JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielten laitos Toiminta- ja taloussuunnitelman tarkiste 2015-2016 Kielten laitos tekee kansainvälisesti korkeatasoista kielellisten ja kulttuuristen käytänteiden tutkimusta ja kouluttaa valtakunnallisesti merkittävän osan Suomen kieliasiantuntijoista, erityisesti kielten opettajista. Yhdessä Kielikampustoimijoiden (Solki, Kielikeskus ja opettajankoulutuslaitoksen kielipedagogiikka) kanssa kielten laitos on kansallisesti johtava ja kansainvälisesti merkittävä soveltavan kielentutkimuksen asiantuntija. Kielten laitoksen tutkimus- ja koulutustoiminta liittyy yliopiston strategian kolmeen painoalaan, jotka ovat kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa; oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvu- ja oppimisympäristöt sekä informaatioteknologia ja ihminen tietoyhteiskunnassa. Laitoksen tutkimusprofiilin painoalat ovat kielen oppiminen ja opettaminen sekä diskurssintutkimus Laitos kouluttaa kielten opetuksen sekä kielen käytön ja kulttuurin asiantuntijoita. Kielten laitoksella on viittomakielen tutkimuksen ja opetuksen valtakunnallinen erityistehtävä. 1 TUTKIMUS Profiili ja painoalat Laitoksen tutkimusprofiilin läpäisevä ajatus on tarkastella kielten asemaa muuttuvassa ja monikielistyvässä maailmassa. Tutkimusprofiilin painoalat ovat (1) kielen oppiminen ja opettaminen sekä (2) diskurssintutkimus. Näitä yhdistää näkemys kielestä sosiaalisena toimintana, jota tarkastellaan monitieteisesti. Tutkimus edustaa soveltavaa kielentutkimusta, mikä on valittu yliopiston strategiassa yhdeksi painoalan kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa kansainvälisesti vahvaksi tutkimusalueeksi. Kaudella 2015 2016 yliopisto kohdentaa profilointiaan muun muassa soveltavan kielentutkimuksen alueelle. Laitos on laatinut yhdessä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa alueelle sijoittuvan profilointihankehakemuksen Suomen Akatemialle. Laitos vahvistaa edelleen soveltavaa kielentutkimusta tu tkimusprofiilissaan. - Laitoksen tutkimusstrategia päivitettiin keväällä 2015. - Laitos edellyttää edelleen uusissa rekrytoinneissa tutkimustoimintaa soveltavan kielentutkimuksen alueella. - Laitos kohdentaa voimavaroja soveltavaan kielentutkimukseen. Esimerkkinä on 1.8.2015 alkaen täytetty soveltavan kielentieteen yliopiston lehtorin tehtävä (diskurssintutkimus). 1.8.2016 alkaen täytetään toinen soveltavan kielitieteen yliopistonlehtori (kielen oppiminen ja opetus). - Laitos hakee kilpailtua rahoitusta soveltavan kielentutkimuksen alueelle. Keskeinen tavoite Kielten laitos on vuonna 2017 kansainvälisesti tunnettu, korkeatasoinen ja innostava tutkimusympäristö, joka houkuttelee tutkijoita ja jatkokoulutettavia kansallisesti ja kansainvälisesti. Laitoksessa tehdään tieteellisesti korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta, joka tarkastelee kieltä eri ympäristöissä, kielten roolia yhteisöjen toiminnassa sekä niiden asemaa ihmisen kasvussa ja kehityksessä.
Tavoitteet Laitos tekee painaloillaan kansallista ja kansainvälistä kärkitason tutkimusta Toimenpiteet Laitos vakiinnuttaa ja edistää korkeatasoista tutkimus- ja julkaisutoimintaansa. Tutkimusstrategia toimii rekrytoinnin pohjana. Laitoksella on Suomen Akatemian tai muun rahoittajan nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö. Laitoksella on jatkuvasti merkittävää ulkopuolista, myös kansainvälistä, rahoitusta. Laitoksen julkaisujen kokonaismäärää kasvatetaan ja laatua nostetaan raportoimalla tuloksia tieteenalan arvostetuimmissa julkaisuissa. Laitos vakiinnuttaa asemaansa kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneena ja innovatiivisena oppimis- ja tutkimusympäristönä, joka houkuttelee alan tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Laitos pitää yllä laadukasta tiedejohtamistaan ja kehittää sitä edelleen. Professorien ja muun tutkimushenkilöstön työsuunnitelmiin varataan selkeästi määritelty aika tutkim ukselle m m. sapattilukukau sien tai - periodien avulla sekä opetusyhteistyötä, periodiopetusta ja tuntiopetusta hyödyntämällä. Laitos tekee valm isteluyhteistyötä Kielikam pus toimijoiden kanssa. Henkilökuntaa kannustetaan ja koulutetaan hakemaan kilpailtua rahoitusta hyödyntäen tiedekunnan, yliopiston ja Suomen Akatemian resursseja. Työsuunnitelmissa huomioidaan hankehakuihin menevä aika, ja laitos tukee rahoitushakuja vertaistuella. Laitoksen julkaisujen määrää ja laatua arvioidaan säännöllisesti mm kehityskeskusteluissa hyödyntäen Tutkan ja JuFo:n tietoja. Laitos tukee julkaisutoimintaa mm. koulutuksella, vertaistuella ja työsuunnitelmajärjestelyin. Kansainvälistä liikkuvuutta tuetaan verkostointirahoituksella sekä erilaisia liikkuvuusja vaihtorahoitusta hyödyntämällä sekä työjärjestelyin. Laitos osallistuu tutkijakoulujen kehittämiseen yliopistossa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Laitoksen henkilökunta osallistuu Jyväskylän yliopiston tarjoamiin johtajakoulutuskokonaisuuksiin ja työnohjaukseen. Laitoksen edustajat osallistuvat yliopiston tiedehallintoon ja ovat mukana kansallisten elinten työskentelyssä. Selvitys kannustimista, joita yksikössä on käytetty ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen - Kannustimet tutkimusrahoituksen hakemiseen: o Työsuunnitelmajärjestelyillä pyritään takaamaan kaikille tutkimusta tekeville yksi opetuksesta vapaa periodi o Laitos on jatkanut hankkeeseen palkattujen tutkijoiden työsuhteita, jos hankkeen varat eivät ole riittäneet tai hankkeiden päättymisen jälkeen - Kannustimet kansainväliseen verkostoitumiseen o Laitos on kustantanut konferenssimatkoja hankkeille, jos hankkeelle osoitetut varat eivät ole riittäneet o Laitos on osoittanut varoja vierailijoiden kutsumiseen - Kannustimet hakemusvalmiuksien parantamiseksi
o Laitos on palkannut tutkimusavustajia tutkimusprojektien käyttöön o Laitos on osoittanut varoja kirjoitusretriittien järjestämiseen o Laitoksen kokeneemmat tutkijat ovat kommentoineet nuorempien tutkijoiden hankehakemuksia, myös Kielikampusyhteistyössä. Nuoremmille tutkijoille on myös järjestetty yhteisiä tapaamisia, joissa on esim. käsitelty edellisten vuosien palautetta hankehakemuksista. Arviointi Em. tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain laitoksen talous- ja toimintasuunnitelman sekä kehitys- ja YPJ -keskustelujen yhteydessä. Arvioinnissa hyödynnetään mm. Tutkan tietoja. 2 PERUSTUTKINTOKOULUTUS Profiili ja painoalat Kielten laitoksella koulutus ja tutkimus nivoutuvat saumattomasti yhteen. Koulutuksen painoalat rakentuvat tutkimuksen painoaloille. Laitoksen tutkimustoiminnan lähtökohtana toimiva yksilöiden ja yhteisöjen monikielisyys ja -kulttuurisuus heijastuu koulutuksen puolella kieliaineiden kirjona, jonka laitos on linjannut säilyttävänsä jatkossakin. Laitos kouluttaa kielten opetuksen asiantuntijoita sekä kielen käytön ja kulttuurin asiantuntijoita. Erityisesti aineenopettajakouluttajana kielten laitos on maan vahvimpia ja tuloksellisimpia.
Laitos vahvistaa edelleen soveltavaa kielentutkimusta koulutusprofiilissaan. - Perustutkintokoulutus liittyy saumattomasti laitoksen tutkimusprofiiliin. - Laitos kohdentaa voimavaroja soveltavaan kielentutkimukseen. Esimerkkinä on 1.8.2015 alkaen täytetty soveltavan kielentutkimuksen yliopiston lehtorin tehtävä. 1.8.2016 alkaen täytetään toinen soveltavan kielitieteen yliopistonlehtori (kielen oppiminen ja opetus). - Vuonna 2016 käynnistyy kansainvälinen soveltavan kielentutkimuksen maisteriohjelma (Kielikampus-yhteistyönä). Tavoitteet ja toimenpiteet Kielten laitos on vuonna 2017 Suomen johtava kielikoulutusasiantuntijoiden sekä kielen käytön ja kulttuurin asiantuntijoiden kouluttaja. Tavoitteeseen pyritään erityisesti koulutusprofiilia, työelämäyhteyksiä ja opetuksen laatua kehittämällä. Kehittämistyössä hyödynnetään mm. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tammikuussa 2015 suorittamaa ulkoista koulutuksen laadun hallinnan arviointia. Tavoitteet Laitoksen koulutustoiminta on sisällöllisesti ja pedagogisesti korkeatasoista. Kielten laitos on kilpailukykyinen ja houkutteleva hakukohde. Toimenpiteet Laitos arvioi ja kehittää toimintaansa proaktiivisesti jatkuvasti. Kehittämistarpeita tunnistetaan palautejärjestelmien ja seurantatietojen avulla. Tarpeisiin vastataan mm. opetussisältöjä, oppimisympäristöjä ja pedagogisia käytänteitä uudistamalla. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen monimuotoistamiseen, johon on tarjolla opetussuunnitelmakaudella 2015-2017 tiedekuntatason tukea. Uuden foorumin pedagogiselle keskustelulle tarjoaa Kielikampuksen pedagogisen kehittämisryhmän koordinoima toiminta. Laitoksen markkinointia houkuttelevana opiskelupaikkana tehostetaan, yhteistyötä koulujen ja erityisesti kieltenopettajien kanssa lisätään. Syyslukukaudella 2015 järjestetään kehittämisosaamisen case-kurssi, jonka puitteissa tuotetaan uutta m arkkinointim ateriaalia, päivitetään hae opiskelem aan sivut, käydään kouluvierailuilla ja innovoidaan uusia vetovoimatekijöitä. Laitos tutkii mahdollisuutta vähentää hakukohteiden määrää (13) kahteen. Opiskelijat voivat nykyistä paremmin. Koulutus on kansainvälistä. Opiskelijoille suunnataan kysely, jonka avulla selvitetään, mitkä asiat hyvinvointia edesauttaisivat. Selvityksen pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Opiskelijavaihto pidetään edelleen korkealla tasolla. Kansainvälinen maisterikoulutus käynnistyy syksyllä 2016 Kielikampus-yhteistyönä.
Arviointi Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan tilastojen kautta (hakijamäärät, tutkintojen määrät, työllistym inen, opintopistem äärät, opiskeluajat), palautetta kerääm ällä (valintasivut ja - prosessi, kurssipalaute, etappipalautteet, opinto-ohjauspalaute) sekä uudenlaisia työelämäyhteyksiä hyödyntämällä. 3 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Kielten laitos on aktiivinen ja näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka asiantuntemusta käytetään kieliin ja kielten opetukseen liittyvissä valtakunnallisissa kehittämistehtävissä. Kielten laitos osallistuu erityisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka koskee kielen käyttöä, oppimista ja opettamista muuttuvassa, monikielisessä yhteiskunnassa. Kieli on keskeinen elementti kaikessa inhimillisessä toiminnassa ja erityisesti soveltava kielentutkimus on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Siksi kielten laitoksella tehtävällä tutkimuksella ja laitoksen tarjoamalla koulutuksella on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Tavoitteet Tehostetaan tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Toimenpiteet Vastataan resurssien puitteissa asiantuntijapalveluiden kysyntään. Osallistutaan ja/tai rohkaistaan osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tunnistetaan uusia koulutuksen ja tutkimuksen sidosryhmiä. Huomioidaan julkaisutoiminnassa eri yleisöt ja niiden tiedontarpeet. Tunnistetaan yhteiskunnassa esiin nousevia tutkimustarpeita ja vastataan niihin. Tiedotetaan sidosryhmille laitoksen koulutuksesta ja tutkimuksesta, esim. kielikampuksen blogissa ja Facebookissa. Seurataan yhteiskunnan kehitystä ja käydään vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja suunnataan tutkimustoimintaa ajankohtaisiin aiheisiin. Vahvistetaan edelleen koulutuksen työelämärelevanssia. Tehdään yvv-toiminta näkyväksi laitoksella. Järjestetään työharjoittelumahdollisuuksia ja projektikursseja yhdessä sidosryhmien kanssa. Rohkaistaan sidosryhmiä tarjoamaan aiheita opinnäytteille. Yvv-toiminnan konkarit mentoroivat nuorempaa henkilökuntaa esim. ottamalla heitä mukaan toimintaan. Toteutetaan läpinäkyvää ja jatkuvaa tiedonkeruuta. Jaetaan hyviä käytänteitä. Arviointi Yvv-toiminnan johtaminen, seuranta ja arviointi integroidaan laitoksen muun toiminnan johtamiseen. Tässä pyritään vaikuttamaan selkeään tehtävänjakoon yliopisto -, tiedekunta- ja
laitostasoilla. Seurataan opiskelijoiden työllistymistä yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tilastojen pohjalta. Arvioidaan henkilökunnan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen osallistumista mm. työsuunnitelmien ja kehityskeskustelujen avulla. Seurataan yliopistotason kriteerien kehittämistä ja pyritään vaikuttamaan kriteereihin. 4 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstörakenne Laitoksella työskentelee lukuvuoden 2015-2016 alkaessa toistaiseksi voimassa olevissa ja määräaikaisissa tehtävissä yhteensä 73 henkilöä. Näiden lisäksi laitoksella on eripituisissa työsuhteissa 13 tutkimusavustajaa tukemassa tutkimustoimintaa. Laitoksen opinto-, talous- ja henkilöstöhallintoa hoidetaan tiedekunnan palvelukeskuksessa. 5 amanuenssia on sijoitettu laitokseen. Tehtävien jakaantuminen henkilöstöryhmittäin näkyy Taulukossa 1. Nimike Työsuhde toistaiseksi Määräaikainen työsuhde Yhteensä Professori 11 3 14 Akatemiatutkija 1 1 Yliopistonlehtori 6 4 10 Lehtori 7 7 Yliopistonopettaja 7 3 10 Tutkijatohtori 11 11 Projektitutkija 1 1 Tutkimuskoordinaattori (Langnet) 1 1 Tohtorikoulutettava 11 11 Projektisihteeri/ suunnittelija 3 3 Viittomakielen tulkki 4 4 Yhteensä 35 38 73 Taulukko 1: Henkilöstöryhmät Laitoksen tavoitteena on, että opetus- ja tutkimushenkilökunnan toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden määrää pystytään lisäämään pitkällä tähtäimellä. Eläköityminen on viime vuosina ollut vilkasta ja laitos on onnistunut korvaavissa rekrytoinneissa hy vin. Lukuvuoden 2014-15 tehtyjen onnistuneiden rekrytointien lisäksi laitos tavoittelee yhtä toistaiseksi voimassa olevaa tehtävää lukuvuonna 2015-16: soveltavan kielitieteen yliopistonlehtori (kielen oppiminen ja opettaminen. Laitoksen henkilöstörakenteen suunnittelussa otetaan huomioon tutkimuksen painoalat ja koulutuksen volyymi eri oppiaineissa. Viime vuosina laitos on pyrkinyt suuntaamaan inhimillisiä voimavaroja uudelleen ja näin vahvistamaan laitoksen tutkimustoimintaa. Laitoksen henkilökunta on aktiivisesti mukana hankkimassa kilpailtua tutkimusrahoitusta. Kuten kuviosta 1 nähdään, kielten laitoksen htv-luku on kuitenkin laskenut tasaisesti viimeisen kuuden vuoden aikana. Laitos on jo siis sopeuttanut ja tehostanut toimintaansa huomattavasti viime vuosina, eikä uusiin vähennyksiin ole enää varaa perustoimintoja vaarantamatta.
Kuvio 1: htv:n kehitys 90 80 70 60 50 40 Kielen laitos 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Laitoksen tavoitteena on turvata kaikkien oppiaineiden perustutkintokoulutuksen toimivuus, jotta maistereiden määrä pystytään pitämään nykyisellä korkealla tasolla. Oppiaineille suunnataan voimavaroja niiden koulutuksen houkuttelevuuden, valmistumisasteen, yhteiskunnallisen merkityksen ja työllisyysnäkymien mukaisesti. Pääaineena opiskeltavat oppiaineet jakautuvat seuraaviin ryhmiin: 1) Englannin kielen ja suomen kielen oppiaineiden koulutuksellinen volyymi on suurin. Englannin kieli on myös merkittävä sivuainekouluttaja. 2) Ruotsin kielen oppiaineineen koulutuksellinen volyymi pyritään pitämään mahdollisimman korkeana. Ruotsin kieli on myös merkittävä sivuainekouluttaja. 3) Saksan kieli ja kulttuuri, romaaninen filologia sekä venäjän kieli ja kulttuuri oppiaineid en koulutusvolyymi on pienempi kuin kahden ensimmäisen ryhmän. 4) Suomalaisen viittomakielen koulutus on valtakunnallinen erityistehtävä. Sen koulutusvolyymi pysyy suhteellisen pienenä. 5) Latinan kieli, espanjan kieli ja italian kieli ovat pieniä oppiaineita, joiden toiminta jatkuu kielten laitoksessa. Espanjan ja italian opetusta kehitetään Kielikampusyhteistyönä. 6) Soveltavan kielitieteen maisteriopintoja kehitetään rekrytointia tehostama lla ja käynnistämällä kansainvälinen maisteriohjelma syksyllä 2016. Laitos toteuttaa yhteistyössä Kielikeskuksen kanssa eri kieli- ja kulttuurialueiden opintokokonaisuuksia, jotka palvelevat koko yliopiston opiskelijoita. Osana henkilöstösuunnitelmaa kehitetään kielialan tutkijoiden toimintaympäristöä yli laitosrajojen (Kielikampus), tunnistetaan tutkimuksen vahvuuksia tässä verkostossa ja tuetaan niiden kehittymistä sekä kehitetään mahdollisuuksia henkilöstön tehtävien kiertoon Kielikampuksessa. Kielikampusyhteistyössä rekrytoidaan lyhytaikaisia kansainvälisiä vierailijoita, jotka tukevat Kielikampuksen tutkimus- ja koulutustoimintaa. Työhyvinvointi ja työssä kehittyminen Työssä jaksamiseen kiinnitetään jatkuvasti erityistä huomiota. Työsuunnitelmien avulla pyritään työn tasapuoliseen jakamiseen ja kehityskeskusteluissa seurataan työssä jaksamista. Pyritään samaan lisää työntekijöitä (sekä perusrahoituksella että täydentävällä rahoituksella), jotta työtaakkaa saadaan kevennettyä. Laitokseen sijoitettujen hallintohenkilökunnan jäsenten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota yhdessä tiedekunnan palvelukeskuksen kanssa. Pyritään myös siihen, että laitoksen tarpeet ja näkökulmat tuodaan esiin, kun tiedekunnan palvelukeskuksessa suunnitellaan hallinto - ja tukihenkilöstön rekrytointeja ja toimenkuvia.
Keväällä 2015 ei käyty kehityskeskusteluja opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa, vaan rehtorin linjauksen mukaisesti ne käydään kahden vuoden välein, seuraavan kerran keväällä 2016. Syksystä 2014 alkaen laitos on toiminut kahdella kampuksella. Suomen kielen, romaanisten ja klassisten kielten, saksan kielen ja venäjän kielen oppiaineet sekä Viittomakielen keskus toimivat Fennicumissa ja englannin kielen, ruotsin kielen ja soveltavan kielitieteen oppiaineet toimivat Agorassa. Uudet tilapäiset tilajärjestelyt koetaan erityisenä haasteena ja erityishuomiota kiinnitetään työyhteisön yhteisöllisyyden säilyttämiseen. Pyritään myös vaikuttamaan siihen, että koko laitos pääsee yhteisiin tiloihin mahdollisimman pian. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten tutkijoiden jaksaminen. Kielikampusyhteistyönä toimiva jatkokoulutettavien ja tutkijatohtoreiden ryhmä on järjestänyt hyvinvointikoulutusta, jota laitos on rahallisesti tukenut. Johtajat järjestävät keskustelutilaisuuksia, joiden tavoitteena on selkiyttää tutkijanuran eri vaiheita, niiden tavoitteita ja vaatimuksia. Kehitetään vertaistoimintaa ja järjestetään työnohjausiltapäiviä. Edelleen kiinnitetään huomiota eläkkeelle siirtymisien joustavuuteen sekä osaamiseen siirtämiseen. Eläköityvien kanssa tehdään tarvittaessa emeritus/ emerita-sopimuksia. Arviointi ja seuranta Henkilöstörakennetta tarkastellaan vuosittain johtoryhmässä ja ennakoidaan eläkkeelle siirtymisiä. Kehityskeskustelujen avulla seurataan työhyvinvointia. Tarkastellaan säänn öllisesti opettajaopiskelija suhdetta, opiskelijoiden sisäänoton määrää ja tutkintojen määrää. 5 KESKEISIMMÄT RISKIENHALLINTAKOHTEET Laitoksen toiminnan suurimmat riskit suunnittelukaudella liittyvät (1) henkilöstön rekrytointiin ja jaksamiseen, (2) tilakysymyksiin sekä (3) tutkimustoiminnan vahvistamiseen. (1) Erityisesti osaavan opetushenkilöstön rekrytointi on haasteellista nykyisen palkkapolitiikan (erityisesti yliopistonopettajat) ja opettajan edelleen täsmentymättömien urapolun ja opetustehtävissä meritoitumismahdollisuuksien vuoksi. Jatkuvasti kiristyvien resurssien ja samanaikaisen kovenevien tulosvaatimusten vuoksi henkilöstön työssä jaksaminen on kyselyjen perusteella tiedekunnan huonointa. (2) Laitoksen toiminen kolmessa toisistaan fyysisesti kaukana sijaitsevissa rakennuksessa (Agora, Fennicum ja Opinkivi väistöön sijoitetuille) heikentää väistämättä laitoksen yhteisöllisyyttä ja arkipäivän toiminnan sujuvuutta ja vaikuttaa sitä kautta tulokseen. Laitoksen pyrkimyksenä on edelleen saada koko laitokselle yhteiset tilat. (3) Yliopiston linjausten mukaisesti tutkimusaikaa tulee järjestää tutkimusvapaiden ja työsuunnitelmatyön avulla. Kielten laitoksen kovan perustutkintokoulutusvastuun ja tulostavoitteiden vuoksi tämä on erityisen haasteellista. Tästä huolimatta kaikkien tutkimusta tekevien työsuunnitelmiin pyritään järjestämään yksi opetuksesta vapaa periodi.