Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 1 (11) TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Kaupungin toimintoja muutettaessa tulee arvioida niiden vaikutus ilmastostrategian kannalta, esimerkiksi Palveluverkko 2020 -valmistelun yhteydessä ei huomioitu ilmastovaikutuksia. Palveluverkkoselvityksen yhtenä periaatteena oli luopua epätarkoituksenmukaisista yksiköistä ja yhdistää toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastomuutos huomioiden. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 sisälsi myös erillisen joskin lyhyen arvion ympäristömuutosten vaikutuksista. Toteutumattomien tulostavoitteiden ja tulostavoitteiden, joita ei voida arvioida, määrä on niin merkittävä, että tavoitteiden asettamista on kehitettävä. Tarkastuslautakunnan edellä esittämät kannanotot koskien vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittelystä ja jälkiseurannasta, rahastosijoituksista ja tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisen arvioinnista toimiala merkitsee tiedoksi ja ottaa tarkastuslautakunnan esittämän huomioon vastaisessa toiminnassaan. Tuottavuusohjelma 2009-2012 Tuottavuusohjelman toteuttamiselle tulee asettaa tuottavuus- ja vaikuttavuusmittareita saavutettujen hyötyjen mittaamiseksi. Toimiala on ottanut kasvavassa määrin talouden ja toiminnan suunnittelussa käyttöön tunnuslukuja ja vertailutietoja. Toimiala käyttää vertailussa mm. tilastokeskuksen tuottamaa talous- ja toimintatilastoa, kuuden suurimman kaupungin vertailutietoja, Kuntaliiton tuottamaa kuudenkymmenen suurimman kunnan talouden osavuosiseurantaa ja suurten kuntien terveydenhuollon tilastoa, joka sisältää mm. ikävakioitua kustannustietoa. Espoon kaupunki on mukana kahdenkymmenen suurimman kunnan tuottavuushankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa kuntien tuottavuuskehityksestä. Vastaavaa yksityiskohtaisempaa kehitystyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimessa, jossa yhteistyökumppanina on mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perinteiset tilasto- ja tietojärjestelmät ja eivät tue vielä riittävällä tavalla tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista. Kehitystyöhön tarvitaan osaamista ja investointeja tietojärjestelmiin. Mutta paljon on saavutettavissa jo huomion voimakkaammalla kohdistamisella tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen ja käyttämällä tilanteeseen sopivia arviointitapoja. Kaupungin henkilöstö
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 2 (11) Palvelutuotantoon käytetyt resurssit tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon oman henkilöstön lisäksi myös vuokratyövoiman käyttö sekä ostopalvelujen käyttö. Työn tuottavuuden seurantaa toimiala pitää tärkeänä ja seuraa sitä sillä tarkkuudella, mikä on käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa mahdollista. Analysoinnissa tähdätään aina riittävään ja oikean kuvan muodostamiseen johtamisen tueksi. Vuokratyövoiman käytön ja oman työvoiman kustannukset on tuotava kokonaisuudessaan esiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja tuottavuuden arvioimiseksi. Sillä tarkkuustasolla, millä tuloslaskelma on seurantojen yhteydessä esitetty, vuokratyövoiman osuus ei ole suoraan näkynyt. Tähän on kiinnitetty huomiota ja työvoiman vuokrausta seurataan raportoinnin pohjatietona. Vuokratyövoima budjetoidaan niin tarkasti kuin vain osataan ja seurata vuokratyön kustannuksia vastaavasti. Tuottavuustarkastelussa luonnollisesti otetaan sekä oma että vuokratyövoima huomioon. Organisaatiossa on tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstön tehtäviin. Muutoksista tulee informoida avoimesti ja henkilöstön näkemykset on otettava huomioon uudistuksia tehtäessä. Sosiaali - ja terveystoimessa on tehty paljon palveluverkon ja toiminnan kehittämistyötä, jolla on ollut henkilöstövaikutuksia. Henkilöstö on osallistunut toiminnan kehittämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoimintalakia ja kaupungin yhteistoimintasopimusta on noudatettu. Vuoden 2011 aikana henkilöstöyksikkö on ollut mukana valmistelemassa 25 yhteistoimintakokousta ja kolmea kaupunkitasoista yhteistoimintaneuvottelua. Toimialalla pidettyjen yhteistoimintakokousten määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä monista asioista pidettiin alueellisesti useita eri kokouksia. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI VUODEN 2011 HUOMIOT Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittäminen ei saa merkitä lähipalveluiden katoamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa kehitetään yhteistyössä eri toimialojen kanssa kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti, siten että palvelut tullaan tuottamaan kaupunki-, aluetasoisesti kuin myös lähipalveluina juna- ja metro sekä bussiliikenne huomioiden. Esimerkiksi neuvolapalvelut tulevat säilymään edelleen lähipalveluina osin terveyskeskusten ja osin tulevien perhekeskusten yhteydessä sekä itsenäisinä palvelupisteinä
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 3 (11) Päivystys- ja terveysasematoiminta Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääseminen kestää liian kauan. Terveysasemien palvelujen saatavuus vaikuttaa entisestään heikentyneen. Toimintapa, jonka mukaan yhteyttä ottaneet asiakkaat otetaan jonotuslistalle ja heille soitetaan myöhemmin vastaanottoajasta, ei ole toimiva käytäntö asiakkaan näkökulmasta. Pitkistä puhelinjonoista johtuen myöskään soittoajat hoitajille eivät vastaa hyvää palvelua. Terveyskeskuslääkärien rekrytointia on pyritty eri tavoin parantamaan, koska on selvää, että heikossa rekrytointitilanteessa palvelujen saatavuus heikkenee. Vaikka jonoon palvelupyyntölistalle laittaminen ei ole asiakkaan näkökulmasta toimiva käytäntö, niin se on kuitenkin toistaiseksi valvontaviranomaisen hyväksymä toimintamalli. Hoitajien puhelinaikojen järjestelyjä selvitetään, tavoitteena on ohjata osa kysynnästä hallitusti erilaisten kanavien kautta hoidettavaksi. Odotusaika lääkärin vastaanotolle ja tarvittaviin tutkimuksiin Jorvin päivystyksessä on ajoittain liian pitkä. Palvelun toimivuutta tulee arvioida sopimusvalvonnan yhteydessä. Hus tekee aktiivisesti töitä päivystyksen sujuvuuden parantamiseksi. Päivystyksen odotus- ja läpimenoaikoja seurataan ja raportoidaan kuukausittain sekä säännöllisissä tapaamisissa Husin ja Espoon vastuutahojen kesken. Ilmoittautumisen aiempi ruuhkautuminen on saatu purettua ja myös kokonaisläpimenoaika on viime kevään 5 t 25 min:sta lyhentynyt tunnilla eli 4 t 20 min:iin. Lääkäreiden saatavuus ja vaihtuvuus on selvitettävä ja raportoitava. Palvelujen saatavuutta on parannettava ja henkilöstövajaus on ratkaistava joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Rekrytointia tehdään erilaisissa terveydenhuollon messutapahtumissa, lehdissä ja internetin välityksellä sekä esimiesten henkilökohtaisten kontaktien kautta. Työnkuvia ja työaikoja räätälöidään hakijoiden toivomusten mukaan, käytännössä lääkäreistä 20-30 % tekee osittaista työaikaa. Työolosuhteita ja työn hallintaa kehitetään Hyvä vastaanotto -projektissa. Vuonna 2011 toimialan vakinaisten lääkäreiden lähtövaihtuvuus oli 12,2 %, terveysasematoiminnassa 12,5 %, vertailuna Espoon kaupungin koko henkilöstön lähtövaihtuvuus 6,2 %. Toimialalta poistui vuoden aikana 15 vakinaista lääkäriä. Uusia vakinaisia lääkäreitä saatiin vuoden aikana 13 ja määräaikaisia 35. Toimialajohdon tulee paneutua terveysasematoiminnan johtamisen ja henkilöstöhallinnon haasteisiin. Terveysasemien ongelmana on ollut lääkäripulasta johtuva vastaanottoaikojen riittämättömyys kysyntään nähden. Taustalla on valtakunnallinen ilmiö. Vaikka Suomessa on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, lähes koko julkinen sektori potee ainakin ajoittain lääkärivajetta. Erityisesti nopeasti kasvanut yksityinen terveydenhuolto houkuttelee samaa työvoimaa kuin terveyskeskukset. Perusturvajohtaja perusti keväällä 2011 laajan työryhmän selvittämään terveysasemien ti-
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 4 (11) lannetta ja ratkaisukeinoja. Työskentelyn pohjalta on tehty useita parannusehdotuksia, joita jo ollaan panemassa käytäntöön: työn parempi organisointi, selkeät pelisäännöt ja esimiestyön tukeminen. Eräitä erityisosaamista vaativia palveluja on keskitetty tai keskitetään: trauma-, diabetesja haavapoliklinikat, jatkossa mahdollisesti reumapoliklinikka. Rekrytointiin on panostettu, työaikoja ja työnkuvaa räätälöidään toivomusten mukaisesti. Omalääkärijärjestelmästä on luovuttu ja otettu käyttöön paikallinen virkaehtosopimus. Lisäksi työryhmässä ehdotettiin jotain radikaalimpaa muutosta toiminnan järjestämisessä, jotta yksityissektorin kapasiteettia voitaisiin hyödyntää perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on hyväksytty periaatepäätös kokeilusta, jossa vuosina 2013-2015 Espoossa pilotoidaan Ruotsin mallin mukaista järjestelmää terveysasemapalvelujen tuottamisessa. Siinä raha seuraa potilaan mukana palvelun tuottajalle. Pilottiin osallistuisi yksi oma terveysasema ja erikseen neuvotteluissa valittava ulkoinen toimija, joka sitoutuu noudattamaan samoja periaatteita. Ulkoiselle toimijalle voisi siirtyä noin 10.000 asukkaan palvelut Sähköisen asioinnin odotusarvo palvelujen tarjonnassa on liian suuri. Erityisesti näiden palvelujen kehittämisessä ja palvelujärjestelmän toimivuuden arvioinnissa tulee huomioida eri käyttäjäryhmät ja heidän palvelutarpeensa. Informaation välittämiseen on käytettävä muutakin kuin verkkopalvelua. Verkkopalvelu ja sähköinen asiointi on yksi palvelumuoto muiden perinteisten palvelumuotojen kuten henkilökohtaisten asiakastapaamisten lisäksi. Sähköisten palveluiden yleistymisen lisäksi toimialalla säilyy aina myös henkilökohtainen suora vuorovaikutteinen palvelu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välillä. Sähköisillä palveluilla pyritään turvaamaan kasvavassa palvelutarpeessa se, että juuri henkilökohtaiselle palvelulle jää aikaa. Eli kun osa kuntalaisista voi halutessaan hoitaa osan palvelutarpeistaan verkossa (ajanvaraus, ajan peruutus, esitietojen täyttäminen, neuvonnan saaminen, reseptien uusiminen, laboratoriopalveluiden tulosten tarkastelu), niin henkilötyöresurssia vapautuu henkilö- tai ryhmäkohtaiseen kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Mitä enemmän yksinkertaiset palvelutilanteet voidaan siirtää verkkopalveluiksi, sitä enemmän voidaan turvata monimuotoisempien palvelutarpeiden toteuttaminen henkilökohtaisella asiakastapaamisella. Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma Maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen vaikuttavat asuntotuotanto ja vuokra-asuntojen sijoittaminen. Monikulttuurisuus tulee huomioida lähiökehittämisessä ja alueellisessa toiminnassa sekä asumisneuvonnassa. Sosiaali- ja terveystoimi on siirtänyt teknisen ja ympäristötoimen vastattavaksi. Maahanmuuttajien rekrytointimallin ansiosta maahanmuuttajien osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut. Maahanmuuttajien rekrytointimallin käyttö lisääntyi vuoden 2011 aikana. Malilla palkattiin 16 henkilöä, vuonna 2010 maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkattiin 11 henkilöä. Mallilla rekrytoitiin maahanmuuttajia myös uusiin tehtäviin esim. lääkärin ja fysioterapeutin tehtäviin. Sosiaali-
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 5 (11) ja terveystoimen henkilökunnasta oli maahanmuuttajataustaisia vuoden 2011 lopussa 6,9 % henkilökunnasta. Kaupungin tulee vahvistaa vapaaehtoistoiminnan roolia maahanmuuttajien integroinnissa. Kaupungin lautakunnat antavat rahallista tukea sekä maahanmuuttajien järjestöille että yleisjärjestöille, jotka edistävät kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Vuonna 2011 jaettiin 19 tällaista avustusta (yhteensä 40 150 euroa): kulttuurilautakunta 6 avustusta (7250 euroa), liikuntalautakunta 2 avustusta (3250 euroa), nuorisolautakunta 5 avustusta (7650 euroa) ja sosiaali- ja terveyslautakunta 6 avustusta (22 000 euroa). Vuonna 2011 annetut avustukset ja niiden rahamäärät laskivat edellisestä vuodesta. Avustukset annettiin mm. kulttuuri- ja liikuntatapahtumien, perheleirin ja neuvonnan järjestämiseen. Lisäksi useat muut järjestöt ja hankkeet ovat ottaneet maahanmuuttajia mukaan toimintaansa vapaaehtoisina ja/tai järjestäneet maahanmuuttajille kotouttavaa toimintaa sekä omana toimintanaan että tiivisti yhdessä kaupungin kanssa. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Keski-Espoon SPR:n Eerika-ryhmässä on järjestetty vuorovaikutteista toimintaa suomalaisille ja maahanmuuttajanaisille yhdessä Filoksenia ry:n Kansainvälisen kohtaamispaikan Trapesan, Tuomarilan Marttojen ja kaupungin toimijoiden kanssa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja SPR ovat yhdessä järjestäneet maahanmuuttajakahvilaa Sellon kirjastossa sekä MLL perhekahvilatoimintaa Kivenkolossa. Vertaistukihankkeissa, joissa kaupunki on yhteistyökumppanina, on vapaaehtoistoiminnan kautta tuettu naisten, koululaisten vanhempien ja miesten integrointia (Väestöliiton Vertaistukea pakolaisille (VEPA), Suomen Pakolaisavun Vertaiskoto-hanke, Miessakit). Espoon Mielenterveysyhdistys (EMY) järjestää monenlaista integroivaa toimintaa maahanmuuttajille suomeksi ja englanniksi. Monikulttuuriasiain neuvottelukunta on kokouksessaan 21.3.2012 keskustellut maahanmuuttajaperheiden toivomasta avusta. Maahanmuuttajat toivovat vertaistukea ja kantaväestön ystäväapua, joka olisi tukena arjessa ja asioiden hoitamisessa. Perheet haluavat sosiaalisen verkoston laajentamista oman kieliryhmän ulkopuolelle - halutaan suomalaisia ystäviä, tukea yksinhuoltajille, lasten harrastuksiin, ystäviä ja kummeja. Sosiaalisessa verkostossa olisi hyvä olla mukana joku, joka toimii yhdyshenkilönä/välittäjänä silloin, kun yhteisymmärrystä ei muuten löydy esim. viranomaisten kanssa asioidessa. Kaupungin ja järjestöjen pitää rakentaa yhteyksiä etnisten yhteisöjen aktiivijäseniin ja avainhenkilöihin, jotta toimijat, jotka voivat tarjota tukea, ja maahanmuuttajaperheet löytävät toisensa. Matalan kynnyksen paikat kuten Matinkylän Kylämaja toimivat hyvinä kohtaamispaikkoina. Pääkaupunkiseudun toimijat ovat todenneet, että maahanmuuttajia on vähän vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisiksi haluavat ja järjestöt eivät löydä toisiaan tai ei tunneta vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön edistämiseksi maahanmuuttajien parissa perustettiin keväällä 2012 pääkaupunkiseudun kuntien ja järjestöjen Maahanmuuttajat vapaaehtoisina järjestötyössä -verkosto tiedottamaan järjestöjen toiminnasta ja ideoimaan keinoja maahanmuuttajien saamiseksi mukaan vapaaehtoistyöhön. Tulevana syksynä (11.9.2012) järjestetään Sellon kirjastossa vapaaehtoistoiminnan esittely osana Helsinki Region Welcome Weeksin (HRWW) Engage Yourself - tapahtumaa. HRWW on kolmiviikkoinen tapahtumasarja, jossa laajasti esitellään koulutus-, työ-, asumis- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ulkomailta tulleille asukkaille.
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 6 (11) Työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat tulee tavoittaa entistä tehokkaammin kielikoulutukseen. Kielikoulutus on avain jatkokoulutukseen, työhön, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Aktiiviset ja koulutetut ihmiset, esimerkiksi Espooseen töihin tulleiden puolisot, löytävät väylät kielikoulutukseen omien verkostojen ja netin avulla. Vähemmän koulutettujen ihmisten, joilla ei ole vahvaa suomalaiseen yhteiskuntaan kytkeytynyttä sosiaalista verkostoa, nettiosaamista tai luku- ja kirjoitustaitoa, ei ole helppoa löytää tietä kielikoulutukseen. Tarvitaan omakielistä, suullista tiedotusta, palveluohjausta, etsivää jalkautuvaa työtä, kotoa hakemista ja vierellä kulkemista, motivointia ja kannustusta sekä yhteyksiä etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen avainhenkilöihin. Koulutustarjonnassa tarvitaan luokkaopetuksen lisäksi matalakynnyksisiä toiminnallisia vaihtoehtoja. Pienten lasten vanhemmille opetuksen pitää olla omalla asuinalueella päiväsaikaan ja siten, että pienet lapset hoidetaan samanaikaisesti lähellä. Pienten lasten kotona olevat vanhemmat Osallisena Suomessa Vanhemmat mukaan -osahankkeessa (2011-2013) järjestetään suomen kielen koulutusta kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille kahtena aamuna viikossa Kylämajassa, Kirstin koululla, ALMAssa ja työväenopistossa Mäkkylässä. Lapset ovat samanaikaisesti viereisessä huoneessa hoidossa ja pienet vauvat äitien mukana. Opiskelijoita on ollut noin 100 vuoden aikana, joista vain noin 30 kävi kurssin loppuun. Keskeyttämisten syynä ovat olleet mm. perhesyyt, mutta myös pääsy koulutukseen. Tänä vuonna on tehostettu omakielistä tiedotusta. Vanhemmat mukaan -syksyn 2012 kielikoulutuksen tiedotteet on käännetty kuudelle keskeiselle kielelle. Espoon www-sivujen kielikoulutus- ja muut tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suullinen tiedonvälitys on kuitenkin tarpeen heille, jotka eivät ole netin käyttäjiä tai luku- ja kirjoitustaitoisia. Tiedonvälitykseen tarvitaan kaupungin työntekijöitä sekä avainhenkilöitä etnisistä yhteisöistä yhdyshenkilöiksi. Näitä yhteyksiä etnisiin yhteisöjen pitää rakentaa lisää. Monet heikosti koulutetut kotiin jääneet ihmiset tarvitsisivat kotoa käsin hakemista, motivointia ja rohkaisua pienin askelin, ennen kuin he uskaltavat tulla tuntemattomien ryhmään suomea osaamattomana. Tästä on onnistuneita kokemuksia Vantaan Osaava vanhempi -hankkeessa. Palveluohjausta ja jalkautuvaa etsivää työtä tarvitaan Espoossakin kielikoulutusta tarvitsevien tavoittamiseksi. Tähänkin tarvitaan kielitaitoisia työntekijöitä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin ja etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Nuoret Espoon 15-29 -vuotiaista maahanmuuttajataustaisista nuorista 37,5 % (1056 nuorta) ei ollut opiskelemassa tai työssä vuonna 2010 (Myrskylä 2012). Pitkäaikaisasunnottomista nuorista 30 % on maahanmuuttajia. Vuonna 2012 yhteishaun ulkopuolelle jääneistä noin 25 % oli maahanmuuttaja-taustaisia. Koulutuksen keskeyttäneissä ja ulkopuolisissa on erityisen paljon nuoria naisia. Kaupungin palvelut eivät riittävän hyvin tavoita näitä nuoria ja pysty tukemaan heitä. Koulutuksesta pudonneita pitää etsivän nuorisotyön seurata järjestelmällisesti, etteivät he katoa. Noin 100:lle äskettäin maahan muuttaneelle kouluiän ylittäneelle nuorelle on varattu syksyksi paikka Espoon aikuislukioon oppimaan suomea ja suorittamaan peruskoulu. Omniassa on neljä
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 7 (11) etsivää nuorisotyöntekijää, joiden vastuulla ovat kaikki espoolaiset nuoret pudokkaat. Riittääkö tämä resursointi myös maahanmuuttajanuorten tarpeisiin? Espooseen tarvitaan etsivän nuorisotyön toimintakeskus, jossa toimisi nuorten asioihin perehtynyt moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa asiantuntijoina on myös maahanmuuttajataustaisia. Työntekijöiden pitää rakentaa yhteyksiä etnisiin yhteisöihin nuorten ja heidän perheidensä tavoittamiseksi. Syrjäytyneet kotona olevat pitää hakea kotoa. Tämä toteutuu jo Helsingissä Vamos-hankkeessa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten erilainen asema ja mahdollisuudet koulutukseen ja työhön kantasuomalaisiin nähden on huomioitava palveluissa. Muut työelämän ulkopuolella olevat Vanhemmat mukaan -hankkeen suomen kielen opetus on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille. Kotona on kuitenkin myös paljon muita maahan muuttaneita, mm. kotona olevia puolisoita, ikääntyneitä, vammaisia ja yksinhuoltajia, joiden lapset ovat koulussa. Työväenopisto on lisännyt kielikoulutustarjontaansa vuosi vuodelta ja tuonut opetusta myös asukastiloihin, mm. Kivenkoloon ja ALMAan, joihin kotona olevien on helppo tulla. Työväenopiston kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen osallistui vuonna 2011 yhteensä 1951 kurssilaista, joista suuri osa oli jo työelämässä mukana. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea (vuonna 2011 oppilaina oli noin 100 naista) - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Hyvien kurssien ja ryhmien maine houkuttelee uusia tulijoita, mutta vielä on paljon kotona olevia, joita ei tavoiteta kielikoulutukseen. Talous- ja velkaneuvontapalvelut Talous- ja velkaneuvonnan vastaanotolle pääsy kestää kaksi kuukautta, mikä on liian pitkä aika. Velkaneuvontaprosessia tulee kehittää tavoitteena antaa ensimmäinen aika asiakkaalle viikon sisällä. Nuorille annettavasta talousneuvonnasta on huolehdittava, jotta vältyttäisiin nuorten joutumiselta pikavippi- ja velkakierteeseen. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa kahteen edelliseen kohtaan Talous- ja velkaneuvonnan odotusaika on tällä hetkellä noin kolme kuukautta. Odotusajan pidentymisen syynä on muutokset henkilöstöresursseissa. Asiakkaiden velkatilanteiden selvittäminen on myös käynyt entistä työläämmäksi ja hitaammaksi, sillä asiakkailla on tyypillisesti kymmenittäin velkoja useille eri tahoille. Ennen henkilökohtaista tapaamisaikaa asiakkaita palvellaan puhelimitse. Puhelinneuvonta on asiakkaille maksutonta. Saatujen puhelinraporttien mukaan puhelinneuvontaan pääsee hyvin läpi, sillä puhelimeen vastataan yleensä muutamassa sekunnissa. Neuvonnan ja ajanvarauksen yhteydessä asiakkaille annettaan hänen tilanteeseensa sopivia toimintaohjeita ja asiakkaalle lähetetään myös seikkaperäistä materiaalia, jonka avulla hän voi valmistautua asiakastapaamiseen mahdollisimman hyvin. Asiakas voi myös soittaa suoraan hänelle nimetylle neuvojalle ennen tapaamista. Lisäksi talous- ja velkaneuvonnan nettisivut on uudistettu ja sivuilla annetaan asiakkaille ohjeita, miten asiakas voi omilla toimillaan edistää asioidensa järjestymistä. Talous- ja velkaneuvonnan asiakasraatiin osallistuneet asiakkaat pitivät kuitenkin tärkeimpänä henkilökohtaista neuvontaa ja nopeaa pääsyä neuvojan vastaanotolle. Talous- ja velkaneuvon-
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 8 (11) nan olisikin tärkeä saada vakituisia velkajärjestelyassistentteja, jotta heidät voitaisiin kouluttaa vaativiin avustajatehtäviin ja näin vapauttaa neuvojien aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan. Talous- ja velkaneuvonnan assistenttitehtävät on hoidettu harjoittelijoiden ja palkkatukityöllistettyjen avulla, jolloin koulutusta ja perehdytystä ei voida järjestää kyllin tehokkaasti. Nuorten talousneuvontaa voidaan järjestää osittain nettineuvonnan avulla. Talous- ja velkaneuvonnan uusien asiakkaiden neuvonnassa tullaan myös kokeilemaan nettineuvontaa ja harkitaan ryhmämuotoista neuvontaa. Sähköiset asiointialustat tehostaisivat talous- ja velkaneuvonnan työtä. Kyseessä on kuitenkin niin vaativa järjestelmien kehittäminen ja yhteensovittaminen eri velkoja- ja perintätahojen kanssa, että se vaatii valtakunnallista toteutusta. Tähän kulunee aikaa useita vuosia. Vuoden alusta lukien talous- ja velkaneuvonnassa on avoinna noin 640 asiakkaan asiakkuus ja uusia asiakkaita ilmoittautuu jatkuvasti. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityön keskittäminen kahteen pisteeseen ja niihin liittyvät toimitilaratkaisut ovat olleet sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta ongelmallisia asiakkaiden yksityisyyden suojan ja henkilöstön työturvallisuuden kannalta. Työtilojen tulee olla sellaisia, joissa asiakkaan yksityisyydensuoja turvataan. Työolosuhteiden on tuettava mahdollisuuksia kohdata asiakas turvallisesti ja ilman häiriöitä. Aloitetut korjaustoimenpiteet on vietävä viipymättä loppuun. Ennen toimitilaratkaisujen tekemistä on yt-lain mukaisesti kuultava henkilöstöä. Komentajankadun toimipisteessä palveluneuvontahuoneen akustiikkaa ja yksityisyyden suojaa on parannettu testaamalla erilaisia ratkaisuja. Kevään aikana kokeiltavana on ollut osittainen asiointipuhelinjärjestelmä. Kokemusten pohjalta päätetään koko järjestelmän hankinnasta. Palveluneuvontahuoneen työolosuhteita on lisäksi parannettu uudella ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmällä. Asiakkaiden tietosuojan täydellinen varmistaminen Komentajankadun palveluneuvonnassa kuin myös tiimityötiloissa vaatisi isommat tilat. Tiistinhovin palveluneuvonnassa tiskit on rakennettu niin että asiakkaan tietosuoja voidaan taata täydellisesti. Kummassakin toimipisteessä asiakasvastaanottoon varatut huoneet tarjoavat täydellisen tietosuojan asiakkaalle. Työntekijöille on pidetty lainmukaiset yt-kokoukset ennen muutoksia. Pohjoisen alueen aikuissosiaalityön lokakuisen asiakaskyselyn mukaan 16,4 prosenttia ja vuoden 2012 helmikuussa 20,8 prosenttia asiakkaista on ollut tyytymättömiä saamaansa palveluun. Luvut ovat varsin korkeat ja vaativat toimenpiteitä. Asiakkaat ovat pääasiassa tyytymättömiä jos palvelutakuuta ei pystytä toteuttamaan. Kevään aikana Komentajankadun toimintamallia on säädetty niin että työhyvinvointi sekä asiakaspalaute on parantunut samalla kun palvelutakuu on pääosin pystytty toteuttamaan. Nettiasiointi on hyvä vaihtoehto erityisesti nuorille asiakkaille, lisäksi on varmistettava niiden asiakkaiden palvelu, joilla ei ole nettiyhteyttä.
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 9 (11) Verkkoneuvonnan hankintaprosessi on kesken. Verkkoneuvonta ja muu sähköinen asiointi täydentää nykyistä henkilökohtaista palvelua eikä tule vähentämään asiakkaiden tapaamista. Kokonaisuudessa se lisää kohtaamisten määrää. Käyttöönottopilotit toteutetaan nykysuunnitelmassa keväällä 2013. Vanhusten avopalvelut Kotihoidossa välittömän asiakastyön osuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestä 40 prosentista. Espoon alueellinen kotihoito osallistui Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat hankkeeseen vuosien 2009-2011 aikana. Espoon osahankkeen tavoitteena oli parantaa tuottavuutta nostamalla kotihoidon välitöntä työaikaa. Hankkeen aikana selvitettiin erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa tuottavuuden nostamiseksi. Espoon kotihoito on sidoksissa Effica asiakastietojärjestelmään. Teknologisilta sovelluksilta edellytettiin rajapintoja kotihoito Efficaan. Pareto-hankkeessa ei saatu yrityksistä huolimatta uutta teknologiaa käyttöön vuoteen 2011 mennessä, jolloin selvitettiin miten olemassa olevilla resursseilla (henkilöstö, kotihoito-effica, Microsoft toimisto-ohjelmat) voidaan toteuttaa toiminnanohjausta siten, että välitön työaika saadaan kasvuun. Viimeisen hankevuoden aikana suunniteltiin alueelliseen kotihoitoon uusi organisaatiomalli, uudet työnjakomenetelmät (= reititys) ja yhteisten toimintojen keskittäminen. Suunnitellut toiminnan uudistukset otettiin käyttöön joulukuussa 2011 ja vuoden 2012 alussa. Vuoden 2012 alusta toteutettujen uudistusten ansiosta näyttää siltä, että välitön työaika kotihoidossa on saatu kasvuun. Kyseessä on ensimmäinen mittaustulos alueellisen kotihoidon uudelleenorganisoinnin jälkeen. Työ tuloksen vakiinnuttamiseksi jatkuu, seuraava mittaustulos saadaan seuranta ykköseen. Kotipalveluissa asiointimahdollisuuksien järjestämisessä on huomioitava, ettei kaikilla ikäihmisillä ole käytössä nettiyhteyttä eivätkä kaikki asiakkaat käytä nettipalveluja. Kotihoidossa asiakkailla on edelleen mahdollisuus asioida perinteisillä tavoilla. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä pyytäville asukkaille. Yhteydensaantia kotihoidon palveluihin on parannettava nykyisestä. Kotihoidon tavoitettavuutta on lisätty siten, että asiakkaat voivat kaikkialta Espoosta soittaa yhteen palvelunumeroon, josta vastataan arkisin klo 9.00-15.00 välillä. Vanhusjärjestöjen toimintaa tulee tukea esimerkiksi tarjoamalla käyttöön kaupungin omia toimitiloja.
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 10 (11) Sosiaali- ja terveyspalveluja tukevat yleishyödylliset järjestöt, kuten vanhus-, veteraani-, eläkeläisjärjestöt ovat 1.1.2004 alkaen saaneet käyttää sosiaali- ja terveystoimen tiloja maksutta. Toimialan tilojen riittävyyttä ja tasapuolista käyttöä selvitellään parhaillaan perusteellisesti, jonka pohjalta tarkennetaan järjestöille tarkoitetut käyttöohjeet. Espoon sairaala ja saattohoito Hoitoketjun toimivuudessa ja palvelujen saatavuudessa on edelleen parantamista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin otettua uudelleen käyttöön siirtoviivepäivät on Espoolle kertynyt siirtoviivemaksuja myös vuonna 2011. Siirtoa odottavat potilaat tulee viipymättä siirtää asianmukaiseen jatkohoitoon tai kuntoutukseen. Jatkohoitopaikkoja on oltava tarvetta vastaavasti. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Ikääntymispoliittisen ohjelman 17.11.2008. Ikääntymispoliittisen ohjelman toteutumista vuoden 2009 aikana ja arviota toteutumisesta vuonna 2010 käsiteltiin kaupungin valtuustossa 14.12.2009. Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin, että Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten linjausten toteuttaminen ei taloudellisesti ollut mahdollista vuoden 2009 aikana. Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin edelleen, että myös vuoden 2010 aikana Espoon taloudellinen tilanne ei mahdollista Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten tavoitteiden toteutumista. Asian käsittelyn aikana tehtiin ehdotus kaupunginhallitukselle ja valtuustolle resurssien määrälliseksi lisäämiseksi. Valtuusto hyväksyi selvityksen kannattamatta tehtyä ehdotusta. Keväällä 2011 toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin erikoissairaanhoidon määrärahoista 3,3 milj. euroa Vanhusten palveluihin erikoissairaanhoidon jonon purkamista varten. Toimenpiteisiin siirtoviivepäivien vähentämiseksi päästiin kesällä 2011. Vuoden lopussa 2011 jonoa erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ei ollut. Espoon sairaalan hoitopaikkojen ja saattohoidon paikkojen riittävyydestä on huolehdittava väestömäärän kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Lisäksi on laadittava erillinen saattohoitosuunnitelma. Saattohoidosta on tehty selvitys vuonna 2002 (työryhmä Aholainen, Saarelma, Westerlund, Salminen) ja vuonna 2007 (työryhmä Finell, Marjamäki-Kekki, Töyrylä, Vainio, Vilke). Vuoden 2007 selvityksessä esitettiin oman saattohoitoyksikön perustamisesta ja toiminnan käynnistämistä vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 talousarvioon varattiin määrärahat saattohoitokodin perustamista varten. Kevään 2008 aikana Puolarmetsän sairaalan yhden osaston yhteyteen remontoitiin tilat saattohoitoyksikköä varten. Samanaikaisesti Espoon taloudellinen tilanne muuttui. Vanhusten palvelujen tulosyksikön oli muiden tulosyksiköiden tavoin esitettävä säästötoimenpiteitä vuodelle 2008 sekä taloussuunnitelmaan 2009-2011.
Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 11 (11) Kaikkea vuodelle 2008 suunniteltua uutta toimintaa karsittiin, myös olemassa olevasta toiminnasta jouduttiin etsimään säästökohteita, jotta talouden tasapainottamiselle asetetut tavoitteet olisi voitu saavuttaa. Saattohoitoa työryhmän esittämällä tavalla ei voitu aloittaa. Saattohoidon järjestäminen jatkui ja jatkuu edelleen osana muuta toimintaa Espoon sairaalan vuodeosastoilla, kotisairaalassa ja pitkäaikaishoidossa. Osalle saattohoitoa tarvitsevista asiakkaista hankitaan palvelu ostopalveluna Terhokodista. Uuden Espoon sairaalan suunnittelussa otetaan huomioon saattohoitoyksikön tarve ja toiminta suunnitellaan osaksi uuden sairaalan toimintaa. Jos saattohoitoyksikkö halutaan perustaan aikaisemmin, tarvitaan määrärahat kolmen sairaanhoitajan ja yhden lääkärin vakanssin perustamista varten. Suunnitelma toiminnan aloittamisesta Puolarmetsän sairaalassa on olemassa. Kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU ja vammaisten palvelusuunnitelmat Vammaispalvelujen palvelusuunnitelmien tekeminen on edennyt, mutta niiden laatimista tulee kiirehtiä niin, että kaikilla tarvitsevilla asiakkailla olisi voimassa oleva palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman puute ei saa olla este palvelujen saamiselle. Vammaissosiaalityössä palvelusuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa on vakiintunut työkäytäntö. Asiakkaalle tehdään aina palvelusuunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai asiakas itse ei halua suunnitelmaa tehtävän. Palvelusuunnitelmien määrää on seurattu vuoden 2009 tilanteesta lähtien. 31.7.2012 mennessä tehtiin yhteensä 547 palvelusuunnitelmaa (31.7.2011 tilanne, 593 palvelusuunnitelmaa). Tämän perusteella 70,5 %:lle vammaispalvelun asiakkaista on laadittu palvelusuunnitelma. Ekkun toiminnan käynnistymistä on haitannut se, ettei Ekkun toista lääkärinvakanssia ei ole saatu täytettyä. Lasten kuntoutussuunnitelmat ovat toteutuneet suunnitellusti ja aikuisten kehitysvammaisten kuntoutussuunnitelmiin on ostettu lääkäripanosta Rinnekodista. Uudet yhteistyökuviot Ekkun, ja vammaispalvelujen muuttuneen organisaation ja muiden kehitysvammahuollon toimijoiden kesken ovat vielä muovautumassa.