kehitysvammalaista voidaan luopua. Lain valmistelu alkaa syksyllä Päiväaikaista toimintaa uudistetaan TEOS-lainsäädäntöuudistuksella. Se on sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamishanke, joka tähtää uuteen lakiin asiasta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta työelämään. Se tulisi mm. lopettamaan perinteisen työtoiminnan ja korvaamaan sen työelämävalmiuksia edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella ja osallisuutta edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella. Seuraavaa suuri lainsäädäntöuudistus koskee kuntoutusta Suomessa, johon käytetään noin 2 miljardia euroa vuodessa. Uudistusta varten asetetaan valmistelukomitea. Tällä uudistustyöllä tulee olemaan merkittävä vaikutus myös Vaalijalan toimintaan. Julkisen talouden velkaantuminen ja vuodesta 2008 jatkunut BKT:n hidas kasvu Suomessa asettavat kaikille uudistuksille tiukat taloudelliset reunaehdot. Tämä tarkoittaa lisää vaatimuksia palvelujärjestelmän tehokkuudelle ja tuottavuudelle. Lainsäädäntöuudistukset olisi toteutettava kustannusneutraalisti. Vaalijalan näkökulma lainsäädäntöuudistuksiin on erityistä tukea tarvitsevan ihmisen näkökulma ja pyrimme toiminnallamme turvaamaan heidän palvelunsa. KEHAS-ohjelman tavoitteiden toteuttaminen jatkuu KEHAS-ohjelman keskiössä oli kehitysvammaisten laitosasumisen purkaminen. Konkreettinen toteutus oli valtakunnallinen asunto-ohjelma kaikille kehitysvammaisille. Rakennetuista asunnoista yli puolet on osoitettu lapsuudenkodeistaan ja vanhentuneesta asuntokannasta muuttaville. Ohjelmassa viimeisinä vuosina huomioitiin myös muut kehitysvammaisen elämässään tarvitsemat palvelut. Työ jatkuu vuoteen 2020 asti ilman erityistä ohjelmaa. Laitoksissa asuu tällä hetkellä alle 1000 kehitysvammaista Suomessa. Laitoksessa asuvaksi on määritelty yli 3 kuukautta siellä olleet. Suurin ryhmä asunnontarvitsijoita on jatkossakin lapsuuden kodista muuttavat nuoret aikuiset. 2 Vaalijalan avopalvelut kehittyvät edelleen Vaalijala tuottaa avopalvelutoimintaa kiinteissä toimipisteissä 14 kunnassa ja 16 paikkakunnalla. Poliklinikat, Savoset monipalvelukeskukset, päivätoiminta- ja asumisyksiköt toimivat kiinteässä yhteistyössä sijaintikuntiensa ja asiakkaidensa kanssa. Suunnitelmakauden aikana kuntayhtymän asumis- ja perhehoitopaikkojen kokonaismäärä ylittää 300 paikan rajan. Kun mukaan lasketaan poliklinikoiden sekä päivä- ja työtoiminnan palvelut, avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä nousee henkilöön.

5 - 3 - Suunnitelmakauden lopulla Vaalijala ylläpitää 15 ARA-rahoitteista asuntokohdetta, joissa on yhteensä noin 200 asukasta. Aikaisemmat 5 asuntokohdetta ja muut asuntoratkaisut huomioiden asuntoja on noin 270. Tulevaisuuden palvelurakenteista Vaalijalan avopalvelujen tavoitteet pohjautuvat sote-uudistuksen ja sen kärkihankkeiden tavoitteisiin huomioimme edelleen myös KEHAS-ohjelman tavoitteet. Jako laitos- ja avopalveluihin on vielä olemassa, mutta voidaan ennakoida, että sote-uudistuksen myötä se voisi siirtyä historiaan. Se voidaan korvata esimerkiksi palvelujen vaativuuden tasomäärittelyllä, kuten terveydenhuollossa on tapahtumassa. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus on tämän uuden ajattelun mukainen kokonaisuus, jossa laitos- ja avopalvelujen raja on ylitetty. Avopalvelujen ja laitospalvelujen rajan häivyttäminen vaatii erityisosaamiskeskittymien ja palvelujen monipuolisuuden tietoista kehittämistä eri alueille ja kasvukeskuksiin (avopalvelut, kuntoutus, opetus, muut asiantuntijapalvelut, kehittäminen ja tutkimus). Näin turvataan osaajien saatavuus, tehostetaan liikkuvien palvelujen toimintaa ja saadaan synergiaetua verkostoitumisesta alueellisten osaajien ja kehittäjien kanssa. Vaalijalan panostaa palvelurakenteiden muutokseen mm. LIIKE-hankkeen avulla. Sen tavoitteena on liikkuvien kuntoutuspalvelujen kehittäminen ensisijaiseksi pulmatilanteiden ratkaisussa lähipalveluissa ja perheissä. Tavoitteena on myös ennakoivien ja konsultatiivisten työskentelymallien kehittäminen. Yksi tavoitteista on toimenpiteiden ajoitusten aikaistaminen, joka edellyttää ennakoivia palvelupäätöksiä. Euroja kuluu kuntoutukseen ajallisesti aikaisemmin, mutta kokonaisuudessaan vähemmän kuin ennen. Tämä vaatii rohkeutta palvelujen järjestäjiltä. Vaalijalan osaaminen tukee koko palveluketjua monella tavalla. Vaalijala tulee tekemään enemmän yhteistyötä vammaisia ja perheitä edustavien järjestöjen kanssa. Yhteistyöhankkeita toteutetaan Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Jyväskylässä. Uusia asuntoja tarvitaan lisää Valtakunnallisen linjan mukaisesti kehitysvammaisten asumispalvelujen parantaminen on myös Vaalijalan keskeinen tehtävä. Asumisen ja palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Vaalijalan tuottaa tarvittavia palveluja yhdessä kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Vaalijala tuottaa asumisen lisäksi päivä- ja työtoimintaa (tekemistä). Vaalijala on valmis lisäämään vammaisten lähi- ja erityispalveluja asiakkaiden ja kuntien kanssa sovittavalla tavalla. Seuraava askel on asumisen ja tekemisen vaihtoehtojen monipuolistaminen kustannustietoisesti. Esimerkiksi olemassa olevat palvelukodit voivat tukea ympärillään olevaa kevyempää asumista. Kuntayhtymän asunto-ohjelma jatkuu Kuopion Sipulin ja Mikkelin Siekkilän ja Jyväskylän Sääksvuoren palvelukodeilla. Vaalijalalla on valmiudet hakea ARAn ennakkovarauspäätöstä 1-2 uudelle asuntokohteelle vuosittain. Kuntien lausunnoissaan esittämät asumisen selvitystarpeet ovat työn alla. Perhehoidon edistämiseksi Vaalijala kouluttaa perhehoidon valmennuskursseilla uusia perhehoitajia. Vaalijalan perhehoito käsittää myös ammatillisen perhehoidon. Perhehoito on yksi hyvä tapa toteuttaa yksilöllisiä palveluja ja tietyissä tilanteissa sillä voidaan ehkäistä laitosasumisen tarve. Perhehoito on myös taloudellinen palvelumuoto, vaikka edellyttääkin toimeksiantajaltaan aktiivista tukea ja valvontaa.

6 - 4-3 Vaalijalan Nenonpellon yksiköiden uudistuminen jatkuu Nenonpellon yksiköt ovat tärkeä osa Vaalijalan osaamis- ja tukikeskusta. Erityisryhmien psykososiaalinen kuntoutus, autismiosaaminen sekä monivammaisten kehitysvammaisten opetus- ja kuntoutus tukevat kodeissa ja avoyksiköissä tehtävää työtä. Sateenkaaren erityiskoulun perusopetus sekä toisen asteen valmentava opetus yhteistyössä oppilaitosten kanssa ovat olennaisia osia kokonaisuudessa. Vuonna 2016 Nenonpellossa on noin 160 asiakaspaikkaa, jonka lisäksi muualla Pieksämäellä on 40 paikkaa. Oppilaskodit ja Sateenkaaren erityiskoulu jatkavat toimintaansa nykyisessä laajuudessaan vuoden Asiakkaiden ja maakuntien tarpeet sekä kysyntä määrittävät toiminnan laajuuden suunnitelmakauden loppupuolella. Merkittävin hanke suunnitelmakaudella tulee olemaan Sateenkaaren erityiskoulun rakentaminen. Tähän asti koulu on toiminut Nenonpellossa hajautetusti tiloissa, jotka eivät ole opetuskäyttöön suunniteltu. Suunnitelmakauden lopussa laitoskuntoutuksen kapasiteetiksi arvioidaan noin 150 paikkaa, joista lähes 90 % on määräaikaisia kuntoutusjaksoja varten. Loput kapasiteetista on varattu kehitysvammageriatrian käyttöön. Kuntoutuspalvelujen myynnistä nykyisten jäsenkuntien alueen ulkopuolelle suuntautuu suunnitelmakauden lopussa lähes 50 %, josta suurin osa Itä-Suomen yhteistyöalueelle. 4 Henkilöstön osaaminen korkealla tasolla Suunnitelmakauden alussa kuntayhtymällä on noin 720 virkaa ja työsuhdetta. Lisäksi määräaikaisissa tehtävissä ja lomittajina toimii noin 200 työsopimussuhteista työntekijää. Suunnitelmakaudella henkilöstön kokonaismäärä sopeutuu palvelujen kysyntätilanteeseen. Nenonpellon yksiköiden työntekijämäärä vähentyy, mutta kasvavat avopalvelut tarvitsevat lisää ammattitaitoisia työntekijöitä. Arvion mukaan Vaalijalan palveluksesta siirtyy eläkkeelle keskimäärin 20 työntekijää vuosittain, joista suurin osa työskentelee Pieksämäellä. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön korvaamiseen ei riitä Nenonpellon toiminnan supistumisesta vapautuvat työntekijät. Uutta henkilöstöä rekrytoidaan ja uutta osaamista rakennetaan täydennyskoulutuksella. Vaativien tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossakin henkilöstön aktiivisuutta ja kehittymisvalmiuksia. Vaalijala turvaa riittävät mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen, työterveyshuoltoon ja muihin henkilöstön osaamista ja jaksamista edistäviin toimenpiteisiin. 5 Vaalijalan talous pidetään tasapainossa Vaalijalan menot ovat suunnitelmakauden alussa noin 56 M. Käyttötalousmenoja lisäävät uudet palvelukodit. Henkilöstömenojen osuus on noin 80 prosenttia käyttötalousmenoista. Tasapainoisen talouden ylläpitäminen edellyttää kustannustehokasta toimintaa ja palvelujen joustavaa hinnoittelua. Vuosille ei yleistä suoritehintojen tarkistusta tehty. Kilpailukykysopimuksen palkkaperusteisia kustannuksia laskeva vaikutus on noin euroa ennakkotietojen perusteella. Vuoden 2017 suoritehinnoissa kilpailukykysopimuksen vaikutus huomioidaan. Kuntoutuksen vuoden 2017 hinnoitteluun luo painetta se, että voimassa olevat hinnat ovat vuo-

7 - 5 - den 2014 tasolla. Avopalvelujen suoritehinnat perustuvat yksikkökohtaisiin kustannuksiin ja niiden kustannuspaineissa on merkittäviä eroja, osa yksiköistä on alijäämäisiä. Kunnat maksavat yli 80 prosenttia Vaalijalan menoista. Kuntatalouden kireänä pysyvä tilanne vaikuttaa Vaalijalan toimintoihin. Tavoitteena on pitää avopalvelujen laatu ja hinnat kilpailukykyisellä tasolla suhteessa muihin toimijoihin. Asiakasmaksuja joudutaan tarkistamaan maltillisesti ylöspäin. Asuntojen rakentaminen on lähivuosien merkittävin investointisuunta. Yhden kohteen rakentaminen maksaa noin 2,5 M (alv 0), johon saadaan ARAlta maksimissaan 50 prosentin investointiavustus ja loppuosalle pitkäaikainen korkotukilaina. Muut investoinnit kohdistuvat kuntoutus- ja avoyksikköjen perusparannuksiin ja hankintoihin. Vuosi-investointien nettomäärä on noin 4,5 miljoonaa euroa. Nenonpellon rakennuskannan peruskorjaus ja mahdollinen korvausrakentaminen rahoitetaan pääosin kassavaroin tai markkinaehtoisella vieraalla pääomalla. Valtion avustuksia käytetään kohteisiin silloin, kun ne ovat saatavilla. Peruskorjausinvestointeja tehdään siinä määrin, kun tiloja kuntoutustoimintaan pitkällä aikavälillä tarvitaan. Asumispalvelujen investoinnit toteutetaan pääosin Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Pienempiin investointeihin voidaan ottaa markkinaehtoista lainaa. Asumispalveluissa investointien aiheuttamat vuotuiset pääomamenot ja käyttömenot katetaan vuokrilla. Kirjanpidossa palvelutoiminta ja rakennukset eriytetään toisistaan. Tulevina vuosina joudutaan peruskorjaamaan vanhinta asuntokantaa. Jäsenkunnilta ei kanneta erikseen maksuosuuksia investointeihin. 6 Talousarvion sitovuus Talousarvio on käyttötalouden osalta yhtymäkokoukseen nähden sitova tehtävätasolla. Investointien osalta sitovuustaso on investointien nettosumma.

8 - 6 -

9 - 7 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Yleishallinto ja sisäiset palvelut Tilintarkastus, yhtymähallitus, sisäiset palvelut, henkilöstöpalvelut ja liiketoiminta. Kuntayhtymän johtaja / Talousjohtaja Toiminta Mittari Tavoite Kuntayhtymän toimintalinjat Missio, visio ja strategia ovat tunnettu ja jalkautettu kuntayhtymässä Henkilöstö on sitoutunut Vaalijalan arvoihin ja strategiaan sekä työskentelee niiden suuntaisesti. Talouden hallinta Raportointi kuukausittain Talousarvion toteumasta raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Maksuvalmiuden ylläpito Kassan riittävyys Kassan riittävyys on keskimäärin 2 viikkoa. Toimintojen kustannukset ja palveluista perittävät kuntakorvaukset Käyttöpäivän/käyntikerran hinnan muutos Keskimääräinen kustannustaso ei nouse yleistä palkka- ja inflaatiokehitystä enemmän. Sisäisen laskutuksen yksinkertaistaminen Selkeät ja yhdenmukaiset laskutusperiaatteet Sisäisten hintojen muodostus sellaiseksi, jossa hinnan määräytyminen on yksiselitteinen ja läpinäkyvä. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito Koulutuspäivien määrä ylittää minimin ylittämättä varattua määrärahaa Kuntayhtymä organisoi jatkuvan koulutustarjonnan, jota tarjotaan myös muiden toimijoiden käyttöön. Henkilöstön koulutukseen varattava määräraha on 1 % palkkasummasta. Jokaiselle työntekijälle varataan mahdollisuus osallistua vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Käytyjen keskustelujen toteutuma % Kehityskeskustelu käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Tavoitteena on, että toteutumaprosentti on 100. Tietojärjestelmät ja -laitteet Laitteistot ja ohjelmistot vastaavat nykyajan vaatimuksia Laitteet uusitaan neljän vuoden välein ja ohjelmistot pidetään ajantasaisina käyttämällä uusimpia päivityksiä.

10 - 8 - Toiminta Mittari Tavoite Sähköinen sopimusten hallinta Hankitaan tarkoitukseen soveltuva ohjelma Sopimusten seurannan helpottaminen ja parantaminen Henkilöstöraportointi Hankitaan tarkoitukseen soveltuva raportointiohjelma Vertailukelpoisen ja ajantasaisen tiedon saaminen. Työaikajoustot Valmistellaan työaikapankin käyttöönotto siten, että se voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön viimeistään vuoden 2018 alusta alkaen. Työajan tehokas käyttäminen.

11 - 9 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Yleishallinto ja sisäiset palvelut Tilinp. Ed.budj. Budj. Su Su Muutos /17% Myyntituotot ,5 Myyntituotot (sisäiset) ,4 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,7 Sisäiset vuokrat ,6 TOIMINTATUOTOT ,7 Palkat ja palkkiot ,9 Henkilösivukulut ,1 Palvelujen ostot ,6 Palvelujen ostot (sisäiset) ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,5 Sisäiset vuokrat ,7 TOIMINTAKULUT ,9 NETTO ,1 Suunnitelmapoistot ,0 Rahastojen muutos TILIKAUDEN TULOS ,2 Varausten muutos TILIKAUD. YLI-/ALIJÄÄMÄ ,2

12 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Yhtymäkokous Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus, Nenonpellon yksiköt Lyhyt- ja pitkäkestoista kuntoutus- ja tutkimuspalveluja kuntoutus-, tutkimus- ja hoivayksiköissä. Kuntoutuksessa on suunnitelmakauden alussa noin 200 paikkaa 18 kuntoutusyksikössä. Työ- ja päivätoimintaa tarjotaan 9 yksikössä Toiminta Mittari Tavoite Osaamis- ja tukikeskuksen Nenonpellon yksiköiden toiminnan kehittäminen ja selkiyttäminen Osaamis- ja tukikeskuksen yksiköitten palvelukuvaukset ja tuotteistaminen Osaamis- ja tukikeskuksen yksiköitten toimintatavoitteet organisoidaan uudelleen vastaamaan tulevia palvelutarpeita Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kuntoutus sekä heidän perheidensä tukeminen Psykososiaalinen kuntoutus Autismikuntoutuksen ja autismikuntoutuspalvelupolkujen kehittäminen. Osaamis- ja tukikeskuksen kaikkien yksiköiden ajantasaiset palvelukuvaukset löytyvät Palvelut on tuotteistettu. Tuotteistamiskuvaukset ja hinnoittelu on uudistettu alkaen Kunkin yksikön kuntoutusmetodit ja -menetelmät löytyvät kirjattuna Kuntoutus on näyttöön perustuvaa Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu ja löytyy Oppilaskotien kapasiteetti vastaa kysyntää. Käyttöpäivien määrä/asiakaspaikat. Terapiapalveluiden määrä. Liikkuvien palvelujen määrä. Konsultoivan ja kuntouttavan perhetyön tilastot. Psykososiaalisen kuntoutuksen kapasiteetti vastaa kysyntää (paikkaluku). Käyttöpäivien määrä. Kuntoutuspaikkojen määrä. Osaamis- ja tukikeskuksessa on tarvittava määrä autistisille henkilöille lyhyt- sekä pitkäaikaiskuntoutukseen paikkoja (paikkaluku/käyttöpäivät). Autismikuntouttajien kotikäyntien määrä kasvaa vuodesta Osaamis- ja tukikeskuksen Nenonpellon yksiköissä on laadittu kuvaukset yksikön tuottamasta palvelusta (tuotteista), sisällöstä ja palveluketjuista. Yksiköt ovat tietoisia tuotteistamiskuvauksista ja hinnoittelun perusteista. Palvelujen profiilia uudistetaan. Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu ja työtä tehdään kuntakohtaisesti. Kuntoutuskoordinaattorit aloittavat tehtävissään muutamassa yksikössä. Toteutetaan oppilaskotien ja peruskoulun sekä jatko-opetuksen yhteistyömallia. Uudet pienet oppilaskodit ovat täynnä. Lastensuojelun tarpeen huomioiminen erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Perhetyön ja -terapian tuotteistaminen on tehty ja toiminta vakautuu vuoden 2017 aikana. Vaalijala tunnetaan valtakunnallisesti haasteellisen psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskuksena. Koralli-yksikkö aloittaa toimintansa 10/2017. Autismipalvelut ovat vakiintuneet ja kuntoutuspaikkoja on tarvetta vastaava määrä. Autismikuntoutusohjaajien tiimiin lisätty kolmas kuntoutusohjaaja. Liikkuvia palveluja kehitetään edelleen lisäämällä ammattiryhmien keskinäistä yhteistyötä. Kuutinharjun palvelukoti lisätään autismipalveluprosessiin. Tammela-yksikkö lakkaa v

13 Toiminta Mittari Tavoite Peruskoulu ja valmentava opetus sekä päiväaikaisen toiminnan ohjauspalvelut ovat riittävät ja ne tukevat kuntoutusprosessia. Toiminnallisen kuntoutuksen kehittäminen Palvelukuvausten ja tuotteistamiskuvausten päivittäminen eri päiväja työtoimintayksiköissä Jokaiselle asiakkaalle sopiva kuntouttava päivä/työtoiminta tai opiskelupaikka. Päiväaikaisen toiminnan laajentaminen Pieksämäelle (10 % kapasiteetista) Päivä- ja työtoiminnan sisältöjä kehitetään ja yksiköiden omaa vastuuta ja osallisuutta päivä- ja työtoiminnasta lisätään. Kahvilatoiminta ja muu päiväaikainen toiminta keskustassa alkaa. Tiimien ja yksikköjen yhteistyö kehittyy edelleen. Päiväaikaisen toiminnan laajentaminen Pieksämäen keskustaan yhteistyössä avopalveluiden kanssa. Talous Talouden toteumaluvut Talous on tasapainoissa ja tulos positiivinen, jotta pystytään tuottamaan laadukkaat kuntoutus- ja tukipalvelut. Mahdollisuus peruskorjauksiin talouden puitteissa ilman velanottoa. Henkilöstön ja esimiesten osaaminen Yksikkökohtainen koulutussuunnitelma Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan koulutuksen, työnohjauksen ja TYHY-toiminnan avulla. Liikkuvat palvelut Kaikissa yksiköissä on käytössä kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Jokaisella on oma osaamiskartta ja kehittämissuunnitelma. Koulutussuunnitelmat löytyvät yksikkökohtaisesti. Ammattitoimintaan kuuluvat koulutukset ovat kunnossa kaikilla työntekijöillä. (Ensiapu-, lääke-, ym.) Täydennyskoulutus toteutuu vähintään kolme koulutuspäivää/työntekijä (koulutuspäiväseuranta). Kaikilla työntekijöillä on AVEKKIkoulutus ja he saavat määräajoin ylläpitokoulutusta (seuranta). Työnohjauksen määrä. Sairauspäivien seuranta. Tyhy-toimintaa jokaisessa yksikössä. Liikkuvien palveluiden lisätuotteistaminen v aikana, seuranta. Esimiehet käyvät kehityskeskustelut jokaisen työntekijän osaamiskartan pohjalta kaikilla tasoilla. Jokaisella työntekijällä on pitkän aikavälin henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. TVA:n hyödyntäminen. Lakisääteinen täydennyskoulutus toteutuu etukäteissuunnitelman mukaisesti ja sitä seurataan. Yksiköissä pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia sekä kehittämispalavereja. Varhaisen puuttumisen malliin kiinnitetään huomiota ja toteutetaan ohjeistusta. Työyhteisöongelmat vähenevät ja näitä seurataan. Sairauspäivät vähenee. Työnantaja tukee tyhy-toimintaa. Liikkuvien palveluiden koordinointi ja kehittäminen kysyntää vastaavasti, kysynnän kasvaminen. LIIKE-hanke tuloksellisessa toiminnassa.

14 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Yhtymäkokous Tehtävä: Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus, kuntoutuksen asiantuntijapalvelut Palvelut: Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Tilivelvollinen: Johtava lääkäri Toiminta Mittari Tavoite Erityistyöntekijöiden palvelut Tilastoidut asiakaskäynnit Nenonpellon yksiköissä, poliklinikoilla ja liikkuvissa palveluissa. Asiakaspalaute. Johtoryhmän arvio maaliskuussa 2017 Erityistyöntekijöiden työpanos kohdentuu asiakkaiden kuntoutusprosessissa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Liikkuvien palvelujen määrä kasvaa edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Toteutuneet koulutukset ja pätevyydet. Johtoryhmän arvio maaliskuussa Koulutus on suunnitelmallista ja vastaa kuntayhtymän johtoryhmätasolla sovittuja kuntoutuksellisia painopistealueita ja tavoitteita. Lähete-palautekäytäntö Arvioidaan viidenkymmenen vuonna 2016 kuntoutuspalveluja saaneen asiakakkaan lähete- ja palautetietoja ja verrataan näitä edellisen vuoden tietoihin. Arvio helmikuussa 2017 Tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen ohjautuminen sujuvoituu. Palveluihin pääsyn vasteajat lyhenevät. Palautejärjestelmää kehitetään edelleen. Palveluiden tuotteistaminen ja markkinointi Palvelukuvausten päivittäminen vähintään vuosittain. Nettisivujen ja muun materiaalin analysointi vuosittain palautteen perusteella. Osaamis- ja tukikeskuksen tarjoamista palveluista on internetissä ja painetussa muodossa kattavat ajan tasalla olevat kuvaukset hintoineen sekä ohjeet palveluiden piiriin hakeutumisesta. Osaamis- ja tukikeskuksen talous Johtoryhmä arvioi talousarvion toteutumista vuosineljänneksittäin, raportointi hallitukselle kuukausittain Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Lainsäädäntö ja toimintaympäristö Osallistuminen tulevaan SOTEhallintoon ja lainsäädäntöön liittyviin valmistelu- ja yhteistyöryhmiin. Raportointi johtoryhmälle ja hallitukselle suunnittelun etenemisestä säännöllisesti. Seurataan lainsäädännön ja toimintaympäristön kehittymistä aktiivisesti. Kuntayhtymä on aktiivisessa yhteistyössä kehitysvammapalveluiden suunnittelussa tulevien SOTE- maakuntien kanssa. Kuntoutuksen asiantuntijoita on vakituisissa virka- ja työsuhteissa kiitettävästi ja heidän määräänsä on lisätty psykologien, puheterapian, AAC-ohjauksen ja toimintaterapian osalta paremmin tarvetta vastaavaksi. Kuntoutusylilääkärin, kuntoutuslääkärin ja avopalveluiden ylilääkärin virkoihin haetaan työntekijöitä aktiivisella rekrytoinnilla. Avohuollon liikkuvia palveluja lisätään ja kehitetään LIIKE-hankkeen myötä. Osaamis- ja tukikeskuksen palveluja täydennetään tarjoamalla neuvontapalveluja ennen ja jälkeen kuntoutusjaksojen sekä asiakkaiden asumis- ja toimintaympäristöön jalkautuvia kriisipalveluja.

15 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus (Nenonpellon yksiköt, kuntoutuksen asiantuntijapalvelut) Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /17% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat ,6 Muut kuin jäsenkunnat ,9 Muut myyntituotot ,2 Myyntituotot (sisäiset) ,6 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,3 TOIMINTATUOTOT ,9 Palkat ja palkkiot ,4 Henkilösivukulut ,9 Palvelujen ostot ,6 Palvelujen ostot(sisäiset) ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,5 Sisäset vuokrat ,8 TOIMINTAKULUT ,5 NETTO ,1 Suunnitelmapoistot ,6 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,8

16 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Asumispalvelut Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia asumispalveluja palvelukodeissa ja palveluasunnoissa sekä tukipalveluja omassa kodissa asuville. Palvelujen järjestäjänä 21 toimintayksikköä 15 paikkakunnalla. Perhehoitoa toteutetaan keskimäärin 20 perhekodissa. Kuntayhtymän johtaja / Avopalvelujen johtaja Tavoite Mittari Toiminta Asiakasvaikutusten kehittäminen Minun elämäni suunnitelmat ja toimintakyvyn arvioinnit ovat käytössä arjen työssä. Tavoitteiden toteutumisesta kirjataan yhteenveto 1-3 kk:n välein. Asumispalveluissa kehitetään minun elämäni suunnitelman käyttöä osana arjen työtä. Itsemääräämisoikeuden tukemisen suunnittelu liitetään osaksi minun elämäni suunnitelmaa. Asiakkaan kanssa muodostetaan tavoitteet palvelulle. Tavoitteita ja palvelun asiakasvaikutuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllisen toimintakyvyn arvioinnin avulla saadaan lisätietoa tavoitteiden muodostamiseen ja asiakasvaikutusten arvioimiseen. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen Asiakaspalautteen keräämisen käytäntöjä on asumisyksiköissä pilotoitu ja toimivuutta kehitetty. Asiakasraatien toimintaa pilotoidaan jokaisessa asumisyksikössä. Asiakkaiden läheisiltä kerätään palauteta kirjallisen kyselyn ja dokumentoitavan keskustelun avulla. Raadin, kyselyn ja keskustelujen avulla selvitetään asiakastyytyväisyyttä ja palvelun kehittämiskohteita. Asukasdemokratian edistäminen Palveluyksiköissä on toteutettu asukasdemokratiaan liittyvä kokous 4/2017 mennessä. Palvelukodeissa asuvien henkilöiden ja heidän läheisten sekä edunvalvojien osallisuutta lisätään palveluyksikön toiminnan suunnittelussa (talous, toiminta, kiinteistöön liittyvät asiat, vuokrat). Toiminnassa huomioidaan ARA:n ohjeet asukasdemokratian edistämisestä. Asumispalvelujen käytön riittävä käyttöaste ja suunnitelman mukainen toiminta Talousarvio toteutuu suunnitelman mukaisesti. Yövalvottujen palvelukotien vuotuinen käyttöaste on vähintään 98%. Vapaat asunnot täytetään kuukauden kuluessa. Esimiehet seuraavat talouden toteutumista ja raportoivat säännöllisesti toteutumisesta avopalvelujen johtajalle. Käyttöasteen kehitystä seurataan palveluyksiköissä ja johdossa säännöllisesti. Vapaiden asuntojen nopeaa täyttymistä edistetään tiedottamalla aktiivisesti sidosryhmiä ja kehittämällä asumispalvelua muuttuvien asiakastarpeiden mukaiseksi.

17 Tavoite Mittari Toiminta Asumispalvelujen tuotteistamisen ja hinnoittelun kehittäminen Palvelu- ja prosessikuvaukset ja ohjeistukset tehty. Hintaluokittelua kehitetty kokemusten perusteella. Palvelukuvauksia, -prosesseja ja ohjeistuksia kuvataan olemassa olevista ja uusista palveluista. Seitsemän työntekijää osallistuu sote-tuotekehittäjäkoulutukseen. Palveluiden hinnoittelua kehitetään ja luokitetaan hintoja asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asumispalvelujen kehittäminen ja lisääminen Kuopiossa Sipulin palvelukodin toiminta käynnistyy Mikkelissä Siekkilän palvelukodin toiminta käynnistyy Jyväskylässä Sääksvuoren palvelukodin suunnittelu valmistuu. Kuutinharjun palvelukeskuksen toimintakonseptin uudistaminen etenee suunnitelman mukaisesti. Kuntien aloitteet asumispalvelujen kehittämiseksi huomioidaan. Uusien palvelukotien rakentaminen jatkuu. Asiakkaat muuttavat pääosin Nenonpellosta (n. 30 henkilöä). Kuutinharjun palvelukeskuksessa uudistetaan toimintakonseptia vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita (tilojen, pihojen, palvelun sisällön ja hinnoittelun uudistaminen). Kuutinharjun kehittämisessä huomioidaan green caresisällöt ja luonto hyvinvoinnin lähteenä. Kuntien kanssa suunnitellaan tarvittavia muita asumisratkaisuja paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen Turvallisuuden arviointi, seuranta ja riskikartoitukset palveluyksiköissä. Pelastussuunnitelmat ja työsuojelun riskien arvioinnit päivitetään säännöllisesti. Henkilöstön ensiapu- ja alkusammutusvalmiudet pidetään ajan tasalla. Lääkehoidon riskien hallintaa kehitetään seurannan ja osaamisen kehittämisen avulla. Asiakkaiden haastavien tilateiden hallintaan haetaan aktiivisesti ennakointi- ja vaikuttamiskeinoja esim. AVEKKI-osaamista ja kehittämällä. Haipro-ohjelmaa käytetään osana arjen työtä turvallisuustilanteiden raportoimisessa. Henkilöstön täydennyskoulutus HR-tilastot, minimitavoite on lakisääteisen täydennyskoulutuksen toteutuminen. Yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat otetaan käyttöön. Henkilöstön täydennyskoulutuksen painopisteinä ovat kommunikaatio, toimintakyvyn arviointi, asiakkaiden itsemääräämisoikeuden (IMO) toteutumiseen liittyvä käytäntöjen soveltaminen ja uuden lainsäädännön vaatimuksiin perehtyminen. Vakinaisella henkilöstöllä on ajantasainen tehtävän edellyttämä lääkehuollon osaaminen sekä AVEKKI-peruskoulutus. AVEKKIosaamisen päivittämiskäytäntöjä kehitetään. Kunta- ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Säännölliset yhteistyötapaamiset toteutuvat avaintoimijoiden kanssa. Kuntien ja sote-toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä palveluiden kehittämisessä (nykyisten palvelujen sisältö, hinnoittelu ja kustannustietoisuus, tulevaisuuden tarpeet ja uusien palvelujen kehittäminen)

18 Toiminta Mittari Tavoite Perhehoidon kehittäminen Vuosittain solmitaan vähintään kymmenen uutta perhehoidon lyhyt- tai pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimusta. Seurantakäynnit toteutetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa/perhekoti. Perhehoitajille järjestetään vuotuinen koulutustilaisuus ja/tai säännöllinen työnohjaus. 3-4 uutta perhehoitajaa aloittaa toiminnan vuosittain. Painopisteenä on lyhytaikaisen perhehoidon lisääminen vammaista henkilöä hoitavien kotien jaksamisen tukemiseksi. Uusille perhehoitajille toteutetaan säännöllisesti valmennusta toiminnan aloittamiseksi. Perhehoidon laadun kehittämiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi perhehoidosta vastaaminen keskitetään yhdelle sosiaalityöntekijälle. Osallistutaan osatoteuttajana ES- SOTE:n hallinoimaan OSSIkehittämishankkeeseen (STM:n kärkihanke), jos hankehakemus hyväksytään. Hankkeen avulla luodaan omaisja perhehoidon keskus Etelä-Savon alueelle.

19 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Vammaispalvelulain mukaiset asumispalvelut Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /17% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat ,9 Muut kuin jäsenkunnat ,9 Muut korvaukset ,0 Muut myyntituotot ,6 Myyntituotot(sisäiset) ,7 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot ,2 Sisäiset vuokrat TOIMINTATUOTOT ,1 Palkat ja palkkiot ,3 Henkilösivukulut ,9 Palvelujen ostot ,2 Palvelujen ostot(sisäiset) ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,6 Muut toimintakulut ,5 Sisäset vuokrat TOIMINTAKULUT ,5 NETTO ,9 Suunnitelmapoistot ,3 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,6

20 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Perhehoito Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /17% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat ,1 Muut myyntituotot Myyntituotot(sisäiset) Maksutuotot ,5 TOIMINTATUOTOT ,0 Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,2 Palvelujen ostot(sisäiset) ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,7 NETTO ,6 Suunnitelmapoistot Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,6

21 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Poliklinikkatoiminta ja liikkuvat kuntoutuspalvelut Kehitysvammalain mukainen neuvolatoiminta. Palvelun järjestäjänä poliklinikat Kuopiossa, Pieksämäellä, Mikkelissä ja Jyväskylässä Poliklinikoilla toimii moniammatillinen kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmä. Johtava lääkäri Toiminta Mittari Tavoite Polikliiniset palvelut Poliklinikkakäyntien määrä pysyy vuoden 2016 tasolla 3000 käyntiä vuodessa. Liikkuvat kuntoutuspalvelut Käyntimäärät kasvavat käyntiä vuodessa. Yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien ja niiden pohjalta erityishuolto-ohjelmien laatiminen ja ajantasaistaminen Laadittujen erityishuolto-ohjelmien määrä säilyy ennallaan Lasten ja nuorten erityishuoltoohjelmat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Aikuisten ohjelmat tarkistetaan kolmesta viiteen vuoden välein tai tarpeen mukaan. Tavoitteena on laatia tai päivittää vuosittain erityishuolto-ohjelmaa. Työtapojen kehittäminen Työryhmien syventyvä moniammatillisuus. Akuuttien asiakastapausten määrä lisääntyy suhteessa suunniteltuihin seurantakäynteihin. Johtoryhmän arvio toukokuussa 2017 Poliklinikoiden ja Nenonpellon yksiköiden välinen työnjako on selkeä ja toimiva. Liikkuvien palveluiden lisääminen ja akuutteihin palvelupyyntöihin vastaaminen joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Poliklinikoiden talous Tilastotieto toteutuneista koulutuksista Talousarvion toteutuma. Johtoryhmä arvioi talousarvion toteutumisesta vuosineljänneksittäin, raportointi hallitukselle Koulutus on suunnitelmallista ja vastaa kuntayhtymän yhteisiä koulutuslinjauksia. Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Keski- ja Etelä-Savon poliklinikoiden työryhmän moniammatillisuutta lisätään uudella, loppuvuodesta 2016 täytettävällä, psykiatrisen sairaanhoitajan määräaikaisella tehtävällä. Sairaanhoitajan työnkuva painottuu akuutteihin ongelmatilanteisiin kohdentuvaan asiakkaan toimintaympäristöön jalkautuvaan työhön. LIIKE-hanke ( ) kehittää alueen liikkuvia kuntoutuspalveluita osa-alueinaan aikuisten varhainen tuki sekä Etelä-Savon poliklinikan alueella lapsiperheisiin kohdentuva ennaltaehkäisevä työ. SOTE-uudistukseen valmistaudutaan suunnittelemalla tulevia kehitysvammaisten poliklinikkapalveluja yhdessä alueiden SOTE-työryhmien kanssa. Uutena vastuualueena Vaalijalan kuntayhtymä vastaa myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen (poissulkien Jyväskylän kaupunki) kehitysvammapoliklinikan toiminnasta.

22 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaista päivä- ja työtoimintaa. Sosiaalihuoltolain mukaista kuntouttavaa työtoimintaa, vammaisten työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa (Savoset Luotsi-palvelut). Palveluja järjestävät toimintakeskukset (6 kpl) ja Savoset-monipalvelukeskukset (3 kpl) kahdeksalla (8) paikkakunnalla. Kuntayhtymän johtaja / Avopalvelujen johtaja Tavoite Mittari Toiminta Työllistyminen ja työn tekeminen tuetusti työpaikoilla Päiväaikaisen toiminnan yksilöllisyyden, tavoitteellisuuden ja asiakasvaikutusten kehittäminen Asiakasseuranta: vuosittain vähintään asiakasta siirtyy avotyöhön tai tuettuun työhön työsuhteeseen. Päiväaikaisen toiminnan suunnitelmien syventäminen. Asiakkaita tuetaan työhön toiminta- ja palvelukeskusten ulkopuolelle aitoihin työympäristöihin. Toimintakeskuksissa ja asumispalveluissa laaditaan jokaisen asiakkaan kanssa yksilöllinen päiväaikaisen toiminnan suunnitelma tavoitteineen sekä toteutussuunnitelma, jota seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllisen toimintakyvyn arvioinnin avulla (yhteistyö tarvittaessa asumispalvelujen kanssa) saadaan lisätietoa tavoitteiden muodostamiseen ja asiakasvaikutusten arvioimiseen. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. Asiakaspalautteen keräämisen käytäntöjä on pilotoitu ja toimivuutta kehitetty. Asiakkailta kerätään yhtenäisen käytännön avulla palautetta asiakastyytyväisyydestä. Päiväaikaisen toiminnan ja tekemisen palvelujen sisältöjen rikastaminen Uusien palvelusisältöjen määrä on lisääntynyt. Kohtaamispaikka Pieksämäen keskustassa on toiminnassa. Ajanmukaisia sisältöjä kehitetään: eläin- ja luontoavusteinen toiminta (green care), taide, kulttuuri, media, valokuvaus, kurssit ja projektit, kahvilapalvelut. Pieksämäen keskustaan avataan avopalvelujen sekä osaamis- ja tukikeskuksen yhteistyönä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tarjoaa em. uusia palveluja. Vaalijala osallistuu osatoteuttajana Pieksämäellä Diakin hallinnoimaan Luontovoimaa Pieksämäki!- hankkeeseen, jos hankkeelle myönnetään ESR-rahoitus.

23 Toiminta Mittari Tavoite Tekemisen palvelujen käytön riittävä käyttöaste ja suunnitelman mukainen toiminta Talousarvio toteutuu suunnitelman mukaisesti. Esimiehet seuraavat talouden toteutumista ja raportoivat säännöllisesti toteutumisesta avopalvelujen johtajalle. Käyttöasteen kehitystä seurataan palveluyksiköissä ja johdossa säännöllisesti. Laatutyö ja uusien palvelujen tuotteistaminen Toimintakäytäntöjen yhtenäisyys. Uusien palvelujen palvelukuvaukset valmiit. ESRhankehakemus tehty. Tekemisen palvelujen laatutyötä edistetään ja luodaan yhteiset toimintakäytännöt tekemisen palvelujen toteutukseen. Uusia palveluita tuotteistetaan: ammatillinen kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus, matalan kynnyksen klubitoiminta, jalkautuva päivätoiminta. Haetaan (Savoset Mikkeli koordinoi) ESR-rahoitusta ylimaakunnalliseen hankkeeseen, jonka avulla jalkautetaan KVANK:n luomia osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereitä sekä pilotoidaan uusia päiväaikaisen toiminnan muotoja eri paikkakunnilla.. Kunta- ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Säännölliset yhteistyötapaamiset toteutuvat avaintoimijoiden kanssa. Kuntien, ELY-keskusten, maakuntaliiton ja sote-toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä palveluiden kehittämisessä (nykyisten palvelujen sisältö, hinnoittelu ja kustannustietoisuus, tulevaisuuden tarpeet ja uusien palvelujen kehittäminen)

24 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Poliklinikkatoiminta, päivä-ja työtoiminta Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /17% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat ,3 Muut kuin jäsenkunnat ,2 Muut korvaukset ,5 Muut myyntituotot ,2 Myyntituotot(sisäiset) ,8 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,1 Sisäiset vuokrat ,0 TOIMINTATUOTOT ,8 Palkat ja palkkiot ,2 Henkilösivukulut ,2 Palvelujen ostot ,5 Palvelujen ostot(sisäiset) ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,2 Muut toimintakulut ,8 Sisäiset vuokrat ,7 TOIMINTAKULUT ,9 NETTO ,7 Suunnitelmapoistot ,4 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,6

25 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2017 Toimielin: Tehtävä: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Palvelutoiminnan yhteiset / yleisjohto, tutkimus- ja kehittämistoiminta, hengellinen toiminta, Kaijärven leirikeskus, vanhempainneuvosto Kuntayhtymän johtaja Toiminta Mittari Tavoite Laadun kehittäminen Palautejärjestelmä Auditointien lukumäärä IMS- toimintajärjestelmän päivitykset Palautteiden hallintaan on luotu systematisoitu järjestelmä. Yksiköt keräävät palautetta ja sen perusteella kehitetään toimintakäytäntöjä. Kuntayhtymän sisäiset auditoinnit toteutettu vuosisuunnitelman mukaan. ISO 9001 standardin mukaan rakennettu sähköinen IMS-toimintajärjestelmä on ajantasainen ja käytössä kuntayhtymässä mennessä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen HR:n hyväksyttyjen kehityskeskusteluiden määrä HR- koulutustilastot Lakisääteisen täydennyskoulutuspäivien määrä Kuntayhtymän ulkopuolisten osallistujien ja koulutusten määrä Henkilöstö osallistuu yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluun. Kuntayhtymään on laadittu osaamisstrategia, koulutuksen suunnittelu perustuu yksikkökohtaisiin ydinosaamisvaatimuksiin. Koulutussuunnitelma on valmis lokakuussa. Koulutus toteutuu suunnitelman mukaisesti. Henkilökohtainen koulutussuunnitelma tehdään kehityskeskustelun yhteydessä. Koulutuskeskus Myötätuuli järjestää täydennyskoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville henkilöille ja asiakkaiden omaisille sekä tilauskoulutuksia alan organisaatioille. Yhteistyö seurakuntien kanssa Kirkkopyhät, kinkerit, leiripäivät ja muut työmuodot Yhteistyötä tehdään ja kehitetään yhdessä seurakuntien kanssa (kehitysvammaisten kirkkopyhiä, kinkeripäivät, leiripäivät, kerhotoiminta). Seurakuntia tuetaan työn toteuttamisessa ja työmuotojen kehittämisessä. Koulutusten järjestäminen seurakuntien työntekijöille (suru, saattohoito, AVEKKI). Yhteistyö toimintayksiköiden ja perheiden kanssa Yhteistyön aktiivisuus ja monipuolisuus Tapaamiset kouluilla, kodeissa, kerhoissa, työja toimintakeskuksissa, asumisyksiköissä sekä leireillä. Henkilökuntaa konsultoidaan omaan alaan liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaiden läheisten tukeminen arjessa ja elämän taitekohdissa. Kotikäynnit rippikoulun yhteydessä. Saattohoito-koulutus työntekijöille.

26 Toiminta Mittari Tavoite Kristillinen kasvatus ja rippikoulut Kaikilla on mahdollisuus rippikouluun Kaikilla on mahdollisuus rippikouluun. Rovastikunnallisia rippikoululeirejä järjestetään erityishuoltopiirin alueella. Nenonpellossa järjestetään pienten erityisryhmien rippikouluja tarpeen mukaan. Rippikoulussa pyritään joustaviin ratkaisuihin, jotta rippikoulu olisi kaikille mahdollinen. Jumalanpalvelukset ja hartaudet Toiminnan määrä ja monipuolisuus Vaalijalan kirkossa pidetään jumalanpalvelus sunnuntaisin ja päivähartaus keskiviikkoisin Erityismessuja. Laaja yhteistyö Sateenkaaren koulun kanssa jatkuu. Kuntoutusyksikköjen kanssa yhteistyötä sovitusti hartaushetkien ja erilaisten ryhmien muodossa. Vaalijalan kirkossa järjestetään konsertteja. Keskustelut asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa Tavoitettavuus Asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa käydään keskusteluja. Työnohjauksellinen tuki. Vakaumuksen kunnioittaminen. Valtakunnallinen kirkkopäivä Kävijämäärä ja toteutuksen onnistuminen Onnistunut kirkkopäivä kaikille osallistujille. Näkyvyys Vaalijalalle ja kehitysvamma-alalle. Aistialttari Taiteelliset ja käytännölliset mittarit Ainutlaatuinen projekti. Kristillinen sivualttari, joka tuo pyhän kosketuksen eri aistien avulla elämään. Monipuolinen käyttö ja taidearvo.

27 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Palvelutoiminnan yhteiset Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /17% Muut myyntituotot ,0 Myyntituotot(sisäiset) ,3 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 Palkat ja palkkiot ,9 Henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,0 Palvelujen ostot(sisäiset) ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,0 Sisäset vuokrat ,7 TOIMINTAKULUT ,4 NETTO ,1 Suunnitelmapoistot ,1 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,0