Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Transkriptio

1 Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden avulla. A) PERUSKRITEERIT 1. Seuran suunnistajat ovat viimeisen 3 vuoden aikana saavuttaneet kansallista ja kansainvälistä menestystä (aikuiset ja nuoret) vähintään 3 vuoden aikana Suunnistusliiton valmennusryhmiin kuuluvien urheilijoiden määrä (aikuiset ja nuoret) Menestys Suomen mestaruuskilpailuissa eri ikäluokissa H/D21 nuoret H/D Menestys ja edustus kv. arvokilpailuissa: MM, EM, maailmancup nuorten MM, 18-v EM, 16-v EM 2. Seura on sitoutunut huippusuunnistuksen määrätietoiseen kehittämiseen Huippusuunnistus näkyy seuran strategiassa ja arvopohjassa Huippusuunnistustoiminnan kehittämisen lähtökohtana on laadukkaan arkiharjoitteluympäristön rakentaminen kansainväliselle huipulle tähtääville suunnistajille.

2 B) LAATUKRITEERIT Tavoitteena saavuttaa riittävä taso kaikissa kohdissa. I. Seuran valmentautumisprosessi 1. Suunnistajan polku ( 2. Valmennuskäytännöt, toimintasuunnitelma 3. Arkiharjoittelun tukitoimet II. III. Seuran toiminnan organisointi ja toimintakulttuuri 4. Valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen 5. Seuran hallinto ja johtaminen 6. Seura työpaikkana 7. Seuran talous Seuran toimintaedellytykset ja edunvalvonta 8. Seuran toimintaympäristö ja suhteet 9. Markkinointi ja viestintä

3 I. SEURAN VALMENTAUTUMISPROSESSI 1. SUUNNISTAJAN POLKU Toteutustaso Sisältö On/ei Kuvaus 1.1. Seuran oma suunnistajan polku on kuvattu sisältäen osaamisja kehittymistavoitteet lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheeseen Suunnistajanpolun kuvaus on sidottu seuran ryhmien toimintaan: osaamistavoitteet ohjaavat valmennuksen toteutusta Suunnistajanpolku on viestitty valmentajien ja ohjaajien lisäksi myös jäsenistölle Seuran suunnistajanpolussa on yhteneväinen linja liiton suunnistajanpolun kanssa Eri ikäryhmien kasvatukselliset ja urheilulliset tavoitteet on kuvattu Seurassa on erikseen ryhmät huipuille ja harrastajille; polut eriytyvät valintavaiheessa Toiminnan onnistumista arvioidaan suhteessa suunnistajanpolun tavoitteisiin; tähän on olemassa toimintatapa. 2. VALMENNUSKÄYTÄNNÖT, TOIMINTASUUNNITELMA Toteutustaso Valmennuskäytännöt, toimintasuunnitelma On/ei Kuvaus 2.1. Suunnistajan polun eri vaiheissa on osaavia valmentajia ja ohjaajia; tavoitteellisten urheilijoiden ja valmentajien määrä on sopusoinnussa keskenään Ryhmien valmennustoiminnassa huomioidaan yksilöllisyys ja erikoistuminen suunnistajan polun valinta- ja huippuvaiheessa. Seurassa on valmennusryhmät huipuille ja tavoitteellisille nuorille; nämä on eriytetty harrastustoiminnasta.

4 2.3. Yksilölliset tavoitteet määritellään suunnistajan kanssa yhdessä keskustellen Valmentajat keskittyvät ryhmän valmentamiseen, ja tehtävänkuvaukset tukevat tätä. Seuran muut tehtävät on osoitettu toisille toimijoille Seuralla on yhteisesti sovittu ja viestitty toimintamalli siitä, miten seuran valmentajien ja urheilijoiden vanhempien yhteistyöstä huolehditaan Seuran valmentajat koordinoivat harjoitusten järjestämistä seuran sisäisesti ja muiden toimijoiden kanssa (mm. urheiluakatemiat, muut seurat) Seuran valmentajat seuraavat urheilijoiden kehittymistä (esim. testit), harjoittelun toteutumista, kokonaiskuormituksen määrää ja kokonaisliikuntamäärää (testit, kyselylomakkeet, harjoituspäiväkirja, haastattelut jne.) 2.8. Seurassa on kokonaiskäsitys valmentajien osaamisen tasosta (koulutus ja valmennuskokemus). Tämä on dokumentoitu esim. osana seuran koulutussuunnitelmaa Jokaisessa seuran ryhmässä suunnistajan polun eri vaiheissa on vähintään yksi kokenut valmentaja, joka varmistaa osaamiseen siirtymisen uusille valmentajille Seura tekee valmennusyhteistyötä muiden toimijoiden kanssa periaatteella parhaat parhaiden kanssa (esim. akatemiat, muut seurat) Seuralla on suunnistajan polusta johdetut kasvatus- ja osaamistavoitteet eri-ikäisille urheilijoille; näiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. 3. ARKIHARJOITTELUN TUKITOIMET Toteutustaso Arkiharjoittelun tukitoimet On/ei Kuvaus 3.1. Kasvukauden alussa olevilla lapsilla/nuorilla on vuosittaiset fysioterapeutin tapaamiset, joihin sisältyy esim. lihastasapainokartoitus. (Kasvukauden huippu on tytöillä n ja pojilla vuoden iässä).

5 Erinomainen 3.2. Seuralla on tieto, kenelle/minne voi ohjata urheilijan, jolla on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä Seuralla on antidopingtyöstä vastaava henkilö ja antidopingtoimenpiteet Suunnistajan polun valinta- ja huippuvaiheen urheilijoiden terveydentilaa seurataan säännöllisesti Seuran valmentajat hyödyntävät eri alojen asiantuntijoita valmennuksensa tukena (lääkäri, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, psyykkinen valmentaja jne.) Suunnistajan polun valinta- ja huippuvaiheen urheilijoilla on tukihenkilö, jonka kanssa hänellä on mahdollisuus keskustella elämänhallintaan liittyvistä seikoista. Tämä voi olla seuran valmentaja tai muu urheilun tunteva henkilö Suunnistajan polun valinta- ja huippuvaiheen urheilijoilla on säännölliset terveystarkastukset Eri alojen asiantuntijat (lääkintä- ja lihashuolto, ravitsemus, henkinen valmennus jne.) ovat osa seuran huippujen ja tavoitteellisten nuorten valmennustiimiä. II. SEURAN TOIMINNAN ORGANISOINTI JA TOIMINTAKULTTUURI 4. VALMENTAJIEN JA OHJAAJIEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Toteutustaso Valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen On/ei Kuvaus 4.1. Seuralla on nimetty henkilö, joka vastaa valmentajien koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä Seura ohjaa potentiaalisia valmentajia koulutukseen ja osallistuu koulutuksen kustannuksiin (Suunnistusliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus, ammattivalmentajatutkinnot, seminaarit jne.) Seuran valmentajilla on henkilökohtainen koulutussuunnitelma ja he vähintään itsearvioivat omaa valmennusosaamistaan. Seura tarjoaa heille mielekkäitä, sopivan haastavia valmennustehtäviä.

6 4.4. Seura järjestää valmentajille sisäisiä koulutus- tai keskustelutilaisuuksia Seuran jokaisessa valmennusryhmässä on vähintään yksi täysiikäinen vastuuvalmentaja, jolla on kokemusta ja osaamista kyseisen ikäisten valmennuksesta (lajitaidot, muu valmennusosaaminen, vuorovaikutustaidot) Seuran valmentajilla on suunnitelma oman osaamisensa kehittämisestä ja sitä arvioidaan yhdessä valmennuspäällikön ja muiden valmentajien kanssa Seuran valmentajilla on toimiva yhteistyö paikallisen urheiluakatemian ja paikallisten muiden lajien seurojen kanssa Seura järjestää valmentajille mahdollisuuksia vertaisoppimiseen tai mentorointiin Seura järjestää valmentajille mahdollisuuksia kansainväliseen oppimiseen (seminaarit, vierailut tms.). 5. SEURAN HALLINTO JA JOHTAMINEN Toteutustaso Seuran hallinto ja johtaminen On/ei Kuvaus 5.1. Seuralla on kirjattuna organisaatiokaavio sekä päivittyvät tehtävänkuvat ja vastuualueet, joista informoidaan avoimesti jäsenistöä Seura noudattaa hyvän hallinnon periaatteita Seura arvioi ja kehittää toimintaansa mm. toteuttamalla säännöllisesti palautekyselyjä jäsenistölleen Seuralla on toimintakäsikirja, joka sisältää mm. ohjesäännön Seura tiedottaa jäsenistölleen hallitustyöskentelystä ja keskeisistä asioista Seurassa kiinnitetään huomiota yhteisöllisyyteen (yhteiset asut, yhteiset tilaisuudet ja juhlat, Facebook-sivu jne.) Seuralla on toimintamalleja vapaaehtoistyön jatkuvuuden turvaamiseen, esim. vapaaehtoisten säännöllinen perehdyttäminen.

7 5.8. Seuralla on päätoiminen toiminnanjohtaja tai muu koko seuran toiminnasta vastaava ammattilainen Seuran vuosikello on kuvattu ja viestitty jäsenistölle Seuralla on pitkän aikavälin strategia tai kehittämissuunnitelma Seuran toiminnan arviointi on kuvattu osana vuosikelloa. 6. SEURA TYÖPAIKKANA Toteutustaso Seura työpaikkana On/ei Kuvaus 6.1. Seura työnantajana noudattaa työnantajan lakiin sidottuja velvollisuuksia Seura on selkeästi osoittanut työntekijöille yhden esimiehen Seuran työntekijöiden kanssa käydään säännölliset kehityskeskustelut Seurassa keskustellaan valmentajien työnkuvasta, jaksamisesta ja kauden tavoitteista säännöllisesti Seura kehittää valmentajien toimintaympäristöä työtehtäviä, jos ilmenee haasteita (työaika, vapaa-aika, lomat) Seuralla on selkeä perehdytyssuunnitelma uusille työtekijöille Seuralla on henkilöstösuunnitelma, esimerkiksi osana toimintakäsikirjaa (osaamistarpeet, rekrytointi jne.). 7. SEURAN TALOUS Toteutustaso Seuran talous On/ei Kuvaus 7.1. Seuran taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti Seuran talouden kehittäminen tukee huippu-urheilijoiden ja tavoitteellisten nuorten arkea Seuran toimintaan liittyvät maksut ovat läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia Seuralla on suunnistajan polun huomioiva tukijärjestelmä, joka on dokumentoitu ja viestitty selkeästi.

8 7.5. Seuralla on strategiaan liittyvä pitkän aikavälin taloussuunnitelma, jossa on läpinäkyvästi huomioitu eriikäisten tavoitteellinen valmennus- ja kilpailutoiminta. III. SEURAN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA EDUNVALVONTA 8. SEURAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SUHTEET Toteutustaso Seuran toimintaympäristö ja suhteet On/ei Kuvaus 8.1. Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet kunnan päättäjiin Seuralla on maastonkäyttö- ja kartoitussuunnitelma sekä maanomistajien kanssa sovitut toimintamallit harjoitusten järjestämiseksi Kilpailujen järjestämisestä keskustellaan kunnan ja maanomistajien kanssa, ennen päätöstä kilpailujen järjestämisestä Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet Suunnistusliittoon Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet paikalliseen urheiluakatemiaan Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet paikallistoimijoihin (esim. aluejärjestö, yhteistyökoulut, muut suunnistusseurat, muiden lajien seurat) Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet yhteistyökumppaneihin. 9. SEURAN MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Toteutustaso Seuran markkinointi ja viestintä On/ei Kuvaus 9.1. Seuralla on nettisivut, joita päivitetään jatkuvasti ja jotka tarjoavat riittävän informaation seuran jäsenistölle ja ulkopuolisille (esim. miten seuran toimintaan pääsee mukaan ja miten seura toimii) Seura tuottaa toimintaansa esittelevää mainos- ja markkinointimateriaalia.

9 9.3. Seuralla on omalla logolla varustettuja tuotteita Seuralla on markkinointi- ja viestintäsuunnitelma (esim. osana vuosikelloa tai strategiaa) Seuralla on näkyvyyttä omassa paikallisympäristössään, paikalliset ihmiset tunnistavat seuran Seura osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan, esim. osallistumalla paikallisten tapahtumien järjestämiseen Seuralla on käytänteitä tai suunnitelma yritysyhteistyön kehittämiseen.