Kaksi näkökulmaa miksaukseen Työ, oppiminen ja hyvinvointi - hankkeessa Kaija Collin & Susanna Paloniemi Kasvatustieteiden laitos/kasvatustiede ja aikuiskasvatus 1
Esityksen tavoite Kuvata kahta erilaista hanketta, jossa mixed methods periaatetta on käytetty eri tavoin Tuoda esille kahden esimerkin avulla miksauksen etuja ja mahdollisia haasteita ja sudenkuoppia Avata keskustelua miksauksen hyödynnettävyydestä eri tilanteissa 2
Työ, oppiminen ja hyvinvointi allianssihanke TYÖELÄMÄN MUUTOS Osaaminen Ammatillinen identiteetti KOULUTUKSEN MUUTOS Työssä oppiminen Pedagogiset käytänteet Työnteon uudet muodot Tietotyö Työssä jaksaminen TYÖ - OPPIMINEN HYVINVOINTI -rakenteet -yhteisöt -identiteetti, toimijuus Ohjaus Sukupuolten tasa-arvo Elämänkulku Sitoutuminen Työn ja muun elämän yhteensovittaminen Turvallisuus Hyvinvointiodotukset Syrjäytymisen ehkäiseminen HYVINVOINTI JA SEN TUOTTAMINEN Työn, oppimisen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskittymän tarkastelukohde
Työ, oppiminen ja hyvinvointi allianssihanke Tutkimushankkeet Jyväskylässä COALITIONhanke PROFID -tutkimushanke Tutkija (KSSHP) Case 1: Constraints and challenges on learning (4 tutkijaa) -Mixed methods: 1 kvantitatiivinen ja 2 kvalitatiivista aineistoa - rinnakkaiset analysit - epistemologiset erot tutkittava ilmiö sama Case 2: SURGSKILLS (3 tutkijaa) -Mixed etnografian viitekehyksessä, epistemologiset lähtökohdat samat - erilaiset teoreettiset lähtökohdat, samankaltaiset aineistot - kontekstin merkitys!
Case 1: Constraints and challenges on learning and construction of identities at work Case 2: Surgskills -tutkimushanke Toimijat 4 tutkijaa, tutkittava ilmiö sama 3 tutkijaa, joilla eri tavoitteet ja tutkittava ilmiö Teoreettiset lähtökohtat Tutkittava ilmiön vuoksi yhtenäinen teoreettinen viitekehys Kolme erilaista teoreettista viitekehystä (työssä oppiminen, ikä ja identiteetti, työssä oppimisen ohjaus) Menetelmät 3 eri aineistoa, yksi kvantitatiivinen aineisto ja kaksi kvalitatiivista haastatteluaineistoa. Tutkittavina opiskelijat (N=1125) ja kahden eri ammattiryhmän työntekijät (20). Erilaiset aineiston analysointimenetelmät, rinnakkaiset analyysit Kaikilla tutkijoilla samat aineistonhankintamenetelmät (etnografian kehyksessä observointi ja haastattelut), joilla päästään käsiksi tutkittavien ilmiöiden objektiiviseen ja subjektiiviseen puoleen, erilaisia analysointimenetelmiä Miksauksen edut ja haasteet Edut: tutkittava ilmiö jaettu/sama tutkijoiden kesken, erilaiset näkökulmat ilmiöön, toisiaan täydentävät aineistot, eri toimijoilta hankitut aineistot, monipuoliset, toisiaan täydentävät näkökulmat. Haasteet: epistemologiset erot käytettävissä olvien aineistojen luonteessa, aineistojen alkuperäisen tarkoituksen ja ko. tutkimustavoitteen yhteensovittaminen -> eri asiat voidaan nähdä tutkimuksen toteutuksessa eduiksi tai haasteiksi! Edut: yhteinen ymmärrys tutkimuskontekstista ja menetelmistä, kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa kontekstiin ja toisiaan lähellä oleviin tutkimuskohteisiin sekä samat epistemologiset taustaoletukset tutkittavan ilmiön luonteesta. Pakottaa miettimään ja ottamaan kantaa tutkimuksen peruskysymyksiin. Haasteet: Miten eri menetelmillä hankitut aineistot yhdistetään, kun ne tuottavat lähtökohtaisesti erilaista tietoa: mikä kerrottua/tulkittua, mikä havainnoitua?
Pragmatismi taustalla Kvantitatiivisten ja kavalitatiivisten menetelmien yhdistämisen taustalla on pragmatistinen epistemologinen ajattelu, joka korostaa tutkimuskysymysten, kontekstuaalisten seikkojen sekä teoreettisen ja käytännöllisen tarkoituksenmukaisuuden merkitystä metodivalinnoissa (ks. Tashakkori & Teddlie 2003): 1) metodien räätälöinti 2) käyttö luovalla ja innovatiivisella tavalla 3) tietoisuus taustaolettamuksista 4) valittujen toimintojen koherenssi 5) käytettyjen metodien kriittinen arviointi (Yanchar & Williams 2006). 6
Yleisiä lopputulemia ja kysymyksiä Mixed methods triangulaatio eri muodoissaan miten eroavat toisistaan? Epistemologiset erot teoreettisissa lähtökohdissa, aineistoissa, menetelmissä ja tulkinnoissa ylitsepääsemätön haaste vai jotain uutta luovaa? Eri menetelmillä voidaan tutkia eri ilmiöitä onko menetelmällinen yhdistäminen mahdollista (ks. Ikonen- Varila ym. 2009)? Eri menetelmät tuottavat erilaisia tuloksia/löydöksiä (tai ainakin näkökulmia ilmiöön)? Jatkuva käsitteellistäminen ja neuvottelu teorian ja empirian välillä tarpeen. 7