Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen



Samankaltaiset tiedostot
Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla Jukka Murto

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä

Sosioekonomiset terveyserot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Kainuun maakuntaohjelman laatimisen käynnistysseminaari klo Bio Rex Kajaani

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Sosioekonomiset erot sosiaali- ja terveydenhuollossa

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa

Terveyserot lähde

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

Työttömien terveystarkastukset

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, Peruspalveluministeri Paula Risikko

Terveyserot ilmenevät kautta koko sosiaalisen hierarkian. Sosiaalinen eriarvoisuus tuottaa terveyden eriarvoisuutta

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Sosioekonomisen taustan vaikutus ikäihmisten avun saamiseen ja palvelujen käyttöön

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

Sosiaaliset terveyserot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä?

Suomen terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2012 noin 18 miljardia euroa.

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Muutos on mahdollisuus

Suomalaisten mielenterveys

OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

Tupakka ja terveydenhuolto ajankohtaista lainsäädännöstä, savuttomuudesta ja vieroituksesta Antero Heloma Patrick Sandström

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala Wanha Walimo

Terveyden edistäminen Kainuussa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Valtioneuvoston hyväksymässä Terveys kansanterveysohjelmassa. Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysyneet suurina 2000-luvulla

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta?

VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET

Miten jaksan omaisena?

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Syöpä ja eriarvoisuus

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Kehityspäällikkö

Satakuntalaisten terveydestä

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

KANSALLINEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16. Riitta Räsänen

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

Terveyden edistämisen tarpeet. Pentti Arajärvi VII terveyden edistämisen ajankohtaispäivä

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Oppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen

1.1 Esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Transkriptio:

Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki, Risto Kaikkonen Oulu 28.10.2009 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 1 Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale (Rudolf Virchow, 1848) Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki, Risto Kaikkonen Oulu 28.10.2009 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 2

Väestöryhmien väliset terveyserot Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: niukasti tietoja 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 3 Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 4 4

Terveyserot ja eriarvoisuus Sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ilmeneviä eroja sosioekonomisten ryhmien välillä Terveyden eriarvoisuudella viitataan epäoikeudenmukaiseen terveyden vaihteluun Kyse on terveyseroista, joihin yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat selvästi ja joiden syntyä ei voida pitää pelkästään ihmisten vapaan valinnan tai väistämättömien biologisten lainalaisuuksien tuloksina Tällaiset erot ovat suureksi osaksi myös estettävissä Terveyserot ovat sosiaalisen eriarvoisuuden ongelma Terveyserot ovat globaali ongelma 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 5 5 Suomi on kuolleisuuserojen kärkimaa Euroopassa 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 6

Esimerkkejä terveyseroista: erot elinajanodotteessa Tällä hetkellä 35- vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi Valkonen ym. Kirjassa: Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 7 7 Kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta Muut taudit 8 % Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 15 % Keuhkosyöpä 9 % Muut syövät 8 % Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 8 % Muut taudit 16 % Syövät 12 % Alkoholikuolemat 13 % Hengityselinten sairaudet 9 % MIEHET Verenkiertoelinte n sairaudet 38 % Alkoholikuolemat 8 % Hengityselinten sairaudet 8 % NAISET Valkonen ym. Kirjassa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, 2007 Verenkiertoelinten sairaudet 48 % 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 8

Rahkonen ym. 2007 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 9 Miten yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen? Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 10 10

On vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen perinnölliset tekijät Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 11 11 On vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen Terveyserorillit Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 12 12

Esimerkkejä ryhmistä, joihin kohdistuvat vaikutukset tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa Työntekijäasemassa olevat esim. siivous-, rakennus-, ravintola- ja kuljetusalalla Lapset, nuoret ja heidän perheensä Nuoret, jotka peruskoulun jälkeen vailla koulutuspaikkaa tai työtä 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Yhden vanhemman perheet Vammaiset Maahanmuuttajat, romanit Yksinasuvat pienituloiset vanhukset Pitkäaikaistyöttömät Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset ja heidän lapsensa Toimeentulotukea saavat Asunnottomat Vangit ja vankilasta vapautuneet 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 13 13 Työttömien miesten kuolleisuus työttömyyden keston mukaan v. 1996-2000 Tilastokeskus ja Kuntoutussäätiö 2004 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 14 14

Vähemmän koulutetut äidit tupakoivat yleisemmin kuin korkeammin koulutetut -vastaava tulos myös isillä Kaikkonen ym. 2009, ennakkotulos 29.9.2009 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 15 Raskausajan tupakoinnissa selkeät erot vähemmän opiskelleilla äideillä tupakointi raskausaikana jopa neljä kertaa yleisempää kuin korkeammin koulutetuilla raskaudenaikainen tupakansavulle altistuminen on ensimmäinen askel kohti terveyden eriarvoistumista lapsi on suuremmassa riskissä syntyä alipainoisena, ennenaikaisesti tai jäädä kokonaan syntymättä keskenmenon takia Kaikkonen ym. 2009, ennakkotulos 29.9.2009 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 16

Tupakointi alkaa eriytyä koulumenestyksen mukaan jo peruskoulussa Päivittäin tupakoivien osuus (%) Kainuussa 8 9. luokalla ja lukioissa opiskelevien tyttöjen ja poikien keskuudessa oman koulumenestyksen mukaan Kainuussa vuonna 2005. Lähdeaineisto: Kouluterveyskyselyt Kainuussa vuonna 2005. Kaikkonen ym. 2008 29.9.2009 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 17 Eriarvoisuus terveyspalvelujen saannissa Työterveyshuollon kattavuus on huono pienten työnantajien palveluksessa ja pätkätöissä olevien usein pienituloisten keskuudessa Yksityislääkärikäynnit jakautuvat suurituloisia suosien Asiakasmaksut heikentävät pienituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluita Ennaltaehkäisevien palvelujen käytössä, kuten terveystarkastuksiin ja seulontatutkimuksiin sekä TE-ryhmätoimintaan osallistumisessa, selvät sosioekonomiset erot Pienituloiset eivät välttämättä pysty lunastamaan heille määrättyjä lääkkeitä Eila Linnanmäki 20.10.2009 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 18 18

Tuloluokka, sepelvaltimotoimenpiteet (PTCA tai CABG) ja sepelvaltimotautikuolleisuus vuonna 2003 Suomessa 25-84 -vuotiailla miehillä ja naisilla Keskimäki ym. Julkaisemattomia tuloksia HILMOsta 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 19 19 Käyttöerojen syyt Kysyntätekijät Sosiaaliryhmien välillä on eroja: terveystiedoissa, hoitoon hakeutumisessa, hoitopreferensseissä, kyvyssä navigoida palvelujärjestelmässä, potilas-lääkäri -vuorovaikutuksessa Tarjontatekijät Terveydenhuoltojärjestelmässä on ylempien sosiaaliryhmien palvelujen saatavuutta parantavia rakenteellisia piirteitä: yksityislääkäri-/erikoislääkäripalvelujen suuri osuus palvelujen käytöstä, työterveyspalvelut, monikanavainen rahoitusjärjestelmä Keskimäki 2009 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 20 20

Näkökohtia terveyserojen kaventamisessa Kaikille avoimet, laadukkaat peruspalvelut ovat avainasemassa Universaalit palvelut eivät kuitenkaan riitä, koska ne eivät ota huomioon väestöryhmien erilaisia lähtökohtia. Tarvitaan lisäksi suurten terveysriskien ryhmille suunnattuja palveluja. On kehitettävä sekä ehkäisyn että hoidon vaikuttavuutta alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä Yksilön vastuun korostaminen omasta terveydestä suosii usein sosioekonomisesti hyvässä asemassa olevia Yhteiskunta on vaativin heikoimmille jäsenilleen, jos se jättää vastuun terveydestä kansalaisille itselleen. (Pentti Alanen 2008) 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 21 21 Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 22 22

Terveyserojen kaventamisen tavoite on määritelty Lainsäädännössä Perustuslain 6 : ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sp, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Perustuslain 19 : julkisen vallan on turvattava.. jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Laki potilaan oikeuksista: potilaalla on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään ja laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon Terveyserojen vähentäminen keskeinen tavoite myös valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa Sosiaali- ja terveyspoliittisissa asiakirjoissa ja ohjelmissa Hallitusohjelmissa 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 23 23 Sihto ym. 2007: 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 24

Terveyserojen kaventamisen vaikuttavuus Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 25 25 Jos kuolleisuus ja sairastavuus olisivat koko väestössä parhaan sosioekonomisen ryhmän tasolla: Esim. diabeteksen hoidosta koituvat terveydenhuollon menot vähenisivät 151,5 milj. Kaikkonen ym. 2008, laskelma perustuu v. 2002 kustannuksiin Suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat n. 1,5-2 miljardia tai 15 % terveydenhuollon menoista Työllisyysaste kasvaisi n. 75 %:iin v. 2050 mennessä Vähennys työkyvyttömyyseläkeläisten määrässä olisi n. 20 000 henkilöä ja sairauspäivärahapäivissä n. 1,3 milj. päivää Terveyden edistämisen vaikutukset ja analyysimallin esittely. STM:n selvityksiä 2009:7 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 26 26

Terveyserot kova pähkinä purtavaksi, mutta yhteistyössä on voimaa Baum F. Promotion&Education, vol. XIV, no. 2, 2007 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 27 27 Lisätietoa ja kirjallisuutta terveyseroista www.teroka.fi www.terveytemme.fi Palosuo H ym. (toim.). Terveyden eriarvoisuus Suomessa. STM:n julkaisuja 2007:23. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-11. STM:n julkaisuja 2008:16. Ashorn A ja Lehto J (toim.). Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. Stakes 2008. Kinnunen K (toim.). Sairas köyhyys. Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:7. 29.10.2009 20.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 28 28

Kiitos! www.thl.fi/ath Terveytemme.fi 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 29