MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN LIIKENNESUUNNITELMAT JA LIIKENTEEN TOIMIVUUS

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN LIIKENNESUUNNITELMAT JA LIIKENTEEN TOIMIVUUS Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 Laadittu 06.03.2008 WSP Finland Oy / Reetta Putkonen WSP Finland Oy / Jukka Syvälahti TRAFiX Oy / Jouni Ikäheimo

2 (29) Sisällysluettelo 1 Lähtökohdat... 3 1.1 Suunnittelualue... 3 1.2 Matinkylän metroaseman suunnitelmat... 4 1.3 Liikenne-ennuste... 5 1.4 Länsimetron liityntäpysäköinti... 6 1.5 Bussiterminaali ja linjastosuunnitelma... 7 1.6 Länsimetron hankesuunnitelman mukaisten järjestelyjen toimivuus... 9 2 Maankäyttövaihtoehdot... 12 2.1 Maankäytön suunnittelun lähtökohdat... 12 2.2 Vaihtoehto 1... 12 2.3 Vaihtoehto 2... 14 2.4 Vaihtoehto 3... 15 3 Vaihtoehtojen liikennejärjestelyt ja liikenteellinen toimivuus... 16 3.1 Lähtökohdat ja liikennemäärät... 16 3.2 Liikennejärjestelyperiaatteet, vaihtoehdot 1 ja 2... 17 3.3 Vaihtoehtojen 1 ja 2 Liikenteen toimivuus... 18 3.4 Liikennejärjestelyperiaatteet, vaihtoehto 3... 21 3.5 Vaihtoehdon 3 liikenteen toimivuus... 22 4 Muut tutkitut liikenneverkkovaihtoehdot... 24 5 Päätelmät... 27 LIITTEET...28

3 (29) 1 Lähtökohdat 1.1 Suunnittelualue Työn tavoitteena oli tutkia Matinkylän metroaseman päälle suunniteltavan maankäytön vaikutukset lähiympäristön liikenteen toimivuuteen. Toimivuustarkastelu on rajattu kuvassa 1. Tarkastelut on tehty Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Simulointimallin liikenneverkkopohjana on käytetty nykyistä katuverkkoa, sen kaistamääriä ja liittymiä, mihin on lisätty metroaseman ja siihen liittyvän maankäytön aiheuttaman lisäliikenteen vaatimat liikennejärjestelyt. Kuva 1. Liikennesuunnittelualue Kuvassa 2 on esitetty Länsimetron hankesuunnitelmassa tehty simulointimalli. Hankesuunnitelmassa tutkittiin vain metrosta aiheutuvan lisäliikenteen vaikutukset lähiympäristön liikenneverkkoon.

4 (29) Kuva 2. Länsimetron hankesuunnitelma, simulointiverkko. 1.2 Matinkylän metroaseman suunnitelmat Alueen liikennesuunnittelun lähtökohtana pidettiin Länsimetron hankesuunnitelmaa, jota muokattiin lisämaankäytön mukaan. Länsimetron hankesuunnitelmassa on laadittu esitys metroasemasta ja sen sijainnista (kuva 4) sekä alueen liikenneverkon tarvitsemista muutoksista (kuva 5). Metroaseman pääsisäänkäynti on Piispansillan ja Suomenlahdentien liittymässä. Metroaseman lähiympäristön liikenteellinen toimivuus tutkittiin sekä ilman itäramppeja Länsiväylälle että itäramppien kanssa. Piispansilta levennettiin 2+2 -kaistaiseksi. Ramppisuunnitelmien lähtökohtana on käytetty Tiehallinnon ja Espoon kaupungin selvitystä vuodelta 2006 (Ramboll). Toimivuusanalyysissä Länsiväylä on Ison Omenan kohdalla esitetty 3+3 -kaistaisena. Kuva 3. Metroaseman sijainti ja sisäänkäynnit.

5 (29) Kuva 4. Alueen katuverkon suunnitelma. 1.3 Liikenne-ennuste Matinkylän metroaseman ja siihen liittyvän maankäytön kehittämisen vaikutukset liikenteen toimivuuteen on tutkittu vuoden 2020 ja 2030 liikenne-ennusteilla. Toimivuustarkastelun ajankohdaksi valittiin iltahuipputunti. Liikennemäärät ovat Espoon kaupungin Olarin liikenneverkkoselvitystä varten tehdystä ennusteesta (Olive-malli). Ennustemallia on tarkennettu Ison Omenan ja metroaseman yhteyteen suunnitellun maankäytön mukaan. Simulointimallissa olevat bussilinjat ja vuoromäärät ovat YTV:n Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman luonnoksesta (Ramboll 2007). Vaikka toimivuustarkastelu on rajattu lännessä Tiistiläntien kiertoliittymään, liikenteen kysynnässä on otettu huomioon Suomenlahdentien jatkuminen Suomenojalle asti. Sama oletus on tehty myös YTV:n liityntälinjastosuunnitelmassa. Liikenne-ennusteessa on huomioitu Piispansillalta itään suuntautuvat Länsiväylän rampit. Ennuste on tehty myös ilman itäramppeja, jolloin liikennemäärää on lisätty erityisesti Nelikkotielle. Taulukossa 1 on esitetty Länsimetron hankesuunnitelman mukaisen toimivuustarkastelun liikenne-ennuste vuodelle 2020. Liikenne-ennusteessa on mukana itärampit Länsiväylälle. Simulointiverkon aluejako eli mallin syötinpisteet on esitetty kuvassa 5.

6 (29) Taulukko 1. Hankesuunnitelmassa Matinkylän liikenne-ennuste, IHT from / to 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 SUMMA 1 0 20 90 2 47 0 88 0 34 58 0 339 2 35 0 13 27 42 56 83 0 0 55 0 311 3 213 9 0 58 0 140 49 0 15 33 0 517 4 5 32 125 0 57 258 269 0 54 180 0 980 5 186 94 0 21 0 139 0 0 161 0 0 601 6 0 35 155 313 155 0 2231 0 59 0 0 2948 7 0 0 0 0 0 4113 0 0 0 0 0 4113 8 75 0 50 75 0 100 0 0 0 0 0 300 9 52 0 20 41 63 85 125 0 0 84 0 470 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 178 50 179 457 0 0 0 0 86 0 0 950 SUMMA 744 240 632 994 364 4891 2845 0 409 410 0 11529 Kuva 5. Simulointiverkon syötinpisteet. 1.4 Länsimetron liityntäpysäköinti Matinkylän metroaseman liityntäpysäköintilaitos on sijoitettu maanalle metroaseman ja bussiterminaalin väliin. Suunniteltu pysäköintipaikkamäärä on 350 400 autopaikkaa. Länsimetron hankesuunnitelmassa liityntäpysäköintiin ajetaan Suomenlahdentien ja Markkinakadun kiertoliittymän alla sijaitsevan maanalaisen kiertoliittymän kautta. Samaa kiertoliittymää käytetään myös kulkiessa Ison Omenan nykyiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

7 (29) Kuva 6. Liityntäpysäköintisuunnitelma. Matinkylän metroaseman yhteyteen on sijoitettu noin 500 pyöräpysäköintipaikkaa läntisen ja itäisen sisäänkäynnin yhteyteen. Suurin pyöräpysäköintialue on metroaseman eteläpuolisen raitin yhteydessä, josta on suora sisäänkäyntiyhteys metroasemalle. 1.5 Bussiterminaali ja linjastosuunnitelma Matinkylän metroaseman lähiympäristön bussilinjasto on suunniteltu YTV:n Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa. Sen mukaan bussiterminaalista lähtee yhteensä 85 bussia huipputunnin aikana ja saman verran busseja saapuu terminaaliin. Kun Länsimetro jatkuu Kivenlahteen saakka, lopetetaan Länsiväylälle länteen suuntautuvat liityntäbussilinjat. Kun metro päättyy Matinkylään, huipputunnin aikana yhteensä 36 vuoroa suuntautuu Länsiväylälle. Bussiterminaaliin ajavien lisäksi Piispansillalla, metroaseman kohdalla ajaa 30 paikallisbussia huipputunnin aikana suuntaansa. Näiden reitti ei kulje bussiterminaalin kautta. Bussiterminaalissa on 3 bussien tulolaituria pitkittäin metroaseman sisäänkäynnin läheisyydessä, 10 lähtölaituria peruutuslaitureina, 10 bussien pikapysäköintipaikkaa ja noin 8 taksipaikkaa. Metroasemaa lähimmät katuverkon pysäkit sijaitsevat Piispansillalla, Suomenlahdentien eteläpuolella. Pysäkit on mitoitettu kahdelle bussille.

8 (29) Kuva 7. Matinkylän liityntäbussiterminaalin suunnitelma. Kuva 8. Liityntäbussien linjastosuunnitelma.

9 (29) 1.6 Länsimetron hankesuunnitelman mukaisten järjestelyjen toimivuus Simulointitulosten perusteella on esitetty toimenpiteet, joiden avulla turvataan liikenteen toimivuus katuverkolla, kun Länsimetro aloittaa liikennöinnin. Toimivuustarkastelussa on huomioitu erityisesti bussiliikenteen sujuvuuden varmistaminen. Länsimetron hankesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet: Bussiterminaalista itään ja pohjoiseen Länsiväylälle ja Olariin suuntautuville bussilinjoille omat joukkoliikennekaistat Suomenlahdentielle terminaalin liittymän ja Piispansillan välille sekä Piispansillalle Länsiväylän rampeille saakka; liittymissä muu autoliikenne käyttää joukkoliikennekaistoja kääntymiskaistoina. Suomenlahdentien ja terminaalin kiertoliittymään lännestä terminaaliin saapuville ja itään suuntautuville busseille kiertoliittymään ns. vapaan oikean kaistat. Piispansillan ja Suomenlahdentien liittymään kääntymiskaistat Suomenlahdentielle etelästä ja pohjoisesta. Ajoyhteys busseille nykyiseltä Länsiväylän eteläpuoliselta bussirampilta Markkinakadulle ja pysäkki Markkinakadulle Ison Omenan kohdalle. Alueen liikenneverkon toimivuuden kannalta katuverkkosuunnitelmassa on esitetty Länsiväylän ylittävä Piispansilta 2+2 -kaistaisena ja kääntymiskaistat vasemmalle sekä itärampit Länsiväylälle. Sillan leventäminen on tarpeen ilman itäramppejakin ramppien päiden valoohjattujen liittymien toimivuuden turvaamiseksi. Itärampit vähentävät merkittävästi alueen Länsiväylän suuntaisen katuverkon (Nelikkotie, Kuitinmäentie) liikennekuormitusta, mikä parantaa Piispansillan toimivuutta metroaseman kannalta kriittisellä Suomenlahdentien ja Länsiväylän välillä. Ilman itäramppeja Nelikkotien ja Piispansillan valo-ohjatun liittymän palvelutaso on F eli liittymä ruuhkaantuu pahoin. Taulukossa 2 on esitetty metroaseman lähiverkon katujen simulointien mukaiset vuoden 2020 iltahuipputunnin poikkileikkausliikennemäärät. Liikennemäärät sisältävät bussiliikenteen. Kuvassa 9 on esitetty Piispansillan liittymien palvelutasot ja liikennemäärät vuoden 2020 ennustetulla liikenteen kysynnällä. Taulukko 2. Poikkileikkausliikennemäärät, vuoden 2020 liikenne-ennuste Katu Liikennemäärä, ei ramppeja, iltahuipputunti 2020 Liikennemäärä, itärampit, iltahuipputunti 2020 Suomenlahdentie 2020 2360 Piispansilta, väli Suomenlahdentie - Nelikkotie 2580 2620 Piispansilta, väli Nelikkotie Länsiväylä 2300 2370 Piispansilta Länsiväylän pohjoispuolella 1560 1700 Nelikkotie 1130 900

10 (29) Nelikkotie F jos ei itäramppeja Kuva 9. Piispansillan liittymien liikennevirrat ja palvelutasot, vuoden 2020 liikenne-ennuste. Kuva 10. Kehä II:n ja Länsiväylän eritasoliittymän tilavaraussuunnitelma (Ramboll 2006)

11 (29) Kuva 11. Matinkylän metroaseman seudun tavoiteverkko, ilman uutta maankäyttöä metroaseman päällä.

12 (29) 2 Maankäyttövaihtoehdot 2.1 Maankäytön suunnittelun lähtökohdat Tutkittuja maankäyttövaihtoehtoja on kolme ja ne pohjautuvat edellisessä kappaleessa esiteltyyn Länsimetron hankesuunnitelmaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa metroaseman päälle on suunniteltu erillinen rakennus, joka on mahdollista liittää osaksi kauppakeskusta Suomenlahdentien ylittävällä yhdyskäytävällä. Toisessa vaihtoehdossa metroaseman päälle rakennetaan kauppakeskuksen jatke, joka on rakennettu myös Suomenlahdentien päälle. Kolmannessa vaihtoehdossa Suomenlahdentie siirretään nykyiseltä paikalta etelämmäksi ja kauppakeskusta laajennetaan pysäköintitasoa myöten yhtenäisesti metroaseman päälle. Esitetyt asemapiirrokset kuvaavat lopullista tilannetta, jossa metro jatkaa Kivenlahteen saakka ja bussiterminaali on voitu supistaa Länsimetron hankesuunnitelmassa esitetystä terminaalista noin puoleen. Suunnitellun lisämaankäytön tarvitsema pysäköinti on sijoitettu metroaseman päälle. Hankesuunnitelmassa esitetyn liityntäpysäköinnin lisäksi on suunniteltu kaksi kerrosta muuta pysäköintiä. Pysäköinti on suunniteltu maankäyttösuunnitelman yhteydessä. Tavoitteena on yhdistää kauppakeskuksen nykyinen maanalainen pysäköintilaitos uuteen pysäköintilaitokseen siten, että nykyistä Piispansillan sisäänkäyntiramppia voidaan hyödyntää myös uuden pysäköintilaitoksen sisäänkäynnissä. 2.2 Vaihtoehto 1 Länsimetron hankesuunnitelman mukaisen metroaseman päällä on yhteensä noin 35000 ke-m 2 liike-, toimisto- ja asuintilaa. Myöhemmin metron jatkuessa Kivenlahteen liiketilaa on lisättävissä noin 5800 ke-m 2, jolloin kerrosalaa yhteensä 40800 ke-m 2. Nykyinen kauppakeskus ja uusi maankäyttö on kytketty yhteen Suomenlahdentien ylittävällä katetulla sillalla ja maanalaisella tunnelilla (yhteys metroasemalle). Liikenneverkko on pääosin nykytilanteen ja Länsimetron hankesuunnitelman mukainen. Alueen maankäytön ja siten pysäköinnin lisääntymisen vuoksi tarvitaan maanalaisesta pysäköinnistä lisäyhteydet Suomenlahdentielle ja Piispansillalle (2 uutta ajoramppia). Ison Omenan nykyinen maanalainen pysäköinti ja metroaseman yhteydessä oleva pysäköinti on yhdistetty Suomenlahdentien ali, nykyisen maanalaisen kiertoliittymän avulla. Jotta Piispansillan nykyistä sisäänajoramppia voidaan hyödyntää myös uuden pysäköintilaitoksen sisäänajoon, tarvitaan toinen yhteys nykyisen ja uuden pysäköintilaitoksen väliin. Muuten tämä liikenne kuormittaa turhaan maanalaista kiertoliittymää. Toinen maanalainen ajoyhteys voisi sijaita esimerkiksi Piispansillan länsireunalla.

13 (29) Kuva 12. Matinkylän metroaseman maankäyttö. Vaihtoehto 1 (Arkkitehdit Tommila 30.10.2007). Kuva 13. Maanalainen pysäköintilaitos. (Arkkitehdit Tommila 30.10.2007)

14 (29) 2.3 Vaihtoehto 2 Toisessa maankäyttösuunnitelman vaihtoehdossa Länsimetron hankesuunnitelman mukaisen metroaseman päälle on suunniteltu rakennettavaksi yhteensä noin 39000 ke-m 2 liike- ja asuintilaa. Myöhemmin metron jatkuessa Kivenlahteen liiketilaa on lisättävissä noin 5800 kem 2, jolloin kerrosalaa on yhteensä noin 44800 ke-m 2. Uusi maankäyttö ylittää Suomenlahdentien. Nykyinen Ison Omenan pysäköintitalo puretaan pois. Liikenneverkko on pääosin nykytilanteen ja Länsimetron hankesuunnitelman mukainen. Alueen maankäytön ja siten pysäköinnin lisääntymisen vuoksi tarvitaan pysäköinnistä lisäyhteydet Suomenlahdentielle ja Piispansillalle (2 uutta ajoramppia). Ison Omenan nykyinen maanalainen pysäköinti ja metroaseman päälle rakennettava pysäköinti on yhdistetty Suomenlahdentien ali. Kuva 14. Matinkylän metroaseman maankäyttö. Vaihtoehto 2 (Arkkitehdit Tommila 29.11.2007). Kuva 15. Maanalainen pysäköintilaitos. (Arkkitehdit Tommila 29.11.2007)

15 (29) 2.4 Vaihtoehto 3 Kolmannessa maankäyttösuunnitelman vaihtoehdossa Suomenlahdentietä siirretään nykyisestä paikasta etelämmäksi puiston reunaan. Metroasema on siirretty hankesuunnitelman mukaisesta paikasta hieman pohjoiseen nykyisen kauppakeskuksen ja siirretyn Suomenlahdentien väliin. Metroaseman päälle on suunniteltu kauppakeskuksen jatke. Nykyinen pysäköintitalo puretaan. Uutta maankäyttöä on yhteensä 37000 ke-m 2, kun metro päättyy Matinkylään. Metron jatkuessa Kivenlahteen kerrosalaa voidaan lisätä noin 7000 ke-m 2, jolloin uutta kerrosalaa on yhteensä 44000 ke-m 2. Kuva 16. Matinkylän metroaseman maankäyttö. Vaihtoehto 3 (Arkkitehdit Tommila 29.11.2007). Nykyisen Ison Omenan eteläpuolinen liikenneverkko ja pysäköintiyhteydet uudistuvat kokonaan. Ku- Kuva 17. Maanalainen pysäköintilaitos. (Arkkitehdit Tommila 30.10.2007)

16 (29) 3 Vaihtoehtojen liikennejärjestelyt ja liikenteellinen toimivuus 3.1 Lähtökohdat ja liikennemäärät Maankäyttövaihtoehtojen liikennejärjestelyiden mitoitus ja liikenteen toimivuus on tutkittu Länsimetron hankesuunnitelman yhteydessä laaditulla simulointimallilla, johon on lisätty uuden maankäytön mukainen liikennetuotos. Tarkastelut on tehty vuoden 2030 liikenneennusteilla (Olive-malli 2030). Tarkasteluajankohdaksi on valittu iltahuipputunti. Taulukossa 3 on esitetty simulointimallien lähtö- ja määränpäämatsiisi, aluejako on esitetty kuvassa 18. Taulukko 3. Maankäyttövaihtoehtojen lähtö- ja määränpäämatriisi. from / to 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 summa 1 0 23 137 4 57 0 76 0 39 70 0 28 0 434 2 41 0 15 31 49 64 95 0 0 62 0 0 0 357 3 265 10 0 86 0 170 37 0 17 24 0 91 0 700 4 9 37 183 0 57 332 251 0 62 200 0 69 2 1202 5 200 108 0 13 0 122 0 185 0 69 2 699 6 0 40 172 314 155 0 2523 0 67 0 61 2 3334 7 0 0 0 0 0 4491 0 0 0 0 0 0 0 4491 8 75 0 50 75 0 100 0 0 0 0 0 0 300 9 60 0 23 47 72 96 142 0 0 95 0 0 0 535 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 400 58 124 514 0 0 0 0 98 0 0 81 2 1277 12 64 0 0 41 53 73 103 0 0 66 0 0 0 400 13 0 0 2 2 4 2 2 0 2 0 0 0 0 14 summa 1114 276 706 1127 447 5450 3229 0 470 517 0 399 8 13743 Kuva 18. Simulointimallien syötinpisteet. Hankesuunnitelman mukainen katuverkko ei ole kapasiteetiltaan riittävä uuden maankäytön mukaiselle liikennetuotokselle. Toimiva liikenneverkko vaatii lisäyhteyksiä katuverkolta pysäköintilaitokseen sekä parannuksia katuverkkoon. Maankäyttövaihtoehdoissa 1 ja 2 katuverkko ja pysäköintiyhteydet ovat samanlaiset. Vaihtoehdossa kolme simulointiverkkoa on muu-

17 (29) tettu suunnitelmien mukaiseksi, mutta syötinpisteet ja liikenteen kysyntä on samat kuin vaihtoehdossa 1-2. 3.2 Liikennejärjestelyperiaatteet, vaihtoehdot 1 ja 2 Liikennejärjestelyt ovat Länsimetron hankesuunnitelman mukaiset lukuun ottamatta kahta pysäköintiin johtavaa ramppia. Koko suunnittelualueen liikennesuunnitelma on liitteenä 1, kuvassa 19 on esitetty liikennesuunnitelma Suomenlahdentien osalta. Nykyisten Suomenlahdentien pysäköintiramppien kapasiteetti ei riitä metroaseman päälle suunnitellun liike- ja asuntorakentamisen aiheuttamalle pysäköintitarpeelle. Pysäköintiliikennettä on hajotettava nykyistä laajemmalle alueelle katuverkossa. Toinen lisättävä ramppi johtaa keskitason pysäköinnistä (+1,4) ja mahdollisista uusista huoltotiloista Tiistiläntien kiertoliittymään. Toinen ramppi johtaa ylimmän tason (+4,9) pysäköinnistä Piispansillalle. Rampille ajetaan etelästä ja rampilta pääsee kääntymään vain pohjoiseen. Metron liityntäpysäköinti syötetään kauppakeskuksen nykyisen maanalaisen pysäköinnin kanssa yhteisestä jo olemassa olevasta kiertoliittymästä. Oleellisimat muutokset nykytilaan nähden metroaseman ympäristön katuverkossa ovat: Kaksi uutta pysäköintiramppia Tiistiläntien kiertoliittymän suurentaminen lisärampin vuoksi (mahtuu nyk. katualueelle). Kääntymiskaista Suomenlahdentieltä lännestä terminaaliin. Ison Omenan kiertoliittymän ohittava kaista terminaalista Suomenlahdentielle itään. Busseille oma kaista em. kiertoliittymästä Piispansillalle. Piispansillan uudet pysäkkijärjestelyt. Piispansillalle oma vasemmalle kääntymiskaista etelästä Suomenlahdentielle. Polkupyörille varataan säilytystilat terminaalin eteläpuolella olevan itä- länsisuuntaisen kevyen liikenteen raitin varrelle sekä metron läntisen sisäänkäynnin läheisyyteen. Kuva 19. Vaihtoehdon 1-2 liikennesuunnitelma.

18 (29) 3.3 Vaihtoehtojen 1 ja 2 Liikenteen toimivuus Lisäyhteydet pysäköintilaitokseen parantavat katuverkon toimivuutta erityisesti Suomenlahdentiellä. Piispansillalta pysäköintiin ajavista suurin osa käyttää nykyistä Piispansillan sisäänajoramppia ja tulevat ulos uudesta silmukkarampista. Simulointitulosten mukaan ajoneuvot pääsevät liittymään hyvin Piispansillalle silmukkarampista. Pysäköintilaitoksen sisään- ja uloskäynnin toimivuuden kannalta on tärkeää, että kauppakeskuksen nykyisestä pysäköintilaitoksesta on yhteys uuteen pysäköintilaitokseen. Muuten pohjoisesta uuteen pysäköintilaitokseen ajavat kuormittavat turhaan Suomenlahdentien ja Piispansillan valo-ohjattua liittymää ja nykyistä pysäköintiramppia Suomenlahdentieltä ja maanalaista kiertoliittymää. Simulointitulosten perusteella Tiistiläntien ja Suomenlahdentien viisihaarainen kiertoliittymä toimii hyvin. Kiertoliittymän uutta pysäköintiramppia käyttävät Suomenlahdentietä länteen päin suuntaavat ajoneuvot. Myös huoltoliikenne käyttää tätä ramppia ajaessaan uuteen huoltotilaan. Suomenlahdentien jatkaminen Suomenojalle vähentää liikennettä Piispansillalta ja Länsiväylän rampeilta. Itärampit puolestaan parantavat Nelikkotien toimivuutta. Suomenlahdentien ja nykyisen itäpuoleisen pysäköintirampin toimivuuden kannalta on tärkeää, että Piispansillan liikennevalot ovat päävirran osalta synkronoitu. Päävirta kulkee Suomenlahdentieltä Piispansiltaa pohjoiseen ja toisinpäin. Piispansillalla on lyhyt liittymäväli Suomenlahdentien ja Nelikkotien välillä. Suomenlahdentieltä pohjoiseen kääntyvät eivät mahdu jonottamaan Nelikkotien eteläpuolelle. Jos ajoneuvot eivät pääse pysähtymättä jatkamaan Nelikkotien liittymästä, Nelikkotien valo-ohjaus vaikuttaa Suomenlahdentien ja jopa pysäköintirampin jonoutumiseen. Ilman itäramppeja Nelikkotien ja Piispansillan liittymässä sekä pohjoisen että itäsuunnan liikennevirrat ovat suuret ja valojen suunnittelu mahdotonta siten, että kaikki suunnat olisivat välityskyvyltään riittävät. Liikennesuunnitelman mukaisen katuverkon viivytykset on esitetty kuvassa 22. Simulointituloksissa viivytykset on laskettu siten, että yksittäisen ajoneuvon toteutuneesta matka-ajasta on vähennetty nopeusrajoitusten mukainen matka-aika. Jokaiselle linkille on laskettu keskiarvo ajoneuvokohtaisesta viivytyksestä [sek./ajon.] ja se on esitetty värein. Sininen tarkoittaa nollaviivytystä ja punainen maksimiviivytystä, jolle on annettu arvo 30 sekuntia. Mikäli linkin keskimääräinen viivytys on suurempi, linkki on oranssi. Kaikilla linkeillä keskimääräinen viivytys on alle 60 sekuntia/ajoneuvo.

19 (29) Kuva 20. Paramics verkko ja yhteydet pysäköintilaitoksiin. Kuva 21. Simulointitilanne lisämaankäytön mukaisesta liikennetilanteesta.

20 (29) Kuva 22. Liikenteen viivytykset, 0-30 sekuntia / ajoneuvo.. (punainen viivytys 30 sek., oranssi viivytys 30-60 sek.)

21 (29) 3.4 Liikennejärjestelyperiaatteet, vaihtoehto 3 Kolmannessa vaihtoehdossa Suomenlahdentie ja metron bussiterminaali vaihtavat paikkaa verrattuna edellisiin vaihtoehtoihin. Terminaali liittyy kiinteästi Ison Omenan liikerakennuksen kylkeen. Terminaalin mitoitus on sama kuin muissakin vaihtoehdoissa. Nykyiset pysäköintiin menevät rampit Suomenlahdentiellä puretaan ja sama ramppiratkaisu rakennetaan uudelle paikalle. Samalla Markkinakadun kiertoliittymää siirretään länteen päin, jotta bussiterminaalissa kiertävä liikenne on irti Markkinakadusta. Näiltä osin liikennesuunnitelma poikkeaa Arkkitehdit Tommila Oy:n VE 3:n asemapiirroksesta. Suomenlahdentien ja Tiistiläntien kiertoliittymä on suunniteltu kaksikaistaiseksi. Sen kokoa on suurennettu ja siihen on lisätty mahdollisesti toteutettava Piispanportin jatke. Kiertoliittymä mahtuu kaavan mukaiselle katualueelle. Pysäköinnin lisärampit kiertoliittymästä ja Piispansillalta tarvitaan kaikissa kolmessa vaihtoehdossa maankäytön kasvun aiheuttaman lisäpysäköintitarpeen vuoksi. Kuten edellisissä vaihtoehdoissa Piispansillan pysäköintirampilta voi kääntyä vain oikealle, vaikka se on tässä vaihtoehdossa sijoitettu Suomenlahdentien läheisyyteen. Ramppi ei ole yhteydessä Piispansillan ja Suomenlahdentien valo-ohjattuun liittymään. Myös Markkinakadun kiertoliittymä on osittain kaksikaistainen. Se helpottaa bussien kulkua liittymässä. Samalla Suomenlahdentien kasvavalle liikenteelle saadaan kaksi läpimenevää kaistaa lännestä itään. Piispansillan bussipysäkit on sijoitettu ennen Suomenlahdentien liittymää, jolloin metromatkustajien ei tarvitse käyttää Piispansillan suojateitä. Saattoliikenteelle on pysähtymistilat molemmin puolin katua sekä Suomenlahdentiellä että Piispansillalla. Metromatkustajien ja autoliikenteen kannalta tämän vaihtoehdon kaksi oleellisinta etua verrattuna edellisiin vaihtoehtoihin ovat: - metroasema bussiterminaaleineen liittyy kiinteästi kauppakeskukseen - autoliikenteen toimivuus Piispansillalla paranee Suomenlahdentien ja Nelikkotien liittymävälin kasvaessa.

22 (29) Kuva 23. Luonnos maankäyttövaihtoehdon liikennejärjestelyistä (WSP Finland Oy / Jukka Syvälahti) 3.5 Vaihtoehdon 3 liikenteen toimivuus Vaihtoehdossa kolme liikenteen toimivuus Piispansillalla paranee verrattuna edellisiin vaihtoehtoihin, sillä liittymäväli Nelikkotien ja Suomenlahdentien liittymien välissä pitenee. Piispansilta kestää paremmin häiriötilanteita eikä sen jonoutuminen vaikuta yhtä nopeasti Suomenlahdentien ja pysäköintirampin toimivuuteen. Myös Nelikkotien ja Piispansillan liittymän liikennevalosuunnittelu helpottuu. Samoin pohjoisesta ja idästä tullessa kaistanvaihdoille on pidempi matka Piispansillalla Nelikkotien ja Suomenlahdentien liittymien välissä. Bussiterminaalin siirtyessä pohjoispuolelle suurin osa busseista ei voi hyödyntää vapaata oikeaa liittyessä terminaalista Suomenlahdentien kiertoliittymään. Bussit joutuvat väistämään Suomenlahdentien idästä länteen suuntautuvaa liikennettä (ennuste 400 ajon/h). Bussien saapuminen bussiterminaaliin on puolestaan edellisiä vaihtoehtoja sujuvampi. Simulointitulosten perusteella liikennesuunnitelma toimii hyvin vuoden 2030 ennustetulla liikennemäärällä.

23 (29) Kuva 24. Simulointitilanne vaihtoehdon kolme mukaisella liikennejärjestelyillä. Kuva 25. Liikenteen viivytykset 0-30 sekuntia / ajoneuvo. (punainen viivytys 30 sek., oranssi viivytys 30-60 sek.).

24 (29) 4 Muut tutkitut liikenneverkkovaihtoehdot Laadittujen toimivuusanalyysien yhteydessä on tutkittu myös kahden uuden katuyhteyden vaikutuksia alueen liikenneverkon toimivuuteen. Vaihtoehdossa B lisättiin uusi katuyhteys pohjois-eteläsuunnassa Länsiväylän ali. Suunnitelmaluonnos kadun sijainnista on esitetty liitteessä 2. Vaihtoehdossa C lisättiin ajoyhteys Nelikkotieltä metroaseman päälle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Vaihtoehdossa D oli molemmat katuyhteydet. Simulointituloksissa uusien katuyhteyksien vaikutuksia verrattiin vaihtoehtoon A, jossa ei ole kumpaakaan katuyhteyttä. Sen liikennejärjestelyt ovat edellisessä kappaleessa esitetyn vaihtoehdon 1 ja 2 mukaiset. Taulukossa 4 on esitetty eri vaihtoehtojen vuoden 2030 iltahuipputunnin katuosuuksien liikennemääriä. Versio B, Piispanportin jatke matinkylään Versio C, yhteys Nelikkotie metroparkki Kuva 26. Simulointiverkko uusilla katuyhteyksillä.

25 (29) Taulukko 4. Vaihtoehtojen poikkileikkausliikennemäärät. Versio A Versio B Versio C Versio D Sillalla pohjoiseen 1256 1076 1268 1032 Sillalla etelään 1544 1240 1512 1304 Nelikkotiellä itään 360 372 272 292 Nelikkotiellä länteen 652 652 592 588 Suomenlahdentiellä itään* 404 408 404 420 Suomenlahdentiellä länteen* 1172 1068 1084 1184 Tie pohjoiseen (pohjoiseen) 224 272 Tie pohjoiseen (etelään) 292 188 Uusi yhteys Nelikkotielle (maan alta) 80 80 Uusi yhteys Nelikkotielle (maan alle) 72 72 Uusi katuyhteys Piispanportista Matinkylään vähentää Piispansillan liikennettä Länsiväylän kohdalla noin 500 ajon./ h eli yhteys parantaa Piispansillan liikenteen toimivuutta Suomenlahdentien ja Kuitinmäentien välillä. Varsinkin poikkeustilanteiden vaikutukset jäävät nykyistä vähäisemmiksi mikäli Isosta Omenasta on sujuva toinen yhteys Olariin. Lisäksi uusi katuyhteys yhdistää alueen kaupallisia toimintoja toisiinsa ja luo joukkoliikenteelle uuden reittimahdollisuuden. Kuva 27. VE B (Piispanportin jatke), liikenneverkon viivytykset 0-30 sekuntia / ajoneuvo. (punainen viivytys 30 sek., oranssi viivytys 30-60 sek.).

26 (29) Uusi yhteys Nelikkotieltä metroaseman maankäytön pysäköintilaitokseen vähentää Nelikkotien liikennettä noin 150 ajon./h. Koska liikenneverkossa on jo oletettu itärampit Länsiväylälle toteutetuiksi ei kyseisellä yhteydellä ole merkittävää vaikutusta liikenneverkon toimivuuteen tai pysäköintilaitosten saavutettavuuteen. Kuva 28. VE C (yhteys Nelikkotielle), liikenneverkon viivytykset 0-30 sekuntia / ajoneuvo. (punainen viivytys 30 sek., oranssi viivytys 30-60 sek.).

27 (29) 5 Päätelmät Metroaseman yhteyteen suunniteltu maankäyttö ja lisäpysäköinti suunnitellussa laajuudessa ei aiheuta katuverkolla lisäongelmia, jos: Pysäköintilaitokseen rakennetaan uudet ajoyhteydet Suomenlahdentien ja Tiistiläntien kiertoliittymästä sekä Piispansillalta (lohenpyrstöliittymänä). Nykyinen Ison Omenan maanalainen pysäköintilaitos ja uusi metron yhteyteen tehtävä pysäköintilaitos yhdistetään liikenteellisesti vähintään ajokäytävällä. Pysäköintiramppien käyttö jaetaan eri kerroksille. Suomenlahdentien maanalaisesta kiertoliittymästä pääsee vain Ison Omenan nykyiseen pysäköintiin ja liityntäpysäköintiin. Tai vaihtoehtoisesti kiertoliittymästä pääsee Ison Omenan koko maanalaiseen pysäköintilaitokseen, jolloin liityntäpysäköinti käyttää rakennettavaa uutta ajoramppia joko Piispansillalta tai Tiistiläntien kiertoliittymästä. Piispansillan valo-ohjaus on yhteen kytketty siten, että päävirta kulkee Suomenlahdentieltä pohjoiseen ja pohjoisesta Suomenlahdentielle. Bussiliikenteen sujuvuus turvataan omilla kaistoilla, kuten Länsimetron hankesuunnitelmassa on esitetty, Suomenlahdentien kiertoliittymän vapaalla oikealla ja välivaiheen aikana, kun metro päättyy Matinkylään, rakennetaan Länsiväylän rampilta väliaikainen bussiyhteys Markkinakadulle. Tutkituista metroaseman yhteyteen toteutettavista maankäyttö ja liikenneverkkoratkaisuista vaihtoehtoa C (Suomenlahdentie siirretty) voidaan pitää liikenteellisesti ja toiminnallisesti parhaana, koska se yhdistää selkeimmin metroaseman ja Ison Omenan ja siirtää Suomenlahdentien liittymän kauemmas Nelikkotien liittymästä mikä parantaa Piispansillan liikenteen toimintavarmuutta. Kyseisen vaihtoehdon miinuksena voidaan pitää korkeita rakentamiskustannuksia merkittävien katusiirtojen ja rakenteiden purkamisten vuoksi (pysäköintitalo, nykyinen Suomenlahdentie ja nykyiset ramppiratkaisut). Tutkitusta muista verkkoversioista uudella katuyhteydellä Piispanportista Matinkylään olisi merkittävä positiivinen vaikutus alueen liikenneverkon toimintavarmuuteen ja saavutettavuuteen. Sen sijaan yhteys Nelikkotieltä metroaseman maankäytön pysäköintiin ei ole niin hyödyllinen että sitä kannattaisi toteuttaa liikenneverkkoon, jossa on Länsiväylän itärampit toteutettuna.

LIITTEET LIITE 1 Länsimetro + metroaseman maankäyttö, vaihtoehtojen 1 ja 2 liikenneverkkoluonnos WSP Finland 02/2008 Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0

29 (29) LIITE 2 Piispanportin orsi, alustava idealuonnos. Jukka Syvälahti WSP Finland 11/2007