Kielten tohtoriohjelma

Transkriptio

1 Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille suunnattu kielen, kääntämisen ja kielialueiden kulttuurin tutkimuksen monialainen ja poikkitieteinen jatkokoulutusohjelma. Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma on erityisesti Suomen ja yleiseen kirjallisuuteen sekä kirjallisuustieteelliseen kertomus- ja tekstiteoriaan suuntautuville tohtoriopiskelijoille profiloitu jatkokoulutusohjelma. Molemmat ohjelmat ovat Suomessa koulutusprofiililtaan ainutlaatuisia sekä kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin verkostoituneita. Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma (2-3 FT/v) Kielten tohtoriohjelma (3-5 FT/v) siltaopinnot su ki ke tt en po ra sa su ve m ovi ko 2. Kielten tohtoriohjelman yleiskuvaus Kielten tohtoriohjelma on kielten ja käännöstieteen tutkimukseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille suunnattu jatkokoulutusohjelma. Ohjelmassa voi suorittaa jatkotutkinnon seuraavilta aloilta: englannin kielen ja kirjallisuuden ala pohjoismaisten kielten ala käännöstieteen (englanti, ranska, ruotsi, saksa, venäjä) ala ranskan kielen ala saksan kielen ja kulttuurin ala suomen kielen ala venäjän kielen ja kulttuurin ala 1

2 Kielten tohtoriohjelmaan voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon soveltuvalla alalla suorittaneet hakijat. Tohtoriohjelmaan valittavilta opiskelijoilta edellytetään pää- tai sivuaineen syventäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineen lähitieteen alalta. Syventävät opinnot on voitu suorittaa esimerkiksi jossakin seuraavista kielen tai käännöstieteen tutkinto-ohjelmista: englanti, pohjoismaiset kielet, ranska, saksa, suomi, venäjä tai monikielinen viestintä ja käännöstiede. Ohjelmaan voidaan hyväksyä myös muita ohjelman tutkimusalaan suuntautuneita jatkoopiskelijoita yli tieteenalarajojen. Mahdollisista siltaopinnoista sovitaan tapauskohtaisesti. Kielten tohtoriohjelma on perinteisiä tieteenalarajoja ylittävä monialainen ja poikkitieteinen jatkokoulutusohjelma, joka yhdistää kielten, kielialueiden kirjallisuuden ja kulttuurin sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen erilaisissa teoreettisissa viitekehyksissä. Ohjelman tarjoaman koulutuksen tavoitteena on tuottaa sellaista tohtorin pätevyyttä, jossa yhdistyvät moninäkökulmainen ja monitieteinen tutkimus, vahva metodinen osaaminen sekä oman erikoisalan hallinta. Tohtoriohjelmassa annettava koulutus keskittyy kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön kieliaineiden ja käännöstieteen tutkimuksen vahvuusalueille ja yhdistää ne. Kielten perustutkimuksen eli kielen rakenteeseen ja tilanteiseen vaihteluun kohdistuvien kysymysten ohella ohjelmassa tarkastellaan kielen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä, kuten globalisoituneen, monikielistyvän ja monikulttuuristuvan yhteiskunnan kielellisiä haasteita sekä erikoisalojen viestintää. Yhtenä ohjelman erityispiirteenä on kielen ja kulttuurin leikkauspintoja tarkasteleva tutkimus, johon kuuluu kielialueiden paikallisten ja globaalien kulttuurimuotojen ja sosiokulttuuristen ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Käännöstieteen tutkimuksessa painottuvat mm. kääntämisen sosiologia ja kääntäminen ja tulkkaus ammattimaisena toimintana. Ohjelman vuotuinen tutkintoennuste on 3-5 eri kieliaineisiin tai käännöstieteeseen erikoistunutta FT-tutkinnon suorittajaa. Ohjelmaan kuuluvien Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden aloilta valmistuneet tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistojen tutkimus- ja opetustehtäviin, mutta myös muihin yhteiskunnallisesti tärkeisiin asiantuntijatehtäviin. Tohtoriohjelmasta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat hyvät, sillä OKM:n Tohtoritarve 2020-luvulla -raportin mukaan valtakunnallinen tohtoritarve kielitieteiden alalla vuosittain on lähitulevaisuudessa hieman nykyistä suurempi. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:13.) Tohtoriohjelman johtajana toimii professori Päivi Pahta. Ohjelman johtoryhmän muodostaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön jatkokoulutustoimikunta. 3. Opiskelijat Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä oli vuoden 2012 alussa hieman yli sata jatko-opinto-oikeuden saanutta tohtoriopiskelijaa, joista kokopäiväinen tutki- 2

3 musrahoitus oli 15:llä (valtakunnallisen kielentutkimuksen tutkijakoulun LANGNE- Tin rahoitus, SA:n hankerahoitus, säätiöiden tai yliopiston apuraha). Pidemmän aikavälin tavoitteena on vakiinnuttaa tohtoriohjelman opiskelijamääräksi jatko-opiskelijaa. Kaikki yksikön kieli- ja käännöstieteiden jatko-opiskelijat, joilla on voimassaoleva jatko-opinto-oikeus, siirtyvät automaattisesti lähtien kielten tohtoriohjelmaan. Tohtoriohjelman kautta opiskelijat kuuluvat Tampereen yliopiston tutkijakouluun, joka koordinoi yliopiston tutkijakoulutusta ja vastaa yhteisten, kaikkien tieteenalayksiköiden opiskelijoille avointen, tohtoriopintojen suunnittelusta ja järjestämisestä. Tohtoriohjelman opiskelijaksi haetaan lähtien Tampereen yliopiston tutkijakoulun haussa, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Ohjelmaan otetaan vuosittain vahvistettava määrä tohtori-opiskelijoita yliopiston ja yksikön tutkijankoulutus- ja ohjausresurssien mukaisesti. Jatkoopintohakemukset käsitellään kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön jatkokoulutustoimikunnassa ja päätökset opiskelijoiden valinnasta tekee yksikön johtaja. Haussa hyväksytyt saavat jatko-opinto-oikeuden filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Jatko-opinto-oikeus on määräaikainen: opiskelija hyväksytään tohtoriohjelmaan viideksi vuodeksi; määräajan täytyttyä opiskelija voi hakea jatkoaikaa vuodeksi kerrallaan. Ennen tohtorikoulutukseen hakemista jatko-opiskelijaksi pyrkivän on otettava yhteyttä siihen yksikön jatko-opintojen ohjaajaan, jonka tieteenalaan suunniteltu tohtorikoulutus kuuluu (ks. tohtoriohjelman verkkosivut; valmisteilla). Hakemukseen sisältyvän tutkimussuunnitelman laadinnasta sovitaan ohjaajan kanssa. Tutkimussuunnitelman rakenteen osalta sovelletaan Suomen Akatemian ohjeita. Suunnitelmaan tulee sisältyä seuraavat tiedot: tutkimuksen aihe, tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja aineisto sekä tutkimustyön aikataulu ja rahoitus. (Ks Ohjaajapooli Monitieteisellä kielten tohtoriohjelmalla on käytettävissään laaja ohjaajapooli, joka tarjoaa korkeatasoista asiantuntijaopetusta usealta alalta. Keskeisen ohjaajaresurssin muodostavat yksikön kieliaineiden ja käännöstieteiden professorit (12) sekä väitöskirjojen ohjaajina toimivat dosentit, yliopistonlehtorit ja väitelleet lehtorit. Tohtoriohjelma kannustaa myös äskettäin väitelleiden tohtoreiden osallistumista yhteisiin koulutustilaisuuksiin ja koulutettavien ohjaukseen ja toimii näin samalla nuorempien tutkijoiden ohjaajakouluttajana. 5. Yhteistyöverkostot Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä toimii tohtoriohjelman tutkimusalueilla ulkopuolista rahoitusta saavia tutkimushankkeita sekä kansallisesti ja kan- 3

4 sainvälisesti tunnettuja ja kokeneita jatkokoulutuksen parissa toimivia tutkijoita, joiden kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja tutkijankoulutusverkostoja hyödynnetään tohtoriohjelman koulutustarjonnassa. Tohtoriohjelman toiminta kytkeytyy myös yksikön tutkimuksen strategisilla painopistealueilla toimiviin tutkimusohjelmiin (ks. tutkimusstrategia). Tohtoriohjelma tekee jatkokoulutusyhteistyötä valtakunnallisen kielentutkimuksen tutkijakoulun LANGNETin kanssa. Monet tohtoriohjelman ohjaajista ovat LANGNE- Tin ohjaajapoolin jäseniä; yksi ohjaajista toimii LANGNETin johtoryhmän jäsenenä ja alaohjelman vastuuhenkilönä. Kansallista jatkokoulutusyhteistyötä tehdään myös useiden yksittäisten yliopistojen, niiden laitosten ja tutkijakoulujen ja niissä toimivien tutkimuksen huippuyksiköiden kanssa, mm. Helsingin yliopiston Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineen ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen tutkijakoulun kanssa, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa toimivan Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikön kanssa sekä Itä-Suomen yliopiston kieliaineiden kanssa. Pohjoismaisilla kielillä on kiinteät yhteydet Svenska Litteratursällskapetiin. LANGNETin kautta tohtoriohjelmalla on vakiintuneet kansainväliset jatkokoulutusyhteydet. Lisäksi ohjelma tekee jatkokoulutusyhteistyötä useiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Näihin kuuluvat mm. Pietarin valtiollinen pedagoginen yliopisto, Uralin valtiollinen yliopisto (Jekaterinburg), Freiburgin yliopisto, Mainzin yliopisto, Leipzigin yliopisto, Zürichin yliopisto, Université de Paris III (Sorbonne Nouvelle), Lyonissa sijaitseva École Normale Supérieure ja Santiago de Compostelan yliopisto. 6. Opintojen rakenne Tohtorin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika tohtoriohjelmassa on 4 vuotta / 240 op (laskennallisesti 1 v / 1600 t / 60 op). Opintoihin sisältyy väitöskirja 200 op, sekä muut opinnot 40 op. Tohtorin tutkinnon 40 op:n laajuisiin muihin opintoihin kuuluvat opintokokonaisuudet: 1. Yleiset tutkimus- ja työelämävalmiudet 10 op opintoja yliopiston yhteisistä tohtoriopinnoista, yksikön omista yhteisistä tohtoriopinnoista tai muita soveltuvia opintoja siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan. 2. Oman tutkimusalan opinnot 20 op säännöllinen osallistuminen kielten tohtoriohjelman tutkijaseminaariin omaa tutkimustyötä tukevia opintoja siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan toiminta tieteellisissä järjestöissä, julkaisutoiminta, konferenssit yms. 4

5 siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan. 3. Omaa tutkimustyötä tukevia valinnaisia opintoja ja muita tieteellistä asiantuntijuutta kehittäviä opintoja 10 op siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan. 7. Toimintasuunnitelma Tohtoriohjelman tutkijakoulutus koostuu jatko-opiskelijan itsenäisestä työskentelystä tehtävään nimitettyjen ohjaajien opastuksessa sekä tieteen- ja koulutusalan erityistaitojen opinnoista. Tavoitteena on väitöskirjan valmistuminen ja filosofian tohtorin tieteellinen pätevyys. Tohtoriohjelmalla on oma, säännöllisesti kokoontuva tutkijaseminaari, johon osallistumista edellytetään koko jatko-opintojen ajan. Seminaarissa jatko-opiskelijat esittelevät tutkimussuunnitelmansa, raportoivat tutkimuksen edistymisestä sovitun aikataulun mukaisesti ja harjaantuvat tieteellisen vertaispalautteen antamisessa. Lisäksi jatko-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta työskentelyyn itsenäisesti ohjautuvissa teemapohjaisissa tutkimustiimeissä. Tiimien vetäjiä ovat ohjelmassa ohjaajina toimivat opettajat. Tutkimustiimeihin osallistumisesta myönnetään opintopisteitä ohjaajien kanssa sovittavalla tavalla. Kielten tohtoriohjelman opiskelijat hyödyntävät yliopiston järjestämää yhteistä jatkokoulusta soveltuvin osin ja tutkintonsa sisällön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan; yhteisiä, pakollisia opintojaksoja ei ole määritelty. Yksikön ohjelmalle suuntaamien resurssien puitteissa sekä yhteistyössä yksikön ja yliopiston muiden tohtoriohjelmien ja muiden jatkokoulutusta tarjoavien tahojen kanssa (mm. kielten valtakunnallinen tohtoriohjelma LANGNET) järjestetään vuosittain myös kaikille avoimia tutkimustyöpajoja, joihin kutsutaan kouluttajiksi alan kansainvälisiä asiantuntijoita mm. edellä mainituista yhteistyöverkoston yliopistoista. Tohtoriohjelman opiskelijoita kannustetaan osallistumaan myös muuhun kansainväliseen tutkimustoimintaan koko jatko-opintojen ajan. Yksiköltä toivotaan panostusta erityisesti ohjelmaan hyväksyttyjen opiskelijoiden kongressimatkakulujen kattamiseksi. 5