MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM
SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN RAKENNETTA JA TOIMINTAA 2. MUSIIKKIHARRASTUKSEN EI-MUSIIKILLISET HYÖDYT
ALUKSI Useat tutkimusryhmät maailman huippuyliopistoista ovat viime vuosikymmeninä julkaisseet arvostetuimmissa tiedejulkaisuissa tutkimuksia, jota osoittavat muusiikkojen ja ei-muusikkojen aivojen poikkeavan rakenteeltaan ja toiminnaltaan. Tuoreet seurantatutkimukset musiikkia harrastavien lasten aivojen kehityksestä ovat voineet arvioida synnynnäisten tekijöiden ja harjoittelun rooleja näissä eroissa. Tulokset tukevat käsitystä, että juuri harjoittelu on olennaista muusikkojen aivojen toiminnan tehostumisessa ja rakenteen muokkautumisessa. Musiikkiharrastuksen on kontrolloiduissa kokeissa voitu osoittaa vaikuttavan aivojen tiedonkäsittelytaitoihin tavalla, josta on hyötyä ei vain soittamisessa vaan myös esimerkiksi kouluoppimisessa.
1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN RAKENNETTA JA TOIMINTAA
MUUSIKOIDEN AIVOT POIKKEAVAT MUIDEN AIVOISTA Muusikoiden ja ei-muusikoiden aivoja verratessa löytyy useita rakenteellisia ja toiminnallisia eroja. Musiikkiharrastus muokkaa aivojen kehitystä, koska: 1. Soittaminen vaatii tarkkaa kuulotiedon käsittelyä ja liikkeiden säätelyä. 2. Harjoittelu vaatii keskittymistä ja kognitiivista ketteryyttä 3. Harjoittelu aloitetaan nuorena ja siihen sisältyy paljon toistoa 4. Musiikki aktivoi aivoja laajasti
RAKENNE-EROT Muusikkojen aivojen anatomia heijastaa soittamisen vaatimuksia. Useilla soittamisessa tarpeellisilla aivoalueilla on enemmän harmaata tai valkeaa ainetta. RAKENNE-EROJA EI-MUUSIKOIHIN VERRATTUNA: Aivokurkiainen 1,2,3,4 (yhteys aivopuoliskojen välillä) Pikkuaivot 5,6 (liikesarjojen koordinaatio) Liike- ja tuntoaivokuori 7,6,8 (liikkeiden tuottaminen, tuntoaisti) Kuuloaivokuori 9,10,6 (kuulotiedon käsittely) Otsalohko 11,6,12 (tarkkaavaisuuden säätely)
TOIMINNALLISET EROT Muusikkojen hermostollisen äänien käsittelyn on osoitettu useissa tutkimuksissa olevan tehostunutta. Tämä pätee niin musiikillisiin ääniin (kuten soinnut ja melodiat) 13 kuin vaikkapa kielellisiin ääniin (kuten puheäänteet) 14. Lapsuudenaikaisen musiikkiharrastuksen on osoitettu olevan yhteydessä tehostuneeseen äänien käsittelyn vielä vanhuusiässäkin 15.
EROT SYNTYVÄT HARJOITTELUN MYÖTÄ Kontrolloidut pitkittäistutkimukset osoittavat, että muutokset aivoissa johtuvat harjoittelusta eivätkä lähtökohtaisista eroista: Musiikkia harrastavien lasten kuulokyvyt kehittyvät voimakkaammin kuin muuta harrastavien. 16 Vain 15 kuukauden harjoittelun jälkeen nähtiin rakenteellisia muutoksia useilla aivoalueilla (motoriset alueet, kuuloalueet, tarkkaavaisuuteen liittyvät alueet). 17 12 kuukauden harjoittelun myötä aivot reagoivat voimakkaammin muutoksiin vokaalien kestossa. 18
2. MUSIIKKIHARRASTUKSEN EI- MUSIIKILLISET HYÖDYT
MUSIIKKIHARRASTUS JA KOGNITIIVISET KYVYT Tutkimuksissa on havaittu, että musiikkia harrastavat tai musiikillisesti taitavat aikuiset ja lapset pärjäävät muita paremmin hyvin monenkaltaisissa tehtävissä. Musiikillisten taitojen yhteyksiä ei-musiikillisiin kykyihin Kielelliset kyvyt Fonologinen tietoisuus Lukutaito Vieraan kielen lausuminen Prosodian havaitseminen Puheen havaitseminen taustahälyssä Sanavarasto Muisti Älykkyys Toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus Koulumenestys Forgeard ym., 2008; Degé & Schwarzer, 2011 Anvari ym., 2002; Corrigal & Trainor, 2011 Milovanov ym., 2008 Thompson ym., 2003; Moreno ym., 2009 Parbery-Clark ym., 2009 Moreno ym., 2011 Parbery-Clark ym., 2009; Chan ym., 1998 Schelllenberg, 2004; 2006 Moreno ym., 2011; Saarikivi ym., (valmisteilla) Harrison et al 1994
MUSIIKKIHARRASTUS JA KOGNITIIVISET KYVYT Kaiken kaikkiaan, musiikin harrastaminen liittyy hyvin laajaalaiseen kognitiivisten kykyjen tehostumiseen. Tehostumisen laajaalaisuus saattaa selittyä sillä, että musiikin harrastaminen tukee tarkkaavaisuuden säätelymekanismia (toiminnanohjausta) 19,20 Hyvä toiminnanohjaus tukee oppimista ja siitä on hyötyä hyvin monella elämänalueella 21.
MUSIIKKIHARRASTUS JA SOSIO-EMOTIONAALISET TOIMINNOT Kognitiivisten vaikutusten lisäksi myös sosio-emotionaalisista vaikutuksista on myös kertynyt vakuuttavaa tutkimusnäyttöä: Ryhmämuotoiset musiikkitunnit lisäävät empatiaa 22 Yhteiset musiikkihetket lisäävät prososiaalista toimintaa 23 Musiikkiharrastus yhteydessä parempaan tunteiden ymmärtämiseen 24 Aktiivinen musiikkiharrastus tukee sosioemotionaalista kehitystä varhaislapsuudessa 25
YHTEENVETONA Muusikkojen aivot poikkeavat ei-muusikkojen aivoista. Pitkittäistutkimusten perusteella voidaan sanoa, että erot johtuvat harjoittelusta. Musiikkiharrastus saattaa tehostaa toiminnanohjausta ja tarkkaavaisuuden säätelyä, mikä tukee monenlaista oppimista. Lisäksi musiikki tukee myös sosioemotionaalisten toimintojen kehittymistä. Koska kaikilla on syntymästään saakka tarvittavat taidot musiikin havaitsemiseen, voi musiikkiharrastus tarjota ainutlaatuisen keinon kognitiivisen ja sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen lapsuudessa
VIITTEET 1. Schlaug ym., 1995 2. Lee ym., 2003 3. Steele ym., 2013 4. Bengtsson ym., 2005 5. Hutchinson ym., 2003 6. Gaser & Schaug, 2003 7. Amunts ym., 1997 8. Bailey ym., 2013 9. Schneiner ym., 2002 10. Schneiner ym., 2002 11. Bermudez ym., 2009 12. Sluming ym., 2002 13. Virtala, ym., 2014 ja Fujioka ym., 2004 14. Kühnis ym., 2013 15. White-Schwoch ym., 2013 16. Putkinen ym., 2014 17. Hyde ym., 2009 18. Chobert ym., 2014 19. Moreno, ym., 2011 20. Dege,, ym., 2011 21. Moffitt ym., 2011 22. Rabinowitch ym.,, 2012 23. Kirschner & Tomasello, 2011 24. Thompson ym., 2004 25. Gerry ym., 2012 Kuvat Flickr kuvapalvelusta CC-lisenssillä
KATSAUSARTIKKELEITA AIHEESTA Herholz, S. C., & Zatorre, R. J. (2012). Musical training as a framework for brain plasticity: behavior, function, and structure. Neuron, 76(3), 486-502.http://www.zlab.mcgill.ca/docs/Herholz Zatorre_Neuron_2012.pdf Münte, T. F., Altenmüller, E., & Jäncke, L. (2002). The musician's brain as a model of neuroplasticity. Nature Reviews Neuroscience, 3(6), 473-478. http://www.nature.com/nrn/journal/v3/n6/abs/nrn843.html Kraus, N., & Chandrasekaran, B. (2010). Music training for the development of auditory skills. Nature Reviews Neuroscience, 11(8), 599-605. http://www.nature.com/nrn/journal/v11/n8/abs/nrn2882.html Suomeksi: Erkkilä, J. & Tervaniemi, M. (2011) Musiikkiterapia depression hoidossa. Suomen Lääkärilehti 21/2012, 1656 1661. http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2012/nosto21_2.pdf Virtala, P. & Partanen, E. (2011) Vauva musiikin kuulijana - Kokeellisen psykologian näkökulmia. Musiikki, 2011, 1, 49-55. http://elektra.helsinki.fi/se/m/0355-1059/41/1/vauvamus.pdf Tupala, T. & Tervaniemi, M. (2011) Musiikki ja puhe aivoissamme. Vasemman ja oikean aivopuoliskon työnjako kuulotiedon käsittelyssä. Musiikki, 2011, 1, 36-48. http://elektra.helsinki.fi/se/m/0355-1059/41/1/musitupa.pdf Särkämö, T. & Huotilainen, M. (2012) Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen Lääkärilehti, 2012, 17, vsk 67. 1334-1339a. http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2012/nosto17_3.pdf