Pärjäin tiennäyttäjä kansalaisen hyvinvointipolulla Rajalahti, E,. Tuohimaa. H, & Meristö T Laurea-ammattikorkeakoulu SoTeTiTe- päivät 2013
Tausta Kansalaisen hyvinvointia rakennetaan monen toimijan yhteistyönä julkinen, yksityinen ja kolmas sektori yhteistyössä kansalaisen kanssa EAKR-rahoitteisessa Pumppu-hankkeessa (2011-2014) Laurean osahankkeessa kansalaisen palveluja lähestytään hyvinvointilähtöisesti ja tavoitteena on eheä polku, jonka käyttäjä rakentaa ympärilleen tarvitsemistaan hoito- ja hyvinvointipalveluista, yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa Visiona on hyvinvointinavigaattori-pärjäimen mahdollistama oman luukun periaate Pärjäin-konsepti kehitetty Tekes-rahoitteisessa OmaHyvinvointi-hankkeessa 2008-2010 Turun yliopiston, Åbo Akademin, Kuopion yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Tampereen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyössä.
Kansalainen palveluiden keskiössä Perusterveydenhuolto (Kunta) KELA Ravintoterapeutti Apteekki Työterveyshuolto (yksityinen) Erikoissairaanhoito Hieroja Neurologinen tutkimuskeskus Vero Kotisairaanhoito Tilitoimisto Kuntoutuskeskus Jätehuolto Neuvola Kuntakaavasto Siivous Rakennuslautakunta Kotipalvelu Sähköyhtiö LVI-toimija Vakuutusyhtiö Lasten päivähoito Koulu Muukkonen 2007 OmaHyvinvointi-hanke
Kansalaisen hyvinvointipolku Pumppu-hanke, Tuohimaa 2013
Tutkimuskysymykset 1.Minkälaisia ovat iäkkäiden tieto- ja palvelutarpeet ja käyttövalmiudet sähköisiin palveluihin? Maria Sarapisto (2009): Eläköityvän hyvinvoinnin turvaaminen Tieto- ja palvelutarpeet sekä niiden tukeminen sähköisillä ratkaisuilla 2. Mitä menetelmiä ja mitä tuloksia on saatu diabetes- ja/tai sydänpotilaiden terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisytyössä IT-avusteisilla ratkaisuilla? Markka Impola (2012): IT-avusteiset interventiot diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitotyössä A State-Of-The-Art kirjallisuuskatsaus 3. Minkälaiset ovat sydänpotilaan kokemukset ja haasteet tieto- ja viestintäpalvelujen käyttäjänä potilaan polulla? Salme Jääskelä ja Kaisu Karstila (2012) : Sydänpotilaan saumaton hoitopolku - Pärjäin tiennäyttäjänä
Aineistot ja menetelmät Osatutkimus Tutkimustehtävät Aineisto Analyysimenetelmä Eläköityvän hyvinvoinnin turvaaminen: tieto- ja palvelutarpeet sekä niiden tukeminen sähköisillä ratkaisuilla Iäkkäiden tieto- ja palvelutarpeet ja valmiudet sähköisiin palveluihin Kysely (n=337) Tilastollinen kuvaileva analyysi IT-avusteiset interventiot diabeteksen ja sydän ja verisuonisairauksien hoitotyössä "A State-Of- The-Art" Kirjallisuuskatsaus Sydänpotilaan saumaton hoitopolku : Pärjäin tiennäyttäjänä IT-avusteiset ratkaisut diabetes- ja/tai sydänpotilaiden terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisytyössä Sydänpotilaan kokemukset ja haasteet tieto- ja viestintäpalvelujen käyttäjänä potilaan polulla? Kirjallisuuskatsaus / 18 artikkelia Fokus-group -haastattelu 1 haastattelu (n=4 haastateltavaa) Sisällönanalyysi Sisällönanalyysi
Eläköityvän hyvinvoinnin turvaaminen Tieto- ja palvelutarpeet sekä niiden tukeminen sähköisillä ratkaisuilla Kysely, joka lähetettiin 1000 lohjalaiselle, kyselyhetkellä (vuonna 2009) 56-69 vuotiaalle 337 vastausta Terveyteen liittyvistä tietotarpeista eläkkeelle jäätäessä olennaisimmiksi vastaajat luokittelivat epikriisit, rokotetiedot ja terveystarkastustiedot. 71% vastaajista toivoi tietojen olevan saatavissa paperiversiona, 25% sähköisesti. Nuoremmat vastaajat toivoivat iäkkäämpiä useammin tietojen olevan saatavissa sähköisesti. Mikäli sähköisiä palveluita käytettäisiin, niitä käytettäisiin useimmiten oman kotikunnan (käyttäisi usein 54% vastaajista) ja yhteiskunnan (36% vastaajista) palveluihin tutustumiseen. Omien terveystietojen tarkasteluun sähköisiä palveluita käyttäisi usein 29% vastaajista.
Eläköityvän hyvinvoinnin turvaaminen Tieto- ja palvelutarpeet sekä niiden tukeminen sähköisillä ratkaisuilla Suurin osa toivoi tietoja saataville omaan sähköpostiosoitteeseensa. Julkisille yhteiskunnan tuottamille nettisivulle (jolloin käytettävissä olisi oma käyttäjätunnus ja salasana) hyvinvointiyritysten tietoja haluaisi 35 %, sosiaali- ja terveysalan tietoja 36%, yhteiskunnan palvelutietoja 39 % ja oman kotikunnan palvelutietoja 35 %. Mikäli sähköisiä palveluita käytettäisiin, omia terveystietoja haluttaisiin tarkastella mieluimmin tietokoneen avulla Tiedonsaantimahdollisuuksien lisäksi 22% vastanneista oli kiinnostunut ja 39% ehkä kiinnostunut vertaistuen tyyppisestä keskustelumahdollisuudesta sähköisesti. Toivotut keskustelunaiheet liittyisivät arkielämän, terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin.
Kirjallisuuskatsaus: It-avusteiset intervention diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitotyössä Katsaukseen oli valikoitu 18 kansainvälistä ja kotimaista tieteellistä artikkelia vuosilta 2002-2012. Artikkelit koskivat diabeteksen ja/tai sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisevää tai postakuuttia vaihetta avo- tai kotihoidon palveluiden yhteydessä. Interventiot edustivat kahta päätyyppiä: erikoislääkärien etäkonsultaatiopalveluita ja hoitajien tuottamia potilasohjaukseen ennaltaehkäisyyn ja sairauden hallintaan ja avohoitoon rajoitettuja menetelmiä. Välineinä interventioissa oli puhelin, sähköposti, internet tai suljetun verkon tai tiettyjen koneiden väliset tietoliikenneyhteydet ja ohjelmistoalustat
Kirjallisuuskatsaus: It-avusteiset intervention diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitotyössä Eri asteisen positiivisia tuloksia saatiin kaikissa tutkimuksissa, lukuun ottamatta terveille ylipainoisille työikäisille suunnattua preventiivistä elintapainterventiota Alankomaissa (Dekkers ym. 2011). Edukatiiviset osiot lisäsivät potilaiden hoitomyöntyvyyttä ja motivaatiota sekä tukivat heitä elämäntapamuutosten tekemisessä ja terveyteen liittyvässä päätöksenteossa Useissa tutkimuksissa nähtiin suotuisan kehityksen voimakkaampi efekti huonomman lähtötilanteen potilailla (mm. Carter ym. 2011; Jordan ym. 2011). Lupaavana näyttäytyi artikkeleiden valossa palveluiden räätälöinti niille potilasryhmille, joita nykyiset palvelut eivät tavoita tai oikealla tavalla palvele. Taloudelliset näkökohdat eivät tyypillisesti artikkeleiden fokuksessa, menetelmät eivät vähentäneet terveyspalveluiden käyttöä Kolmessatoista artikkelissa tuotiin esille tavalla tai toisella potilaan proaktiivinen rooli oman sairautensa hoidossa.
Markka Impola (2012): IT-avusteiset interventiot diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien hoitotyössä A State-Of-The-Art kirjallisuuskatsaus
Sydänpotilaan saumaton hoitopolku - Pärjäin tiennäyttäjänä Fokusgroup-haastattelu neljälle sydänpotilaalle Tarkoituksena oli selvittää sydänpotilaiden kokemuksia tietoteknisten apuvälineiden käytöstä sekä heidän valmiuksistaan ja halukkuudestaan käyttää näitä apuvälineitä saumattoman hoitopolun eri vaiheissa. Haastattelussa tuli esille mm. hoidon pirstaleisuus sekä toimijoiden ja hoitohenkilökunnan vaihtuvuus. Tukea kaivattiin, yhteyttä toiseen ihmiseen ja ammattihenkilöön Sydänpotilaat kokivat, että tiedonsaanti omasta terveydentilasta oli puutteellista hoitopolun eri vaiheissa myös sairaalassa. Hoitohenkilöstön vastaanotot todettiin tärkeäksi hoitopolun kaikissa vaiheissa, mm. ennen leikkausta potilailla, jotka joutuvat leikkaukseen ja kotona toipumisvaiheessa.
Sydänpotilaan saumaton hoitopolku - Pärjäin tiennäyttäjänä Tietokonetta ja nettiä käyttävät haastateltavat suhtautuivat myönteisesti Pärjäimen käyttöön. Nettiosaamattomat eivät puolestaan olleet yhtä halukkaita Pärjäimen käyttäjiksi. Tietoteknisiksi välineiksi haluttiin tuttuja välineitä, esimerkiksi matkapuhelin. Kuitenkin tekniikan pettäminen huoletti Sisällön painopisteen tulisi painottua ennakoivaan hoitoon ja terveyden edistämiseen sekä akuuttien tilanteiden hoidon ohjantaan kuten avun hälyttämiseen ja ajanvaraukseen sekä mahdollisuuksiin hankkia erilaisia palveluja hyvinvointipalvelujen tuottajilta.
Haastateltavien toiveita Pärjäimelle Pärjäimeen kohdistetut toiveet liittyivät tiedonsaannin helpottumiseen, henkisen tuen saamiseen, ohjaukseen sekä vuorovaikutukseen ammattihenkilöiden kanssa. Ennaltaehkäisevää tietoa sydän- ja verisuonitaudeista ja niiden riskitekijöistä Suora yhteys hoitavaan tahoon tietojen saamiseksi ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Ajanvaraus Yhteys omahoitajaan ja apteekkiin Sairaalavaiheen tietopankki jossa tietoa esim. kuntoutusmahdollisuuksista, turvallisesta toiminnasta kotiutuksen jälkeen ja lääkehoidosta. Pärjäimeen toivottiin myös ohjausta ja tapauskertomuksia leikkauksista. Omien terveystietojen tarkastelu ja tehtyjen tutkimusten tulokset Tietoa vertaistukiryhmistä Kuntoutusvaiheessa ohjausta liikunnasta ja elämäntavoista. Lisäksi toivottiin Pärjäimen olevan helppokäyttöinen ja helposti saavutettava.
Lopuksi Pärjäin-tyyppisille palveluille tarvetta pirstaleisen tiedon kokoajana Kuitenkin panostettava helppokäyttöisyyteen ja ihmisten käyttövalmiuksien parantamiseen myös silloin, kun järjestelmät kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti Sekä asiakkaat että hoitohenkilöstö
Kiitos! Opinnäytetyöt luettavissa: www.theseus.fi Lisätietoa Pärjäimestä: http://omahyvinvointi.utu.fi Lisätietoa Pumppu-hankkeesta: http://pumppu-hanke.blogspot.fi/ Lisätietoa Laurean Pumppu-osahankkeesta: www.laurea.fi/pumppu