Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona
|
|
- Toivo Hämäläinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona u Ritva Torppa 1 Musiikki ja puhekielen kehityksen taustamekanismit 1. Aivojen kehitys - kuulotarkkaavuus 2. Puheen havaitseminen taustahälyssä 3. Äänen korkeuden ja prosodian havaitseminen Musiikki ja kielelliset taidot 1. KÄYTÄNNÖN HARJOITTEET PUHETERAPIASSA JA KOTONA 2 3 Muusikkojen muovautuvat aivot Muusikoilla on suurempi harmaan aineen tilavuus useilla aivokuoren alueilla. päälaenlohkon ylä-etuosa liike- ja tuntoaivokuori 1. Taustamekanismi aivojen kehitys - kuulotarkkaavuus myös suurempi aivokurkiaisen etuosa vasen pikkuaivo alempi ohimolohko vasen etuotsalohko Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci4 5 Halwani ym. 2011, Frontiers in Psychology Aivoalueiden väliset yhteydet ovat tehokkaampia muusikoilla kuin ei-muusikoilla. Laulahilla erityisesti vasemmalla. Mitä pidempään on laulanut, sitä tehokkaammat ovat yhteydet.. u Lapsilla jo 15 kk pianotunneilla käyminen, soittaminen, voi johtaa samanlaisiin aivojen muutoksiin kuin aikuisilla (Hyde ym., 2009). u Nämä muutokset auttavat musiikin ja puheen havaitsemista ja kielellistä kehitystä 1
2 Kotona laulaminen voi johtaa aivoalueiden välisten yhteyksien tehostumiseen? 7 8 Torppa ym., 2014, Frontiers in Psychology P3a Kuulotarkkaavuusvasteiden syntyminen vaatii riittävän tehokkaita yhteyksiä aivojen tarkkaavuusalueilta kuuloalueille (Takahashi ym., 2013). ja riittävän hyvää äänen muutoksen havaitsemista. Laulaminen säätelee lapsen kuulotarkkaavuutta lasten kuulotarkkaavuus siirtyy laulamiseen helpommin kuin puheeseen (Rock ym.,1999; Nakata & Trehub, 2004; Ronkainen, 2011) Kodin musiikkitoiminta, mukaanlukien laulaminen, parantaa normaalisti kuulevien lasten kuulotarkkaavuutta (Putkinen ym., 2013). 21 SI-lasta (unilateraalinensi, aktivoituennen 3 v, ikä 4-13 vuotta) - jaettiin 1) 12 SI laulajaan: lauloivat tyypillisesti 4-5 kertaa viikossa ENNEN JA JÄLKEEN MITTAUSTEN 2) 9 SI ei-laulajaan Vanhemmat olivat laulaneet SI-laulajilleenemmän heti implantoinnistalähtien(torppa, 2015, s. 56) ei muita eroja SI ei-laulajiin. Tulokset: u P3a kuulotarkkaavuusvastekehittyi vain SI-laulajilla u Se oli SI-laulajilla myös voimakkaampi ja varhaisempi SI-laulajien kuulotarkkaavuus ja jopa aivoalueiden väliset yhteydet kehittyivät paremmin? Laulakaa kotona ja puheterapiassa u Laulamalla saatte lapsen tarkkaavuuden kääntymään puheviestiin tai sitten lapsen rauhoittumaan. Ei tarvitse osata laulaa hyvin! u Houkutelkaa lapsi laulamaan itse, se voi muovata aivoalueiden välisiä yhteyksiä. 10 Hyvä tekniikka alkuvaiheessa: Laulun pysäytys ( auditory closure ) Vrt. edellisen luennon esimerkki isästä ja tyttärestä ja Musiikkituokiot: Eläinpussi Laulajat lauloivat tarkemmin erityisesti rytmit, mutta myös äänen korkeudet ja sanat. Pöllö ja poikaset näin laulan lapsen kanssa palataan tähän kohta Soittakaa puheterapiassa ja kotona Vrt. Hyde ym. Itse soittaminen on aivojen muovautumisen kannalta tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu. Innostakaa lasta soittamaan itse! Kokemukset vauvaryhmästä: lapsen tarkkaavuus kääntyy SI:n saamisen jälkeen: 1. soittamiseen 2. laulamiseen 3. puheeseen 2. Puheen havaitseminen taustahälyssä KUULOVAMMAISET LAPSET OPPIVAT PUHEKIELTÄ HÄLYISISSÄ OLOISSA HÄLYSSÄ KUULEMINEN ON HEILLE VAIKEAA! 2
3 Puheen havaitseminen taustahälyssä paranee musiikkiintervention myötä Slater et al., 2015, Behavioural Brain Research u Arpoivat normaalisti kuulevat, ala-asteikäiset lapset kahteen ryhmään: 13 u Puheen havaitseminen taustahälyssä parani, kun musiikkia oli harrastettu 2 vuotta. 14 u Ryhmä 1) Aloitti musiikinharrastamisen heti ja se kesti 2 vuotta u Ryhmä 2) Odotti vuoden ja harrasti sitten 1 vuotta musiikkia u Musiikin harrastaminen sisälsi soittamista ja laulamista. 15 Laulaminen parantaa SI-lasten puheen havaitsemista taustahälyssä? Kuulotarkkaavuus on tärkeää puheen havaitsemiselle SI:lla ja taustahälyssä (Beer ym., 2011; Adank ym., 2012; Strait ym., 2012; Wild ym., 2012; Houston & Bergeson, 2014) SI laulajien kuulotarkkaavuusvasteet kehittyivät hyvin. Soittaminen myös? 17 Laulaminen voi parantaa 18 Jos soittimen ja puheen akustisten piirteiden käsittely jakaa yhteisen aivoperustan, soittaminen voi parantaa puheen havaitsemista (Besson et al., 2011; Patel, 2014). SI-aikuisillapuheen havaitseminentaustahälyssä on parempaa, kun äänen korkeuksienja soittimien äänen laatujen havaitseminen on parempaa (Won et al., 2010) kun aivovasteet muutoksille äänen korkeudessa ja voimakkuudessa ovat voimakkaampia (Sandmann et al., 2010). Ovatko SI-lasten aivovasteetmuutoksille pianoäänissä yhteydessä puheen havaitsemiseen taustahälyssä? u SI-laulajat olivat parempia puheen havaitsemisessa taustahälyssä 3
4 Laula äännelauluja kasvokkain - houkuttele lapsi laulamaan niitä! Kun kuuntelemme puhetta hälyssä (tai SI:llä), haemme tukea motorisesta järjestelmästä (se aktivoituu) (Scott ym., 2013; Ylinen ym., 2014) Puheen havaitseminen on moniaistista! Se rakentuu on kuullun, nähdyn, tuntemisen ja motoriikan yhteispelinä. Laulu on hidastettua puhetta -auttaa rakentamaan moniaistista kokemusta puheesta etenkin kuuloiän alkuvaiheessa näkemään formanttimuutokset - kuulemaan puhetta tuntemaan ja tuottamaan sitä Pöllö ja poikaset laulu jokaiselle Suomen kielen äänteelle. u -BUC(44GpW*~ u u Yksilötilanteet u u Ihhahhaa u Laiva YXI Mutta soittaminen voi parantaa myös 21 Soittakaa monia eri soittimia, soittakaa niitä eri tavoin 22 Puheen havaitseminen taustahälyssä oli parempaa, kun Kuuloerotteluvaste muutokselle pianostasymbaaliin oli voimakkaampi Kuulotarkkaavuusvasteet (P3a) muutoksille soittimesta toiseen(pianosta cembaloon, viuluun ja symbaaliin) olivat varhaisempia (tämä vain SI laulajilla) Soitinten äänten yläsävelten kuulemisen paraneminen voi parantaa puheen formanttien ym. kuulemista Soitinten äänten verhokäyrän (aluke, sointi, lopuke) kuuleminen ja näkeminen voi parantaa puheen verhokäyrän kuulemista Kun lapsi soittaa itse, hän saa kokemusta äänen verhokäyrän muutoksista mutta myös yläsävelten muutoksista sen myötä Vrt. staccato legato Verhokäyrän havaitsemisen parantaminen 24 u Kannattaa soittaa monia eri soittimia u u Lindforsin säätiön MUKULA-sadut myös soittamista monilla soittimilla Esim. Kolme pientä porsasta Kirahvit eivät osaa tanssia u Kannattaa soittaa erilaisilla soittotavoilla, äänen alukkeilla miten? uerilaiset malletit ujousisoittimilla 4
5 25 Myös rytmilliset harjoitteet 26 u SI-laulajat olivat parempia rytmien laulamisessa u u Laulakaa ja soittakaa esim. lastenlauluja, joissa on ennustettava ja säännöllinen rytmi u Soittakaa rytmejä u Keinuttakaa lasta u Marssikaa rytmissä u Tanssikaa rytmissä u u Harjoittaa mm. erilaisten verhokäyrien havaitsemista, rytmin havaitsemista, äänten laatujen havaitsemista, musiikin havaitsemista. Sopii myös ryhmiin. (Musiikkituokiot-materiaalissa) u Räpätkää 27 Miten pieni lapsi oppii puhekielen? u Vauvat ovat hämmästyttävän fiksuja u Kuuntelevat ympäristön puhetulvaa 3. Äänen korkeuksien ja prosodian havaitseminen u Tekevät tilastollisia johtopäätöksiä siitä mitkä äänet ja tavut seuraavat toisiaan alkavat päätellä että jotkin tavut liittyvät yhteen ja muodostavat sanoja toiset eivät u Pikku hiljaa alkavat ymmärtää että jatkuvakin puhe koostuu sanoista, joilla on merkitys Sanapaino auttaa vauvoja oppimaan sanoja u Vauva havaitsee puheäänen korkeusmuutoksia (Sambeth ym., 2008) heti syntymänsä jälkeen. voi ei Sanapaino: Äiti ostaa auton. Voi ei Sana- ja lausepaino u Tuotetaan muuttamalla tavun/sanan äänen korkeutta, voimakkuutta ja pituutta. 30 u Vauva alkaa olettaa, että kun puheessa kuuluu korkeampi, painotettu ääni (sanapaino) niin silloin alkaa uusi sana kk iässä tämä vihje on vauvalle tärkeämpää kuin tilastollinen oppiminen u Sanapaino = rytmi (vrt, Hausen ym., 2013) -rappi u Lausepaino = melodia. u Vauvat jotka havaitsevat sanapainon hyvin ovat myöhemmällä iällä kielellisesti taitavampia (Friedrich ym., 2006). 5
6 } Tunnesävyt sekä puheessa että musiikissa tuotetaan 32 } Äänen sävyjen } rytmin } äänenkorkeuksien muutosten } voimakkuuden } eli erilaisten prosodisten piirteiden yhdistelmien avulla. u Muusikot ja musiikin harrastajat havaitsevatäänen korkeuksien muutoksia sekä musiikissa että puheessa paremmin kuin muut } Iloisesti: korkeampi ääni ja nopeampi tempo } Surullisesti: hitaampi tempo ja matalampi, hiljaisempi ääni. } Vihaisesti: nopea, voimakas ja korkeasävyinen puhe } (Laukka& Juslin, 2007). u (Aikuiset: Deguchi et al., 2012; Parbery-Clark et al., 2009; Schön et al., 2004; Tervaniemi et al., 2005; Pitt, 1994; children, Magne et al., 2006; Marques et al., 2007) } Sarkasmi : ilmaistaan myös prosodian avulla. Laulupainotteinen musiikkiinterventio parantaa melodioiden havaitsemista 33 Musiikin harrastaminen parantaa SI-lasten äänen korkeuksien, musiikin ja tunneprosodian havaitsemista Good ym., 2017, EAR AND HEARING 34 u Petersen et al., 2012, Psychomusicology u 18 aikuista SI käyttäjää arvottiin u 1) Musiikkiryhmään u 2) Ei-musiikkiryhmään u 6 kk interventio u Laulamista, soittamistaja kuuntelutehtäviä 18 SI-lasta (ikä 6-15) arvottiin: u 1)Pianonsoitoyms. Tunneille (myösmusiikinteoriaa, laulun opetteluaja laulamista u 2) Maalaustunneille u Kesto 6 kk u Aluksi ryhmien välilläei eroja iän, SI:n aktivoinnin, kuuloiän tai puheen havaitsemisen suhteen u Vain musiikkiryhmäedistyimelodioiden, rytmienja tunneprosodian havaitsemisessa, ja melodioiden muistamisessa. Suomalainen tutkimus Waaramaa ym., 2018 JSLHR 35 Sana- ja lausepainon havaitseminen SI-lasta tunnisti tunteita ei-merkityksellisistä lauseista ja pitkistä vokaaleista -12 NK kontrollilasta Musiikki ym. taustan kysely Tulokset: Tunteiden tunnistaminen oli vaikeampaa SI-lapsille u Torppa ym., 2014, International Journal of Audiology Alle 3 implantoidut tunnistivat paremmin kuin muut Mitä enemmän pitivät musiikin kuuntelusta ja mitä paremmin kokivat tanssivansa musiikin rytmiin sitä parempaa oli tunteiden tunnistaminen Kuulokynnykset eivät olleet yhteydessä tunnistuskykyyn 6
7 Tutkittavat: u 21 SI-lasta/21 normaalisti kuulevaa lasta (ikä 4 13 vuotta, SI ennen 3 v) 1) 1) Musiikkiryhmä: muskareissa, mukularyhmissä, kotona paljon laulua (ja jkv. soittamista) ennen tutkimusta ja seurannan aikana 2) 2)Kontrolliryhmä muissa harrasteissa Kaksi mittausta, n. 16 kk välein Prosodian havaitseminen: u Lausepaino Poika maalaa veneen Luonnollinen puhe. u Sanapaino Näytä kissankello/näytä kissan kello u Luonnollinen puhe. Äänen piirteiden erottelu (prosodian havaitsemisen akustiset vihjeet?) u Epäsanassa /tata/. Sama eri erottelu. Kynnystasomittaus. u Syntetisoitu puhe, vain yksi piirre vaihteli:korkeus,kesto, voimakkuus. ITPA numerotoisto eteenpäin WISQ ei-kielellinen ÄÖ Musiikkia harrastaneet SI-lapset havaitsivat sana- ja lausepainoa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset muut SI- lapset selvästi huonommin kuin normaalisti kuulevat lapset. Vain SI-lapset jotka harrastivat musisointia kehittyivät lyhytkestoisessa kuulomuistissa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset ja olivat siinä parempia kuin muut SIlapset Mitä parempaa oli äänen voimakkuuksien havaitseminen sekä kuulomuisti, sitä parempaa oli sanapainojen havaitseminen, Äänen korkeuksien havaitseminen on parempaa myös paremman äänenkorkeuksien havaitsemisen myötä. 41 Miten parantaa äänen korkeuksien havaitsemista? Esimerkkejä harjoitteista: Lindforsin säätiön MUKULA-MATERIAALIT u Äänen korkeuden havaitsemisen harjoitteet: Musiikkisatumateriaalit - Toistuvat intervallit: Kirje eläintarhaan, Kirahvit eivät osaa tanssia - Ääni-liutja /tai asteikot Kolme pientä porsasta, Kirje eläintarhaan, Jaakko ja pavunvarsi - Saman sävelkorkeuden etsiminen: Äänenkorkeustalo Nyt myös digimateriaaleina 7
8 u Äänen voimakkuuden havaitsemisen parantaminen? Kuvionuotit: Resonaari u Soitetaan tamburiinia hiljaa, kovaa u Vau, onpa iso rumpu hiljainen rumpu voimakas rumpu u (Musiikkituokiot-materiaaleista) u Kuulomuisti u Laulut: Laulun pysäytys, kaikulaulut, koko laulun laulaminen muistista. Myös rytmilliset harjoitteet tärkeitä u Sanapainojen puheen rytmin - havaitseminen on parempaa, kun musiikin rytmin havaitseminen on parempaa (Hausen ym., 2013) u Laulakaa ja soittakaa esim. lastenlauluja, joissa on ennustettava ja säännöllinen rytmi u Soittakaa rytmejä u Keinuttakaa lasta u Marssikaa rytmissä u Tanssikaa rytmissä u u Räpätkää Musiikki ja kielelliset taidot kielellinen älykkyys ja fonologinen tietoisuus 46 PAREMPI ÄÄNEN KORKEUKSIEN, VOIMAKKUUKSIEN, RYTMIEN, PROSODIAN, VERHOKÄYRÄN, PUHEEN HAVAITSEMINEN MYÖS TAUSTAHÄLYSSÄ - LAULAMISEN JA SOITTAMISEN ANSIOSTA - VOI PARANTAA! Kielellinen älykkyys 1 47 Kielellinen älykkyys 3 48 Moreno ym., 2011 Arpoivat 64 NK lasta (ikä 4-6-vuotta) u 1) tietokoneen avulla tehtävään musiikkitreenaukseen 20 päivää u Jaschke ym,, 2018, Frontiers in Neuroscience u Arpoivat 147 NK lasta (ikä 6-vuotta) u 1)Kahteen musiikki-interventioryhmään, u 2)taideryhmään u 2) taideryhmään u 3) kontrolliryhmään. u 2,5 vuoden seuranta. u Vain musiikkiryhmäedistyikielellisessä älykkyydessä (WISC-III vocabulary subtest) u Musiikkitoiminta: tervetulolaulu, ryhmämusiointia, laulua, soittoa, improvisointia. Kielellinen älykkys parani vain musiikkiryhmäläisillä. 8
9 Kielellinen älykkyys 3 u Linnavalli ym., 2018, Scientific Reports 49 Musiikkiaktiviteetit kotona ja sen ulkopulella, kielellinen älykkyys ja äännetietoisuus - SI-lapset 50 Arpoivat 66 NK lasta (ikä 5-6-vuotta) u 1) päiväkodeissa tapahtuvaan muskariin u 2) tanssitunneille u 3) kontrolliryhmään Torppa ym., vertaisarvioitavana, Ear & Hearing Samat lapset kuin prosodiatutkimuksessa u Kiellinen älykkyskehittyi ja äänteidenprosessointi kehittyivain muskarilaislla Musiikkiakotona ja kodin ulkopuolellaharrastavat SIlapset suoriutuivat kuten NK lapset, myös sananlöytämisessä Ei-musiikkiaharrastavat lapset suoriutuivat heikommin kuin NK lapset (kiellinen älykkyys, p <.001; äännetietoisuus, p =.002, sanan löytäminen, p <.001) Musiikkia harrastavat lapset suoriutuivat paremmin myös NK ryhmässä 51 Musiikin harrastaminen parantaa äännetietoisuutta Dege & Scwarzer, 2011; Flaugnacco ym. 2015; Patscheke ym. 2016, 2018; Habib ym., 2016; meta-analyysi, Gordon ym , ja Patscheke ym., 2018, Psychology of Music u Arpoivat 40 NK lasta (ikä 4-6 vuotta) u 1) Rytmilliseen soittotreenaukseen (ei laulua), u 2) äänen korkeuksien tuotonja havaitsemisen harjoitteluun (vain laulu) u 3) urheiluharrastukseen u 16 viikon harjoitus 52 u Äännetietoisuus parani vain laulutreenauksella. Jos myös lauletaan, musiikin harrastamisen vaikutukset laajimmat? Laulamisessa mukana sanat! Melodian tukevat sanojen muistamista Jos lapsi itse laulaa, puhemotoriikka mukana Kielellinen kuulomuisti paranee Lauluja voi valita myös sanaston näkökulmasta 9
10 Kiistä kelloa 55 Pelle, pelikaani, työnnä työnnä ja viisi pientä kalaa (Rocca & Bowker/ Torppa & Laakso; Lindforsin säätiö)-sopii myös ryhmiin u Pelle: u Vaatteet, vaatteiden osat, värit, kehonosat ; vuoron odotus, tarkka kuuntelu ryhmässä u Pelikaani: u Hedelmät; ihan mitä vaan sanoja u pelikaani motivaattorina; kuulomuisti Viisi pientä kalaa: u Lukumäärät ja värit jännitystä! u Työnnä työnnä u Tilakäsitteet nopeutuva tempo värit Hauska! Variaatioita pelikaani innostaa! Yhteenvetoa Valitse lauluja ja lauluharjoitteita tavoitteen näkökulmasta 1) Vuorovaikutukseen ja laulamaan houkuttelu - valitse lauluja, jotka on helppo pysäyttää 2) Harjoittamaan tietynäänteen tai äänneyhdistelmän havaitsemista ja tuottoa (kuten Pöllö ja poikaset) 4) Harjoittamaan äänenkorkeuksien ja prosodian havaitsemista 5) Harjoittamaan uusia sanoja/käsitteitä. Tai motivoimaan lasta 59 Kotona: Houkutelkaa lapsia laulamaan ja soittamaan Tällä voi olla laaja-alainen vaikutus lapseen erilaisten taustamekanismien kautta- lapsen kielelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen hyvinvointiin 60 Soittamalla voi kehittää aivoja ja äänen verhokäyrän ja äänten laatujen havaitsemista 10
11 61 Musiikista nauttiminen on dopingia tuo hyvää oloa 62 u Muistakaa myös soivat laulukirjat Sihvonen ym., 2017, Lancet Kiitos, kun kuuntelitte! 11
2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5.
Esityksen sisältö MUSIIKKIA, MAESTRO! MUSIIKKI KUULOVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen yksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden
LisätiedotSisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot
Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotÄÄNEN KORKEUTEEN JA PUHEKIELEEN LIITTYVÄT TAIDOT: TEORIASTA KUULOVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUKSEEN
Näkökulmia vuorovaikutukseen. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry:n julkaisuja 49, 2017. ÄÄNEN KORKEUTEEN JA PUHEKIELEEN LIITTYVÄT TAIDOT: TEORIASTA KUULOVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUKSEEN Ritva Torppa
LisätiedotMUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN
MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotMusiikkia kaikille miksi?
Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).
Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotMUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:
MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa
LisätiedotKitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto
Kitara 1 - soittimen rakenne - miten ääni syntyy - kitaran osien nimet - istuminen tukevasti tuolin reunalla - kitara pysyy tukevasti sylissä - sormien asento, käden muoto - jalkatuki - vuoronäppäilyn
LisätiedotHuilu 1. Harjoittelu. säännöllinen kotiharjoittelu rauhallisessa ympäristössä vanhempien kannustus ja tuki harjoittelupäiväkirjan täyttäminen
Huilu 1. Soittimeen tutustuminen huilun rakenne ja osien nimet osien kasaaminen ja purkaminen sekä puhdistaminen miten ääni syntyy luonteva ja ergonominen soittoasento äänen muodostaminen (ansatsi, tasainen
LisätiedotHarjoituksia ELLIn korteille.
Harjoituksia ELLIn korteille. Tämän ohjeen harjoitukset on laadittu ELLIN korttien kanssa tehtäviksi. Harjoituksissa ELLIN kortteja käytetään tukena, siten että tehtävään kuuluvat kortit ovat näkyvillä.
LisätiedotKIELEN JA MUSIIKIN SUHDE
KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE Kognitiotieteen perusteet kurssi, 16.11.2010 Mari Tervaniemi & Eino Partanen Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU), HY Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Psykologian
LisätiedotMusiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.
Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotKallion musiikkikoulu 2014-2015
Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotImprovisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.
Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME
LisätiedotMusiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet
Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotNeljännen luokan opetettavat asiat
Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Päivitys 01.08.2010 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 MUSIIKKILEIKKIKOULUN PALVELUKARTTA...
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
Lisätiedot9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet
9.2.6 Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisia ilmaisuvälineitä
LisätiedotL AU LU T JA LORU T. Luetaan yhdessä -syysseminaari. Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos
SUOMEA LAULAEN L AU LU T JA LORU T KIELEN OPPIMISEN TUKENA Luetaan yhdessä -syysseminaari Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos LAULAMINEN Yksi varhaisimmista vuorovaikutuksen muodoista
LisätiedotKanteleen vapaa säestys
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2017 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotMelun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa
Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa 30.10.2017 FT Elina Niemitalo-Haapola /Logopedia Tavoitteet Seminaarin jälkeen: Kuulija ymmärtää melu-käsitteen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.
Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan
LisätiedotMUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä
1 MUSIIKKI Oppiaineen tehtävä Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilasta tulkitsemaan
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto
AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotMUSIIKIN MERKITYS KUULOVIKAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA
Puhe ja kieli, 30:3, 137 155 (2010) 137 MUSIIKIN MERKITYS KUULOVIKAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Käyttäytymistieteen laitos, Helsingin Yliopisto ja Musiikin laitos, Jyväskylän Yliopisto Minna
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotLyömäsoittimet. Opintokokonaisuus 1. Soittimeen tutustuminen - miten ääni syntyy - kielien nimet - soittoasento
Lyömäsoittimet Opintokokonaisuus 1 Soittimeen tutustuminen - miten ääni syntyy - kielien nimet - soittoasento - oikea ote kapuloista/malleteista (pikkurumpu, melodiasoittimet ja rumpusetti) - soittimen
LisätiedotVALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6
VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan
LisätiedotMuisti ja musiikki. Ti klo 15 Kouvolan kansalaisopiston auditorio Johanna Hasu
Muisti ja musiikki Ti klo 15 Kouvolan kansalaisopiston auditorio Johanna Hasu Mitä muistamme keitä olemme? Muisti on yhtä kuin me se määrää minäkuvamme Muisto voi olla hätkähdyttävän elävä mitä muistoja
LisätiedotALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotAija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta
Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotPiano 1. Konserttivalmiudet - lavakäyttäytyminen: alku- ja loppukumarrukset - esiintyminen pienimuotoisesti. Soittimeen tutustuminen
Piano 1. Soittimeen tutustuminen - soittimen rakenne, miten ääni syntyy - koskettimisto, valkoiset koskettimet ja mustien koskettimien ryhmät - luonteva soittoasento - hyvän perussoinnin tuottaminen -
LisätiedotLAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET L-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotMUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa
Lämmittely Millaista musiikkia vanhassa kotimaassasi kuunnellaan paljon? Nimeä lempiartistisi ja kerro, millaista hänen musiikkinsa on. Missä tilanteessa vanhassa kotimaassasi kuunnellaan musiikkia (kotona,
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7
PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...
LisätiedotMusiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen
Musiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen Taina Eskola 15F ja Jemina Harjuranta 15A 4.10.2016-24.11.2016 Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologia 7v,1 Sisältö:
LisätiedotAVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ
AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi
LisätiedotRYTMILAULU. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
RYTMILAULU TASO 1 - laajuus 70 tuntia Oppii käyttämään ääntä terveellä tavalla Tutustuu laulamisen perustekniikoihin oppii harjoittelun perusteita: säännöllisyyttä, itsenäisyyttä ja monipuolisuutta saa
LisätiedotKÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2015
1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...
LisätiedotHARMONIKKA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
HARMONIKKA TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä,
LisätiedotILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016
ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016 Muskattilaisten ilmoittautuminen ensi lukuvuoden ryhmiin on ajankohtaista. Ilmoittautuminen tapahtuu ohessa jaettavalla ilmoittautumiskaavakkeella. Kaavakkeeseen
LisätiedotPASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
PASUUNA TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme pasuunansoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotMusiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet
Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotOBOE TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
OBOE TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme oboensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa. Taitotaulu
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotMUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn
MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen
LisätiedotOppilas harjoittelee toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä ja saa onnistumisen kokemuksia.
Kankaantaan koulun musiikkiluokkien 3.- 6. opetussuunnitelma 2016 Toiminta-ajatus Nokian musiikkiluokkien opetussuunnitelma pohjautuu opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä Tampereen
LisätiedotKARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013
1 KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1.Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä Karkkilan musiikkikoulu on yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä oppilaitos. Musiikkikoulussa
LisätiedotLaulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus
Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
Lisätiedotkasvatustieteen professori Aivotutkimus suosii varhaista kaksikielistä opetusta Minna Huotilainen
kasvatustieteen professori Aivotutkimus suosii varhaista kaksikielistä opetusta Minna Huotilainen Miten kielenoppimista tutkitaan aivotutkimusmenetelmin? Aivoista voidaan mitata vaste äänteen tai sanan
LisätiedotOpittavia asioita. Mitä marsilainen sanoi musiikkikaupassa flyygelille? Lopeta tuo idioottimainen hymyily!
1. Pörinää! Opittavia asioita Laulan reippaasti hyvässä lauluasennossa. Soitan soittimia. Kuuntelen keskittyneesti. Keksin sanoja, ääniä, rytmejä, liikkeitä ja sooloja. Opin rytminuotit taa ja ti-ti sekä
LisätiedotPOP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
POP/JAZZ LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotMusiikin perusteiden opetus. Mupe-OPAS. oppilaille, opettajille ja vanhemmille
Musiikin perusteiden opetus Mupe-OPAS oppilaille, opettajille ja vanhemmille 2018-2019 Tämä esite opastaa matkalle Valkeakosken musiikkiopiston musiikkitunnin (mutu) ja musiikin perusteiden (mupe) opintoihin.
LisätiedotMupe Ops. Musiikkitaito 1. Tavoitteet:
Mupe Ops Musiikkitaito 1 Tavoitteet: Nuotinluvun ja musiikin kielen alkeiden ymmärtäminen ja integroiminen omaan soittimeen. Helppojen laulujen ja rytmien oppiminen ja säveltapailutaitojen vahvistaminen.
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotSSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotPIANONSOITON TAITOTAULUT
PIANONSOITON TAITOTAULUT Taitotauluissa kuvataan Vakka-Suomen musiikkiopiston pianonsoiton eri osa-alueita, joita ovat soittimeen tutustuminen, instrumentin hallinta, musiikin hahmottaminen, luovat taidot,
LisätiedotMiten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?
Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti
LisätiedotYLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA
YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotMusiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa
Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa Mainingin koulun musiikkipainotuksen opetussuunnitelman pohjana on musiikin yleisopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotLauttakylän koulu/ Lautta 1 Iltapäivätoiminnan lukuvuosisuunnitelma 2015-2016
auttakylän koulu/ autta 1 ltapäivätoiminnan lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 YY J NEN ÄDENTDT EENEN T T E Tutustumisleikkejä asviksiin liittyvä askartelu asviksiin asviksiin runoja loruja asviksiin lauluja
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1) Tehdään erilaisia ääniä arkisilla esineillä (esim. paperi, pöydät, kupit, tikut, pallot), rummuilla tai melodisilla instrumenteilla, ja kuvaillaan ääniä
LisätiedotVASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA)
VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA) Baritonitorvi Noudatetaan trumpetille tehtyjä sillä tavalla että transponointi korvataan f avaimen opiskelulla Käyrätorvi Noudatetaan
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotOhjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:
LisätiedotHUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
HUILU TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme huilunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
Lisätiedot