Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 29.09.2014 Sivu 1 / 64 Kokoustiedot Aika 29.09.2014 maanantai klo 17:30-23:25 Tauko klo 19.35-20.05 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja (Kok.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Hannele Kerola kaupunginhallituksen jäsenen paikalta Henri Haaksiala (Kok.), saapui klo 17.54 114 käsittelyn jälkeen Carl Haglund Nina af Hällström (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala Simo Repo (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner Liisa Kivekäs (SDP) Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki Päivi Salli (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma Jan Holst (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.), poistui tauon aikana, kun Jukka Kilpi saapui kokoukseen Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.), poistui klo 22.31 118 käsittelyn aikana, tilalle Leo Hiltunen Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen Kristiina Vuorinen (KD)
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 29.09.2014 Sivu 2 / 64 Sanna Lauslahti Kari Kuusisto (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.), poistui klo 20.47 115, tilalle Pinja Nieminen Marika Niemi Raija Meriläinen (Kok.), saapui klo 17.48 114 käsittelyn jälkeen Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Kari Pajunen (PerusS&Sit.) Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Harriet Klar-Nykvist (SDP) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP), poistui klo 20.55 115 käsittelyn aikana, tilalle Antti Aarnio Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Hannele Kerola Jyrki Myllärniemi Nicholas Kujala Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori kaupunginhallituksen jäsen, siirtyi Guzeninan tilalle tauon jälkeen kaupunginhallituksen jäsen nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 29.09.2014 Sivu 3 / 64 Satu Tyry-Salo Jouni Majuri viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Carl Haglund Mikko Hintsala Maria Jungner Johanna Karimäki Pia Kauma Jukka Kilpi Antero Laukkanen Sanna Lauslahti Marika Niemi Timo Soini Tarja Tallqvist Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 29.09.2014 Sivu 4 / 64 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 8.10.2014 10.10.2014 Kirsi Louhelainen Liisa Kivekäs Pöytäkirjan nähtävänäolo 13.10.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 14.10.2014 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 29.09.2014 Sivu 5 / 64 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 113 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 114 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 115 1 Matinkylä - Kivenlahti metron rakennustöiden osoittaminen 8 Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi 116 2 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 12 Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille 117 3 Investointirahaston varojen käyttö Länsimetro Oy:n jatkon 17 rakennusaikaiseen rahoitukseen 118 4 Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien 20 kustannusten kattamisesta yms. (Pöydälle 8.9.2014) 119 5 Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue 633000, 65. 24 kaupunginosa, Högnäs (Pöydälle 8.9.2014) 120 6-10 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 41 (Pöydälle 8.9.2014) 121 Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn 44 sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista (Pöydälle 8.9.2014) 122 Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi 49 Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle (Pöydälle 8.9.2014) 123 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 54 selvittämisestä (Pöydälle 8.9.2014) 124 Kokouksessa jätetyt aloitteet 59
Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 6 / 64 113 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 18.9.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 112.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 7 / 64 114 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kirsi Louhelainen ja Liisa Kivekäs.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 8 / 64 3706/10.03.01/2014 Kaupunginhallitus 247 15.9.2014 115 Matinkylä - Kivenlahti metron rakennustöiden osoittaminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi Valmistelijat / lisätiedot: Matti Kokkinen, puh. 050 347 1558 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, 1 että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta varten perustettu Länsimetro Oy edellyttäen, että Helsingin kaupungin kanssa päästään asiasta sopimukseen, 2 että mikäli sopimus Helsingin kanssa ei toteudu, perustetaan Matinkylä - Kivenlahti osuutta rakentamaan uusi Espoon kokonaan omistama yhtiö, 3 että Länsimetro Oy:n osakemäärää sekä osakepääomaa kasvatetaan 350 nykyisen kaltaisella osakkeella sekä 50 V-sarjan osakkeella, jotka liittyvät Sammalvuoren varikkoon. Mikäli sopimusta Helsingin kanssa ei synny, päätetään perustettavan yhtiön osakemääräksi vastaavasti 350 + 50 osaketta. Käsittely Rahoitusjohtaja Tuori poistui valtuustosalista tämän ja kahden seuraavan asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtaja ehdotti, että :t 115-117 keskustellaan yhdessä, mutta päätöksenteko käydään kustakin asiasta erikseen. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Ennen :ien 115-117 keskustelun aloittamista kaupunginjohtaja Mäkelä ja toimialajohtaja Louko pitivät valtuustolle esitykset metron jatkamisesta välillä Matinkylä - Kivenlahti Byman Huhdan kannattamana teki seuraavan pöydällepanoehdotuksen Asia pannaan pöydälle sen asian selvittämiseksi, onko Matti Kokkinen voinut valmistella asian kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, koska hän ei ole virkamies ja onko hän ollut esteellinen toimimaan valmistelijana, koska asia koskee häntä henkilökohtaisesti Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 9 / 64 Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 61 äänellä 11 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hylkäsi pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman Simon Elon kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu hylkäysehdotus, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 1 Äänestyslistat 115 Länsimetro Espoo ja Helsinki ovat perustaneet 6.6.2007 keskinäisen kiinteistöyhtiön Länsimetro Oy. Yhtiön tehtävänä on vastata metron rakentamisesta Ruoholahdesta Matinkylään. Kaupungit ovat sopineet kattavansa kustannukset rajalta poikki -periaatteen mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 10 / 64 Yhtiön toiminta Yhtiö vastaa rakennushankkeen lupaprosessin, kilpailutusten, sopimusten laatimisen, valvonnan, tiedottamisen ja muiden velvoitteiden hoitamisesta sekä rahoituksen järjestämisestä kilpailuttamalla lainat pitkäaikaista rahoitusta tarjoavien rahoituslaitosten kuten Euroopan Investointipankin (EIB), Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) ja Kuntarahoituksen kesken. Yhtiössä on töissä kahdeksan henkilöä. Matinkylä - Kivenlahti osuuden käynnistyminen edellyttää 1-3 henkilön rekrytointia. Osakemerkintä Yhtiön osakerakennetta kehitetään niin, että Espoo merkitsee 350 nykyisenkaltaista osaketta sekä 50 varikko-osaketta eli yhteensä 400 uutta osaketta. Osakkeen nimellishinta on 1 000 euroa eli osakepääoma kasvaa 400 000 euroa. Sopiminen Helsingin kanssa Käytännön toimien kannalta on tarkoituksenmukaista osoittaa Matinkylä - Kivenlahti -osuuden hoitaminen yhtiön tehtäväksi. Vaikka kyseessä on keskinäinen kiinteistöyhtiö ja on sovittu, että kumpikin kaupunki vastaa kustannuksista omalla alueella, on selvyyden vuoksi todettava, että Helsingin kaupungin vastuut eivät muutu hankekokonaisuuden laajentuessa. Asiaa valmistellaan kaupunkien yhteistyönä. historia Kaupunginhallitus 15.9.2014 247 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, 1 että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta varten perustettu Länsimetro Oy edellyttäen, että Helsingin kaupungin kanssa päästään asiasta sopimukseen, 2 että mikäli sopimus Helsingin kanssa ei toteudu, perustetaan Matinkylä - Kivenlahti osuutta rakentamaan uusi Espoon kokonaan omistama yhtiö, 3 että Länsimetro Oy:n osakemäärää sekä osakepääomaa kasvatetaan 350 nykyisen kaltaisella osakkeella sekä 50 V-sarjan osakkeella, jotka liittyvät Sammalvuoren varikkoon. Mikäli sopimusta Helsingin kanssa ei synny päätetään perustettavan yhtiön osakemääräksi vastaavasti 350 + 50 osaketta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 11 / 64 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 12 / 64 3707/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 248 15.9.2014 116 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 antaa kaupungin omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Matinkylä - Kivenlahti, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai lainaerän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 13 / 64 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Kankkosen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi valtuusto edellyttää, että hankkeen riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti. Byman Pajusen kannattamana seuraavan palautusesityksen: Valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että hankkeesta tehdään riskianalyysi ja valtuustolle tuodaan kannattavuuslaskelmat hankkeesta, sekä laaditaan Kivenlahden metron YVA-selvitys, koska olosuhteet ja suunnitelmat ovat oleellisesti muuttuneet Matinkylän metron alkuajoista. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 61 äänellä 12 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman Simon Elon kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsun lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 14 / 64 Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu hylkäysehdotus, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin seuraavalla lisäyksellä: - Lisäksi valtuusto edellyttää, että hankkeen riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti. Liite Selostus 2 Äänestyslistat 116 Hanke Valtuusto hyväksyi 11.6.2013 Matinkylä - Kivenlahti osuuden hankesuunnitelman. Hanke käsittää metrotunnelit ja laitteet, viisi asemaa - Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti - maanalaisen metrovarikon Sammalvuoressa. Hankkeen kustannusarvio marraskuun 2013 hintatasossa on 801 miljoonaa euroa. Espoon osuus kustannuksista on 70 % eli noin 560 miljoonaa euroa valtion vastatessa 30 %:n eli noin 240 miljoonan euron kustannusosuudesta. Rakentamispäätös Valtuusto päätti 24.2.2014, että kaupunki on valmis käynnistämään Matinkylä - Kivenlahtiosuuden rakentamisen edellyttäen, että valtio osallistuu kustannuksiin 30 % osuudella. Sopimus valtion kanssa Valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Sopimuksessa valtio sitoutuu osallistumaan Matinkylä - Kivenlahti osuuden kustannuksiin 30 % osuudella. Sopimuksessa kytketään keskenään tuki metrohankkeen valtionosuuteen ja MAL-aiesopimuksen kaavoitustavoitteen nostamiseen 25 prosentilla. Tämä edellyttää kaavoitusprosessilta vuotuista 312 500 kerrosneliömetrin kaavoittamista. Espoon hyväksyttyjen asemakaavojen kerrosala on ollut lähes 300 000 kerrosneliömetriä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 15 / 64 Länsimetron kehityskäytävän kehittymisedellytykset perustuvat siihen, että kaupunkirakenne kehittyy ja metrolla tarjotaan asukkaille ja yrityksille toimiva, viihtyisä ja turvallinen joukkoliikenne. Kaupunginhallitus päätti sopimuksesta 15.9.2014. Rahoitus Länsimetron jatkon kaupungin rahoitusosuus hoidetaan rahoituslaitoksilta otettavin pitkäaikaisin lainoin. Lähtökohtana on Länsimetron nykyisten lainojen tyyppinen rakenne, jossa lainoissa on ensin 5 vapaavuotta, jonka jälkeen ne maksetaan takasin 25 vuotena tasaisin vuosilyhennyksin. Valtion rahoitus tulee 2017-2020, joten alkuvaihe jää kaupungin rahoitettavaksi. Kaupungin edun mukaista on hankkeen aloittaminen mahdollisimman nopeasti jo lokakuussa 2014. Lähtökohtana on, ettei pitkäaikaisia lainoja lyhennetä rakennusaikana. Rakennusaikaiset korot ovat osa investointikustannusta. Takausvaltuus - pääoma ja johdannaiset Takausvaltuus asetetaan marraskuun 2013 hintatason mukaisesti 560 miljoonaksi euroksi. On ilmeistä, että valtuutta pitää myöhemmin tarkistaa maanrakennuskustannusindeksin muutoksen verran. Tähän mennessä tehtyjen töiden siirto Länsimetro Oy:lle Rakentamistehtävän siirtyessä kaupungilta Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle siirretään samalla jo tehdyt suunnittelusopimukset yhtiölle. Yhtiö maksaa kaupungille tähän mennessä toteutuneet kustannukset. historia Kaupunginhallitus 15.9.2014 248 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 antaa kaupungin omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Matinkylä - Kivenlahti, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 16 / 64 Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai lainaerän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset. 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 17 / 64 3708/02.02.00/2014 Kaupunginhallitus 249 15.9.2014 117 Investointirahaston varojen käyttö Länsimetro Oy:n jatkon rakennusaikaiseen rahoitukseen Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että 1 Investointirahaston pääomia käytetään Länsimetron jatkon Matinkylä- Kivenlahti rakennusaikaiseen rahoitukseen, 2 kaupunki myöntää Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle lainan, jonka pääehdot ovat: - Lainamäärä enintään 80 milj. euroa, - Laina tulee olla kokonaisuudessaan takaisinmaksettu viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä - Lainan korko on 3 kk euribor + 0,40 % - Lainan korot maksetaan puolivuosittain jälkikäteen - Lainalle ei edellytetä vastavakuutta. Lainan velkakirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja. Käsittely Byman Simon Elon kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu hylkäysehdotus, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 18 / 64 Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 3 Äänestyslista 117 Investointirahaston käyttö Länsimetro Oy:n rakennusaikaiseen rahoitukseen Valtion rahoitus Länsimetron jatkon rakentamiseen tulee vuosina 2017-2020, joten alkuvaihe jää kaupungin rahoitettavaksi. Kaupungin edun mukaista on hankkeen aloittaminen mahdollisimman nopeasti jo lokakuussa 2014. Potentiaalisia lainanantajia ovat ainakin Euroopan Investointipankki (EIB), Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) sekä Kuntarahoitus. EIB ja NIB tekevät hankkeesta varsin tarkat tekniset yms. selvitykset, joihin kuluu jonkin verran aikaa. Aikaa vie myös lainanantovaltuuden käsittely EIB:ssä ja NIB:ssä. Itse tarjousprosessi tämän jälkeen on sujuva. Perusparannettaessa Kehä I:tä Leppävaarassa kaupungin rahoitti hankkeen alkuvaihetta käyttämällä Investointirahaston varoja. Valtion maksaessa oman osuutensa jälkikäteen palautuivat hankkeeseen annetut lainat rahastoon. Sama ratkaisu on käytettävissä myös nyt. Investointirahaston säännön mukaan rahaston tarkoituksena on mm. turvata kaupungin kehittämisen edellyttämä maanhankinta sekä kaupunkirakenteen kehittämisestä aiheutuvien kynnysinvestointien toteuttaminen ja taloudellisten vaikutusten tasaaminen. Investointirahaston pääoma on n. 80,7 milj. euroa. Länsimetron jatkon alkurahoitukseen esitetään käytettäväksi 80 miljoonaa investointirahaston varoja lainamuotoisena rahaston sijoituksena. Laina tulee maksaa takaisin siten, että se on kokonaisuudessaan takaisin maksettu vuoden 2020 loppuun mennessä. Rahaston kannalta kyseessä on rahaston varojen sijoittaminen, ei rahaston purku. Rahaston käyttö tuodaan valtuuston päätettäväksi, koska kyseessä ei ole rahaston tavanomainen sijoitustoiminta. historia Kaupunginhallitus 15.9.2014 249 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että 1 Investointirahaston pääomia käytetään Länsimetron jatkon Matinkylä- Kivenlahti rakennusaikaiseen rahoitukseen,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 19 / 64 2 kaupunki myöntää Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle lainan, jonka pääehdot ovat: - Lainamäärä enintään 80 milj. euroa, - Laina tulee olla kokonaisuudessaan takaisinmaksettu viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä - Lainan korko on 3 kk euribor + 0,40 % - Lainan korot maksetaan puolivuosittain jälkikäteen - Lainalle ei edellytetä vastavakuutta. Lainan velkakirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 20 / 64 2891/08.01.00/2014 Kaupunginhallitus 224 25.8.2014 Valtuusto 109 8.9.2014 118 Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta yms. (Pöydälle 8.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Matti Kokkinen, puh. 050 347 1558 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta yms. sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 12 ääntä vastaan hylkäsi pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Äänestyslista 118 - Valtuustokysymys 9.6.2014
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 21 / 64 Selostus Valtuustokysymys Kurt Byman ja 12 muuta valtuutettua ovat 9.6.2014 allekirjoittaneet seuraavan valtuustokysymyksen. Valtuuston työjärjestyksen mukaisena kysymyksenä esitämme seuraavaa: Espoon kaupunginvaltuusto on 25.9.2006 valinnut Etelä-Espoon joukkoliikennevälineeksi tunnelissa kulkevan metron. Valinta on perustunut valtuustolle esitettyyn tietoon, että kyseinen metro maksaa 452 miljoonaa euroa, joka summa on myös kirjattu perustetun Länsimetro Oy:n perustamiskirjaan. Tämän jälkeen saimme lehdistössä seurata ilmoituksia metron kustannusarvion kasvua aina yli 800 milj. euroon, kunnes valtio päätti osallistumisensa kattosummaksi 200 milj. euroa, jolloin kustannusarvio laskettiin 713 miljoonaan, jotta 200 miljoonaa vastaisi 30 %. Onko alkuperäinen hinta-arvio 452 milj. euroa tahallisesti ilmoitettu liian alhaiseksi päätöksen läpimenon varmistamiseksi ja kuka siitä on vastuussa? Käytetäänkö nykyisissä hinnannousun laskelmissa myöhempää arviota 713 milj. euroa siinä tarkoituksessa, että hinnannousua halutaan peitellä? Miksi metrokustannukset otetaan huomioon vain tunnelin, radan ja asemien rakentamiskustannukset, eikä kaikkia metrosta johtuvia kustannuksia, jolloin saadaan pienempi luku, joka ei kuitenkaan kerro totuutta? Kuka nämä on määritellyt? Länsimetro on omalla päätöksellään kaventanut pelastusviranomaisten vaatimusten vastaisesti tunnelien poistumislaitureiden leveyden 160 cm:stä 120 cm:ään. Helsingin puolella Ruoholahdesta itään poistumislaitureita ei ole vaan pelastautuminen tapahtuu tunnelin pohjalla olevaa kapeaa lankkua myötä. Kuka vastaa siitä, jos automaattimetrolle ei myönnetä käyttölupaa turvallisuuspuutteiden johdosta? Helsingin metro on lajissaan ensimmäinen jossa kahta vanhaa junasarjaa uuden vaunusarjan rinnalla yritetään muuttaa automaattisiksi. Onnistumisesta ei ole mitään takeita kuin se että se maksaa paljon. Vanhimman 100-sarjan 2000-luvulla peruskorjatut metrojunat ovat Suomessa rakennettuja kehityssarjan toisistaan poikkeavia yksilöitä, joita ei voi sekoittaa ja kytkeä toistensa kanssa miten vaan. Uudemman 200 sarjan junia ei automatisoituna voi ajaa manuaalisesti. Metron automatisointi onnistuu varmuudella vain uusimalla kaikki junat. Onko Espoolla varasuunnitelmaa tilanteelle, että Länsimetron radat ja asemat valmistuvat, mutta liikenteeseen kytkeviä junia ja järjestelmiä ei saada pitkään aikaan toimimaan? Millaisia kustannuksia voidaan odottaa metron automatisoinnista ja junia uusimisesta Espoolle? Paljonko metrosta johtuvia infra-kustannuksia Espoo maksaa Helsingille ja mille tasolle ne tulevat nousemaan Länsimetrosta johtuen?
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 22 / 64 Länsimetro on kokonaan rakennettu lainarahan turvin, jonka lyhennykset ja korot tulevat maksuun 2016 alkaen ja vuosisumma nousee 30 miljoonasta 50 miljoonaan. Miten tämä kustannus aiotaan kattaa ja miten joukkoliikenteen subventiota joudutaan korottamaan kasvaneiden kustannusten johdosta? Vastaus valtuustokysymykseen Länsimetron hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 19.5.2008 ja samalla päätettiin, että hankkeen rakentaminen alkaa. Hankkeen kustannusarvio lokakuun 2007 hintatasossa oli 713,6 milj. euroa, joka on viimeisimmässä indeksissä (7/2014) 862 milj. euroa. Hankkeen käynnistyminen viivästyi runsaalla vuodella maanalaiseen metron asemakaavaan liittyvän valitusprosessin johdosta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset. Hankkeen kustannusarvion perustana on hankesuunnitelman kustannusarvio, joka laadittiin hankesuunnitelman ratkaisujen perusteella. Kustannusarvion laativat suunnitteluun osallistuneet asiantuntijat. Tunneliin tulevan poistumistien leveyden riittävyys on varmistettu teknisillä tarkasteluilla ja näitä tehtäessä pelastusviranomaiset ovat osallistuneet prosessiin. Poistumistien leveys on riittävä turvallisen evakuoinnin kannalta. Poistumistie on leveämpi kuin missään metrossa. Vanhan kaluston automatisointi on käynnissä. Vanhemman M100 sarjan koeajoissa on saavutettu asetetut pysähtymistoleranssit. M200 sarjan junien automatisointi käynnistyy M100 sarjan jälkeen. M100 sarjan vaunuja on kaikkiaan 42 ja M200 sarjan 12. Lisäksi hankitaan 15 uutta M300 sarjan junaa. Joukkoliikenneinvestointien kustannukset käsitellään pääkaupunkiseudulla HSL:n infrasopimuksen mukaisesti. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat osallistuvat uusinvestointeihin käytön suhteessa kuitenkin niin, että kunta, jossa hanke toteutetaan vastaa itse puolesta infran investoinnin kustannuksista. Lainojen lyhennykset alkavat 2016 ja kaikkien lainojen lyhennykset ovat käynnissä 2020. Tällöin Espoon osuus lyhennyksistä on n. 25 milj. euroa vuodessa. Korkojen osuus vuonna 2020 on n. 19,5 milj. euroa vuodessa. Tämän jälkeen korkojen osuus laskee noin 0,8 milj. euroa vuodessa lyhennysten pysyessä tasalyhennysperiaatteella samoina. Metron seurauksena syntyvän runsaan asunto- ja työpaikkarakentamisen seurauksena saadaan pitkällä aikavälillä runsaasti maankäyttömaksu-, maanmyynti- ja verotuloja. Lisäksi joukkoliikenteen käyttökustannukset pienenevät. Hyöty lienee lainanhoitokustannusten luokkaa. Joukkoliikenteen subventio ja lippujen hinnat päätetään poliittisesti seudullisesti HSL:ssä. Siihen Länsimetrolla ei ole suoraa vaikutusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 23 / 64 historia Kaupunginhallitus 25.8.2014 224 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta yms. sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 109 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta yms. sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Kankkonen Laukkasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 24 / 64 85/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 141 2.11.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 148 16.11.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 143 31.10.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 147 14.11.2012 Kaupunginhallitus 187 16.6.2014 Kaupunginhallitus 205 11.8.2014 Valtuusto 106 8.9.2014 119 Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue 633000, 65. kaupunginosa, Högnäs (Pöydälle 8.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh. 050 347 5943 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 23.5.2014 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012-65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000. Käsittely Tiina Elo Niemisen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusoikeuden määrää vähennetään merkittävästi ja varmistetaan, että rakentaminen sopeutuu rakennustavaltaan ja sijainniltaan ympäristöön yleiskaavan mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskukselle varataan mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta lausunto. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 49 äänellä 24 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Tiin Elon palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Byman Partasen ym. kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 25 / 64 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu hylkäysehdotus, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 54 äänellä 20 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 5 Äänestyslistat 119 - Högnäs, tapahtumaluettelo - Högnäs, kaavamääräykset - Högnäs, kaavakartta - Högnäs, havainnekuva Tavoitteena on vanhan loma-asunto- ja omakotialueen kehittäminen ja mahdollisuuksien luominen täydennysrakentamiseen. Suunnittelussa turvataan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja luonnonarvot. Alueen kokonaisrakennusoikeus on noin 23 800 k-m 2.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 26 / 64 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Högnäs, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6438, käsittää korttelit 65012-65015 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2007-2008 lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 5.3.2008. Alueen kuvaus Högnäs sijaitsee Kehä III:n luoteispuolella Bodominjärven ja Matalajärven välisellä kannaksella. Noin 38 ha suuruinen alue on vanhaa loma-asuntoja omakotialuetta. Pysyviä asukkaita alueella on noin 40. Asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa golfkenttään, etelässä Hanabäckin viljelysaukeaan, lännessä Bodominjärveen ja idässä Matalajärveen. Högnäsin kannas on kapea ja se nousee pohjoisosaltaan yli 30 m korkeuteen viereisten järvien pinnasta. Eteläosa on entistä peltoa. Alueella on noin 70 kiinteistöä, joista kokonaan rakentamattomia on noin 10. Asuinrakennuksista valtaosa on vapaa-ajan asuntoja. Pihapiireissä on lisäksi saunoja ja muita talousrakennuksia. Kiinteistöt ovat suhteellisen suuria ja rakennuskantaa on vähän, mistä johtuen alueella on säilynyt
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 27 / 64 runsaasti luonnontilaista kasvillisuutta ja metsäisiä pihoja. Alueelle luonteenomaista on runsas jalopuukanta, mm. kolme rauhoitettua tammea, kookkaita vaahteroita ja pähkinäpensastiheikköjä. Bodomin- ja Matalajärven alavat rannat ovat tulvavaara-aluetta (tulvaraja on + 23,8 m mpy). Kadut ovat kapeita, pääosin sorapintaisia. Högnäsiin on vuonna 2007 valmistunut vesi- ja viemäriverkko. Bodominjärvi toimii poikkeusolojen vedenhankintavesistönä. Matalajärvi, sen rantaluhdat ja Högnäsin pohjoisosan lehtometsä kuuluvat Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Pohjois- ja itäosassa on valtion omistamia Matalajärven Natura-alueeseen kuuluvia maita. Bodominjärven rannassa on kolme pientä sisämaatiloille yhteiseksi erotettua venevalkamaa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on taajamatoimintojen aluetta. Eteläpuolelle on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteystarve. Matalajärvi on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja Natura 2000 verkostoon kuuluvaksi alueeksi. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, YM 27.6.1996) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta AP. Lisäksi se on kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä, jossa suojeluarvoltaan merkittävät rakennukset, rakenteet ja vanha tiestö tulisi säilyttää ja jossa rakentamisen on rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeuduttava ympäristöön. Matalajärvi rantaluhtineen on luonnonsuojelualuetta SL1. Matalajärven eteläpuolella on maa- ja metsätalousaluetta. Högnäsin eteläpuolelle on merkitty itälänsisuuntainen pääulkoilureitti. Alueella ei ole asemakaavaa. Se rajoittuu pohjoisessa Bodomin vahvistetun asemakaavan alueeseen ja muilta osin asemakaavoittamattomiin alueisiin. Bodomin asemakaavassa Högnäsiin rajoittuva alue on golfkentän korttelialuetta. Högnäs on kokonaisuudessaan ranta-aluetta, jolla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ratkaisee poikkeamispäätökset. Keskuksen kantana on, että Högnäsin alueella ei ole edellytyksiä poikkeuslupien myöntämiselle ennen asemakaavoitusta. Alueella on tällä hetkellä vireillä kymmenkunta poikkeuslupaa ja rakentamispaineita on huomattavasti enemmänkin. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.11.2011 Högnäsin asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 19.12.2011-26.1.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 26 muistutusta määräaikana ja 2 myöhemmin tullutta muistutusta. Lausuntoja saatiin tekniseltä keskukselta,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 28 / 64 kiinteistöpalvelukeskukselta, ympäristökeskukselta, kaupunginmuseolta, metsähallitukselta, HSL liikenteeltä ja Fortum Espoo Distributionilta. Nähtävilläolon jälkeen on tehty seuraavat tarkistukset: - Nuottiranta -nimistä katua on lyhennetty huomattavasti maanomistajien toivomuksesta, tie on merkitty korttelialueen sisäiseksi ajoyhteydeksi ja st-suojelumerkintä on poistettu, - Sävelrinteen katualuetta on kavennettu 1 m, - muuntamon rakennusala on siirretty LP-alueelle, - rakennusaloihin on tehty joitakin maanomistajien toivomia muutoksia, - sä-rakennusala on poistettu, - kaavamääräys 11. Kadut toteutetaan Paciuksentietä lukuun ottamatta ohjeellisesti kevytpinnoitteisina ja alueen luonteeseen sopivina. - rakennusoikeus on kasvanut n. 90 k-m 2 nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen nähden. Nuottirantaa koskevan tarkistuksen johdosta kuultiin 14.9.2012 päivätyllä kirjeellä niitä osallisia, joita muutokset koskivat. Kuulemisen johdosta saatiin 2 muistutusta, joista toisella ei ollut huomautettavaa muutoksista. Toisen muistutuksen johdosta tehtiin vielä pieni tarkistus kaavakarttaan (st-merkintä poistettiin). Kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville, koska tarkistukset ovat vähäisiä, ne koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, on kuultu erikseen. Ehdotus asemakaavaksi Tavoitteena on alueen ainutlaatuisen luonnon ja maiseman erityispiirteitä suojellen rakentaa väljä erillispientaloalue, jossa nykyinen rakennuskanta voidaan säilyttää ja rakentaa maltillisesti lisää. Liikenneverkko pohjautuu nykyiseen tiestöön. Erityistä huomiota kiinnitetään Natura-alueen, rantojen ja monipuolisen kasvillisuuden suojelemiseen. Julkisille tai yksityisille palveluille ei ole varattu korttelialueita, vaan kaikki palvelut ovat kaava-alueen ulkopuolella, lähinnä Järvenperässä 1,5-2 km etäisyydellä. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 38 ha, josta n. 24,6 ha on erillispientalojen korttelialuetta, 0,6 ha virkistysaluetta ja 10,4 ha suojelualuetta. Kokonaisrakennusoikeus on noin 23.800 k-m 2, minkä lisäksi saa rakentaa taloustiloja 15-20 %, n. 3640 k-m 2. Alueen arvioitu asukasluku on n. 530 (1 as/45 k-m 2 ).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 29 / 64 Korttelialueet (AO-1, AO-2, AO-3 ja AH) Kaikki asuinkorttelit on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueiksi AO-1, AO-2 tai AO-3 tehokkuuden vaihdellessa välillä e = 0,05-0,17 + 15-20 % taloustilaa. AO-1 -korttelialueita on eteläosassa tasamaalla Paciuksentien varressa. AO-2- tai AO-3 -korttelialueiksi on osoitettu rantaan ja Natura-alueeseen rajoittuvat ja rinteeseen sijoittuvat kiinteistöt. Kerrosluku on tasamaatonteilla I u 2/3 ja rinnetonteilla ½ k I u 2/3. Asuntojen lukumäärää on rajoitettu siten, että AO-1 -korttelialueilla saa rakentaa 1 asunnon tontin alkavaa 2 000 m 2 kohti ja AO-2 -korttelialueilla 1 asunnon tontin alkavaa 3 500 m 2 kohti. AO-3 -korttelialueilla asuntojen lukumäärä on ilmoitettu rakennusalakohtaisella luvulla. Tontin pinta-alan tulee olla AO-1- korttelialueilla vähintään 1 000 m 2 ja AO-2 -korttelialueilla 1 700 m 2. Asuinrakennusten sijoitusta ohjataan siten, että jyrkimmät rinteet ja rannat jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Bodominjärven ja Matalajärven rantaan on osoitettu leveä suojavyöhyke, jolla uusia rakennuksia ei saa rakentaa. Tästä sisämaahan päin on merkitty rakennusala, jolle saa rakentaa vain talousrakennuksia ja uudet asuinrakennukset tulee sijoittaa kauemmaksi rannasta. Julkisivumateriaaleja ja kattomuotoa ohjataan määräyksin siten, että ne sopeutuvat vanhojen rakennusten yhteyteen. Yksi rakennus on määrätty rakennusinventoinnin suosituksen pohjalta säilytettäväksi sr-merkinnällä. Nuottirannan varren ja sen pohjoispuolisen ranta-alueen historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä ympäristö on määrätty hoidettavaksi niin, että sen arvot säilyvät (s-1). Myös kaupunkikuvan kannalta tärkeä puusto ja vanhoille pihapiireille ominaiset piirteet pyritään säilyttämään. Paciuksentien varressa rakentaminen ohjataan kauemmaksi kadusta, jotta kadun ilme säilyisi rehevän puutarhamaisena. Korttelissa 65015 nat-merkinnällä ohjataan rakentamista siten, että Natura-alueen suojelu ei vaarannu. Määräyksellä kielletään raivaamasta ranta-aluetta ja istuttamasta sille nurmikkoa ja suositellaan välttämään piha-alueiden valaisemista. Kaikkia kortteleita koskee lisäksi hulevesien käsittelyä koskeva määräys. Bodominjärven vanhat yhteisrannat ja niille johtavat yhteisomistuksessa olevat kiinteistöt on merkitty asumista palveleviksi yhteiskäyttöisiksi korttelialueiksi (AH). Virkistysalueet Alueelle on kaavoitettu verrattain vähän virkistysalueita, sillä väljällä pientaloalueella yleisten virkistysalueiden tarve on vähäinen. Eteläosaan on suunniteltu yksi puisto, Sointupuisto, jonne voidaan rakentaa leikki- ja oleskelualue. Natura-alueen ja Paciuksentien välinen viljelty pelto on merkitty lähivirkistysalueeksi, Högnäsinpuistoksi. Liikennealueet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 30 / 64 Paciuksentien varteen on osoitettu yksi yleinen pysäköintialue Laulutien kohdalle. Suojelualueet Natura 2000-alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL/nat). Liikenne ja kunnallistekniset verkostot Liikenneverkko säilyy pääosin nykyisellä paikallaan. Lisäksi tarvitaan joitakin uusia tonttikatuja. Katualueet on mitoitettu mahdollisimman kapeiksi siten, että katujen alle rakennetaan hulevesiviemäröinti. Paciuksentien varteen on varattu mahdollisuus erillisen kevyen liikenteen väylän ja uuden linja-autojen kääntöpaikan rakentamiseen. Alueen eteläosaan Soittotielle saakka on lisätty uusi pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen yhteys, Sointukuja - Soittoraitti, jota saa osittain käyttää myös tontille ajoon. Hulevesiä varten on kaavassa varattu mahdollisuus rakentaa viivytysaltaita ja muita viivytysrakenteita AH- korttelialueille, VL- alueelle ja SL/natalueelle. Näiden hidastustoimenpiteiden avulla pyritään varmistamaan, että Bodominjärven ja Matalajärven veden laatu ei heikkene lisärakentamisesta huolimatta. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Högnäsistä on laadittu luontoselvitys, Natura-arvio (Luontotieto Keiron Oy), rakennushistoriallinen inventointi (arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy) ja katujen yleissuunnitelma (FCG Oy), jota on täydennetty syksyllä 2011. Natura-arviossa on selvitetty, minkälaisia vaikutuksia Högnäsin valmisteluvaiheen suunnitelmilla on Natura-alueeseen. Arviossa todetaan, että kaavahankkeella on vähäinen kielteinen vaikutus Matalajärven Natura-alueen luontoarvoihin. Natura-arviossa on lueteltu toimenpiteitä, joilla kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää. Näitä toimenpiteitä on pyritty ottamaan huomioon kaavan tarkistuksissa ja asemakaavamääräyksiä laadittaessa. Uudenmaan ELY-keskus ilmoitti, että Högnäsistä ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvottelua.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 31 / 64 historia Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2009 6 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi 1.2 Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin 1.3 Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi 1.4 Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön 1.5 Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Lindberg ilmoitti olevansa yhteisöjäävi ja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 25.2.2009 pidettävään kokoukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 32 / 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2009 3 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi 1.2 Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin 1.3 Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi 1.4 Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön 1.5 Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 15 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 11.3.2009 pidettävään kokoukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto 29.09.2014 Sivu 33 / 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2009 3 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi 1.2 Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin 1.3 Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi 1.4 Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön 1.5 Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Lindberg ilmoitti olevansa yhteisöjäävi ja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöydälle jaettiin 9.3.2009 päivätty muistio: Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan tutustumiskäynti Högnäsiin ja keskustelutilaisuus alueelle valmisteilla olevasta asema-kaavasta 7.3.2009. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Elon kannattamana, että päätösehdotuksen 1. kohta 1.1 muutetaan kuulumaan: Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi tavoitteena vain erillispientalojen rakentaminen. 2. lisätään kohta 1.1a, joka kuuluu: Högnäsin kannaksen alue on erittäin arvokasta ja herkkää luontoaluetta, jonka rakentaminen tulee sovittaa luontoon ja jossa tehokkuus toteutetaan eteläistä peltoaluetta pienempänä. Asuntojen määrää ja/tai kokoa voidaan tonttikohtaisesti rajoittaa.