PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Finland Oy Pori 2004

Kansikuva: Iso kuva: Pääliikenneverkko Porin seudulla (www.pori.fi) Pikkukuvat ylhäältä alas: Porin lentoasema (www.pori.fi), Tuulipuisto Mäntyluodossa (www.pori.fi), Porin matkakeskus (R. Vaarala, Liidea Oy), Mäntyluodon satama (www.pori.fi). Julkaisua saatavana: http://www.pori.fi/rak/rak1/katuinfo/polis.htm Satakuntaliitto Pohjoisranta 11 PL 260 28101 PORI Puhelinvaihde (02) 620 4300 Fax. (02) 620 4301

TIIVISTELMÄ Pääliikenneverkko koostuu tietyn, esimerkiksi työssäkäyntialueen (tässä tapauksessa Porin seutu) tärkeimpien väylien muodostamasta verkosta. Tällaisia väyliä ovat seudun kuntien välisille liikennevirroille oleelliset yhteydet sekä seudulle ja seudulta johtavat pääväylät. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kuuluvassa pääliikenneverkkoselvityksessä kuvataan seudun nykyinen pääliikenneverkko, arvioidaan verkon kehittämistarpeita sekä esitetään näkemys pääliikenneverkon tavoitteellisesta tilasta. Lisäksi suunnitelma sisältää tavoitetilan edellyttämiä kehittämisehdotuksia ja niiden priorisoinnin. Suunnittelualueeseen kuuluvat vuoden 2003 seutukuntajaon mukaiset Karhukunnat eli Harjavallan, Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Kullaan, Luvian, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun kunnat. Porin seudun pääliikenneverkon rungon muodostavat Helsingin, Tampereen, Turun, Vaasan ja Jyväskylän suuntiin johtavat valta- ja kantatiet, joita täydentävät Pori - Tampere rautatie, lentoyhteydet Porista Helsinkiin sekä Porin satama vesiväylineen. Verkkoon kuuluu myös seudun sisäisen liikenteen kannalta tärkeitä maantieyhteyksiä, joista mainittakoon maantiet 269, 272, 2440, 2660 sekä 2460. Nykyisen pääliikenneverkon suurimmat ongelmat ja kehittämistarpeet liittyvät liikenneturvallisuuteen sekä verkon jäsentelyyn. Sen sijaan suuria yhteyspuutteita ei pääliikenneverkolla ole. Liikennejärjestelmäsuunnitelman pääliikenneverkkoa koskevat tavoitteet ovat työn aikana täsmentyneet seuraaviksi: 1. Parannetaan pääliikenneverkon turvallisuutta valtakunnalliselle tasolle. 2. Tarjotaan turvalliset, toimivat, luotettavat ja ennustettavat päätieyhteydet. 3. Turvataan erityisesti tärkeimpien valtatieyhteyksien toimivuus ja yhteydet satamaan. 4. Tieverkon kunto turvataan ja päätieverkon rakenteellista kuntoa parannetaan. 5. Edistetään nopean rautatieyhteyden toteuttamista ja tarjotaan hyvät edellytykset rautateiden tavaraliikenteelle. 6. Turvataan vesiliikenteen toimintaedellytykset ja sataman kilpailukyky. 7. Reittilentoliikenteen edellytyksiä ylläpidetään ja kehitetään alueellisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pääliikenneverkon kehittämisehdotukset perustuvat seudulle aiemmin tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin, Karhukuntien näkemyksiin sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman (POLIS) projektiryhmän työhön. Tärkeimpiä kehittämisehdotuksia ovat o tasoristeysten poisto Pori Tampere -radalta o Mäntyluodon vesiväylän syventäminen 12 m:iin o vt 8 Pori Söörmarkku uusi tien linjaus o Pohjoisen satamatien (mt 272) jatke o kevyen liikenteen väylät (vt 8 Luvia-Pori, vt 23 Söörmarkku- Noormarkku, mt 269) sekä o liittymien parantaminen (mm. Torttila, mt 2652 Ulasoori, pt 12885 Masia, pt 12876 Niittymaa).

ESIPUHE Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään laajana yhteistyöhankkeena, jonka osapuolina toimivat Satakuntaliitto, Tiehallinto, Länsi- Suomen lääninhallitus sekä Harjavallan, Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Kullaan, Luvian, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun kunnat. Suunnittelutyötä vetää Porin kaupunki ja projektisihteerinä toimii Ramboll Finland Oy. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kuuluu viisi osateemaa, jotka ovat: - Liikenneturvallisuus - Joukkoliikenne - Pääliikenneverkko - Elinkeinoelämän kuljetukset - Kevyt liikenne Pääliikenneverkko -osaselvityksen tekemistä on ohjannut Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (POLIS) projektiryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: - Markku Setälä, pj Porin kaupunki - Jukka Moilanen Satakuntaliitto - Toivo Javanainen Tiehallinto, Turun tiepiiri - Hanna Kari Tiehallinto, Turun tiepiiri - Pertti Postinen Länsi-Suomen läänihallitus - Juhani Ramberg Harjavallan kaupunki - Mikko Polvenlahti Kullaan kunta - Pertti Nikmo/ Kari Ojalahti Luvian kunta - Seppo Vaahtio Nakkilan kunta - Markku Mäkitalo Noormarkun kunta - Mika Hatanpää Pomarkun kunta - Jukka Kotiniemi Ulvilan kaupunki - Sanna Välimäki, siht. Ramboll Finland Oy Projektiryhmä on kokoontunut työn aikana 7 kertaa. Lisäksi työtä on valvonut pienempi POLIS-työryhmä, jossa ovat olleet edustettuina Porin kaupunki, Satakuntaliitto, Tiehallinto ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Lisäksi selvityksen tekijät ovat erikseen olleet yhteydessä suunnittelualueen kuntiin kuntien omien kehittämistarpeiden kokoamiseksi. Pääliikenneverkkoselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet DI Riikka Aaltonen ja DI Eija Riihimäki. Pori, joulukuu 2004

7 Sisältö 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 9 1.1 Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu 9 1.2 Selvityksen tavoite, rakenne ja menetelmät 9 2 SUUNNITTELUALUE 11 2.1 Sijainti ja asema 11 2.2 Väestö 11 2.3 Työpaikat ja elinkeinorakenne 12 2.4 Alueellinen kehitys 14 2.5 Kaavoitustilanne ja maankäyttövaraukset 15 3 TAVOITTEET 18 3.1 Suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet 18 3.2 Porin seudun liikennejärjestelmän tavoitteet 18 3.3 Porin seudun pääliikenneverkon tavoitteet 19 4 PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 20 4.1 Pääliikenneverkon nykytila 20 4.1.1 Suunnittelualueen nykyinen pääliikenneverkko 20 4.1.2 Tie- ja katuverkko 21 4.1.3 Rautatieverkko 23 4.1.4 Lentoliikenteen verkko 24 4.1.5 Vesiliikenteen verkko 24 4.1.6 Satamat ja terminaalit 25 4.2 Pääliikenneverkon ongelmia ja kehittämistarpeita 26 5 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN 31 5.1 Satakunnan maakuntaohjelma 31 5.2 Infraministerityöryhmän linjaukset 31 5.3 Tiehallinnon suunnitelmat 32 5.3.1 Turun tiepiirin pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat 32 5.3.2 Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma 33 5.3.3 Yhteysvälien kehittämishankkeet 35 5.4 Yhteenveto tärkeimmistä liikenneverkon kehittämistarpeista 36

8 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 37 6.1 Kehittämisehdotusten muodostaminen 37 6.2 Liikenneturvallisuus 37 6.3 Kytkennät valtakunnanverkkoon 38 6.4 Verkon jäsentäminen 39 6.5 Kapasiteettivaraukset 40 6.6 Maankäyttövaraukset 40 6.7 Kehittämisehdotusten vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen 41 7 PORIN SEUDULLA 2025 43 7.1 Asema valtakunnan liikenneverkossa 43 7.2 Tie- ja katuverkko 44 7.3 Rautatieverkko 44 7.4 Lentoliikenteen verkko 44 7.5 Vesiliikenteen verkko 45 7.6 Satamat ja terminaalit 45 8 JATKOTOIMENPITEET 46 8.1 Aiesopimukseen kirjattavat painopistealueet 46 8.2 Toimenpiteiden toteuttaminen 46 9 LÄHTEET 48 10 LIITTEET 50

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 9 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (POLIS) on liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma, joka tukee maakunnan aluerakenteen sekä elinkeino- ym. toiminnan kehittämistavoitteita ottaen huomioon koko seudun kehittämisen yhteiset tavoitteet. Suunnittelussa käsitellään kaikkia liikennemuotoja ja sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Suunnitelmalla haetaan erityisesti eri toimijoiden yhteisiä kehittämisperiaatteita ja -hankkeita. Porin seudun liikennejärjestelmän suunnittelu käynnistyi vuonna 2000 asukkaiden ja sidosryhmien odotusten selvittämisellä. Suunnittelua jatkettiin liikennejärjestelmän ohjelmointityöllä, jossa kuvattiin seudun nykyisen liikennejärjestelmän tilaa ja määriteltiin kehittämisen painopistealueet. Keskeisenä päämääränä pidettiin seudullisen liikenteellisen yhteistyön vakiinnuttamista. Kärkitehtävät kohdistuvat elinkeinoelämän kuljetustarpeiden turvaamiseen sekä pää- että alemmalla verkolla, joukkoliikenteen palvelutason yhtenäistämiseen, pääliikenneverkon palvelutason kehittämiseen, kevyen liikenteen palvelutason parantamiseen sekä liikenneturvallisuuden ongelma-alueiden poistamiseen. Ohjelmointivaiheen jälkeen Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu jatkui tavoitteiden määrittelyllä alkuvuodesta 2003. Porin seudun liikennejärjestelmälle asetetut tavoitteet on johdettu valtakunnallisista, maakunnallisista ja eri laitosten tavoitteista. Valtakunnallisen liikennejärjestelmän yleisen kehittämisen tavoitteet on esitetty Liikenne- ja viestintäministeriön sekä väylälaitosten ohjelmissa ja strategioissa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa otetaan huomioon myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tavoitteet. Lisäksi tavoitteiden asettelussa on otettu huomioon seudullisten suunnitelmien ja kuntien yleiskaavojen tavoitteet sekä ohjelmointityön aikana asetetut tavoitteet. Tavoitteet tarkentuvat suunnittelun edetessä. Pääliikenneverkkoselvitys liittyy kiinteästi muihin osaselvityksiin ja liikennejärjestelmän yleisiin tavoitteisiin. 1.2 Selvityksen tavoite, rakenne ja menetelmät Pääliikenneverkko koostuu tietyn, esimerkiksi työssäkäyntialueen (tässä tapauksessa Porin seutu) tärkeimpien väylien muodostamasta verkosta. Tärkeitä väyliä ovat seudun kuntien välisille liikennevirroille oleelliset yhteydet sekä seudulle ja seudulta johtavat pääväylät. Porin seudun pääliikenneverkon rungon muodostavat Helsingin, Tampereen, Turun, Vaasan ja Jyväskylän suuntiin johtavat valta- ja kantatiet, joita täydentävät Pori - Tampere rautatie, lentoyhteydet Porista Helsinkiin sekä Po-

10 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT rin satama vesiväylineen. Pääliikenneverkkoa täydentävät etenkin seudun sisäisen liikenteen kannalta tärkeät maantieyhteydet. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman pääliikenneverkkoa koskevassa osaselvityksessä: 1) kuvataan seudun nykyinen pääliikenneverkko kaikkien liikennemuotojen osalta, 2) arvioidaan verkon nykyisiä ja tulevia kehittämistarpeita, 3) asetetaan tavoitteet tulevaisuuden pääliikenneverkolle, 4) esitetään pääliikenneverkon kehittämisehdotuksia ja 5) kuvataan Porin seudun tavoitteellinen pääliikenneverkko. Pääliikenneverkkoselvityksen pohjana ovat olemassa olevat suunnitelmat ja selvitykset, esimerkiksi Satakunnan maakuntasuunnitelma ja -ohjelma, Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma, Turun tiepiriin Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004-2008 sekä valtateiden 2, 8 ja 11 yhteysvälien kehittämisselvitykset. Selvityksessä on huomioitu myös Tiehallinnossa tekeillä olevaa Pääteiden kehittämissuunnitelmaa siltä osin, kuin se Porin seutua koskettaa. Pääliikenneverkkoselvityksessä tarkastellaan, miten aiemmat suunnitelmat ja selvitykset palvelevat liikennejärjestelmäsuunnitelman aikana pääliikenneverkolle asetettuja tavoitteita. Pääliikenneverkon tavoitteet on asetettu tarkentamalla eri tahojen valtakunnallisia ja tiepiirin sekä maakunnan tasoisia tavoitteita sekä kytkemällä ne POLIS-tavoitteisiin. Pääliikenneverkon kehittämistarpeita on arvioitu asetettuihin tavoitteisiin peilautuen. Tarvekartoituksen pohjana ovat toimineet aiemmat selvitykset ja suunnitelmat sekä liikennejärjestelmäsuunnittelun aiemmat osaselvitykset. Liikenneverkon kehittämistarpeita ja tavoitteita on lisäksi selvitetty suunnittelualueen kunnille lähetetyllä kyselyllä. Kehittämisehdotukset perustuvat suunnittelun yhteydessä todettuihin kehittämistarpeisiin ja tavoitteisiin sekä aiemmissa suunnitelmissa esitettyihin hankkeisiin. Selvityksessä keskitytään suurempiin hankekokonaisuuksiin, eikä siinä puututa pieniin toimenpiteisiin, vaikka ne omalta osaltaan ovatkin tärkeitä liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. Pieniä toimenpiteitä toteutetaan tarveharkinnan perusteella jatkuvana toimintana Tiehallinnon ja kuntien toimesta.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 11 SUUNNITTELUALUE 2 SUUNNITTELUALUE 2.1 Sijainti ja asema Porin kaupunkiseutu sijaitsee Suomen länsirannikolla Satakunnan maakunnassa. Suunnittelualueeseen kuuluvat vuoden 2003 Karhukunnat Harjavalta, Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori ja Ulvila. Ulvilan ja Kullaan välinen kuntaliitos astuu voimaan 1.1.2005. Uudessa seutukuntajaossa Satakunnan seutukuntien määrä väheni neljästä kolmeen. Seutukuntajaon muutokset astuivat voimaan 1.1.2004. Porin seutukuntaan kuuluvat muutoksen jälkeen entisten kuntien lisäksi myös Huittisten, Kokemäen, Merikarvian ja Vampulan kunnat sekä vuoden 2004 loppuun asti myös Punkalaidun. Tässä selvityksessä Porin seudulla ja Karhukunnilla tarkoitetaan kuitenkin edellä mainitun suunnittelualueen kuntia. Porin seutu kuuluu Suomen suuriin kaupunkiseutuihin. Porin seutu on vahva palvelutuotannon keskus ja alueella on myös merkittävä perinteisen teollisuustuotannon keskittymä. Tärkeimmät teollisuuden ja talouden toimialat ovat kuparinjalostus, telakka- ja muu raskas metalliteollisuus, sähköteollisuus (hienomekaaninen ja sähkötekninen), energiantuotanto, kemianteollisuus, informaatioteknologia ja telekommunikaatio sekä monipuoliset satamapalvelutoiminnot. Seutukunnan vetovoimatekijöitä ovat mm. kansainväliset Pori Jazz -festivaalit, Yyteri ja useat kulttuurinähtävyydet. 2.2 Väestö Porin seutu on 115 700 asukkaallaan Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunkiseutu. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Karhukuntien väkiluku laskee lievästi ja on vuonna 2020 hieman alle 115 000. Väestö jakaantuu eri kuntiin siten, että noin kaksi kolmasosaa seudun asukkaista asuu Porissa ja noin joka kymmenes Ulvilassa. Myös Harjavalta, Nakkila ja Noormarkku ovat yli 5000 asukkaan kuntia. Tiheintä asutus on Kokemäenjoen varressa. Seudun kunnista kaupunkimaisia ovat Pori, Harjavalta ja Ulvila. Nakkila ja Noormarkku ovat taajaan asuttuja ja Kullaa, Luvia ja Pomarkku maaseutumaisia kuntia. Porin seudulla väestö on iäkkäämpää kuin koko maassa keskimäärin. Suurimmat ikäluokat suunnittelualueella ovat tällä hetkellä 55-59 -vuotiaita. Porin seudun ikärakenteessa näkyy myös nuorten työ- ja opiskeluikäisten muutto pois seudulta, tosin viime vuosina korkeakoulutuksen kehittyminen on kääntänyt kehitystä toiseen suuntaan.

12 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA SUUNNITTELUALUE Taulukko 1. Suunnittelualueen väestötietoja. (Lähde: Tilastokeskus) Kunta väkiluku 2003 syntyneiden enemmyys kokonaisnettomuutto väestönlisäys 2003 2003 2003 Pori 76 189-22 340 318 Harjavalta 7 738 5 13 18 Kullaa 1 601-5 -6-11 Luvia 3 269 3-18 -15 Nakkila 5 941-12 -7-19 Noormarkku 6 127 4-17 -13 Pomarkku 2 595-15 1-14 Ulvila 12 278 44-140 -96 Karhukunnat 115 738 2 166 168 2.3 Työpaikat ja elinkeinorakenne Suunnittelualue on työpaikkojen suhteen omavarainen. Vuonna 2002 työttömyysaste seudulla oli korkein Porissa ja Pomarkussa ja alhaisin Ulvilassa ja Kullaalla. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli seudulla korkeampi (16 %) kuin koko maassa (12 %). (Taulukko 2) Porissa käy töissä muista Karhukunnista yhteensä 5197 henkilöä. Muita merkittäviä pendelöintikuntia ovat Ulvila (1167 työssäkävijää), Harjavalta (972) ja Nakkila (567). Suurimmat työmatkavirrat suuntautuvat Ulvilasta ja Noormarkusta Poriin sekä Porista Ulvilaan. Työmatkoja suuntautuu myös alueen ulkopuolelle ja muualta käydään töissä erityisesti Porissa ja Harjavallassa. Pendelöintimäärät ovat pysyneet viime vuosina melko muuttumattomina. Suunnittelualueen tärkeimmät työpaikka-alueet esitetään kuvassa 1 ja pendelöintitiedot esitetään taulukossa 3. Teollisuuden asema seudulla on perinteisesti ollut vahva. Vuonna 2002 Porin seudulla 24 % työpaikoista oli teollisuuden toimialalla, kun vastaava luku koko Suomessa oli 20 %. Palvelusektori oli kuitenkin suurin työllistäjä Porin seudulla kuten koko maassakin. Seudun suurimmat työnantajat ovat kuntien ja sairaanhoitopiirin lisäksi suuria teollisuusyrityksiä. Seudun 20 suurinta työnantajaa on esitetty liitteenä olevassa taulukossa (Liite 1).

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 13 SUUNNITTELUALUE @ Genimap Oy, Lupa L4356 Kuva 1. Suunnittelualueen tärkeimmät työpaikkakeskittymät. Taulukko 2. Työmarkkinat 2002. (Lähde: Tilastokeskus) Kunta työpaikat työvoima työttömyys2002 2002 aste 2002 Pori 33 488 36 539 17,3 % Harjavalta 3 862 3 659 14,2 % Kullaa 347 734 13,6 % Luvia 811 1 582 14,5 % Nakkila 1 963 2 783 15,8 % Noormarkku 1 478 2 845 14,8 % Pomarkku 686 1 099 19,5 % Ulvila 3 495 6 243 11,9 % Karhukunnat 46 130 55 284 16,2 % työpaikkaomavaraisuus 110,8 % 123,1 % 54,7 % 59,9 % 83,8 % 61,0 % 77,5 % 65,7 % 99,6 %

14 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA SUUNNITTELUALUE Taulukko 3. Työssäkäyntitilasto 31.12.2002. (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto: pendelöinti). Taulukon tyhjä kohta tarkoittaa, ettei kyseinen työssäkäyntikunta ole asuinkunnan 10 suurimman pendelöintikohteen joukossa. Asuinkunta Harjavalta Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Työssäkäyntikunta (31.12.2002) Pori Harjavalta 2 088 121 417 52 2 678 139 16 31 28 14 2 906 Kullaa 18 253 239 58 568 568 Luvia 575 14 513 36 1 138 77 14 12 14 1 255 Nakkila 272 1 193 514 113 2 092 28 24 12 12 16 2 184 Noormarkku 18 19 1 023 32 1 031 65 2 188 17 13 24 20 12 2 274 Pomarkku 37 536 140 713 10 723 Pori 470 38 140 256 247 38 25 935 843 27 967 71 78 24 245 330 232 207 29 154 Ulvila 194 27 19 157 24 2 343 2 109 4 873 43 19 40 39 42 25 5 081 Karhukunnat 3 060 318 734 1 760 1 331 606 31 132 3 276 42 217 281 95 59 430 457 318 288 44 145 Kokemäki 282 31 154 36 503 Merikarvia 14 155 13 182 Huittinen 20 53 73 Rauma 22 18 18 372 24 454 Helsinki 111 111 Tampere 118 118 Turku 11 147 158 Yhteensä 3 395 318 752 1 809 1 345 606 32 242 3 349 43 816 Ulvila Karhukunnat Kokemäki Merikarvia Huittinen Rauma Helsinki Tampere Turku Yhteensä 2.4 Alueellinen kehitys Porin seutu on kuulunut viime vuosiin asti väestöään menettäviin alueisiin. Seudun väestö on myös keskimääräistä vanhempaa. Väestötappio on johtunut sekä luonnollisen väestönkasvun muutoksista (kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa) että ennen kaikkea muuttoliikkeestä. Raskaan teollisuuden rakennemuutokset ovat rasittaneet seutua. Väestökehitys on ollut samansuuntaista monella alueella Suomessa väestönkasvun keskittyessä muutamiin kasvukeskuksiin. Vuonna 2003 näyttää Porin sekä Harjavallan väestötappio kuitenkin pysähtyneen. Molemmissa tulomuutto oli lähtömuuttoa selvästi suurempi. Yliopistokeskuksen sekä muun koulutuksen lisääntymisen myötä myös nuorten muutto pois seudulta on vähentynyt. Tulevaisuudessa voidaan olettaa seudun merkityksen pysyvän nykyisellä tasolla. Alueellinen kehitys on kuitenkin pitkälti riippuvainen elinkeinoelämän kehityksestä. Satakunnan aluekehityksen seurantaraportin mukaan Porin yliopistokeskuksen ripeän kasvun ja monialaistumisen myötävaikutuksella koko maakunnan kehitysodotukset ovat aiempaa valoisammat. Porin positiivisen muuttotaseen lisäksi myös työllisyys on kohentunut muuta maata nopeammin. Alueellisella bruttokansantuotteella mitaten Porin seudun bkt vuonna 2000 oli 93 (kun koko maata merkitään 100) eli hyvin lähellä valtakunnan keskiarvoa.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 15 SUUNNITTELUALUE 2.5 Kaavoitustilanne ja maankäyttövaraukset Maakunnan suunnittelu Maakunnan suunnittelua ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka määräysten mukaan maakunnan liitto laatii pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman ja alueiden käyttöä ohjaavan maakuntakaavan, sekä vuoden 2003 alusta voimaan astunut alueiden kehittämislaki, jonka perusteella maakunnan liitto laatii valtuustokauden kattavan maakuntaohjelman ja sitä toteuttavan vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman. Maakuntasuunnitelmassa luodaan maakuntastrategia, joka on maakunnan liiton pitkän tähtäyksen päämäärien ja tavoitteiden määrittämistä omista lähtökohdista sekä näiden saavuttamiseksi tarvittavien strategisten toimenpiteiden valintaa, toteuttamista ja aikaansaadun toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Suunnitelmasta tulee ilmetä maakunnan poliittinen tahto. Maakuntasuunnitelman aikatähtäys on 20-30 vuotta. Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu määräaikainen keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen alueen lähivuosien kehittämistoimia. Maakuntaohjelman aikatähtäys on 3-5 vuotta. Satakunnan maakuntavaltuustossa on hyväksytty vuonna 2003 sekä maakuntasuunnitelma että maakuntaohjelma. Satakunnan maakuntasuunnitelman päätavoite on, että vuonna 2030 Satakunnan asukkailla on hyvän elämän edellytykset, minkä mahdollistaa vahva satakuntalainen kehittämistahto. (Satakuntaliitto 2003 a) Seutu- ja maakuntakaavoitus Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vuonna 1999 vahvistama Satakunnan seutukaava 5. Seutukaava on tullut voimaan vanhan rakennuslain nojalla, ja sillä on ko. rakennuslain mukaiset oikeusvaikutukset siihen asti, kun se korvataan uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella maakuntakaavalla tai kumotaan. Satakuntaan laaditaan parhaillaan maakuntakaavaa, joka hyväksytään 2007. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan aikatähtäys on 10-20 vuotta. Seutukaavassa on osoitettu kaikki valta-, kanta- ja seututiet sekä yhdysteistä aluerakenteen kannalta tärkeimmät tiet. Taajama-alueiden kadut ja tiet on seutukaavassa esitetty silloin, kun ne toiminnallisesti liittyvät suoraan maaseutualueiden teihin. Porissa on yleisten teiden lisäksi seutukaavakartalla esitetty eräitä katuja, jotka palvelevat kauko- ja kauttakulkuliikennettä sekä taajamien sisääntuloliikennettä. Seutukaavaan sisältyy merkittäviä uusia tielinjauksia Porin seudulla seuraavilla tieosilla: - valtatie 8 Pori Söörmarkku - valtatien 11 jatke valtatieltä 2 valtatielle 8 - valtateiden 2 ja 8 osittaiset 4-kaistaistukset - Porin pohjoisen satamatien jatke

16 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA SUUNNITTELUALUE Ratavarauksina on esitetty nykyisin käytössä olevat radat sekä käytöstä poistettu Pori Kankaanpää -rata ja uutena ratana (ohjeellisena linjauksena) Uusikaupunki - Rauma - Pori -rata. Seutukaavan pääliikenneverkkoon liittyvät aluevaraukset on esitetty liitteessä 2. (Satakuntaliitto 1999) Tulevassa maakuntakaavassa ratkaistaan erikseen URPO-radan sekä Pori- Kankaanpää-Parkano -radan aluevarausten tarpeellisuus sekä selvitetään jokilaakson taajamajunayhteyden toteuttamisen tarve. Kuntien kaavoitustilanne ja uudet maankäyttövaraukset Harjavallan taajama-alueella on voimassa oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, asemakaavoja ja rakennuskaavoja (kartalla asemakaavoja, joilla ei ole sitovaa tonttijakoa). Taajama-alueen rakentaminen on pääosin detaljikaavalla ohjattua. Koko kunnan yleiskaava vuodelta 1981 ei ole oikeusvaikutteinen. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat ovat Hiittenharjun osayleiskaava (1992) ja Kokemäenjoen pohjoispuolisen taajama-alueen osayleiskaava (1997). Keskustaajaman osayleiskaavaehdotus on ollut uudestaan nähtävillä 15.12.2003-30.1.2004 ja menossa valtuustoon keväällä 2004. Kullaan kunnassa ei ole oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, vaan valtuuston hyväksymät osayleiskaavat keskustassa sekä Leineperin ja Paluksen kylissä, hyväksymisvuosi 1991. Luvian keskusta-alueella on voimassa asemakaava. Keskustan osayleiskaava on vuodelta 1992 ja kylien osayleiskaavat vuodelta 1984. Nakkilan kunnan oikeusvaikutteinen yleiskaava tuli voimaan vuonna 1993. Yleiskaava kattaa n. 4 800 ha Nakkilan keskustan ja sen ympäristön alueella. Noormarkussa on voimassa vuonna 1992 vahvistettu osayleiskaava, joka kattaa n. 1 300 hehtaaria kunnan keskustassa Finpyyn ja Noormarkun kylissä sekä asemakaavoja Noormarkun, Finpyyn ja Söörmarkun kylissä. Pomarkun kunnassa on vuonna 2002 vahvistettu osayleiskaava, joka käsittää Pomarkun kirkonkylän taajaman ympäristöineen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 2 000 ha, josta vesipinta-alaa n. 25 ha. Porin kaupungin alueella on voimassa 10 osayleiskaavaa, jotka on pääosin laadittu 1990-luvulla. Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaava on vuodelta 1997 ja Meri-Porin osayleiskaava 2000. Meri-Porissa Natura 2000 alueilla on kuitenkin voimassa vuoden 1984 yleiskaava. Viimeksi tarkistettiin Pohjois- ja Lounais-Porin osayleiskaava 2001. Maa-Porin osayleiskaavan tarkistus on vireillä. Myös Kellahden osayleiskaava-alueen laajennus on ohjelmassa. Asemakaavoitusta tarkistetaan jatkuvasti ajan tasalle eri puolilla kaupunkia. Ulvilan yleiskaavoja ollaan uusimassa. Koko Ulvilan kaupunkia koskeva yleiskaava on hyväksytty silloisessa kunnanvaltuustossa vuonna 1975. Kaava on oikeusvaikutukseton, eikä sillä siten ole enää juurikaan painoarvoa.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 17 SUUNNITTELUALUE Uusi Keskustaajaman yleiskaava valmistuu vuonna 2004. Sen jälkeen laaditaan yleiskaava Suosmeren alueelle, sitten ovat vuorossa Kaasmarkku ja Harjunpää sekä lopuksi muu Ulvila. Ulvilan keskeiset alueet ovat asemakaavoitettuja. Asemakaavoitus jatkuu koko ajan siten kuin kaupunginvaltuusto on tavoitteessaan hyväksynyt. Kuva 2. Kaavoituksessa esitetyt tärkeimmät kasvualueet sekä niihin liittyviä pahimpia yhteyspuutteita Porin seudulla. (Lähde: kuntien kaava-aineisto, kuntakysely)

18 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TAVOITTEET 3 TAVOITTEET 3.1 Suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet Liikennejärjestelmän tavoitteissa kuvataan, millaiset liikenneolot halutaan ja mihin suuntaan liikennejärjestelmän tulisi kehittyä pitkällä aikavälillä. Hyvät liikenneyhteydet ja liikenteen toimivuus ovat perusedellytyksiä kuntien ja alueiden kehitykselle ja toimivuudelle, toimintojen sijoittamiselle sekä yhdyskuntarakenteen hallinnalle ja palvelujen järjestämiselle. Liikennejärjestelmän tavoiteasettelua ohjaavat eritasoiset liikennepolitiikan, maankäytön suunnittelun ja alueiden kehittämisen tavoitteet ja viime kädessä yhteiskunnan muuttuvat arvostukset. Taulukko 4. Liikennejärjestelmän tavoitteiden muodostuminen. yhteiskunnan muuttuvat arvostukset liikennepolitiikka maankäyttö (liikenne- ja viestintäministeriö) (ympäristöministeriö) valtakunnallinen taso läänin ja maakunnan taso paikallinen ja seudullinen taso liikenne- ja viestintäministeriön ja väylälaitosten tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaki, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunta- ja seutukaavat kuntien omat ja yhteiset yleiskaavat liikennejärjestelmän tavoitteet aluepolitiikka (sisäministeriö) alueiden kehittämislaki, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet esim. tie- ja merenkulkupiirien tavoitteet kuntien ja seutujen liikenteelliset tavoitteet maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma kuntien tavoitteet, aluekehitysohjelmat ym. Liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavat mm. Liikenne- ja Viestintäministeriön ohje Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 (KÄKLI), ministerityöryhmän mietintö Liikennepolitiikan linjauksia vuosille 2004 2013, Tiehallinnon Pääteiden kehittämissuunnitelma (luonnosvaiheessa) sekä Tiehallinnon ja tiepiirien tienpidon toimintalinjaukset (PTS). Lyhyemmällä aikavälillä suunnittelua ohjaavat mm. Tiehallinnon ja tiepiirien toiminta- ja taloussuunnitelmat (TTS) sekä Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma. Maakuntaliiton toimintaa ohjaavat lisäksi maakuntaohjelma ja suunnitelma. 3.2 Porin seudun liikennejärjestelmän tavoitteet Porin seudun liikennejärjestelmälle asettavat tavoitteet on johdettu valtakunnallisista, maakunnallisista ja eri laitosten tavoitteista. Tavoitteet on jaoteltu viiteen ohjelmointityön aikana asetettuun aihekokonaisuuteen, joista tehdään omat osaselvitykset, sekä lisäksi ympäristöön ja Karhukuntien kehittämiseen liittyviin tavoitealueisiin. Tavoitteet ovat täydentyneet ja tarkentuneet kunkin osaselvityksen yhteydessä. Tavoitealueet ovat:

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 19 TAVOITTEET 1) Liikenneturvallisuus 2) Joukkoliikenne 3) Porin seudun ja muun maan väliset pääliikenneyhteydet 4) Elinkeinoelämän tarpeet 5) Kevyt liikenne 6) Ympäristö 7) Karhukuntien kehittyminen 3.3 Porin seudun pääliikenneverkon tavoitteet Työn aikana pääliikenneverkon kehittämisen tavoitteet ovat tarkentuneet seuraavasti: Liikenneturvallisuus Tie- ja katuverkko Rautatieverkko Lentoliikenteen verkko Vesiliikenteen verkko Parannetaan pääliikenneverkon turvallisuutta valtakunnalliselle tasolle. Tarjotaan turvalliset, toimivat, luotettavat ja ennustettavat päätieyhteydet. Turvataan erityisesti tärkeimpien valtatieyhteyksien toimivuus ja yhteydet satamaan. Tieverkon kunto turvataan ja päätieverkon rakenteellista kuntoa parannetaan. Edistetään nopean rautatieyhteyden toteuttamista ja tarjotaan hyvät ja turvalliset edellytykset rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteelle. Reittilentoliikenteen edellytyksiä ylläpidetään ja kehitetään alueellisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Turvataan vesiliikenteen toimintaedellytykset ja sataman kilpailukyky.

20 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 4 PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 4.1 Pääliikenneverkon nykytila 4.1.1 Suunnittelualueen nykyinen pääliikenneverkko Pori on maakuntakeskus, jonka yhteydet muihin maakuntakeskuksiin, aluekeskuksiin sekä pääkaupunkiseutuun on turvattava. Lisäksi seudulla on valtakunnallisesti merkittävä satama. Porin seudun pääliikenneverkon muodostavat tärkeimmistä teistä muodostuva tieverkko, Pori - Tampere rautatie, lentoyhteydet Porista sekä Porin satama vesiväylineen, jotka tarjoavat tavaraliikenteelle kansallisesti hyvin kilpailukykyiset kuljetusyhteydet. Kuvassa 3 on esitetty suunnittelualueen nykyinen pääliikenneverkko kaikkien liikennemuotojen osalta. Pääliikenneverkossa on mukana valtakunnallisten ja seudullisten yhteyksien lisäksi sellaisia yhteyksiä, jotka liittävät paikalliskeskuksia toisiinsa tai pääliikenneverkkoon tai joilla on joukkoliikenteen tai tavaraliikenteen kannalta oleellinen merkitys. Kuva 3. Suunnittelualueen nykyinen pääliikenneverkko.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 21 PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 4.1.2 Tie- ja katuverkko Porin seudulla kulkee neljä valtatietä. Pori, Ulvila, Nakkila ja Harjavalta muodostavat valtatiehen 2 ja Pori - Tampere -rautatiehen tukeutuvan Kokemäenjokilaakson nauhavyöhykkeen. Seudun muut kuntakeskukset tukeutuvat valtateihin 8, 11 ja 23. Seudun ainoa kantatietasoinen väylä, kantatie 43, kulkee Harjavallasta Uuteenkaupunkiin. Seudulla on kolme seututietasoista yhteyttä. Muun tieverkon muodostavat neli- ja viisinumeroiset yhdystiet. Yleisiä teitä täydentää kuntien katuverkko. Suunnittelualueen suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 2 Porin keskustan kohdalla (KVL 2003 yli 13 500), valtatiellä 8 välillä Hyvelä - Söörmarkku (KVL 2003 yli 12 500) sekä Porin katuverkolla, jossa vilkkaimpien väylien keskivuorokausiliikenteet ovat yli 20 000 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Päätieverkon nykyiset liikennemäärät (2003) esitetään kuvassa 4. Liikenneturvallisuus kuuluu Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman painopistealueisiin. Suunnittelualueelle on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelmat vuonna 2001 Porin kaupunkiin ja vuonna 2003 muihin Karhukuntiin. Suunnittelualueella tulee poliisin tietoon yli 700 tieliikenneonnettomuutta vuodessa, joista noin 200 on henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu noin seitsemän vuodessa. Porissa tapahtuu enemmän henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia kuin muissa suurissa kaupungeissa. Suurin osa Porin kaupungissa sattuneista onnettomuuksista tapahtuu kaupungin katuverkolla. Muissa Karhukunnissa kaikista liikenneonnettomuuksista noin 72 % ja henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista noin 82 % tapahtui yleisillä teillä. Yleisten teiden onnettomuudet painottuivat valtateiden varsille. Suurempia kasaumia löytyi valtatieltä 2 Ulvilan ja Harjavallan keskustojen kohdalta sekä valtatieltä 23 Noormarkun ja Pomarkun keskustan liittymistä. Luvialla valtatiellä 8 keskustasta pohjoiseen on myös onnettomuuskasauma. Porin seudulla valtateiden onnettomuustiheys oli vuonna 2003 keskimäärin 45 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta/100 km, kun taas koko maan keskiarvo oli valtateillä n. 16 hvj-onn./100 km. Suunnittelualueen tieverkon onnettomuustiheydet on esitetty kuvassa 5.

22 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Kuva 4. Porin seudun pääliikenneverkon liikennemäärät 2003. Lähde: Tiehallinto.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 23 PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Kuva 5. Porin seudun yleisten teiden henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien onnettomuustiheyksiä v. 2003. Lähde: Tiehallinto. 4.1.3 Rautatieverkko Rautatie Porista Tampereelle ja sitä kautta muualle Suomeen sekä Venäjälle on alueen kannalta tärkeä tavara- ja henkilöliikenteen yhteys. Porin rautatieasema toimii henkilöliikenteen osalta Pori-Tampere-radan päätepisteenä. Toinen suunnittelualueella käytössä oleva henkilöliikenneasema sijaitsee Harjavallassa. Lisäksi tavaraliikenteen käytössä on Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin sekä suunnittelualueen lukuisiin teollisuuslaitoksiin johtavia

24 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET raideyhteyksiä. Porin keskustasta Ruosniemeen johtava rataosuus on tällä hetkellä lakkautusuhan alla. Tampere-Pori-rataosa on sähköistetty, kauko-ohjattu ja varustettu kulunvalvontajärjestelmällä. Mäntyluoto-Kokemäki-rataosuudella radan kantavuus on 25 tonnin akselipaino, muualla 22,5 tonnia. Tasoristeyksiä on Kokemäki- Pori-välillä 32 kpl, joista varoituslaitoksella varustettuja 8 kpl. Pori- Mäntyluoto-välillä tasoristeyksiä on 29 kpl, joista varoituslaitoksella varustettuja 10 kpl. Junia kulkee keskimäärin arkipäivisin seuraavasti: Tampereen suunnasta Poriin 8 tavara- ja 6 henkilöliikenteen junaa sekä Porista Tampereen suuntaan 9 tavara- ja 6 henkilöliikenteen junaa. Pori-Mäntyluoto-välillä kulkee päivittäin 8 tavarajunaa kumpaankin suuntaan. Junien suurin sallittu nopeus Mäntyluoto-Pori- välillä on 80 km/h ja Pori-Kokemäki-välillä 140 km/h. Merkittävimpiä lähiajan onnettomuuksia ovat olleet tasoristeyksissä sattuneet muutamat vuosittaiset tapaukset. 4.1.4 Lentoliikenteen verkko Porin lentokenttä sijaitsee aivan Porin keskustan tuntumassa. Pienistä matkustajamääristä huolimatta lentoaseman muu liikenne on kohtalaisen vilkasta ja laskeutumisten määrässä Pori ylsi kymmenennelle sijalle. Tähän on syynä Suomen ilmailuopiston toiminta lentoasema-alueella. Vuonna 2001 pääkiitotie pidennettiin 2000 metristä nykyiseen 2350 metriin, minkä seurauksena Porista voidaan nyt operoida entistä suuremmilla koneilla. Infrastruktuuri ei aseta esteitä lentoliikenteen laajenemiselle. Porin lentoaseman kautta hoidetaan myös YK-joukkojen huoltolentoja. Porista on kuusi päivittäistä edestakaista lentoa Helsinkiin arkisin ja kaksi viikonloppuisin. Matkustajamäärä Porin lentoasemalla vuonna 2003 oli 65919, josta kotimaan matkustajia 52997 ja kansainvälisiä matkustajia 12922. Sijoitus Suomen lentoasemien (27 kpl) joukossa oli 16. Lentooperaatioita Porin lentoasemalla vuonna 2003 oli 16550 eli Pori oli Suomen 9. vilkkain. Suurin käyttäjä on koulutustoiminnallaan Suomen ilmailuopisto. 4.1.5 Vesiliikenteen verkko Suomen ja ulkomaiden välisestä tavarankuljetuksesta valtaosa kulkee vesiteitä pitkin. Porin satama vesiväylineen on seudun elinkeinoelämän tärkein yhteys ulkomaille, jolla on myös ylimaakunnallista merkitystä. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee Reposaaren kalasatama. Porin satamissa (Mäntyluoto + Tahkoluoto) ja Reposaaressa ei ole henkilöliikennettä. Porin Satama on yksi Pohjoismaiden suurimmista sahatavarasatamista sekä nopeasti kasvava konttisatama. Sahatavaran vientisatamana Porin sataman markkinaosuus Suomessa on lähes 20 %. Lisäksi Porin satama toimii mm. öljy- ja kemikaalisatamana. 15,3 metrin merellinen kulkusyväys tekee Tahkoluodon satamasta Pohjanlahden syvimmän sataman.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 25 PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Porin Sataman kautta kulkeva tavaraliikenne oli vuonna 2003 6 084 118 tonnia. Satama on tavaramäärillä mitattuna Suomen kahdeksanneksi suurin. Tuonnin osuus tavaraliikenteestä oli yli puolet. Tuonnin tavaravirroista suurimman osan muodostavat kivihiili sekä malmit ja rikasteet. Viennin määrästä lähes puolet on sahatavaraa. Taulukko 5. Porin Sataman tavaravirrat 1998, 2003 ja 2008 (ennuste). (Lähde: Porin Satama). 1998 (tn/ vuosi) 2003 (tn/ vuosi) 2008 ennuste (tn/vuosi) ULKOMAANLIIKENNE 3 840 483 5 706 938 7 656 734 KOTIMAANLIIKENNE 128 412 377 180 1 045 373 KONTTILIIKENNE/ KAUTTAKULKULIIKENNE (1998) 204 106 66 269 92 346 YHTEENSÄ 4 173 001 6 084 118 8 702 107 4.1.6 Satamat ja terminaalit Tavaraliikenteen terminaaliverkko Porin Satama koostuu kolmesta erillisestä satamanosasta: Mäntyluodosta, Tahkoluodon syväsatamasta sekä öljy- ja kemikaalisatamasta. Sataman alueella toimii sataman lisäksi yksityisiä palveluntarjoajia mm. ahtauksen, laivanselvityksen, hinauksen, muonituksen ja kuljetuksen aloilla. Porin Sataman omistaa Porin kaupunki. Satamien lisäksi seudulla sijaitsee useita tavaraliikenteen terminaaleja. Tärkeinä tavaraliikenteen solmukohtina toimivat myös alueen useat suuret teollisuuslaitokset. Porissa terminaalialueita sijaitsee satamien lisäksi Aittaluodossa ja Herralahdessa, Lounaisella linjakadulla ja Kartanossa. Rautateitse tavaraa kuljetetaan pistoraiteiden avulla myös monille teollisuusalueille. Harjavallassa terminaalit sijaitsevat suurteollisuuspuistossa ja kantatien 43/ Sievarintien risteyksessä. Tärkeitä teollisuuden tavaraliikenteen solmukohtia ovat Harjavalta Oy ja Jot valimo. Ulvilan tavaraliikenteen terminaalit sijaitsevat Sammontiellä ja Louhenkujalla. Henkilöliikenteen terminaaliverkko Linja-autoliikenne: Karhukunnissa on linja-autoasema Porissa sekä Matkahuollon asiamiespisteet Harjavallassa, Nakkilassa ja Pomarkussa. Porin linja-autoasema kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön maanlaajuiseen matkakeskushankkeeseen, jossa tavoitteena on luoda korkeatasoisten matka-

26 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET keskusten verkko 23 paikkakunnalle. Porin matkakeskusta kehitetään erillisten asemien yhteistyönä. Rautatieliikenne: Henkilöliikenteen käytössä olevia rautatieasemia Porin seudulla on kaksi: Pori ja Harjavalta. Lentoliikenne: Suunnittelualueen ainoa lentoasema sijaitsee Porissa. Kuva 6. Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaaliverkko. 4.2 Pääliikenneverkon ongelmia ja kehittämistarpeita Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla 2000. Liikennejärjestelmäsuunnitelman esiselvityksenä tehtiin laaja tutkimus, jossa selvitettiin alueen asukkaiden, elinkeinoelämän ja päättäjien mielipiteitä siitä, miten alueen lii-

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 27 PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET kenteeseen liittyviä asioita on heidän kannaltaan toteutettu ja kuinka he haluaisivat asioita jatkossa toteutettavan. Liikennejärjestelmän keskeisiksi teemoiksi nousivat päällystettyjen teiden kunnossapito sekä kesällä että talvella, ympäristön huomioon ottaminen (pohjavesien suojelu), liikenneturvallisuus (liikennevalvonnan lisääminen) sekä kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen ympärivuotisesti. Pääliikenneverkon kehittämistarpeet liittyvät kyselyjen perusteella nykyisestä verkosta huolehtimiseen ja liikenteen turvallisuuden parantamiseen. Sen sijaan tärkeitä yhteyspuutteita tai muuta tarvetta uuden verkon rakentamiseen ei kyselyssä tullut esille. (Satakuntaliitto ym. 2000) Päätie- ja pääkatuverkolla liikennemäärät nousevat seuraavan 20 vuoden kuluessa 1,1-1,2 kertaisiksi nykyiseen verrattuna (ks. kuva 7). Suurimmat ongelmat ja kehittämistarpeet liittyvät liikenneturvallisuuteen, mihin osaltaan vaikuttaa raskaan liikenteen huomattavan suuri osuus alueen valtateillä. Pääteiden yhteysvälikohtaisista kehittämisselvityksistä käy ilmi, että sekä valtatien 8 yhteysvälien Turku - Pori ja Pori - Vaasa että valtatien 2 yhteysvälin Pori - Helsinki turvallisuus on päätieverkon keskitasoa heikompi. Valtatien 2 yhteysvälillä Pori - Helsinki on ongelmia myös liikenteen sujuvuudessa. Huomattava on myös, että ns. Mäntyluodontien (vt 2 välillä Porin keskusta-mäntyluoto) liikennemäärien on ennustettu kasvavan muuta tieverkkoa nopeammin. Liikenneväylien ylläpitoa ja kehittämistä linjannut ministerityöryhmä esittääkin valtatie 2:n (Vihti - Pori) parantamista tällä hallituskaudella (2004-2007). Mäntyluotoon suuntautuvan liikenteen kannalta vt 2:n kehittäminen näyttäisi kuitenkin jäävän vajavaiseksi, sillä Ulasoorin liittymään toivottu eritasoratkaisu ei sisälly pakettiin. Päätieverkolla Porin seudulla ongelmana ovat lisäksi mm. muutama selvä yhteyspuute (Pohjoisen satamatien (mt 272) jatke vt 23:lle sekä vt 11:n jatke vt 8:lle), vt 8 Pori Söörmarkku välin ruuhkaisuus, suuri liittymätiheys sekä useat nelihaaraliittymät, jotka vaikuttavat sekä liikenneturvallisuuteen että sujuvuuteen.

28 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Kuva 7. Yleisten teiden liikenne-ennusteet nykyverkolla vuonna 2020. Liikenne-ennusteessa on käytetty yleistä liikenne-ennustetta (Tieliikenneennuste vuosille 1997-2030. Vuoden 1995 ennusteen tarkistaminen, Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 35/1999. Tiehallinto)

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 29 PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Rautatieverkon tärkeimmät, Pori - Tampere -rataosuuteen kohdistuvat kehittämistarpeet ovat Ratahallintokeskuksen (RHK 2002) mukaan: tasoristeysten poistaminen radan kantavuuden parantaminen Kokemäki Tampere -välillä (tavoitteena 25 tonnin akselipaino; Mäntyluoto Kokemäki osuus jo toteutettu) henkilöjunien nopeuden nostaminen. Vesiliikenteen verkon kannalta erityisen tärkeätä olisi Mäntyluodon vesiväylän syventäminen 12 m:iin, jotta Mäntyluodon satamassa liikennöivät laivat voitaisiin kuormata mahdollisimman täyteen. Lentoliikenteen verkon kehittämistarpeita lähivuosina tulee olemaan lentoaseman terminaalirakennuksen saneeraus ja mahdollinen laajentaminen. Pienet 35 paikkaiset Saab 340 konetyypit ovat poistumassa ja reittikoneiden kokoa tullaan suurentamaan. Isommat, kerralla kulkevat matkustajamärät tarvitsevat terminaalissa lisää lähtö- ja saapumistilaa. Viidennen ydinvoimalan rakentaminen Olkiluotoon tullee lisäämään erityisesti Tukholman yhteyksien kysyntää. Karhukuntien kehittämistarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnittelutyön yhteydessä kunnista esiin nousseet kehittämistarpeet liittyvät erityisesti liikenneturvallisuuteen, kevyeen liikenteeseen ja verkon jäsentelyyn. Uusina yhteysvälitarpeina mainittiin yleisillä teillä valtatien 11 jatke, Porin pohjoisen satamatien jatke sekä valtatien 2 rinnakkaistie Ulvilan ja Nakkilan välille Kokemäenjoen eteläpuolelle, ja Porin katuverkolla Lukkarinsilta ja siihen liittyvät liikennejärjestelyt sekä puutteet katuverkkoyhteyksissä Länsi-Porissa valtateiden 2 ja 8 välillä. Valtateillä parantamistarpeita olivat valtatien 2 nelikaistaistamisen jatkaminen molempiin suuntiin sekä valtatien 8 liikenneturvallisuuden parantaminen Porin etelä- ja pohjoispuolella. Valtatietä 11 haluttiin kehittää olennaisena osana päätieverkkoa. Esille tuli myös tieluokan muutostarpeita (mt 2460 laatutason parantaminen lähemmäksi kantatien 43 tasoa), ruuhkautuneiden tieosuuksien ja liittymien parantamistarpeita sekä kevyen liikenteen väylien rakentamistarpeita, joista mainittakoon kevyen liikenteen väylä Reposaaren maantielle (mt 269), joka on tärkeä paitsi kevyen liikenteen yhteytenä, myös tarvittaessa hätätienä Reposaaren suuntaan, mikäli varsinainen ajorata on tukossa.

30 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄÄLIIKENNEVERKON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Kuva 8. Porin seudun pääliikenneverkon kannalta tärkeimpiä yhteyspuutteita ja kehittämistarpeita.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 31 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN 5 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN 5.1 Satakunnan maakuntaohjelma Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt alueiden kehittämislakiin perustuvan Satakunnan maakuntaohjelman vuosille 2003-2006. Ohjelma on laadittu laajassa yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden alueellisesti merkittävien toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman kautta ohjautuu vuosittain pääosa aluepoliittisesta ohjelma- ja hankerahoituksesta maakuntaan. Maakuntaohjelmassa on esitetty maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset eri viranomaisten ja toimijoiden hankkeet. Maakuntaohjelman toteuttaminen perustuu vuosittain laadittavaan toteuttamissuunnitelmaan. Maakuntaohjelman seuraamiseksi laaditaan vuosittain aluekehityksen seurantaraportti, jossa kuvataan keskeiset aluekehityksen tunnusluvut ja hankkeiden edistyminen. Satakunnan maakuntaohjelmassa (Satakuntaliitto 2003b) esitetyt tärkeimmät yhteysverkkoon liittyvät toimenpiteet ja hankkeet suunnittelualueella: Maantieliikenne VT 2 Vihti Pori yhteysväli VT 8 Pori Söörmarkku VT 8 Turku Merikarvia (Tiehallinnon yhteysvälihankkeet VT 8 Turku-Pori ja Pori-Vaasa) Rautatieliikenne Tampere Pori radan tasoristeysten poistaminen Vesiliikenne Porin sataman vesiväylän parantaminen Maakuntaohjelmassa ei ole esitetty lentoliikenteeseen tai tietoliikenteeseen liittyviä yksittäisiä toimenpiteitä ja hankkeita. 5.2 Infraministerityöryhmän linjaukset Talouspoliittisen ministerivaliokunnan asettama ministerityöryhmä on laatinut ehdotuksen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen yleisistä linjauksista vuosille 2004 2013. Samalla työryhmä on ottanut kantaa siihen, mitä väylätoiminnassa tulisi painottaa tämän hallituskauden aikana. Mietinnön mukaan liikenneväylienpitoa tulee suunnitella pitkäjänteisesti ja yhtenä kokonaisuutena. Pienistä investoinneista tulisi koota vaikutuksiltaan yhdensuuntaisia teemoja. Työryhmän esitys sisältää yhteensä 8 teemapakettia, jotka koskevat mm. kasvavien alueiden kehityksen tukemista, päätei-

32 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN den turvallisuuden parantamista sekä koulumatkojen olosuhteiden parantamista maaseututaajamissa. Porin seudun pääliikenneverkon osalta ministerityöryhmä on vuosina 2005 2007 esittänyt aloitettavaksi seuraavia teemoja tai hankkeita: Koulumatkojen edellytysten parantaminen Nakkilassa Valtatien 2 parantaminen: tällä hetkellä Porin seudulta mukana Rieskalan kiertoliittymän rakentaminen sekä Ulasoorin tasoliittymän parantaminen Porissa, pikavuoropysäkkien parantaminen (Ulvila, Nakkila), Masian liittymän porrastus Nakkilassa, ohituskaistajärjestelyt Harjavalta - Rapakonmäki välillä, Torttilan eritasoliittymän rakentaminen Harjavallassa sekä kiihdytyskaistojen rakentaminen kt 43 liittymään. Vuosien 2008 2013 hankekoriin ministerityöryhmä esittää Porin seudulla valtatien 8 yhteysvälin Turku Pori parantamista. Toimenpidelistalla on Porin seudulla tällä hetkellä ohituskaistojen rakentamista sekä liittymäjärjestelyitä Niittymaan (pt 12876) liittymään Porissa. 5.3 Tiehallinnon suunnitelmat 5.3.1 Turun tiepiirin pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat Turun tiepiirin PTS-suunnitelma Tienpidon toimintalinja 2015 on pitkän tähtäyksen strateginen suunnitelma, jossa esitetään tienpidon keskeiset linjaukset ja painotukset seuraaville 15 vuodelle. Suunnitelma toimii tienpidon ohjausvälineenä, jonka linjaukset otetaan huomioon vuosittain laadittavissa Tiehallinnon ja Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmissa (TTS), joista tällä hetkellä ovat voimassa Tiehallinnon TTS 2005-2008 sekä Turun tiepiirin TTS 2004-2008. (Turun tiepiiri 2002a) Tienpidon rahoitus jakautuu perustienpitoon ja kehittämishankkeisiin. Perustienpidon toimintalinjan lähtökohtana on ollut tiestön päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen ja teiden rakenteellisen kunnon säilyttäminen. Kehittämisrahoituksella toteutettavien suurten investointihankkeiden ja tärkeimpien pääteiden yhteysvälihankkeiden ohjelmointi tapahtuu valtakunnallisesti ja niiden rahoituksesta päätetään eduskunnassa. (Turun tiepiiri 2002a) Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2004-2008 tavoitealueina ovat olleet tieverkon päivittäisen liikennöitävyyden varmistaminen sekä päällystetyn tiestön rakenteellisen kunnon turvaaminen. Toimenpideohjelma sisältää Porin seudulla lähinnä siltojen perusparannusta sekä kevyen liikenteen väyliä. Kehittämishankkeista on suunnitelmakaudella esitetty aloitettavaksi valtatie 2 Vihti - Pori yhteysvälin parantamista. (Turun tiepiiri 2004)

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 33 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Taulukko 6. PTS-suunnitelman mukaiset kehittämisen hankekorit Karhukunnissa. (Lähde: Turun tiepiirin PTS- ja TTS suunnitelmat) HANKEKORI 1. Turun tiepiirin TTS:ssa vuosille 2004-2008 esitetyt kehittämishankkeet Karhukuntien alueella. Yhteysvälihankkeet Hinta M Aloitusjakso Huom. VT 2 Vihti - Pori 40 2005 Porin seudun osuus koko hankkeesta n. 5 M HANKEKORI 2. Kehittämishankkeet Karhukuntien alueella, joiden oletetaan alkavan vuosina 2009-2015. Yhteysvälihankkeet Hinta M Aloitusjakso Huom. VT 8 Turku - Pori 36 2007-10 Porin seudun osuus koko hankkeesta n. 1,5 M Kaupunkiseutuhankkeet Hinta M Aloitusjakso Huom. VT 8 Pori - Söörmarkku 14 2007-10 Korridorihankkeet Hinta M Aloitusjakso Huom. Kokemäki - Pori -radan tasoristeysten poisto 5 2007-10 Tiehallinnon n. 50 % osuus Uudet, parannettavat seututiet Hinta M Aloitusjakso Huom. MT 272 Poikeljärvi - Noormarkku 3 2011-15 5.3.2 Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma on tiepiirin ja Satakuntaliiton yhteinen näkemys siitä, miten eri toimenpideryhmiä painotetaan ja miten ratkaistaan hankkeiden tärkeysjärjestys toimenpideryhmien sisällä. Suunnitelma sisältää vuonna 2000 valmistuneen kehittämissuunnitelman toteutumattomat hankkeet. Lisäksi hankeluetteloon on lisätty edellisen suunnitelman jälkeen esille tulleet uudet hankkeet. (Satakuntaliitto, Turun tiepiiri 2003) Satakunnan tieverkon päivitetty kehittämissuunnitelma sisältää 75 yleisten teiden erikseen nimettyä hanketta. Kehittämissuunnitelman hankkeet on ryhmitelty pääasiallisen toimenpiteen mukaisesti 14 hankekoriin, joiden hankkeiden alustava toteuttamisjärjestys on esitetty suunnitelmassa. Hankekoreihin sisältyy erikseen nimettyjen hankkeiden lisäksi myös toistaiseksi määrittelemättömiä hankkeita (rahoitusvaraus). Kehittämissuunnitelmaan ei sisälly teiden päivittäisiä hoitotoimia ja tieverkon ylläpitoa. Valtatien 2 (Helsinki - Pori) ja valtatien 8 (Turku - Pori ja Pori - Vaasa) yhteysvälihankkeisiin sisältyviä toimenpiteitä ei esitetä perustienpidon hankekorissa. Kehittämissuunnitelman hankkeiden lisäksi Satakunnan maakuntavaltuusto on esittänyt toteutettavaksi kuutta tieverkon kehittämishanketta, jotka muodostavat oman hankekoreista erillisen kokonaisuutensa. Hankkeista neljä kohdistuu Karhukuntien alueelle. (Satakuntaliitto, Turun tiepiiri 2003)

34 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Taulukko 7. Satakunnan tieverkon kehittämishankkeet Karhukunnissa 2003-2012. (Lähde: Satakuntaliitto, Turun tiepiiri 2003) Tunnus Nimi Kunta Kustannukset ( ) KEVYEN LIIKENTEEN JÄRJESTELYT KL1 Noormarkun koulu Riistakallio kevyen Noormarkku Valmis liikenteen väylä KL 4 Suosmeri - Harjunpää kev. liik. väylä Ulvila Käynnissä, valm. 2005 KL 10 Kullaan kev. liik. järjestelyt Kullaa 600 000 KL 13 Niittumaan alikulku VT 8 Pori 201 826 KL 14 Ahlaisten keskustaajaman kevyen liik. Pori 504 564 väylä KL 15 Luvian kevyen liik. järjestelyt Luvia 320 000 KL 16 Himmelinsuuli Pirilä kev. liik. väylä Harjavalta 440 000 KL 18 Ruosniemi Harjunpää kevyen liik. Pori 540 000 väylä KL 22 Leistilä Hormistonmäki kevyen liik. Nakkila 435 000 väylä KL 23 Kukonharjan koulun kev. liik. väylä ja Nakkila 1 000 000 Penttalan alikulku KL 24 Niittumaa - Liikastenmäki kevyen liik. Pori 800 000 väylä VT 8 MELUNTORJUNTA MS1 Melusuojaus Musa - Uusiniitty VT 2 Pori 708 000 RIISTA-AIDAT RA1 Korvenkulma Hangassuo riista-aita Eurajoki, Luvia 300 000 VT 8 SILLAT SI2 Rossinsilta T-1317 VT23 (tehty 2003) Pomarkku 430 000 SI5 Reposaaren läppäsilta Pori 290 000 SI8 Annankorvenoja T-785 ja Alhonoja T- Kullaa 85 000 1600 SI12 Kissain silta T-798 Kullaa 35 000 SI14 Friitalan silta T-762 Ulvila 185 456 TAAJAMAT TA1 Noormarkun keskusta Noormarkku Valmis LIITTYMÄN PARANTAMINEN LT2 Noormarkun liittymä VT23 Noormarkku Valmis 2003-2007 2008-2012 2003-2007 2003 - LT4 Suosmeren liittymä Pori 85 000 LT7 Lattomeren pt:n liittymä VT 8:lla Pori 650 000 UUSI TIE UY2 Porin pohjoisen satamatien jatke Pori, Noormarkku 1 000 000 MUUT HANKKEET MU1 Tievalaistuksen täydentäminen VT2, Pori Valmis Pori - Mäntyluoto vuosina 2003-2007 toteutettavat hankkeet vuosina 2008-2012 toteutettavat hankkeet

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 35 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN 5.3.3 Yhteysvälien kehittämishankkeet Pääteiden tärkeimpien yhteysvälien kehittäminen perustuu Tiehallinnon pääteiden kehittämisen toimintalinjoihin. Kehittämisselvitykset on Porin seudulla laadittu yhteysväleille Helsinki - Pori (VT 2), Turku - Pori (VT 8), Pori - Vaasa (VT 8) sekä Pori - Tampere (VT 11). Helsinki - Pori yhteysvälin kehittäminen on esitetty aloitettavaksi tällä hallituskaudella. Porin seudulta hankelistalla ovat tällä hetkellä: Rieskalan liittymän parantaminen ja yksityistiejärjestelyt sekä valaistuksen täydentäminen (Pori) Ulasoorin tasoliittymän parantaminen (Pori) Masian liittymän porrastus ja kanavointi (Nakkila) Harjavalta - Rapakonmäki -osuudelle ohituskaistat, valaistus ja yksityistiejärjestely (Harjavalta, Nakkila) Torttilan eritasoliittymä ja valaistus (Harjavalta) kantatien 43 eritasoliittymän kiihdytyskaistat ja valaistus (Harjavalta) pikavuoropysäkkien parantaminen (Ulvila, Nakkila) Tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelman (luonnos 11/2004) mukaisessa tavoitetilassa (noin v. 2025) vt 2 on 2+2 kaistainen, eritasoliittymin varustettu tie Harjavallan ja Uusiniityn välillä. Turku - Pori yhteysvälin kehittämistä on esitetty aloitettavaksi vuosina 2008 2013. Karhukuntien alueella hankelistalla ovat (Turun tiepiiri 2004): Keskikaiteelliset ohituskaistat sekä riista-aitoja niihin liittyen Niittymaan liittymän parantaminen Pori - Vaasa kehittämisselvityksessä on esitetty valtatien 8 parantamiseksi Karhukuntien alueella seuraavaa (Turun ja Vaasan tiepiirit 2002): uusi tielinjaus välillä Pori - Söörmarkku liittymä- ja tiejärjestelyineen pohjaveden suojaus (Kellahti ja Lamppi) T- ja X- liittymien parantaminen (Pori - Merikarvia) tieympäristön pehmentäminen suojaamalla kallioleikkauksia kaiteilla sekä pidentämällä vesistösiltojen kaiteita (Pori - Merikarvia) riista-aitojen asentaminen jaksolle (Pori - Merikarvia) keskikaiteellisten ohituskaistaparien rakentaminen niihin liittyvine järjestelyineen Pääteiden kehittämissuunnitelman mukaisessa tavoitetilassa vt 8 on jatkuva ohituskaistatie (2+1 kaistaa) Porin eteläpuolella Tiiliruukkiin asti, 2+2 kaistainen Tiiliruukki Ruutukuoppa välillä, eritasoliittymin varustettu ohikulkutie uudessa paikassa Pori Söörmarkku välillä, sekä ohituskaistoin varustettu Söörmarkusta pohjoisen suuntaan. Tampere Pori yhteysvälin kehittämisselvityksessä on esitetty valtatie 11:n parantamiseksi Porin seudulla mm. (Hämeen ja Turun tiepiirit) Kevyen liikenteen järjestelyjä Kullaalla ja Porissa (2 alikulkua, klväylä välille vt 2 Ulvilantie) Liittymän parantamisia (esim. mt 2440 ja mt 2460) tien leventämistä

36 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Tärkeimmät liikenneverkon kehittämishankkeet Karhukuntien alueella on koottu taulukkoon 8. Taulukossa esitetään myös, missä suunnitelmissa tai ohjelmissa hankkeet ovat mukana. Taulukko 8. Tärkeimmät pääliikenneverkkoon liittyvät kehittämishankkeet Karhukunnissa sekä niiden liittyminen muihin seudullisiin ja valtakunnallisiin suunnitelmiin. VT 2 Pori - Helsinki yhteysvälin kehittäminen VT 8 yhteysvälin Turku- Pori kehittäminen Pori - Tampere -radan tasoristeysten poisto VT 8 Pori - Söörmarkku Porin sataman vesiväylän parantaminen Porin pohjoisen satamatien jatke VT 11:n jatke VT 2 - VT 8 Valtateiden 2 ja 8 osittaiset nelikaistaistukset Pori - Kankaanpää - rata Uusikaupunki - Rauma - Pori - rata 5.4 Yhteenveto tärkeimmistä liikenneverkon kehittämistarpeista Ministerityöryhmän mietintö 2004-2013 Satakunnan maakuntaohjelma 2003-2006 Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma 2003-2012 Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet Turun tiepiirin TTS 2004-2008 Turun tiepiirin PTS 2001-2015 Satakunnan seutukaava 5 (1999) X X X X X X X X X X X (Turku- Merikarvia) X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 37 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 6.1 Kehittämisehdotusten muodostaminen Pääliikenneverkon kehittämisehdotuksina on esitetty niitä aiempien suunnitelmien ja selvitysten toimenpiteitä, jotka parhaiten toteuttavat liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Myös muita selvityksissä ja suunnitelmissa esitettyjä hankkeita toteutetaan. Kehittämisehdotuksia on täydennetty muilla liikennejärjestelmätyön yhteydessä esille tulleilla tavoitteita palvelevilla ja kehittämistarpeisiin vastaavilla ehdotuksilla. 6.2 Liikenneturvallisuus Pääliikenneverkon liikenneturvallisuudessa on Porin seudulla selviä puutteita. Tämä tulee esiin etenkin valtateiden 2 ja 8 liittymissä taajamien kohdalla, joissa sekä kuoleman- että henkilövahinkotiheys on suuri. Myös rataverkolla on vaarallisia tasoristeyksiä. Päätieverkon liikenneturvallisuuden parantamisessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota liittymäjärjestelyihin, turvallisiin ohitusmahdollisuuksiin, suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien seurauksien lieventämiseen, nopeusrajoituksiin taajamien läheisyydessä sekä kevyen liikenteen järjestelyihin. Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmassa ja Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa on keskitytty erityisesti liikenneturvallisuustyön kehittämiseen. Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan seuraavat toimenpiteet ovat tärkeimpiä alueen kunnissa: kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen nopeusrajoitusporrastuksen toteuttaminen koko alueella sekä tukitoiminnot päätie- ja katuverkon täydentäminen sekä sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen onnettomuusriskialttiiden liittymien parantaminen näkemien parantaminen. Valtatie 8 välillä Turku-Merikarvia kuuluu Suomen vaarallisimpien päätieosuuksien joukkoon. Vuosi 2004 on kasitien liikenneturvallisuuden teemavuosi. Turun tiepiiri, Liikkuva poliisi ja Liikenneturva ovat yhteistyössä koonneet erilliset kasitien liikenneturvallisuustilannetta parantavat toimet yhdeksi kokonaisuudeksi, teemapaketiksi. Teemapakettiin kuuluu useita erilaisia toimia, kuten tieympäristön liikenneturvallisuuden parantaminen, talvihoidon toteutuman seuranta, poliisin tehovalvontajaksot, liikenneturvallisuuskampanjat ja liikenneturvallisuusillat kunnissa. Pääliikenneverkolle esitetyt toimenpiteet, jotka edistävät erityisesti liikenneturvallisuuden paranemista, ovat seuraavat:

38 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Pääliikenneverkon liikenneturvallisuuden kehittämisehdotukset: rautatien tasoristeysten poisto Pori - Tampere rataosuudelta kevyen liikenteen yhteyksien täydentäminen valtateiden varressa liittymien parantaminen ja tarpeellisten kevyen liikenteen alikulkujen rakentaminen 6.3 Kytkennät valtakunnanverkkoon Suunnittelualueen valtakunnallisesti merkittävimpiä yhteyksiä ovat lentoyhteydet Porin lentokentältä Helsinkiin, rautatieyhteys Tampereelle ja sitä kautta muualle Suomeen sekä maantieyhteydet Turun, Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan suuntaan. Tavaraliikenteen kannalta Porin Sataman maa- ja vesiliikenteen yhteydet ovat ratkaisevan tärkeitä. Tällä hetkellä erityisesti valtateiden 2 ja 8 valtakunnallista merkitystä on syytä korostaa. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän ehdotuksessa valtakunnallisesti merkittävistä liikenneverkoista ja niiden tärkeimmästä osasta, ns. ydinverkoista valtatiet 2 ja 8 on rajattu ydinverkon ulkopuolelle (LVM 2003). Satakuntaliitto kannattaa lausunnossaan valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen määrittelemistä, mutta vastustaa ydinväyläverkoston nimeämistä. Jos ydinväyläverkosto kuitenkin nimetään, Satakuntaliitto esittää valtatien 2 ja valtatien 8 sisällyttämistä tähän ryhmään. Valtateiden 2 ja 8 osalta puutteita ja kehittämistarpeita on laajalti selvitetty yhteysvälien kehittämisselvityksissä. Valtatien 2 kehittäminen on käynnistymässä vuosina 2004-2007 ja vt 8 yhteysvälin Turku Pori kehittämistä esitetään toteutettavaksi vuosina 2008-2013. Myös valtatielle 11 on laadittu yhteysvälin kehittämisselvitys. Valtatien 23 yhteysvälin ongelmat ja kehittämistarpeet on syytä selvittää keskitetysti kuntien, seutukuntien ja tiehallinnon yhteistyöllä, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan mitoittaa tehokkaiksi ja oikea-aikaisiksi.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 39 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Pääliikenneverkon kytkennät valtakunnanverkkoon: toteutetaan pääteiden yhteysväliselvityksissä (VT 2, VT 8 ja VT 11) esitettyjä toimenpiteitä toimitaan aktiivisesti siten, että VT 2:n ja VT 8:n asema osana valtakunnan liikenneverkkojen ydinverkkoa tunnustetaan parannetaan rautatieverkon edellytyksiä hoitaa nopeaa junaliikennettä tasoristeyksiä poistamalla ja radan kaarteisuutta vähentämällä selvitetään tarkemmin Mäntyluotoon johtavan rataosuuden sähköistyksen kannattavuutta huolehditaan Porin sataman vesiliikenteen yhteyksistä vesiväylää syventämällä pidetään yllä edellytyksiä säännölliselle reittilentoliikenteelle 6.4 Verkon jäsentäminen Pääliikenneverkon jäsentämisen kannalta on olennaista estää pitkä- ja lyhytmatkaisen liikenteen sekoittuminen sekä ohjata mahdollisuuksien mukaan raskasta liikennettä sujuville ja turvallisille reiteille. Myös kevyen liikenteen erottelu pois pääteiltä on tärkeää. Tasoristeysten poisto parantaa rataverkon mahdollisuuksia hoitaa yhä suurempi osuus raskaasta tavaraliikenteestä ja vähentää näin tieverkon kuormitusta. Raskaan liikenteen kannalta tärkeitä uusia tieyhteyksiä ovat Porin pohjoisen satamatien jatke sekä valtatien 11 jatke valtateiden 2 ja 8 välillä. Nämä yhteydet poistavat myös tehokkaasti raskasta liikennettä taajaan asutuilta alueilta. Kevyen liikenteen erottelua pääliikenneverkolla tarvitaan erityisesti VT 23:lla välillä Söörmarkku - Noormarkku, VT 8:lla Pori - Luvia -välillä sekä Reposaaren maantiellä (mt 269), jossa kevyen liikenteen väylä toimisi Tahkoluodon ja mt 272:n välillä tarvittaessa myös hätätienä Reposaareen. Ulvilan keskustasta Ruskilaan johtava rinnakkaistieyhteys parantaa liikenneturvallisuutta ja toimivuutta sekä tie- että rataliikenteen osalta. Noormarkussa VT 23:n ja Forssintien liittymän muuttaminen ajoneuvoliikenteen alikuluksi ramppijärjestelyineen poistaa Noormarkun sisäistä liikennettä valtatieltä. Samalla ratkaisu selkeyttää kunnan omaa katuverkkoa.

40 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liikenneverkon jäsentämiseen liittyvät kehittämisehdotukset: parannetaan rautateiden edellytyksiä hoitaa entistä suurempi osuus raskaasta tavaraliikenteestä toteutetaan Porin pohjoisen satamatien jatke ja valtatien 11 jatke raskaan liikenteen ohjaamiseksi pois taajamista parannetaan kevyen liikenteen erottelua päätieverkolla valtateiden 8 ja 23 sekä maantien 269 varrella Rinnakkaistieyhteys Ulvilan keskustasta Ruskilaan Forssintien ajoneuvoliikenteen alikulku valtatie 23:lle Noormarkussa 6.5 Kapasiteettivaraukset Nykyisten päätieyhteyksien kapasiteetin riittävyyttä nyt ja tulevaisuudessa on arvioitu mm. pääteiden (VT 2 ja VT 8) yhteysväliselvityksissä. Tarvittavia liikenteen välityskykyä parantavia toimenpiteitä ovat VT 8:n uusi tielinjaus välillä Pori - Söörmarkku, ohituskaistat valtatie 8:lla Luvian ja Eurajoen välillä, valtateiden 2 ja 8 nelikaistaistaminen välillä Uusiniitty - Tiilimäki ja Ruutukuoppa - Tiiliruukki sekä valtatien 2 nelikaistaistuksen jatkaminen myös Harjavallan suuntaan. Pääliikenneverkon kapasiteettiin liittyvät kehittämisehdotukset: ohituskaistat VT 8:lle Luvian ja Eurajoen välille VT 8:n uusi tielinjaus välillä Pori - Söörmarkku VT 2 ja VT 8 nelikaistaistaminen välillä Uusiniitty - Tiilimäki ja Ruutukuoppa - Tiiliruukki VT 2:n nelikaistaistuksen jatkaminen Harjavallan suuntaan 6.6 Maankäyttövaraukset Satakunnan seutukaavassa 5 on esitetty useita uusia tielinjauksia sekä ratavarauksia. Ratavarauksina on esitetty nykyisin käytössä olevat radat sekä käytöstä poistettu Pori Kankaanpää -rata ja uutena ratana (ohjeellisena linjauksena) Uusikaupunki - Rauma - Pori -rata. Suunnittelualueen uudet tielinjaukset ovat: VT 8 Pori Söörmarkku, valtatien 11 jatke valtatieltä 2 valtatielle 8, valtateiden 2 ja 8 osittaiset 4-kaistaistukset sekä Porin pohjoinen satamatie Ämttöö Noormarkku (ohjeellinen merkintä). Seutukaavan uusista tielinjauksista on toteutettu pohjoisen satamatien väli Ämttöö - Poikeljärvi sekä VT 2:n osittainen nelikaistaistus. Parhaillaan laadittavassa Satakunnan maakuntakaavassa arvioidaan seutukaavassa esitettyjen tie- ja ratavarausten tarpeellisuus.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 41 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seutukaavassa ja kuntien yleiskaavoissa esitettyyn uuteen maankäyttöön varautuminen edellyttää, että uuden maankäytön synnyttämän liikenteen yhteydet pääliikenneverkkoon on selvitetty. Teollisuuden maankäyttövarauksia ja mahdollisen tavaraliikenteen logistiikkakeskuksen tarvetta ja sijaintia tarkastellaan lähemmin elinkeinoelämän kuljetuksiin liittyvässä selvityksessä. Pääliikenneverkon ja maankäytön kehittämisehdotukset: uudet aluevaraukset tukeutuvat olemassa oleviin liikenneyhteyksiin 6.7 Kehittämisehdotusten vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Tavoite Kehittämisehdotukset Vaikutukset Parannetaan pääliikenneverkon turvallisuutta valtakunnalliselle tasolle Poistetaan Mäntyluoto - Pori - Tampere rataosuuden tasoristeykset Vaarallisten liittymien parantaminen (mm. VT 8/ pt 12876) ja tarpeellisten kevyen liikenteen alikulkujen rakentaminen Vähentää tasoristeysonnettomuuksia Parantaa ajoneuvoja kevyen liikenteen turvallisuutta liittymissä Tarjotaan turvalliset, toimivat, luotettavat ja ennustettavat päätieyhteydet. Uusi tielinjaus välillä Pori - Söörmarkku liittymäjärjestelyineen Toteutetaan pääteiden yhteysväliselvityksissä (VT 2, VT 8 ja VT 11) esitettyjä toimenpiteitä Toimitaan aktiivisesti siten, että VT 2:n asema osana valtakunnan keskeistä liikenneverkkoa ja VT 8:n asema osana eurooppalaista TENverkkoa tunnustetaan Parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta vilkasliikenteisellä Pori - Söörmarkku -välillä Toimenpiteet edistävät yhteysvälien turvallisuutta ja sujuvuutta ja ehkäisevät odotettavissa olevia ongelmia Seudun tärkeimmät valtatiet eivät jää syrjään kehityksestä

42 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Tavoite Kehittämisehdotukset Vaikutukset Tieverkon kunto turvataan ja päätieverkon rakenteellista kuntoa parannetaan Tiehallinto huolehtii tieverkon kunnosta toimintalinjojensa mukaisesti yhteistyössä alueen kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa Tarvittavat toimenpiteet pystytään mitoittamaan mahdollisimman tehokkaasti ja oikeaaikaisesti Turvataan erityisesti tärkeimpien valtatieyhteyksien toimivuus ja yhteydet satamaan Edistetään nopean rautatieyhteyden toteuttamista ja tarjotaan hyvät edellytykset rautateiden tavaraliikenteelle. Turvataan vesiliikenteen toimintaedellytykset ja sataman kilpailukyky. Päätieverkon rakenteellista kuntoa parannetaan tiehallinnon toimintalinjojen mukaisesti ja esiin tulleiden kehittämistarpeiden perusteella. Porin pohjoisen satamatien jatke Valtatien 11 jatke valtateiden 2 ja 8 välillä VT 2:n ja VT 8:n nelikaistaistaminen välillä Uusiniitty - Tiilimäki ja Ruutukuoppa - Tiiliruukki Valtatien 2 nelikaistaistamisen jatkaminen Ulvilasta Harjavallan suuntaan Poistetaan Mäntyluoto - Pori - Tampere -radan tasoristeykset ja vähennetään radan kaarteisuutta Radan sähköistyksen tarve välillä Porin keskusta - Mäntyluoto selvitetään Sataman vesiväyliä syvennetään ja satamassa tehdään tarvittavia ruoppaustöitä. Parantaa satamayhteyksiä ja verkon jäsentelyä ohjaamalla raskasta liikennettä pois taajamasta Parantaa verkon jäsentelyä ohjaamalla raskasta liikennettä pois Porin keskustasta Parantaa valtateiden 2 ja 8 toimivuutta Porin keskustan alueella Parantaa valtatien 2 toimivuutta ja liikenteen sujuvuutta Edistää nopeaa rautatieyhteyttä ja parantaa liikenneturvallisuutta Parantaa satamayhteyksiä Parantaa sataman kilpailukykyä ja edistää elinkeinoelämän edellytyksiä toimia alueella

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 43 PORIN SEUDULLA 2025 7 PORIN SEUDULLA 2025 7.1 Asema valtakunnan liikenneverkossa Porin seudun valtakunnallinen asema on hyvä. Satama, rautatieyhteys Tampereelle, valtatie 2 Helsinkiin sekä rannikon suuntainen valtatie 8 Turun ja Vaasan suuntaan kuuluvat valtakunnan tärkeimpiin liikenneverkkoihin. Valtatietasoisista yhteyksistä Sisä-Suomeen Jyväskylän (VT 23) sekä Tampereen (VT 11) suuntiin pidetään hyvää huolta. Lentoliikenteen toimintaedellytykset ovat hyvät myös ulkomaille. Kuva 9. Porin seudun pääliikenneverkko vuonna 2025. Uudet yhteydet on merkitty punaisella.

44 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDULLA 2025 7.2 Tie- ja katuverkko Vuoteen 2025 mennessä päätie- ja katuverkkoa on täydennetty seuraavilta osin: VT 8 Pori Söörmarkku uusi tien linjaus Porin pohjoisen satamatien jatke VT 11:n jatke välillä VT 2 - VT 8 VT 2:n rinnakkaistie välillä Nakkila (Ruskila) Ulvila siihen liittyvine liittymäjärjestelyineen Lukkarinsilta sekä siihen liittyvät katuyhteydet Porissa muut pääliikenneverkon kannalta tärkeät katuyhteydet Porissa (Länsiväylä, Pohjoisväylä) Forssintien ajoneuvoliikenteen alikulku ramppeineen VT 23:lla Noormarkussa Yhteysvälejä Pori Helsinki, Turku - Pori Vaasa sekä Pori Tampere on parannettu päätieverkon kehittämissuunnitelmien sekä yhteysväliselvitysten mukaisesti. Myös valtatietä 23 on parannettu päätieverkon kehittämistarpeiden mukaisesti. Mt 2460:n laatutasoa on nostettu. Päätie- ja katuverkon tarvittavat liikenneturvallisuustoimenpiteet on toteutettu siten, että liikenneturvallisuus on valtakunnallisella tasolla. Päätieverkon laatutason ja toimivuuden kannalta tarvittavat kevyen liikenteen väylät ja alikulut on toteutettu. 7.3 Rautatieverkko Vuonna 2025 Porin ja Tampereen välinen rata on tärkeä osa tavaraliikenteen ydinverkkoa. Tasoristeykset on poistettu Porin ja Tampereen väliltä. Radan kantavuutta on parannettu siten, että suurin sallittu akselipaino on nostettu 25 tonniin koko rataosuudella. Henkilöliikenteessä rata on osa nopean junaliikenteen verkkoa ja juna tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöautoliikenteelle erityisesti Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle. Porista Helsinkiin pääsee kahdessa ja puolessa tunnissa eli tuntia nykyistä nopeammin. Radan sähköistyksen jatkamisen tarve on selvitetty, ja tarpeelliset järjestelyt toteutettu. Maakuntakaavatyön yhteydessä on ratkaistu Uudenkaupungin, Rauman ja Porin välisen ns. URPO-radan sekä Pori - Kankaanpää - Parkano -radan aluevarausten tarpeellisuus sekä jokilaakson taajamajunayhteyden tarve ja toteuttamismahdollisuus. 7.4 Lentoliikenteen verkko Porin lentoasema tarjoaa seudun asukkaille ja elinkeinoelämälle vähintään nykyisen palvelutason työpäivän aikana tehtävien edestakaisten matkojen osalta. Porin asemalta pääsee Helsinki-Vantaan asemalle useita kertoja päivässä ja lisäksi Porista on suoria yhteyksiä ainakin Tukholmaan. Lentoliikenteen minimivaatimustaso kansainvälisten yhteyksien ja työpäivän aikana tehtävien matkojen osalta on seuraava:

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 45 PORIN SEUDULLA 2025 Kansainväliset yhteydet: Porin asemalta pääsee arkipäivän aamulla Helsinki-Vantaan asemalle ulkomaan keskeisiä jatkoyhteyksiä varten ja ulkomaan lennoilta pääsee takaisin Poriin illalla. Työpäivän aikana tehtävät edestakaiset matkat: Pääkaupunkiseudulta pääsee Porin asemalle ja Porin asemalta Helsingin seudulle aamulla. Vastaavasti Helsingin seudulta pääsee takaisin Poriin ja Porin seudulta pääkaupunkiseudulle työpäivän päätyttyä. 7.5 Vesiliikenteen verkko Sataman vesi-, rautatie- ja maaliikenteen yhteyksiä on parannettu. Satamaväylää on syvennetty ja alueella on tehty tarvittavat ruoppaustyöt. Maantieyhteydet satamaan ovat toimivat ja hyvässä kunnossa. 7.6 Satamat ja terminaalit Porin Satama palvelee teollisuutta ja elinkeinoelämän kuljetuksia koko maan alueella. Hyvät yhteydet ja satamapalvelut tarjoavat etuja seudulle sijoittuvalle elinkeinoelämälle. Muita tavaraliikenteen terminaalialueita on keskitetty siten, että seudulle on muodostunut toimiva logistiikkakeskus tai -keskuksia. Logistiikkakeskusten sijainti on valittu siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle ja ympäristölle. Henkilöliikenteen terminaaliverkko palvelee hyvin matkustajia. Erityisesti on panostettu matkustajainformaation kehittämiseen sekä terminaalien välisiin yhteyksiin.

46 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA JATKOTOIMENPITEET 8 JATKOTOIMENPITEET 8.1 Aiesopimukseen kirjattavat painopistealueet Aiesopimukseen kirjattavat painopistealueet noudattavat pääliikenneverkolla liikennejärjestelmätyön aikana määriteltyjä tavoitealueita: Parannetaan pääliikenneverkon turvallisuutta valtakunnalliselle tasolle Tarjotaan turvalliset, toimivat, luotettavat ja ennustettavat päätieyhteydet Päätieverkon kunto turvataan ja rakenteellista kuntoa parannetaan Turvataan erityisesti tärkeimpien valtatieyhteyksien toimivuus sekä yhteydet satamaan Edistetään nopean rautatieyhteyden toteuttamista ja tarjotaan hyvät edellytykset rautateiden tavaraliikenteelle Turvataan vesiliikenteen ja sataman kilpailukyky. Liikennejärjestelmäsuunnitelman osapuolet sopivat yhdessä, mitkä edellä esitetyistä toimenpiteistä nostetaan aiesopimukseen siten, että painopistealueiden tavoitteisiin vastataan ja sitoudutaan. 8.2 Toimenpiteiden toteuttaminen Toimenpiteet toteutetaan valtakunnallisten ja seudullisten suunnitelmien ja ohjelmien mukaisesti. Toteuttamisohjelman priorisoinnissa otetaan huomioon seuraavat ohjelmat: Turun tiepiirin TTS Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille 2004 2013 Pääteiden kehittämisen periaatteet ja yhteysvälien kehittämisselvitykset Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma Turun tiepiirin PTS Kunnat noudattavat katuverkkoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa omia kiireellisyysnormejansa. Toimenpideohjelma ehdotetaan jaettavaksi kolmeen vaiheeseen, jossa ensimmäinen vaihe kattaa seuraavat viisi vuotta, toinen vaihe sitä seuraavat 5 vuotta. Kolmannessa vaiheessa toteutetaan muut seudun pääliikenneverkolle tärkeät hankkeet.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 47 JATKOTOIMENPITEET Taulukko 9. Toimenpiteiden priorisointiehdotus Toimenpide Tasoristeysten poisto Pori- Tampere -rataosuudella Kevyen liikenteen verkon täydentäminen päätieverkolla (esim. vt 2, vt 8, vt 11, vt 23, mt 269) Yhteysvälien (vt 2 Helsinki- Pori, vt 8 Turku-Pori, vt 11 Tampere-Pori) kehittämistoimenpiteet Mäntyluodon vesiväylän syventäminen Toteutus Kust.arvio I II III 1 000 * * * 25 000 * * * 5 000 * * * 14 500 * 16 000 Vt 8 Pori - Söörmarkku * 13 500 Pohjoisen satamatien (mt 272) jatke * 2 500 Vt 11 jatke * 5 600 Rinnakkaistie Ulvilan keskusta - Ruskila Vt 23/ Forssintien ajoneuvoliikenteen alikulku Vt 2 ja vt 8 nelikaistaistaminen välillä Uusiniitty Tiilimäki ja Ruutukuoppa - Tiiliruukki Vt 2 nelikaistaistuksen jatkaminen Harjavallan suuntaan * 1 700 * 200 * 30 000 * 42 000

48 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTEET 9 LÄHTEET Liikenne- ja viestintäministeriö (2003). Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2003. Liikenne- ja viestintäministeriö (2004). Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille 2004 2013. Ministerityöryhmän mietintö. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 7/2004. Ratahallintokeskus (2002). Rataverkko 2020. Radanpidon linjaukset. Tarkistettu suunnitelma. Satakuntaliitto (1999). Satakunnan seutukaava 5, Seutukaavaselostus. Satakunnan seutukaava 5, Seutukaavakartta ja -määräykset. Satakuntaliiton julkaisusarja A:255 ja A:256. Satakuntaliitto (2002). Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Nykyisen liikennejärjestelmän kuvaus ja jatkosuunnittelun ohjelmointi. Satakuntaliiton julkaisusarja A:263. Satakuntaliitto (2003a). Karhun kämmen lyö. Satakunta. Osaava ja energinen alue vesien sylissä. Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030. Hyväksytty maakuntahallituksessa 19.5.2003 ja maakuntavaltuustossa 9.6.2003. Satakuntaliitto (2003b). Satakunnan maakuntaohjelma 2003-2006. Luonnos. MH 5.8.2003. Satakuntaliitto, Porin, Harjavallan ja Ulvilan kaupunki, Kullaan, Luvian, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun kunta, Länsi-Suomen lääninhallitus, Turun tiepiiri (2000). Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla 2000. Satakuntaliiton julkaisusarja A:251. Satakuntaliitto, Turun tiepiiri (2003). Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma 2003-2012. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 10.11.2003. Tiehallinto (2004). Pääteiden kehittämissuunnitelma. Luonnos 11/2004 Turun ja Vaasan tiepiirit (2003). Valtatie 8 Pori - Vaasa. Yhteysvälin kehittämisselvitys. Turun tiepiiri (2002a). Tienpidon toimintalinja 2015. Turun tiepiiri (2002b). Valtatie 8 Turku - Pori. Yhteysvälin kehittämisselvitys. Turun tiepiiri (2004). Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2004-2008. Turun, Hämeen ja Uudenmaan tiepiirit (2001). Valtatie 2 Helsinki - Pori. Yhteysvälin kehittämisselvitys.

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 49 LÄHTEET Turun tiepiiri (2004). Valtateiden tasoliittymien pienten parannustoimenpiteiden tarveselvitys, Turun tiepiiri. Raporttiluonnos 20.9.2004. Tiehallinto, Hämeen ja Turun tiepiirit (2003). Vt 11 Tampere-Pori. Yhteysvälin kehittämisselvitys. 29.4.2004.

50 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LIITTEET 10 LIITTEET LIITE 1 KARHUKUNTIEN 20 SUURINTA TYÖNANTAJAA LIITE 2 SATAKUNNAN SEUTUKAAVA 5: ON LIITTYVÄT ALUEVARAUKSET

LIITTEET Liite 1 KARHUKUNTIEN 20 SUURINTA TYÖNANTAJAA Karhukuntien 20 suurinta työnantajaa. (Lähde: Aluekeskusohjelma, Satakunnan kauppakamari) Työnantaja Sijaintikunta Toimiala Työntekijöitä Porin kaupunki Pori 6500 Satakunnan sairaanhoitopiirnat Pori ja lähikun- 2583 Outokumpu Pori kuparin valmistus 1158 Poricopper Oy Kemira Pigments Pori värien ja pigment- 850 Oy tien valmistus Mäntyluoto Pori laivojen valmistus 775 Works Oy ja korjaus Satakunnan Kirjateollisuus Pori lehtien kustantami- 570 Oy nen ja jakelu Ulvilan kaupunki Ulvila 568 Satakunnan Pori ja lähikunnat kauppa 480 Osuuskauppa Suomen Voimatekniikka Oy Harjavalta siltojen, tunnelien, sähkölinjojen ym. 475 Outokumpu Harjavalta Metals Oy Suomen Euromaster Oy rakentaminen Harjavalta kuparin valmistus 440 Pori renkaiden tukkukauppa 420 Hacklin Ltd. Oy Pori huolinta n. 400 Satakunnan erityishuoltopiirkunnat Ulvila ja lähi- 380 Harjavallan kaupunki Harjavalta 330 Sampo Rosenlew Oy Pori maa- ja metsätalouskoneiden valmis- 330 tus Hollming Works Pori massa- ja paperikoneiden 290 Oy valmistus Suominen Kuitukankaat Nakkila kuitulevyn valmis- 285 Oy tus Nakkilan kunta Nakkila 281 Rosenlew RKW Pori muovipakkausten 273 Finland Oy valmistus Componenta Pori raudan valu 266 Pori Oy

Liite 2 LIITTEET Satakunnan seutukaava 5: Pääliikenneverkkoon liittyvät aluevaraukset