Kielten laitoksen tutkimusstrategia ( ) Hyväksytty kielten laitoksen laitosneuvoston kokoukesssa

Transkriptio

1 Kielten laitoksen tutkimusstrategia ( ) Hyväksytty kielten laitoksen laitosneuvoston kokoukesssa Työryhmä: Outi Merisalo, Arja Piirainen-Marsh & Hannele Dufva 1. TOIMINNAN PERUSTA Kielten laitos on perustettu vuonna 2002 yhdistämällä kuusi erillistä laitosta (suomen kieli, englannin kieli, saksan kieli, romaaniset ja klassiset kielet, venäjän kieli ja kirjallisuus, pohjoismaiset kielet). Laitos on kieliaineet yhteen kokoava laitoskokonaisuus, jonka oppiaineilla on omat kansainväliset ja monikieliset tutkimusperinteensä, mutta joka on myös järjestelmällisesti suunnannut tutkimustaan määrittelemilleen painopistealueille. Kielten laitoksessa tutkitaan laitoksessa opetettavien kielten rakennetta ja käyttöä, kielten oppimista ja opettamista sekä kielen suhdetta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Laitoksessa koulutetaan kieliasiantuntijoita tarjoamalla tähän tutkimukseen pohjautuvaa opetusta ja ohjausta. Opetuksen tavoitteena on kehittää kieliasiantuntijuutta niin opettajan ja tutkijan ammateissa kuin muissakin kielija viestintäasiantuntijuutta vaativissa ammateissa toimiville. 2. KUVAUS LAITOKSEN TUTKIMUSTOIMINNASTA Laitoksen henkilöstö (yhteensä 79) koostuu seuraavasti: professorit (14), lehtorit (37), assistentit (4), amanuenssit (6), osastosihteerit (4) ja muut (14). Muita ovat 1 tulkki, 1 tutkija, 6 tutkijaopiskelijaa, 1 tutkijatohtori, 1 tutkimusapulainen, 1 tutkimussihteeri ja 3 yliopistonopettajaa. Vuonna 2004 laadittiin virkasuunnitelma, jossa linjattiin tutkimusta mm. panostamalla yhteisiin virkoihin, jotka sijoitettiin kahdelle laitoksen painopistealueista. Kielten laitos määritteli tutkimuksen painopistealueensa kl sekä tarkensi niitä seuraavasti: 1) kielen oppiminen ja opettaminen, 2) diskurssit ja tekstitaidot, 3) kieli ja kulttuuri. Laitos osallistui vuonna 2005 tutkimuksen arviointiprosessiin (RAE, Research Assessment Exercise) ja kävi siinä yhteydessä keskustelua tutkimuslinjauksistaan. Tällöin eräänä kehittyvänä alueena nousi esiin monikielisyys. Laitoksella on kieliaineille luonteenomaiset, monipuoliset kansainväliset suhteet eri kieli- ja kulttuurialueiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään tutkimuksen, tutkijakoulutuksen ja julkaisemisen parissa. Samanlaista yhteistyötä tehdään kansallisesti. Laitoksessa on 72 jatko-opiskelijaa, jotka työskentelevät assistentteina, apurahatutkijoina, laitoksen/yliopiston palkkaamina tutkijoina, stipendirahoituksen turvin, valtakunnallisen kieliaineiden tutkijakoulun Langnetin rahoituksella tai työnsä ohella. Jatko-opiskelijat saavat tietoa yhteisen sähköpostilistan sekä humanistisen tiedekunnan Virtuaaliareenan kautta. He osallistuvat laitoksen ja tiedekunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja toimivat myös omaehtoisesti järjestämissään lukupiireissä. Laitoksella on useita edustajia tutkijakoulu Langnetin ohjaajapooleissa ja yksi osaohjelman vetäjävastuu. 1

2 Tutkimuslaitteisiin ja aineellisiin resursseihin on saatu mm. Suomen Akatemian infrastruktuurirahoitusta, jonka avulla laitekantaa on uusittu ja kehitetty tutkimustarpeita silmällä pitäen. Laitoksen ulkopuolinen rahoitus on vuonna 2004 ollut (13,1 %). Osa tästä rahoituksesta on suoraan tutkimushankkeisiin kohdennettua, mutta myös koulutus- ja kehittämishankkeiden puitteissa tuetaan tutkimusta (esim. pätevöittämiskoulutuksen professuuri ja kielenopetuksen yliassistentuuri). Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita on laitoksella tällä haavaa 5. Niistä yksi on parhaillaan laitoksessa toimiva tutkimuksen huippuyksikkö (Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä). 3. TUTKIMUKSELLISET VAHVUUDET, PROFIILI, INNOVAATIOT Kielten laitos on kehittänyt suunnitelmallisesti tutkimusprofiiliaan useiden toimenpiteiden avulla. Tärkeitä näistä ovat olleet uudet professuurit, joiden alat on määritelty kahdelle painopistealueelle (diskurssit ja tekstitaidot, kielen oppiminen ja opettaminen). Samoin on määritelty yhteisiä assistentuureja sekä yliassistentuureja (diskurssit ja tekstitaidot, kielen oppiminen ja opettaminen). Kolmannen painopistealueen (kieli ja kulttuuri) kehittämiseen on pyritty edistämällä yhteistyötä yli oppiaine- ja laitosrajojen ja hyödyntämällä olemassa olevia kansainvälisiä kontakteja ja verkostoja. Tutkimuksen arvioinnissa vuonna 2005 vahvuuksina nostettiin esiin viittomakielen ainutlaatuisuus suomalaisena yliopistollisena oppiaineena, romaanisten ja klassisten kielten vahva tutkimusprofiili suomalaisessa kentässä, tutkimusprofiilin tietoinen kehittäminen, kansallisten ja kansainvälisten projektien kehittäminen, korpuksien koostaminen ja jatko-opiskelijoiden tukeminen stipendein. Henkilökunnan valmiuksia tutkimusprofiilinsa kriittiseen tarkasteluun ja tutkimuksen innovatiiviseen kehittämiseen pidettiin merkittävänä. Sen sijaan tutkimusaiheiden moninaisuus, sirpaloituminen pieniksi erillisiksi tutkimusaloiksi ja projekteiksi, joidenkin alojen ulkopuolisen rahoituksen niukkuus sekä etenkin kansainvälisen julkaisemisen vähyys kirjattiin haasteiksi, joihin tulee kiinnittää huomiota. Laitos on jatkanut oman tutkimuksensa kehittämistä arvioinnista saadun palautteen perusteella. Tutkimusta linjataan myös Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategian sekä yliopiston määrittelemien tutkimuksen painoalueiden mukaisesti. Laitoksen tutkimus sijoittuu eräälle yliopiston kansainvälisesti merkittäväksi määrittelemälle alueelle eli edustaa kielen oppimisen ja kielenkäytön tutkimusta. Laitos pyrkii edelleen aktiivisesti tunnistamaan ja nostamaan esiin uusia yhteiskunnallisesti tai tieteellisesti merkittäviä tutkimuskohteita ja kehittämään alansa tutkimuksen teoriaa ja metodeja innovatiivisesti. Kielten laitoksen tutkimusprofiili 2006 Tehdyn arviointi- ja kehittämistyön pohjalta laitos määrittelee tutkimustaan yhdistäväksi teemaksi kielen tutkimisen kontekstissaan (Kieli kontekstissa). Tämän mukaisesti laitos korostaa tutkimuksensa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkimustiedon soveltamista siten, että se lisää sosiaalista pääomaa, esim. äidin ja vieraan kielen osaamisen tai kulttuuristen tietotaitojen muodossa. Kielentutkimuksen teoriat ja metodit muodostavat tutkimuksen pohjan, jolta painopistealueina nousevat esiin Diskurssit ja tekstitaidot, Kielen oppiminen ja opettaminen sekä Kieli ja kulttuuri. Tutkimushankkeet ja hankekokonaisuudet edustavat usein useampaa kuin yhtä painopistealuetta. 2

3 Kuviona laitoksen tutkimusprofiili on seuraavanlainen. Jotta kielten laitos pystyy jatkuvasti kehittämään omaa tutkimusprofiiliaan, se määrittelee tutkimuksensa kolmen eri merkittävyyskriteerin avulla. 1. Kansainvälisesti merkittävä / huipputason tutkimusalue Alueella on vakiintunut kansainvälinen tutkimus- ja julkaisuyhteistyö eri verkostoissa. Tälle alueelle sijoittuvat tutkimuksen painopistealueet ja niiden tutkimushankkeet ja hankekokonaisuudet, joista alla esimerkkejä. Päättymässä olevien merkittävien hankkeiden tutkimusperinteen pohjalta nostetaan esiin uusia projekteja, joille haetaan rahoitusta. Kieli ja kulttuuri *transmissiotutkimus, erityisesti kirjahistoria (romaaniset ja klassiset kielet). Diskurssit ja tekstitaidot *Suomen akatemian huippuyksikkö VARIENG: Finnish Centre of Excellence for the Study of Variation, Contacts and Change in English (englannin kieli, yhdessä Helsingin yliopiston kanssa) 3

4 * vuorovaikutuksen tutkimus; englannin kieli Kielen oppiminen ja opettaminen * dysleksiatutkimus; suomen kieli, yhdessä psykologian laitoksen kanssa * suomen ja venäjän foneettinen tutkimus; venäjän kieli ja kulttuuri * kielikäsitykset ja opiskelijoiden kielenopettajuuden kehittyminen; englannin kieli, yhteiset 2. Kansallisesti (tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti) merkittävä tutkimusalue Alueella on vakiintunut tutkimus-, julkaisu- ja/tai kehittämisyhteistyö sekä olennainen yhteiskunnallinen tehtävä. Esimerkkeinä ovat suomen kielen tutkimus, suomi toisena kielenä tutkimus, suomalaisen viittomakielen tutkimus ja suomalainen kielenopetus. 3. Nouseva alue Alue on laitoksen painopistealueilta nouseva, teoreettisesti tai metodisesti uusi tai se ottaa kantaa uuteen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Näistä esimerkkeinä ovat seuraavat suunnitteilla olevat hankkeet, joille on haettu rahoitusta: Monikielisyys. Meneillään on hakemus alueen tutkimusta tukevan vierailevan professorin (FIDIPRO) kutsumiseksi sekä hakemus (NORFACE) monikielisyyttä ja kielellistä diversiteettiä käsittelevän verkostoseminaarisarjan järjestämiseksi. Hanke on laitoksen yhteinen, oppiainerajat ylittävä kokonaisuus, joka liittyy kaikkiin painoalueisiin. Dialogisuus kielentutkimuksessa. Laitos on järjestänyt alan kansainvälisen konferenssin ja sillä on hyvät kansainväliset yhteistyösuhteet sekä käynnissä ja suunnitteilla olevia hankkeita. Kirjahistoria. Hanke jatkaa romaanisten ja klassisten kielten yhteistyöstä nousevaa tutkimusta (yhteistyö erityisesti Siena- Arezzon Scienze del libro tutkijakoulun kanssa. Kielen oppimisen ja kielitaidon arvioinnin eksperttiyden yhdistäminen. Hanke (yhdessä SOLKIN kanssa), johon on haettu rahoitusta Suomen Akatemialta, tarkastelee Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen kuvausten sovelluksia (mm. YKI-kielikoe) kokeeseen osallistujien kielitaidon luonteesta ja kehittymisestä Hankkeella on jo kansainvälisiä yhteyksiä (mm. Amsterdam ja Lancaster). Laitoksen tutkimushankkeiden täydellinen luettelo on laitoksen sivuilla osoitteessa 4. TAVOITTEET Kielten laitoksen tärkeimpänä tavoitteena on luoda monipuolinen, kehittyvä ja oppiainerajat ylittävä tutkimusyhteisö, jonka organisaatio ja toimintatavat edistävät tutkimusta, tutkimukseen pohjautuvaa laadukasta opetusta ja tutkimuksen ohjausta. Tavoitteena on olla aktiivisesti tutkiva, innovatiivinen, tutkimukseen kannustava ja tutkimuksestaan tunnettu laitos, joka tekee kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävää tutkimusta painopistealueillaan. Laitos houkuttelee kansainvälisiä vierailijoita ja jatkoopiskelijoita. 4

5 Laitos kehittää sisäistä yhteistyötään synergiaetujen saavuttamiseksi. Huippututkimusyksikköä tarkastellaan laitoksen voimavarana, mutta samalla etsitään keinoja tukea sen tutkimusta. Sisäistä yhteistyötä kehitetään myös korpusten saatavuutta ja käyttöä tehostamalla. Laitos kehittää tutkimusyhteistyötään yli laitos- ja tiedekunta- ja yliopistorajojen. Laitos huolehtii erityisesti tutkimuksen ja jatkokoulutuksen laadusta ja sen kehittämisestä. Konkreettiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Laitos edistää tutkimusta yllä mainituilla laitoksen painopistealueilla korostamalla uusien virkojen täytössä tutkimussuuntautuneisuutta ja ottamalla huomioon painopistealueet uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa. Tavoitteena on, että vuonna 2010 laitoksessa on kolme (3) yliassistentuuria (yksi kullakin painopistealueella), kuusi (6) postdoc-virkaa sekä 10 virkasuhteessa olevaa jatko-opiskelijaa. Laitos huolehtii siitä, että tutkimusviroissa toimiville taataan selkeä prosenttiosuus työajasta tutkimuksen tekoon. 2. Laitos tunnistaa ja tukee uusia ja kehittyviä tutkimuksen alueita osallistumalla erilaisiin kansainvälisiin ja kansallisiin verkostoihin ja käynnistämällä näitä verkostoja itse. Esimerkkeinä tästä ovat Bodyspace-verkostoon osallistuminen ja Norface-seminaarisarjan käynnistäminen. 3. Laitos kehittää edelleen perinteisesti vahvoja kansainvälisiä yhteyksiään, jotka mahdollistavat tutkimustoiminnan useilla kieli- ja kulttuurialueilla. Laitos panostaa erityisesti pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Yhteyksiä tehostetaan mm. liikkuvuutta lisäämällä, opettajan- ja tutkijavaihdon avulla sekä julkaisu- ja tutkijankoulutusyhteistyötä tehostamalla. Uusia yhteyksiä haetaan aloille, joilla niitä on niukemmin. Laitos lisää näkyvyyttään järjestämällä edelleen säännöllisesti kansainvälisiä kongresseja ja lähettämällä edustajia kansainvälisiin kongresseihin ja tapaamisiin. 4. Laitos jatkaa ja kehittää edelleen kotimaista verkostoitumistaan yliopistojen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Verkostoitumisesta esimerkkejä ovat tutkimusyhteistyö kotimaisten yliopistojen kanssa, toiminta tieteellisissä seuroissa sekä suunnittelu- ja kehittämisyhteistyö kielikoulutuksen toimijoiden kanssa. 5. Laitos hakee säännöllisesti tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialta ja muilta rahoittajatahoilta. Tavoitteena on erityisesti lisätä EU-rahoituksen ja oppiainerajat ylittävien hankkeiden osuutta. Edelleen lisätään ammattitaitoa tutkimusrahoituksen haussa. Tavoitteena on, että laitoksella on vuonna 2010 tutkimuskoordinaattori. 6. Laitos lisää tutkimuksensa yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta toimimalla määrittelemänsä tutkimusprofiilin (Kieli kontekstissa) mukaisesti. Tutkimusprofiilin täsmentäminen nähdään tutkimuksen laatua ja sen tieteellistä vaikuttavuutta kohentavana. 7. Laitos kehittää julkaisukulttuuriaan ja lisää tavoitteellisesti julkaisemistaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisten referee-julkaisujen määrän lisäämiseen. 5. KEINOT Tieteellinen / tutkimuksellinen johtaminen 5

6 Laitokseen muodostetaan tutkimuksesta vastaavan varajohtajan tueksi tutkimuksen kehittämisryhmä, joka koostuu varajohtajasta ja muutamasta jäsenestä, jotka edustavat eri oppiaineita ja yhteisiä virkoja. Kehittämisryhmän tehtävänä on keskustella laitoksen tutkimuslinjauksista, suunnitella jatkokoulutusta, valmistella apurahapäätökset ja tehdä ehdotukset laitoksen jatko-opiskelijoiden hyväksymiseksi oppiaineen suosituksen mukaan. Tutkimuksen kehittämisryhmä valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Se kokoontuu tarvittaessa vähintään kerran lukukaudessa. Laitoksen toiminnan hallinnointi Laitoksen painopistealueiden tutkijat toimivat tiimityöskentelyn periaatteiden mukaan omissa tutkimusryhmissään ja projekteissaan. Oppiaineiden professorit ja yhteiset professorit vastaavat toimenkuvansa mukaisesti myös tutkimuksen koordinoinnista. Laitokseen palkataan tutkimuskoordinaattori. Henkilöstöpolitiikka Laitos huomioi virkojen täytössä tutkimuksen tarpeet. Avoimiksi tulevien virkojen virantäyttösuunnitelmissa huomioidaan tutkimussuuntautuneisuus ja virkoja täytettäessä otetaan huomioon tutkimuksen painopistealueet. Laitos parantaa opetushenkilökunnan tutkimusmahdollisuuksia esimerkiksi sapattilukukausien avulla sekä opetusyhteistyötä, periodeja ja tuntiopetusta hyödyntämällä. Työsuunnitelmiin lisätään tutkimusta ja suunnitelman toteutumista seurataan. Huolehditaan siitä, että professorien tutkimukselle varattu, selkeästi määritelty aika on toteutettavissa. Perusopetuksen ja tutkimuksen yhteys Laitos kehittää edelleen yhteistä, erityisesti painopistealueiden tutkimustietoa hyödyntävää opetustaan (esim. Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimuksen menetelmät, Kaksikielisyys, Kielikontaktit ja Eurooppalaisen kulttuurin juuret). Opetusmetodeja kehitetään tutkivan oppimisen suuntaan. Laitos kehittää yhteisiä, oppiainerajat ylittäviä teoreettisia ja metodisia opintoja niiltä osin kuin se on mahdollista kielitaitotasoa ja kielikohtaisia akateemisen kirjoittamisen taitoja vaarantamatta. Jo käynnissä olevien yhteisten metodiopintojen suunnittelemista yhtenäiseksi jatkumoksi (proseminaaritasolta jatkokoulutusseminaariin) jatketaan. Jatko-opiskelijoiden osallistumista opetukseen kehitetään siten, että siitä on molemminpuolista hyötyä ja niin, ettei se muodostu esteeksi jatko-opiskelun etenemiselle. Käynnissä olevia kokeiluja jatkoopiskelijoiden osallistumisesta jatketaan (esim. Johdatus keskusteluntutkimukseen). Jatkoopiskelijoiden suorittama pro gradu mentorointi tulee mahdolliseksi. Huolehditaan siitä, että jokainen jatko-opiskelija saa mahdollisuuden ohjata pro gradu töitä jo ennen väitöskirjansa valmistumista. Tohtoriopiskelijat tutkimuksen voimavarana Jatko-opiskelijoiden valintaprosessi tehdään systemaattisemmaksi. Opiskelijaksi aikovan on esitettävä 6

7 tutkimussuunnitelma oppiaineensa hyväksyttäväksi ja tämän jälkeen ehdotuksen hyväksymisestä tekee tutkimuksen kehittämisryhmä. Jatko-opiskelijoiden valintakriteereissä ja menettelyssä tukeudutaan myös Jyväskylän yliopiston ja humanistisen tiedekunnan ohjeisiin. Jatko-opiskelijoita rekrytoidaan erityisesti tutkimuksen painopistealueille. Jatko-opiskelua kehitetään ohjelmallisempaan suuntaan mm. tehostamalla tiedotusta laitoksen ja tiedekunnan yhteisistä opinnoista, järjestämällä yhteisiä opintoja ja tukemalla jatko-opiskelijoiden organisoimaa toimintaa (esim. oppiainerajat ylittävät tieteenfilosofiset, teoreettiset ja metodiset opinnot, yhteiset kirjoittamisen seminaarit, jatko-opiskelijoiden organisoimat opintopiirit, Kielentutkimuksen kevätkoulu). Laitos seuraa Jyväskylän yliopiston ihmistieteiden metodisen verkoston kehittämistä ja osallistuu sen tulevaan toimintaan. Jatkokoulutusta kehitetään kohentamalla ohjauskäytänteitä. Jokaiselle ohjattavalle määrätään asiantunteva ohjaustiimi (kaksi ohjaajaa) laitoksen sisäistä sekä yliopistojen välistä (myös kansainvälistä) yhteistyötä ja tutkijakoulu Langnetin resursseja hyödyntämällä. Ohjauksessa tehostetaan laitoksen dosenttien panosta. Jatko-opiskelijoiden rahoitukseen kiinnitetään huomiota. Laitoksen omaa jatko-opiskelijoiden apurahakäytäntöä jatketaan. Jo alkaneen starttirahoituksen toimivuutta seurataan ja mikäli se osoittautuu hyödylliseksi, käytäntöä jatketaan. Jatko-opiskelijoille pyritään turvaamaan rahoitus väitöskirjan loppuunsaattamista varten. Jatko-opiskelijoita kannustetaan omatoimisuuteen ulkopuolisen rahoituksen hakemisessa. Jatko-opiskelijat, joiden opinnot eivät etene, siirretään passiivirekisteriin. Yhteistyötä valtakunnallisen tutkijakoulun Langnetin kanssa jatketaan. Pyritään siihen, että mahdollisimman moni jatko-opiskelija on mukana tutkijakoulu Langnetin tai muiden tutkijakoulujen toiminnassa. Tutkijakoulutettavien määrää ei tulla olennaisesti lisäämään. Kiinnitetään huomiota siihen, että kaikkiin laitoksen oppiaineisiin rekrytoidaan jatko-opiskelijoita. Jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa huomioidaan lähivuosina avautuvien yliopistollisten virkojen eri kieliaineiden erilaiset tarpeet sekä ennusteet kielitaidon tarpeesta ja kielikoulutuksen kehittymisestä. Kiinnitetään huomiota kansainvälisten jatko-opiskelijoiden rekrytointiin, jota tehostetaan mm. suunnitteilla olevien kansainvälisten maisteriohjelmien kautta (esim. suomen kielen ja kulttuurin maisteriohjelma). Laitos järjestää väittelijöilleen koulutusta hankerahoituksen hakemisessa ja pyrkii takaamaan väitelleille siirtymävaiheen post doc -rahoituksen. Tutkimuslaitteet ja muu infrastruktuuri Laitokselle tehdään laite- ja ohjelmistohankintoja erityisesti tutkimuksen painopistealueiden tarpeiden mukaisesti. Laitoksella koottujen korpusten käytettävyyttä parannetaan tiedottamalla niistä (esim. Keskusteluntutkimuksen sivusto) tai siirtämällä ne julkisesti käytettäviksi (esim. OPM:n CSCpalvelin). 7

8 Huolehditaan siitä, että laitokseen voidaan palkata tutkimusta avustavaa henkilöstöä. Julkaisupolitiikka Laitos laatii oman julkaisupoliittisen ohjelmansa, jossa linjataan laitoksen julkaisukulttuuri ja määritellään julkaisemisen eettiset pelisäännöt. Laitos tehostaa huomattavasti julkaisemistaan erityisesti kansainvälisesti merkittävissä alan lehdissä (referee-menettely) asettamalla kehityskeskusteluissa sovittavat julkaisutavoitteet. Julkaisemista tehostetaan kannustamalla ja kouluttamalla jatko-opiskelijoita ja vastaväitelleitä aktiiviseen julkaisemiseen. Yhteisjulkaisemista lisätään silloin kun se on mielekästä. Yhteisjulkaisemiselle luodaan selkeät pelisäännöt esim. opiskelijan ja ohjaajan työpanoksen määrittelemiseksi. Kotimaisilla kielillä julkaistaan kansallisesti ja/tai yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta ja sen popularisointia (esim. suomalaista kielenoppimista, kielenopetusta ja kielikoulutusta käsittelevää tutkimustietoa). Kielentarkastukseen suunnataan resursseja. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Pidetään yllä olemassa olevaa hyvää eri kieli- ja kulttuurialueille ulottuvaa yhteistyöverkostoa. Keskeiset nykyiset tutkimushankkeiden yhteistyökumppanit on lueteltu laitoksen sivuilla kunkin tutkimusprojektin kuvauksen yhteydessä osoitteessa Sivuille lisätään lista muista yhteistyökumppaneista. Uusia yhteiskumppaneita etsitään erityisesti monitieteisten ja kansainvälisten verkostojen avulla ja erityisesti alueille, joilla niitä on niukemmin. Rohkaistaan henkilökunnan osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin tapaamisiin ja tätä varten varataan suunnitellusti resursseja. Resursseja varataan myös jatko-opiskelijoiden matkakuluihin. Tutkimusta tuetaan kehittämällä entisestään opettaja- ja tutkijavaihtoa. Kutsutaan säännöllisesti ulkomaisia vierailijoita ja haetaan aktiivisesti rahoitusta pidempiaikaisiin vierailuihin ja opetusvirkoihin (esim. FiDiPro-ohjelma). Toimitaan oppiaine- ja yliopistorajat ylittävissä verkostoissa, osallistutaan työpajoihin ja seminaareihin (esim. keskusteluntutkimus, Helsingin yliopiston tutkijakollegium). Yhteistyössä hyödynnetään myös laitoksen dosenttiverkostoa ja heidän asiantuntemustaan. Tutkimusrahoitus Tutkimuksen keskeinen ja tärkeä rahoittaja on Suomen Akatemia, jonka tutkimusohjelmiin ja hakuihin osallistutaan aktiivisesti, erityisesti laitoksen painopistealueiden mukaisten hankesuunnitelmien avulla. 8

9 Haetaan aktiivisesti pohjoismaista ja eurooppalaista tutkimusrahoitusta (esim. EU:n 7. puiteohjelma, Nordplus. Marie Curie-ohjelma). Kansallisilta tahoilta (OPH, OPM) haetaan aktiivisesti rahoitusta erityisesti tutkimusta ja opetusta yhdistävään tutkimukseen. Vankennetaan hallintohenkilökunnan asiantuntemusta tutkimusrahoituksen haussa esimerkiksi EUkoulutuksen ja projektikoulutuksen avulla. Laitokselle palkataan tutkimuskoordinaattori. Näkyvyys ja vaikuttavuus Laitoksen henkilökunta tiedottaa aktiivisesti tutkimuksestaan osallistumalla kansainvälisiin ja kansallisiin tapaamisiin ja kirjoittamalla artikkeleita tieteellisiin julkaisuihin. Näkyvyyttä lisätään osallistumalla myös eri alojen koulutustapahtumiin, julkaisemalla populaariartikkeleita ja käynnistämällä tutkimustietoa soveltavia kehityshankkeita. 6. ARVIOINTI Kielten laitos arvioi toimintaansa vuosittain TTS-kierroksen yhteydessä ja päivittää tutkimusstrategiaansa tämän mukaisesti. 9