VIHREÄN KASVUN SEKÄ RESURSSI- JA MATERIAALITEHOKKUUDEN AVAININDIKAATTORIT (VIREAVAIN) EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TURVAAMISTA KOSKEVAT INDIKAATTORIT SIRPA KURPPA Luonnonvarakeskus, LUKE Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin -seminaari
Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut Ylläpitävät palvelut - yhteyttäminen - ravinteiden kierto Tuotantopalvelut -ravinto - puhdas vesi - lääkeaineet - rakennusaineet Säätelevät palvelut - Ilman puhdistuminen - veden puhdistuminen - eroosion estäminen Kulttuuripalvelut - esteettiset arvot - virkistys - innoitus 2 Sirpa Kurppa Hyvinvoinnin osa-alueet Turvallisuus - henkilökohtainen turvallisuus - resurssien saannin varmistus - turva katastrofien varalle Perusainekset hyvää elämää varten -riittävä toimeentulo - riittävän ravinteikas ruoka Terveys - hyvä terveys - tuntea itsensä hyvinvoivaksi - mahdollisuus puhtaaseen veteen ja ilmaan Hyvät sosiaaliset suhteet -sosiaalinen yhteenkuuluvuus - keskinäinen kunnioitus - kyky auttaa muita Valinnan ja toiminnan vapaus 1
3 Sirpa Kurppa
Ekosysteemipalvelut Ylläpitävät palvelut - yhteyttäminen - ravinteiden kierto Tuotantopalvelut -ravinto - puhdas vesi - lääkeaineet - rakennusaineet Säätelevät palvelut - Ilman puhdistuminen - veden puhdistuminen - eroosion estäminen Kulttuuripalvelut - esteettiset arvot - virkistys - innoitus 4 Sirpa Kurppa Hyvinvoinnin osa-alueet Turvallisuus - henkilökohtainen turvallisuus - resurssien saannin varmistus - turva katastrofien varalle Perusainekset hyvää elämää varten -riittävä toimeentulo - riittävän ravinteikas ruoka Terveys - hyvä terveys - tuntea itsensä hyvinvoivaksi - mahdollisuus puhtaaseen veteen ja ilmaan Hyvät sosiaaliset suhteet -sosiaalinen yhteenkuuluvuus - keskinäinen kunnioitus - kyky auttaa muita Valinnan ja toiminnan vapaus 1
5 Teppo Tutkija
TEEMA: EKOSYSTEEMIPALVELUT Maa Avainindikaattorit A9 Maanpeitteisyyden muutos % Tarkastelu taso OECD Tiedon saatavuus Maanpeitteisyyden muutos valtakunnan Valtakunta Muokattu *** keskiarvo vuodessa Maanpeitteisyyden muutos alueellinen Alue *** keskiarvo vuodessa Maanpeitteisyyden muutos yritystasolla vuodessa Toimiala /yritys Yrityksen oma seuranta Taustaindikaattorit Maankäyttö: *** Valtakunnallinen maakäyttö Valtakunta maankäyttöluokittain % Alueellinen maankäyttö Alue *** maankäyttöluokittain % Toimialakohtainen maankäyttö (tarkennettu) Toimiala *** 6 Sirpa Kurppa
7 Teppo Tutkija
A10 Biomassaa tuottavan metsävarannon tai biomassan viljelyn tuottavuuden muutos % a) metsien osalta biomassa tuottavan varannon ts. kasvun - poistuman osuus koko biomassasta b) viljelymaiden osalta vuosittaisen tuotannon muutos verrattuna viljelyyn käytettyyn pinta-alaan c) kasvihuonetuotannon osalta päätuotteiden vuosittaisen tuotannon muutos suhteessa käytettyyn energiaan ja Muokattu - energiataustaan Vuosittainen muutos % Valtakunta ** Vuosittainen muutos % Alue ** Vuosittainen muutos % Toimiala/yritys ** Taustaindikaattorit Biomassavarannot ja sadot vuositasolla: Valtakunnalliset biomassavarannot ja sadot; tn, 1000 tn Valtakunta - *** Alueelliset biomassavarannot ja sadot, tn, 1000 tn Alue *** Biomassojen käyttömuoto vuositasolla: Valtakunnallinen biomassojen käyttö /toimialoittain /käyttöluokittain % Alueellinen biomassojen käyttö /toimialoittain /käyttöluokittain % - Valtakunta - *** Alue 8 Sirpa Kurppa
Kuva. Puuston kasvu ja poistuma alueittain vuosina 2009-2013. Kasvulla tarkoitetaan inventointia edeltävän viiden kasvukauden keskimääräistä vuotuista kasvua. VMI 11:n (2009-2013) mukaisesta kasvusta oli metsämaalla 102,7 milj. m³ ja kitumaalla 1,7 milj. m³. Puuston poistuma (69,85 milj. m³ vuonna 2012) on runkopuuta. Siihen sisältyvät hakkuukertymä (markkinahakkuut 51,50 milj. m³, pientalojen polttopuu 5,36 milj. m³ ja yksityismetsänomistajien sahatavaraksi sahauttama omien metsien runkopuu 0,34 milj.m³), metsään hakkuutähteinä jäävä metsähukkapuu (7,91 milj. m³) ja luonnonpoistuma eli luontaisesti kuollut metsään jäävä puu (4,74 milj. m³). Lähde Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu. 9 Sirpa Kurppa
4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Viljasato yhteensä milj.kg Vilja-ala yhteensä 1000 ha 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Kuva. Kuivaheinä ja säilörehusato milj. kg ja vastaavat viljelyalat 1000 ha. Vertailua vaikeuttaa se, että säilörehun kuivaainepitoisuus saattaa vaihdella välillä 45-70 % tilastoa tarkennetaan siten, että sekä heinän että säilörehun arvot lasketaan kuivaainepitoisuuksista. Lähde Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu. Milj. kg 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 1000 ha 1 600 1 400 1 200 1 000 0 10 Sirpa Kurppa 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 800 600 400 200 0 Kuva. Viljakasvien sato milj. kg ja viljakasvien käyttämä viljelypinta-ala 1000 ha, vuosina 1920-2013. Lähde Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu. Kuivaheinäsato Kuivaheinäala Säilörehusato Säilörehuala 1000 ha 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0
6000 milj. kg 5000 4000 3000 2000 Peruna Kaura Ohra Ruis Vehnä 1000 0 Peltobiomassat esimerkkinä viljan ja perunan kokonaissadot v. 2020-2015. Lähde Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu 11 Sirpa Kurppa
12 Sirpa Kurppa
kg/ha A11 120 100 80 60 40 20 Viljelymaiden ravinnetaseiden muutos Valtakunnan viljelymaiden ravinnetaseiden muutos eri maalajeilla Alueellinen ravinnetaseiden muutos eri maalajeilla Yritystason ravinnetaseiden muutos eri kasvulohkoilla Muokattu Valtakunta ** Alue ** Toimiala/yrit ys N P Ravinnetase lasketaan maatalousmaihin *** tulevien ravinnevirtojen (väkilannoitus, karjanlanta, siemenet, laskeuma jne,) ja maatalousmaasta sadon mukana poistuvien ravinteiden erotuksena. Ravinnetase skaalataan yleensä joko maatalouden kokonaispeltopinta-alaa tai viljeltyä peltopintaalaa kohti. 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 13 Sirpa Kurppa
A12 A13 A14 Vesi Avainindikaattorit Pintavesien ekologinen tila, luokittelu Tarkastelu taso OECD Valtakunnan vesien tila Valtakunta ** Alueellinen vesien tila Alue ** Itämeren kalat, indeksi Valtakunta Muokattu *** Typpi- ja fosforipäästöt / tuotannon määrä tai liikevaihto / vuosi Yritys/ toimiala - - ** Tiedon saatavuus 14 Sirpa Kurppa
100 % Huono Välttävä Tyydyttävä 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Joet Järvet Rannikkovedet Kuva Pintavesien ekologinen tila 2008. Lähde: Alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE. 15 Sirpa Kurppa
16 Sirpa Kurppa
Kuva. Fosforikuormituksen kehitys 1980-2014 (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI. 2015.) Kuva. Typpikuormituksen kehitys 1980-2014 (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI. 2015). 17 Sirpa Kurppa
A15 A16 Ilma Pienhiukkaset (PM10 ja PM2.5), altistus Valtakunta + ** Taustaindikaattorit Pienhiukkaspäästöt (PM10 ja PM2.5) Valtakunta ** Monimuotoisuus Uhanalaiset lajit, % arvioidusta Valtakunta + *** lajimäärästä Taustaindikaattorit Lakisääteisten tai vapaaehtoisesti Valtakunta ** muodostettujen suojelualueiden määrä, ha ja % koko maa-alasta Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla: Valtakunnan keskiarvo m3/ ha Valtakunta - *** Alueellinen keskiarvo Etelä-Suomi/Pohjois- Suomi m3/ ha Alue - *** 18 Sirpa Kurppa
The map shows annual mean concentrations of Particulate Matter (PM2.5) in Europe based on daily averages with at least 75% of valid measurements, in µg/m3 (source: EEA, AirBase v.8 & AQ e- Reporting) 19 Sirpa Kurppa
Uhanalaisten lajien määrät eri arvioinneissa arviointiajankohdan mukaisesti ryhmiteltyinä 1985 1990 2000 2000 2010 vanha uusi Hävinneet lajit (83) (138) (189) 186 332 Uhanalaiset lajit 1051 1692 2225 1505 2247 Silmälläpidettävät lajit 1060 1867 20 Teppo Tutkija
Kiitos, kommentteja?