VASTAUS VUODEN 2019 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN
HALLINTOKUNTIEN VASTAUKSET VUODEN 2019 ARVIOINTIKERTO- MUKSEEN SEKÄ SELVITYS KERTOMUKSEN HUOMIOISTA SEURAN- NEISTA TOIMENPITEISTÄ on pyytänyt lautakunnilta selvityksiä vuoden 2019 arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin ja kannanottoihin. Lautakuntien ja kaupunginhallituksen vastauksista, selvityksistä ja toimenpide-esityksistä on laadittu alla oleva yhteenveto. Tarkastuslautakunta vaatii talouden tasapainottamistoimikunnalta ja kaupungin johdolta yhä tehokkaampia toimia talouden tasapainottamiseksi. ja toimikunta ovat vuonna 2020 asettaneet selkeän tavoitteen vuodelle 2021. Se tarkoittaa menojen pysymistä enintään vuoden 2018 tilinpäätöksen tasossa ja tulojen säilymistä vähintään nykytasolla. Keväällä 2020 pidettiin yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena oli 35 henkilötyövuoden vähennys. Se toteutuu täysimääräisenä vuonna 2021, jolloin säästö henkilömenoissa on noin 1,2 miljoonaa euroa. Vähennys toteutettiin luontaisella poistumalla 25 hengen osalta ja irtisanomalla 10 työntekijää. Nämä toimet tuovat pysyvän vähennyksen menoihin toisin kuin lomautus tai lomarahan leikkaus. Kaupungin talousarvio vuodelle 2020 laadittiin 3,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Maaliskuussa iski koronavirus, minkä johdosta ennustetta heikennettiin. Kesän jälkeen näyttää kuitenkin siltä, että kaupungin oman toiminnan säästöt sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen budjetin alitus kääntävät suunnan. Valtio on kompensoinut kunnallisveron ja yhteisöveron menetyksiä kaupungille yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Kun E-P:n sairaanhoitopiirin kuntalaskutus on toimintojen osittaisen alasajon vuoksi pysynyt budjetoitua pienempänä, on mahdollista, että kaupunki tekee budjetoitua paremman tuloksen. Se on hyvä tulos vallitsevissa olosuhteissa. Vuosi 2021 näyttää vaikealta, mikäli valtio perii verokompensaatiota kunnilta takaisin. Säästötoimia on jatkettava ja niihin kaupunginhallitus on varautunut. Jotta säästötavoitteet saavutetaan, on myös Kuntayhtymä Kaksineuvoisen hallituksen tehtävä päätöksiä, joilla vuoden 2018 tilinpäätöstaso saavutetaan. Se edellyttää rakenteellisten ratkaisujen jatkamista. Kaupungin talousarviosta Kaksineuvoisen osuus on selvästi yli puolet (57 58 %)., tasapainottamistoimikunta ja kaupungin johtoryhmä ovat täysin sitoutuneita kaupungin talouden tasapainottamiseen. toivoo, että tarkastuslautakunnan asettama arviointitoimikunta kuulee keväällä kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, kaupunginjohtajaa ja kaikkia toimialajohtajia. Tänä vuonna näin ei tapahtunut ja sen johdosta lautakunnat vastaavat nyt asioihin, joihin olisi saatu suora vastaus toimialajohtajilta, jos heitä olisi kuultu. Tämä poistaisi paljon turhaa työtä ja vapauttaisi viranhaltijoiden aikaa kaupungin hallinnon ja talouden kannalta oleellisempiin tehtäviin.
toivoo myös, että tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan esittäisi selviä kysymyksiä, joihin kaupunginhallitus ja lautakunnat vastaavat. Nyt kysymyksiä joutuu etsimään ja väärinymmärryksen mahdollisuus on suuri. Tämä jäntevöittäisi keskustelua ja toisi oleellista informaatiota tarkastuslautakunnalle ja valtuustolle. Tarkastuslautakunnan mukaan kaupungin valmisteluprosessissa on ollut puutteita, mikä on johtanut tilanteisiin, joissa päätöksentekoprosessia varten ei ole ollut tarpeeksi tietoa saatavilla. toteaa, että pääsääntöisesti Kauhavan kaupungin viranhaltijoiden valmistelutyö on ollut hyvää tai jopa erinomaista, eikä suuria puutteita asioiden valmistelussa ole ollut. Esiin nousseista puutteista on käyty vuoden 2020 alussa keskustelua kaupungin hallinnossa ja puutteita pyritään korjaamaan mm. tarjoamalla henkilökunnalle lisää koulutusta kokousasioiden esittelytekstien valmistelusta. Tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa budjetointiprosessin kehittämistä. Talousarvion tulee perustua riittävän tarkkoihin ja realistisiin laskelmiin. Heti perään kuitenkin todetaan, että kaikkien tarpeiden on oltava budjetoituna, jotta säästytään tarpeettomilta yllätyksiltä kesken vuotta. Edelleen talousarvioprosessissa tulisi olla riittävä määrä henkilöitä ja se tulisi rakentaa ylhäältä-alas ja alhaalta-ylös periaatteella. Kauhavan kaupunki on perinteisesti budjetoinut verotulot kuntakohtaiseen veroennustekehikkoon perustuen. Aikaisempina vuosina kehikko on ollut varsin luotettava työkalu, mutta vuonna 2018 ja 2019 näin ei valitettavasti ole ollut. Molempina vuosina ennusteen heittämiseen on ollut selvä syy. Vuoden 2020 verotuloja budjetoitaessa koronapandemia oli vasta edessäpäin, eikä sen vaikutuksia pystytty ottamaan huomioon talousarviossa. Valtionosuudet budjetoidaan VM:n ja Kuntaliiton laskelmiin perustuen, ja niiden toteuma on aina ollut lähes budjetoidun mukainen. Käyttötalousmenot budjetoidaan kaupunginhallituksen antaman talousarvion laadintaohjeen mukaisena. Palkat lasketaan henkilö henkilöltä sopimuskorotukseen varautuen. Vuoden 2021 talousarvion laadintaa varten on tallennusoikeuksia annettu huomattavasti aikaisempaa enemmän, mm. koulujen johtajille. On kuitenkin tiedostettava, että toimintatavoilla on puolensa ja puolensa. Vaarana on, että jotkin yksiköt lisäävät esityksiinsä omia toiveitaan, ja toiset budjetoivat täysin annetun ohjeen mukaisesti. Hajautettu järjestelmä lisää tilivelvollisten viranhaltijoiden työtä, kun jokainen muualla tallennettu kustannuspaikka tulee käydä läpi sen oikeellisuuden varmistamiseksi. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta kiinnittää kaupungin huomion työvoiman riittävyyden varmistamiseen. Tarkastuslautakunnan huomio on olennainen. Työvoiman saatavuutta kaupunki pyrkii edistämään eri tavoin. TE-toimiston yritysasiantuntija toimii Kehityskeskuksessa ja kaupunki on esimerkiksi mukana osatoteuttajana vuosina 2019 2021 toteutettavassa Ulkomaisen työvoiman rekrytointi-seutukaupunkihankkeessa. Sen tavoitteena on mm. käytännön suorien kansainvälisten rekrytointipilottien toteuttaminen valituilla toimialoilla ja alueilla, kv-rekrytointeihin liittyvien tukiprosessien kehittäminen sekä seutukaupunkien ja niiden yritysten houkuttelevuuden lisääminen kvosaajien näkökulmasta. Arviointikertomuksessa todetaan myös, että Kauhavalla ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota pienten yritysten tukemiseen. On selvää, että pienten yritysten merkitys Kauhavan kaupungille ja elinkeinoelämälle on huomattava. Koronakriisin hoitamiseksi maan hallitus myönsi kunnille yksinyrittäjien tukemiseen 250 miljoonaa euroa, josta Kauhavan kaupungin laskennallinen osuus on 870.000 euroa. Yksinyrittäjätukiprosessi on Kauhavalla sujunut hyvin ja tukea on hakenut kaupungilta runsas 200
yksinyrittäjää. Kaikenkokoiset yritykset saavat neuvontaa Kehityskeskuksesta. Koronakriisin hoitamiseksi Kauhavalla on käynnistynyt lisäkäsiparien saamiseksi myös kaksi uutta hanketta: Uutta Kasvua hankkeen tavoitteena on edistää koronakriisistä selviytymistä ja omistajavaihdos-hankkeen tavoitteena on tukea yrityksiä omistajanvaihdoksissa. Tarkastuslautakunta on huolissaan eri organisaatiotasojen välisestä yhteistyöstä. Myös käytäntöjen yhtenäistämisessä ja ohjeistusten käyttöön ottamisessa on parannettavaa. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomionsa aivan oikeaan asiaan. Kaupungin eri hallintokuntien välinen yhteistyö ei toimi riittävän hyvin, ja raja-aitoja esiintyy jopa saman toimialan sisällä. Myös eri toimintayksiköissä, esimerkiksi kouluilla, noudatetaan edelleen omaa toimintakulttuuria. Nyt viimeinkin on aika päästä koko Kauhavalla yhteiseen toimintakulttuuriin. Yt-menettelyssä oli esillä hallintopalvelujen poikkihallinnollinen järjestäminen, jossa koko toimistohenkilöstö olisi työnjohdollisesti hallintojohtaja alaisuudessa. Muutos on tarkoitus toteuttaa vuoden 2021 alusta. Hallintopalveluiden alaisuuteen muodostetaan kolme tiimiä, joiden sisällä työparit tai triot hoitavat omaa vastuualuettaan. Valmistelun yhteydessä tarkastellaan nykyiset käytännöt ja laaditaan uudet, sujuvat ja nykyaikaista tietotekniikkaa täysimääräisesti hyödyntävät prosessit. Hallintopalvelujen poikkihallinnollinen järjestäminen edellyttää ydinhallinnon keskittämistä yhteen rakennukseen. Raja-aitoja ylittävää yhteistyötä on yt-menettelyn jälkeen otettu käyttöön myös teknisen toimialan kunnossapitotehtävissä. Henkilöstön sijoittuminen muuten kuin yhden työnjohdon alaisuuteen on osittain haastavaa. Mikäli suunniteltu järjestely ei toimi, tulee sitä kehittää niin että henkilöstön käyttö eri vastuualuilla on tehokasta ja taloudellista. Perusturva Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota perusturvan määrärahan ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen maksuosuuden selvään ylittymiseen. Kertomuksen mukaan perusturvaosaston toiminnan kuvaus on sekä talousarviossa että tilinpäätöksessä suppea. Tarkastuslautakunta odottaisi laajempaa kuvaus perusturvaosaston toiminnasta, sillä suurin osa kaupungin varoista kanavoituu sinne. Kauhavan kaupungin talousarvio on käyttötalouden osalta valtuustoon nähden sitova toimielimittäin. Perusturvan osalta kaupunkiorganisaatiossa ei ole erillistä toimielintä, koska paraslainsäädäntöön perustuen Kauhavan kaupungin sote-palvelujen järjestämisvastuu on vuoden 2009 alusta alkaen kuulunut Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle. Perusturvan määräraha on kuitenkin valtuustoon nähden sitova toimialatasoisena. Vaikka Kauhavan kaupungin perusturvapalvelujen järjestämisvastuu on Kuntayhtymä Kaksineuvoisella, on rahoitusvastuu Kauhavan alueen palveluista edelleen Kauhavan kaupungilla. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on juridinen julkisoikeudellinen organisaatio, jolla on oma hallinto ja merkittävä päätösvalta omaa toimintaansa koskevissa asioissa. Kuntayhtymän perussopimus määrä, mitkä asiat ratkaisee yhtymähallitus ja mitkä tulee käsitellä jäsenkuntien valtuustoissa. Tällaisia ovat mm. Kaksineuvoisen talousarvio, tilinpäätös sekä siihen liittyen vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Jäsenkuntien valtuustossa päätettävät asiat valmistellaan aina yhtymähallituksessa, josta asioiden käsittely siirtyy jäsenkuntien hallituksille ja valtuustoille. Näin ollen Kuntayhtymä Kaksineuvoinen valmistelee itse kuntalain mukaisen talousarviokirjan ja laatii tilinpäätöskirjan, jotka tuodaan erillisinä asioina valtuuston käsiteltäväksi. Näissä asiakirjoissa kuvataan yhtymän toimintaa varsin kattavasti.
Tarkastuslautakunta kiinnittää arviointikertomuksessaan huomiota siihen, että osalla päättäjistä on rooli kaupunginhallituksessa ja Kaksineuvoisen yhtymähallituksessa. Tarkastuslautakunta kokee, että Kaksineuvoisen yhtymähallituksessa toimiminen vaikuttaa kaupunginhallituksen jäsenen kykyyn hoitaa ja valvoa kaupungin tiukkaa talouskuria. toteaa, että jäsenien valitseminen eri toimielimiin on poliittisten puolueiden harkinnassa, eikä kaupunginhallituksella ole mahdollisuutta vaikuttaa puolueiden itsenäisesti tekemiin päätöksiin. Laillista estettä istumiselle kahdessa eri toimielimessä ei ole. haluaa nostaa esille, että toimiminen Kaksineuvoisen yhtymähallituksessa ja kaupunginhallituksessa voidaan nähdä myös etuna kaupungin kannalta, sillä tällöin kaupunginhallituksen viesti ja ääni kuuluu selkeästi myös Kaksineuvoisen yhtymähallituksessa. Tätä ei voi pitää kaupungin näkökulmasta haitallisena asiana. Kahdessa merkittävässä toimielimessä toimiminen edellyttää päättäjältä suurta vastuuntuntoa, jolloin voidaan myös odottaa heiltä sitoutumista tiukkaan talouskuriin kummassakin hallinnossa. Arviointikertomuksen mukaan tarkastuslautakunnalle on esitetty, että Kaksineuvoisen asioita ei käsitellä kaupunginhallituksessa riittävästi. käsittelee säännöllisesti Kaksineuvoiseen liittyviä asioita. saa kuukausittain tiedoksi Kaksineuvoisen talousraportin ja siitä on mahdollisuus käydä keskustelua. Lisäksi Kaksineuvoisen johtoa on pyydetty kaupunginhallituksen kuultavaksi aina kun tällaista tarvetta on hallituksessa koettu. Sivistystoimiala Arviointikertomuksessa arvioitiin sivistystoimialaa valikoidusti. Elämänlaatupalveluita ei ole kommentoitu lainkaan. Tarkastuslautakunta kritisoi voimakkaasti esiopetuksen järjestämistä Nahkalan koulun kiinteistössä ja perää pitkän aikavälin suunnitelmaa esiopetuksen sijoittumisen osalta. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota sivistystoimialan liian laajoihin tehtävänkuviin ja siihen, että kehittämistoiminnalle ei tahdo löytyä aikaa. Lautakunta viittaa myös päätösten viipymiseen, toimialan irtisanomisiin ja budjetin laadinnan ongelmiin. Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaan, että esiopetuksen järjestäminen on siirretty 1.8.2020 alkaen esi- ja perusopetuksen vastuualueelta varhaiskasvatuksen vastuualueelle. Esiopetus järjestetään varhaiskasvatuksen toimintayksikössä eli päiväkodeissa siellä, missä se on mahdollista. Kauhavan keskustaajaman osalta kasvanut kysyntä aiheuttaa tilapäisjärjestelyitä vielä muutaman vuoden ajan. Pitkällä aikavälillä kaikki esiopetusryhmät ovat päiväkodissa. Tarkastuslautakunnan mainitsemat liian laajat tehtäväkuvat sivistyshallinnossa edellyttävät toimenkuvien ja tehtävien tarkastelua. Ratkaisuvallan osalta toimialan viranhaltijat osallistuvat päätöksentekoon hallintosäännön mukaisesti. Tarkastuslautakunta kiinnittää arviointikertomuksessa jälleen huomiota perusopetuksen muuta maakuntaa korkeampiin oppilaskohtaisiin kustannuksiin ja vaatii näkemystä siitä, onko mahdollista päästä lähemmäksi keskimääräisiä kustannuksia. Opettajahaut toteutuvat arviointikertomuksen mukaan liian myöhään. Varhaiskasvatuksen maksujen alentamista lautakunta kiittelee. Lopuksi lautakunta kiinnittää huomiota sivistystoimialan kasvaviin kustannuksiin tilanteessa, jossa lapsimäärä pienenee.
Perusopetuksen osalta Etelä-Pohjanmaan samankokoisten verrokkikuntien nettokustannusten keskiarvo oli 997 euroa/asukas vuonna 2018. Kauhavan nettokustannus oli 1.004 euroa / asukas. Perusopetuksen kustannuskehitystä on kyetty hillitsemään tuntikehyksen supistamalla etenkin lukuvuosina 2018-2019, 2019-2020 ja 2020-2021 kouluverkon supistumisen myötä. Lisäksi vuoden 2020 yt-menettelyn seurauksena on tehty säästötoimenpiteitä. Kasvatus- ja opetuslautakunnan näkemyksen mukaan rekrytointia säätelevä täyttölupamenettely pidentää merkittävästi rekrytointiprosessia sekä määräaikaisissa että vakituisissa palvelussuhteissa. Kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoden 2019 talousarvion ylitys 208.614 euroa johtui Kortesjärven väistökustannuksista (kuljetuskustannukset 143.621 euroa) ja muista siihen liittyvistä ylimääräisistä kustannuksista (30.867 euroa) sekä perusopetuksen muista säästöistä. Tekninen toimiala Tarkastuslautakunnan valitsema arviointitoimikunta on kuullut teknisen lautakunnan puheenjohtajaa ja teknisen toimen virkamiehiä. Teknistä johtajaa ei kuultu ja vastuualuepäälliköistä kuultiin vain osaa. Tarkastuslautakunta oli todennut lautakunnan nettokustannusten ylittäneen talousarvion, mutta toisaalta oli myös todennut ylitysten johtuneen väistötilakustannuksista, joita ei oltu laskettu mukaan talousarvioon. Tekninen lautakunta toteaa, että väistötilojen huomioiminen vuoden 2019 talousarviossa ei ollut mahdollista, koska niiden tarve ilmeni vasta kevään 2019 aikana. Väistötilat on huomioitu vuoden 2020 talousarviossa. Tarkastuslautakunta oli huomioinut, että katujen perusparannusta ei toteutettu strategiassa asetettujen tavoitteiden tasoisesti määrärahojen puutteessa. Teknisen lautakunnan mukaan teiden perusparannukseen myönnettävät määrärahat ovat alimitoitettuja tavoitteeseen nähden. Tavoitetta ei ole kuitenkaan syytä laskea, koska se perustuu realistiseen arvioon teiden kunnosta ja korjausvelan hoitamiseksi tarvitaan perusparannuksen minimitasoon. Jatkuvan alibudjetoinnin vuoksi korjausvelka on karkaamassa käsistä ja raha kuluu tilapäisiin korjauksiin. Arviointikertomuksessa todetaan, että kiinteistöjen sähköistä huoltokirjaa ei ole saatu kaikkien kiinteistönhoitajien käyttöön. Kaikki aktiivisessa käytössä olevista 36 kiinteistöstä ovat BEM:n sähköisessä huoltokirjassa ja kaikilla kiinteistönhoitajilla on tunnukset ohjelmaan. Sähköinen huoltokirja on ollut kaikkien kiinteistönhoitajien käytössä jo vuonna 2019 toisin kuin tarkastuslautakunta totesi. Sen sijaan kaikkia työpyyntöjä ei edelleenkään tule käyttäjiltä sähköisen huoltokirjan kautta, kuten on ohjeistettu, vaan edelleen tulee paljon ns. hihastaveto pyyntöjä. Tarkastuslautakunta oli hyvin huolissaan kaupungin kiinteistöjen tilasta ja määrärahojen riittävyydestä erityisesti uusien kiinteistöjen huoltamiseen. Teknisen lautakunnan mukaan määrärahat uusien kiinteistöjen kiinteistönhoitoon tulee turvata kaikissa tilanteissa. Helpotusta määrärahojen riittävyyteen tulee jokaisen käytöstä poistuvan kiinteistön myynnin tai purkamisen toteutuessa. Arviointikertomuksessa kiinnitettiin huomiota myös suunnitelmallisen maanhankinnan puuttumiseen. Tavoitteena on, että päivitettävän maapoliittisen ohjelman avulla saadaan luotua maanhankinnalle selkeät tavoitteet sekä ylläpidettyä suunnitelmallista maanhankintaa.
Tarkastuslautakunta totesi myös saaneensa edelleen palautetta teknisen toimen työympäristöstä ja toimintakulttuurista. Tekninen lautakunnan mukaan teknisen toimen henkilöstöltä edellytetään yhteen hiileen puhaltamista sekä hyvää esimies- ja alaistaitoa. Organisaatiorakenne tulee muuttumaan yt-neuvottelujen seurauksena ja tulevalla rakenteella on tarkoituksena myös kohentaa työyhteisön toimivuutta. Tarkastuslautakunta vaatii tekniseltä lautakunnalta arviointikertomuksen käsittelyä ja siinä olevien huomioiden käsittelemistä asianmukaisessa ajassa. Tekninen lautakunta on käsitellyt vuoden 2019 arviointikertomuksen tarkastuslautakunnan vaatimuksen mukaisesti. Yleisesti Kauhavan kaupungin tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessaan useaan otteeseen huolensa kaupungissamme vallitsevasta yhteishengen puutteesta. yhtyy tarkastuslautakunnan esittämään huoleen ja korostaa jokaisen valtuutetun roolia positiivisen yhteishengen luomisessa ja ylläpitämisessä. Valtuustossa istuvat päättäjät tulevat eri puolilta Kauhavaa ja heidän toimintansa ja esiintymisensä vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaiseksi kuntalaisten mielikuva Kauhavasta muodostuu. Tulevina vuosina Kauhavan kaupunkia työllistää erityisesti Koronan asettamat taloudelliset haasteet, kaupungin väestön vanheneminen sekä asukasluvun väheneminen. Tässä tilanteessa valtuutettujen tulevaisuuden usko sekä positiivisen kaupunkikuvan luominen ovat avainasemassa yhteisen ja yhtenäisen Kauhavan rakentamisessa. Tarkastuskertomuksessaan tarkastuslautakunta myös kritisoi kyläpolitiikan olevan liian merkitsevässä roolissa kaupungin päätöksenteossa ja kokee sen aiheuttavan merkittäviä taloudellisia riskejä. kiistää jyrkästi tarkastuslautakunnan esittämän väitteen siitä, että kyläpolitiikka ohjaisi kaupungin päätöksentekoa ja ihmettelee tarkastuslautakunnan esittämää väitettä. Kyläpolitiikka ei ohjaa kaupungin päätöksentekoa, vaan tehdyt päätökset perustuvat faktoihin, joiden pohjalta hallitus on käynyt perusteellisen keskustelun ennen asian päättämistä.