Selvitys ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta 2011 Laura Jauhola ja Terttu Virtanen Seminaari 17.4.2012 Opetushallitus
Selvityksen taustaa Kohderyhmänä ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät ja oppisopimustoimistot. Taustalla tarve kartoittaa Tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilaa aikuisten kansainvälistä liikkumista ja kehittämistyötä estäviä tekijöitä erilaisia tukitarpeita (mahdollisten) valtion avustusten suuntaamisen tarpeita
Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälinen toiminta 1/2 Aikuiskoulutuksen kansainvälisessä toiminnassa kouluttajien liikkuvuus yleisintä (68 %), opiskelijaliikkuvuus melko yleistä (57 %). Omarahoitteista liikkuvuutta on monenlaista lähinnä opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta. 67 % amm. aik.koul. ja 39 % oppisopimustoimistoista. esim. apurahoja liikkuvuuteen ja palkkakustannuksia. KV-resurssit vaihtelevat organisaatioissa Kv-asioista vastaava henkilö nimetty 60 % Kv-henkilöstö/ tiimi on yhteinen ammatillisen peruskoulutuksen kanssa 69 % Tuntiresurssi varattu 45 %: 1 htv - 1 h/ vko. Ero peruskoulutukseen suuri: 60 % kv-vastaavista vähintään puolipäiväisiä, vajaa kolmannes täysaikaisia (2008).
Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälinen toiminta 2/2 Kansainvälistä kehittämistyötä toteutetaan hankemuotoisesti tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa melko vähän. Amm.aik.koul 39 % ja oppisopimustoimistoista 24 % osallistuu kehittämishankkeen toimintaan. Työperusteiseen maahanmuuttoon varauduttu (noin 60 %) ja koulutussisältöjä on kehitetty. Etenkin maassa olevat maahanmuuttajat nähdään kohderyhmänä. Koulutusvienti (mapa) on kehittymässä: noin kolmannes amm. aik. koul. järjestäjistä ilmoitti toteuttavansa sitä.
Esteitä aikuiskoulutuksen liikkuvuudelle Resurssien puute (aika ja raha) Vähäinen kiinnostus Puutteellinen kielitaito Verkostojen ja muiden kv-toimijoiden heikko tuntemus Aikuisopiskelijan ongelmat, itsekritiikki/ arkuus, elämäntilanteet Työpaikalta ei päästetä ulkomaanjaksoille Koulutuksen järjestäjän strategiset valinnat Opettajien kielitaito Rahoitus yleensä, rahoitus TE-toimistosta (työvoimapoliittisen koulutuksen asettamat esteet), Tutkintosuoritusten tekeminen ulkomailla vaikeaa Koulutusten lyhyt kesto
Liikkuvuuden kehittämisehdotuksia Liikkuvuuden laatuun tulisi satsata ja liikkuvuutta tulisi toteuttaa kehittämishankkeisiin kytkettynä Liikkuvuuden lisäämiseksi tulisi lisätä tietoa, ohjausta ja yleistä tukea.
Temaattisten verkostojen kehittäminen Selvityksen valossa verkostoissa toimiminen on yleistä (67 %). Aikuiskoulutusorganisaatioiden omia verkostoja on silti niukalti. Aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistä kansainvälistä verkostoitumista tulisi tukea. Alueelliset ja temaattiset aikuiskoulutusorganisaatioiden verkostot edistämään kansainvälisiä kehittämishankkeita ja liikkuvuutta. Aikaiskoulutusorganisaatioiden kansainvälinen kehittämistyö tällä hetkellä lähtee lähinnä omista lähtökohdista - panos/tuotto.
Työelämälähtöisyys Yritysyhteistyö rajoittuu lähinnä työssä oppimiseen yritykset vastaanottavat ulkomaisia opiskelijoita. Työelämän vaatimukset tulisi huomioida kansainvälistymisen suunnittelussa ja työvoimatarpeen ennakoinnissa sekä koulutussisältöjen suunnittelussa. Työelämäkumppanit ja koulutusorganisaatiot yhdessä kansainväliseen kehittämistyöhön. Osaamistarpeiden kartoitus ja ennakointi olisi tässä yhteistyössä tärkeää; mitä taitoja ja osaamista yritykset alueella tarvitsevat.
Yhteistyö tutkintotoimikuntien kanssa Tutkintotilaisuuksien onnistuneet toteutukset ulkomailla edellyttävät koulutuksen järjestäjän ja tutkintotoimikuntien yhteistyötä. Tutkintotoimikuntien erilaiset linjaukset hankaloittavat tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamista ulkomailla. Suunnitelmat tutkintotilaisuuksien suorittamiseksi ulkomailla ovat saattaneet kaatua tutkintotoimikuntien asettamiin rajoituksiin. Tutkintoon valmistavan koulutuksen kestoa joudutaan pidentämään, jos opiskelija haluaa lähteä ulkomaille työssäoppimaan. Lisää vuoropuhelua reunaehdoista. Kansainvälisen liikkuvuuden käytännöt tulisi huomioida jo järjestämislupia haettaessa.
Opetushallinnolle tuen toivomuksia mm. Opetushallinnon tulisi tukea vahvemmin aikuiskoulutuskentän verkostoitumista. Opetushallinnolta toivotaan verkostojen koordinointia ja verkostojen toiminnan tukemista. Tietoa jo olemassa olevista ammatillisen koulutuksen kv-verkostoista Apua hyvien käytäntöjen levittämiseen.
Opetushallinnon tuki liikkuvuuteen Rahoitusta kaivattiin toisaalta pitkäjänteiseen kv-toiminnan kehittämiseen, mutta toivottiin myös kevyempiä, lyhyiden liikkuvuusjaksojen mahdollistavia rahoitusinstrumentteja. Henkilöstöliikkuvuuden osalta rahoitusta tulisi suunnata opettajien tai kouluttajien ja työelämän edustajien yhdessä toteuttamiin opintomatkoihin. Tukea koulutuksen ja työelämän benchmarkkaustoimintaan Kv-yhteyksiä ylläpitäviin tutustumisiin työelämässä Messuihin, seminaareihin ja työelämäjaksoihin osallistuminen ulkomailla. Käytännössä toiveita on pitkälti mahdollista toteuttaa nykyisillä rahoituskanavilla
Kv-kehittämishankkeet Kehittämistyöhön ja kehittämishankkeisiin toivottiin rahoitusta. Teemoja: yleinen koulutuksen kehittäminen vientiä tukevat ohjelmat tietoa selvityksistä, jotka koskevat kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan liittyvän tuotekehityksen tukemisesta kansainvälisen yritysyhteistyön tukemisesta.
Tutkimustoiminnan tekeminen kansainvälisessä yhteistyössä Uudet tuotteet ja palvelut työperusteiseen maahanmuuttoon Mahdollisuudet kehittää koulutusten vientiä Benchmarking-toimintaa Innovaatioiden siirtoa Hyvien käytänteiden jakamista Yhteistyömuotojen ja tuotteiden kehittämistä
Kehittämisehdotuksia kootusti Selvityksen tulosten perusteella tehdyt kehittämisehdotukset aikuisten kansainvälisen toiminnan edistämiseksi. Kehittämisehdotukset 1 7 on kohdistettu koulutuksen järjestäjille ja työelämälle 8 14 opetushallinnolle. Kehittämisehdotukset on esitetty seuraavassa teemoittain niputettuna.
Työelämän tarpeet 1. Työelämän tarpeet tulisi huomioida kansainvälistymisen suunnittelussa, ja työelämää tulisi kannustaa yritysten ja koulutuksen järjestäjien väliseen kv-yhteistyöhön. Erityisesti oppisopimuskoulutuksen kansainvälistymisen osalta oppilaitos-yritys-yhteistyön kehittäminen on avainasemassa. (Koulutuksen järjestäjät ja oppisopimustoimistot)
Yhteistyö tutkintotoimikuntien kanssa 2. Yhteistyö tutkintotoimikuntien kanssa: Tutkintotilaisuuksien onnistuneet toteutukset ulkomailla edellyttävät koulutuksen järjestäjän ja tutkintotoimikuntien yhteistyötä ja vuoropuhelua reunaehdoista. Kansainvälisen liikkuvuuden käytännöt tulisi huomioida jo järjestämislupia haettaessa. (Koul.järj.) 10. Tutkintotoimikuntien käytäntöjen yhtenäistäminen: Tutkintotoimikuntien kv-osaamiseen, käytäntöihin ja asenteisiin tulisi vaikuttaa lisäämällä tiedotusta ja koulutusta. (OPH)
Joustavat opintopolut 3. Aikuisten ohjaamisessa ja henkilökohtaistamisessa on kiinnitettävä huomiota kansainvälisten valmiuksien riittävään saantiin. Kansainvälisen toiminnan suunnittelussa tulisi huomioida opiskelijan kannalta se, että työssäoppimisjakson tulee perustua ensisijaisesti tarpeeseen ja sisältyä henkilökohtaisiin opintoihin. Tällöin liikkuvuuden lisäarvona korostuu sellaisen osaamisen hankkiminen jonka opiskeluun ei ole mahdollisuutta Suomessa. (koulutuksen järjestäjät) 13. Joustavuutta ulkomaanjaksojen toteutukseen: Aikuiskoulutuksen kansainvälisen toiminnan kynnyksen madaltamiseksi voitaisiin soveltaa toimintamallia, jossa painotetaan kokonaistoteutusta ulkomaanjaksojen pituuden sijaan. (Rahoittajat, koul.järj.)
Resursointi 4. Resursointi: Organisaatioiden tulee panostaa kansainvälisen toiminnan riittävään henkilö- ja taloudelliseen resursointiin. Toimintaa ei voida jättää yhden henkilön varaan. Kansainvälistä toimintaa voidaan käynnistää ja avainhenkilöitä sitouttaa liikkuvuuden kautta. (Koulutuksen järjestäjät) 12. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus: Myös Opetushallituksen jakaman valtionavustusrahoituksen tulisi mahdollistaa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden liikkuvuus. (OPH/ OKM)
Tiedottaminen 5. Tiedottaminen: On huolehdittava, että aikuiskoulutuksen opiskelijoille ja henkilökunnalle tiedotetaan aktiivisesti kansainvälisistä mahdollisuuksista. (koulutuksen järjestäjä) 10. Yhteinen tiedottaminen kansainvälistymisen mahdollisuuksista: Eri rahoittajaviranomaisten tulisi lisätä yhteistä tiedotusta kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja rahoituksesta. (OPH ja CIMO)
Verkostoituminen 6. Verkostoitumalla tukea kansainvälistymiseen: Aikuisopiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden toteuttaminen verkostohankkeina lisää kansainvälisen toiminnan vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjien yhteistyötä tulisi lisätä eri teemojen sisällä. Samoin ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen yhteistyötä tulisi toteuttaa ja hyviä käytänteitä jakaa paitsi verkostossa myös organisaatioiden sisällä. (koul.järj.) 11. Aikuiskoulutuksen verkostojen tukeminen: Verkostoitumisen tukemista tulee jatkaa, ja aikuiskoulutuksen osallistuminen kansainvälisiin verkostoihin tulee varmentaa kohdentamalla rahoitusta eri ohjelmien kautta. Verkostoitumisen edistämiseen ja toiminnan tukemiseen tulisi järjestää erilaisia temaattisia seminaareja ja workshoptilaisuuksia. (opetushallinto)
Kotikansainvälistymisen edistäminen 7. Opiskelijoita tulisi kannustaa kansainvälistymiseen oppilaitoksen arjessa. Kansainvälisen yhteistyön toteuttamisessa voidaan hyödyntää myös verkkomahdollisuuksia. Sosiaalisen median käyttöön tulisi kannustaa esimerkiksi projektimaisessa kvtyöskentelyssä, jaksolle valmennuksessa ja opiskelijoiden ulkomaanjaksojen seurannassa. (koulutuksen järjestäjät, mutta myös rahoittajat informaatio-ohjauksella)
Kansainvälistymisen (laatu)kriteerit 8. Aikuiskoulutuksen järjestäjien kansainvälistä toimintaa tukemaan tulisi laatia kansallisesti määritellyt kansainvälistymisen laatukriteerit. (opetushallinto) 9. Kansainvälinen osaaminen ja taidot tulisi tehdä näkyvämmäksi myös tutkinnon perusteisiin, jotta suunnitelmallinen toteutus saadaan osaksi oppilaitosten arkea. (opetushallinto)