PYÖRÄILY- KAUPUNKI- OHJELMA

PYÖRÄILY- KAUPUNKI- OHJELMA 2014-2020 Pyöräilykaupunki Kokkola

2 Pyöräilykaupunki Kokkola

3 Kokkolan kaupunki tunnetaan pyöräilykaupunkina. Kaupunki hyödyntää pyöräilyä osana vahvuuksiaan ja säästää näin kaupungin kustannuksia pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Kaupungissa tehtyjä päätöksiä arvioidaan sen vaikutuksilla pyöräilyyn. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa 20 % kaikista tehdyistä matkoista. Merkittävimmin pyöräilyn määrä kasvaa työikäisten keskuudessa. Pyöräily lisääntyy kaupungissa TP 1. Pääreitit: Laatukäytäväverkko kattaa kaupungin tärkeimmät yhteisvälit. TP 2. Kunnossapidon kehittäminen Viihtyisämpi kaupunki - Pyörät parkkiin! TP 3. Lisää pyörätelineitä katualueelle, puistoihin, kiinteistöjen pihaan TP 4. Vaatimukset pyöräpysäköinnistä asemakaavaan, rakennusluvan ehtoihin ja rakennusjärjestykseen Työnantajat mukaan TP 5. Valitaan kaupungin pyöräilymyönteisin työnantaja TP 6. Kokkolan kaupunki työnantajana kehittää työmatkapyöräilyä Tapahtumia ja kannustusta TP 7. Vahvan tapahtumakulttuurin ylläpitäminen, jatkaminen, jalostaminen TP 8. Uusia tapahtumia: kulttuuri, matkailu, historia, keskiaikatapahtuman pyöräily? Turvallinen pyöräily: vastuuta ja valistusta TP 9. Kampanjat väistämissäännöistä ja pyöräilykypärän käytöstä TP 10. Pyöräilytyöryhmä viemään eteenpäin toimenpiteitä ja seuraamaan tavoitteiden toteutumista Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa XX.XX.2013 XXX.

4 Yhteistyöllä viihtyisä ja elinvoimainen Pyöräilykaupunki Kokkolan kaupunkia on kehitetty elinvoimaiseksi ja viihtyisäksi kaupungiksi jo vuosikymmenten ajan. Kokkolan kaupunki on mittakaavaltaan ihmisen kokoinen ja tarjoaa erinomaiset olosuhteet pyöräilyyn. Merkittävä osa kaupungin väestöstä asuu 5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Siksi pyöräily onkin hyvä vaihtoehto päivittäisille matkoille töihin, kouluun ja asioille. Lisäksi Kokkolassa on pitkät perinteet harrasteja kuntopyöräilylle, josta yhtenä osoituksena on lukuisat pyöräilytapahtumat. Tämän työn tärkeänä tavoitteena on vähentää henkilöautolla tehtävien matkojen osuutta erityisesti lyhyillä matkoilla. Kokkolan liikennetutkimuksen 2013 mukaan pyöräilyn osuus kaikista matkoista on 15 prosenttia. Tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on liikennejärjestelmän tehostaminen, kaupungin viihtyisyyden parantaminen sekä hyötyliikunnasta saatavat hyödyt. Tavoitteen mukainen pyöräilyn osuuden lisääntyminen saisi Kokkolassa aikaan merkittävät yhteiskunnalliset säästöt. Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämän HEAT-työkalun mukaan arvioitiin, miten paljon tavoitteen mukainen pyöräilyn osuuden lisääntyminen vähentäisi kokkolalaisten työikäisten kuolleisuutta. Tästä saatavan säästön yhteenlaskettu hyöty olisi Kokkolassa 20,6 miljoonaa. Jotta pyöräilyä voitaisiin kaupungissa edistää niin liikenteen, kaupungin kehittämisen kuin liikunnankin näkökulmasta on Pyöräilykaupunkiohjelmaa valmisteltu laaja-alaisella työryhmällä. Katsomme, että yhteistyöllä ja jatkuvalla tekemisellä pyöräilyä voidaan lisätä kaupungissa. Pyöräilykaupunkiohjelmaan on kirjattu tärkeimmät toimenpiteet, joilla Kokkolan kaupunki on vuonna 2020 nykyistäkin viihtyisämpi ja elinvoimaisempi Pyöräilykaupunki. Marraskuussa 2013 Pyöräilykaupunkityöryhmä liikuntatoimenjohtaja Lotta Nyqvist, liikuntapalvelut koordinaattori Carita Laitala, liikuntapalvelut kansliapäällikkö Timo Mämmi, keskushallinto asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen, tekninen palvelukeskus liikenneinsinööri Jukka Harju, tekninen palvelukeskus suunnittelupäällikkö Ilkka Kangas, suunnittelu- ja aluekehitys projektityöntekijä Mikko Nikkilä, terveempi Pohjois-Suomi hanke hyvinvointikoordinaattori Riitta Kujala, Kokkolan kaupunki viestintäpäällikkö Virpi Viertola, viestintä tiedottaja Satu Kungsbacka, viestintä pyöräilykaupunkiohjelman konsultti Mari Päätalo Valpastin Oy Pyöräilykaupunki Kokkola

5 Sisällysluettelo 1. Pyöräillen vetovoimainen Kokkola 6 2. Kokkolasta pyöräilykaupunkina entistä parempi 9 2.1. Tyytyväiset kaupunkilaiset toivovat pyöräilyn kehittämistä 9 2.2. Kokkolassa pyöräillään paljon mutta autoillaan vielä enemmän 11 2.3. Pyöräily on myös valtakunnallinen tavoite 13 2.4. Lisää pyöräilyä ja turvallisuutta 15 3. Pyöräilykaupunki Kokkola 2020 17 3.1. Pyöräily lisääntyy kaupungissa 19 3.2. Viihtyisämpi kaupunki - Pyörät parkkiin! 22 3.3. Työnantajat mukaan 25 3.4. Tapahtumia ja kannustusta 27 3.5. Turvallinen pyöräily: vastuuta ja valistusta 29 4. Kirjallisuutta 30

6 1. Pyöräillen vetovoimainen Kokkola Vetovoimainen kaupunki tarjoaa aktiivista kaupunkielämää, liikuntaa ja kulttuuria. Pyöräily lisää keskustojen elinvoimaisuutta, sillä pyöräilevät asiakkaat asioivat mielellään pienissä kaupoissa. Tämä tuo katukuvaan eloa ja ihmisiä. Pyöräilyn edistäminen tukee viihtyisää elinympäristöä, sillä ympäristön mittakaava säilyy näin ihmisen kokoisena. Palvelut, jotka sopivat pyöräilijöille, ovat yleensä myös ikääntyvien ja liikkumisesteisten helposti saavutettavissa. Oma-ehtoisuutta tukeva ympäristö säästää kaupungin kustannuksia. Mahdollisuus autottomuuteen parantaa myös sosiaalista tasa-arvoa. Pyöräily on mainiota terveysliikuntaa. Esimerkiksi pyöräilemällä rauhallisesti (alle 20 km/h) viitenä päivänä viikossa puolen tunnin ajan saa riittävän määrän kestävyyskuntoa ylläpitävää liikuntaa. UKK-instituutin liikuntapiirakka on hyvä ohjenuora itsestään huolehtimiseen. Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA Kestävyyskuntoa Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2t 30min reippaasti tai 1t 15min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus 18-64 -vuotiaille reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20km/t) sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa kuntopiiri kuntosali jumpat pallopelit luistelu rasittavasti 2 kertaa viikossa venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit 2t 30min viikossa 1t 15min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit Pyöräilykaupunki Kokkola

Kokkolassa tehdään arkipäivänä noin 31 000 alle 2 kilometrin pituista automatkaa. 7 Pyörätiet ja jalkakäytävät ovat suomalaisille tärkeitä liikuntapaikkoja, sillä Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009-2010 mukaan 25 prosenttia liikuntaa harrastavista 19-65 vuotiaista nimeää jalkakäytävät ja pyörätiet tärkeimmäksi liikuntapaikakseen. Sama vastaus on saatu myös aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa. Pyöräilyn edistäminen on palvelu, jonka avulla kaupunki voi vähentää raskaiden palveluiden kustannuksia. Hyvät pyöräilyolosuhteet on palvelu, joka on samalla kustannuksella useiden ihmisten käytettävissä. Näin kunta voi säästää yksikkökustannuksiltaan korkeammissa palveluissa ja toteuttaa lain mukaista tehtäväänsä edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueen kestävää kehitystä. Pyöräilyn edistämiseksi luotujen palveluiden kustannukset eivät kasva, vaikka palveluiden käyttäjämäärät kasvaisivat. Sen sijaan yhä useamman kuntalaisen liikkuessa säännöllisemmin kunnalle syntyy säästöä mm. terveydenhuollossa. Toimiva liikennejärjestelmä on keskeinen osa kaupunkien ja seutujen toimintaedellytyksiä. Pyöräily on osa kaupungin liikennejärjestelmää ja tilankäytöltään tehokasta. Kokkolan kaupunki on yksi Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-pohjanmaan liikennestrategian KAKEPOLIn allekirjoittajista. Strategia painottaa laadukasta jalankulun ja pyöräilyn verkostoa ja toteaa, että alan ja pyörällä tapahtuvaa lähiliikkumista ja työmatkaliikennettä on tuettava. KAKE- POLI-strategiassa pidetään tärkeänä, että Kokkolan kävelykeskustaa kehitetään. Kaupunkiseudulla pidetään tärkeänä laatukäytävien tunnistamista sekä maakunnan kevyen liikenteen kärkihankkeiden tunnistamista. Ympäristö, jossa kävellään ja pyöräillään on turvallinen sekä liikenneturvallisuuden että sosiaalisen turvallisuuden kannalta. Kuva: Elina Paavola Laatukäytävällä tarkoitetaan laadukasta yhteysväliä käytävää, jolla liikenne kulkee. Pyöräilyn laatukäytävä tarjoaa nopean, sujuvan ja turvallisen yhteyden. Muusta liikenteestä johtuvia pysähdyksiä on mahdollisimman vähän. Laatukäytävät muodostavat runkoverkon niitä on kutsuttu joskus myös pyöräilyn moottoriteiksi.

Kuva: Mari Päätalo Koulujen lähialueet ovat liikenneturvallisuuden kannalta haastavia paikkoja. Jos vanhemmat eivät koe koulumatkaa turvalliseksi, he tuovat lapsensa kouluun autolla. Tämä lisää liikennettä koulujen lähiympäristössä, mikä puolestaan lisää turvattomuuden tunnetta. Noidankehä on valmis. Samaan aikaan lapset liikkuvat terveyden kannalta liian vähän. Lapsen hyvinvoinnin kannalta tulee kävellen tai pyöräillen tapahtuvaa koulumatkaa suosia, samalla lapsi saa aktiivisemman otteen ympäristöönsä. Kokkolan kaupunki liittyi vuonna 2010 Pyöräily-kuntien verkostoon. Tavoitteena oli silloin ja on edelleen parantaa pyöräilyn olosuhteita, tiedottaa pyöräilytapahtumista sekä kohottaa pyöräilyn imagoa. Vuonna 2011 Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta valitsi Vuoden 2011 pyöräilykunnaksi Kokkolan kaupungin. Perusteena palkinnolle olivat pitkäjänteinen pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen sekä erittäin aktiivinen kaupunkilaisten kannustaminen pyöräilyyn erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden avulla. Kokkolassa on vahva pyöräilytapahtumien kulttuuri. Näiden tapahtumien järjestäminen yhteistyössä seurojen kanssa on tärkeää. Pyöräilytapahtumat houkuttelevat uusia harrastajia ja lisäävät siten pyöräilyä kaupungissa. Yhden autopaikan viemään tilaan mahtuu vähintään 10 polkupyörää. Keskustoja kehittäessä autoja sijoitetaan usein monikerroksisiin pysäköintilaitoksiin tai maan alle. Näissä yhden autopaikan hinta voi olla jopa 100 000 euroa. Siksi pyöräilyä lisäämällä säästetään kustannuksista.

9 2. Kokkolasta pyöräilykaupunkina entistä parempi 2.1. Tyytyväiset kaupunkilaiset toivovat pyöräilyn kehittämistä Lähtökohdat pyöräilyn arkimatkoihin ovat Kokkolassa hyvät, sillä 73 prosenttia (lähes 34 000) kokkolalaisista asuu enintään 5 km matkan päässä kaupungin keskustasta. Kokkolan kaupungin keskustaajama on tiivis ja toimiva ja kokkolalaisten tekemät arkimatkat ovat lyhyitä. Kokkolan liikennetutkimuksen mukaan kaikista tehdyistä matkoista reilu kolmannes on alle 2 kilometrin mittaisia, ja kaksi kolmasosaa alle 4 kilometrin mittaisia. Kaikkien matkojen keskipituus on 7,5 km. Tutkimusten mukaan kokkolalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä kävelyn ja pyöräilyn oloihin Kokkolassa. Silti toivotaan, että pyöräilyn olosuhteita sekä ulkoilun että arkiliikunnan kannalta kehitettäisiin. Tämä on ilmennyt sekä Kokkolan Liikennetutkimuksessa että ulkoilumahdollisuuksia tutkivassa Suomen Ladun vuonna 2010 tekemässä Sulka-kyselyssä. Tärkeimpiä kehittämistarpeita ovat: pyörätieverkoston jatkuvuus ja puutteet auraus ja muu kunnossapito pyöräteiden merkitseminen Valtakunnallisesti merkittävä reitti on yhtäjaksoinen 50 kilometrin pituinen pyörätie, joka ulottuu Kälviältä Rantatien kautta Pietarsaareen saakka. Kuva: Kokkolan kaupunki

10 Miten hyvin liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta on hoidettu? 0% 100% Forssa 52% 44% Lahti 74% 20% Kokkola 79% 16% Oulu 81% 16% Kaikki (15 kuntaa) 70% 19% hyvin ei osaa sanoa huonosti Kaupunki- ja kuntapalvelut tutkimuksen mukaan Kokkolalaiset näyttävät olevan tyytyväisiä jalankulkijan ja pyöräilijän liikenneoloihin. Pyöräilykaupunki Kokkola

11 2.2. Kokkolassa pyöräillään paljon mutta autoillaan vielä enemmän Kokkola on jo nyt vahva pyöräilykaupunki. Kokkolan liikennetutkimuksen mukaan kokkolalaiset pyöräilevät 15 prosenttia tekemistään matkoista. Tämä on enemmän kuin Suomessa keskimäärin, sillä valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset pyöräilevät 8 prosenttia tehdyistä matkoista. Oulussa, joka on julistautunut Suomen pyöräilypääkaupungiksi, pyöräillään 19 % kaikista tehdyistä matkoista. Kokkolassa on vahva hyötypyöräilyn kulttuuri ja alle 18-vuotiaat pyöräilevät paljon. Kulkumuotojakauma: koko maa ja Kokkola Millä tavoin tehdään päivittäiset matkat? 60% 51% 43% 0% 21% 17% 8% 15% 15% 12% 7% 2% 5% 3% jalankulku polkupyörä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja joukkoliikenne muu Koko maa Kokkola Kulkumuotojakauma kokkolalaisten ja suomalaisten tekemillä matkoilla. Lähteet: Kokkolan liikennetutkimus sekä valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus www.hlt.fi Tutkimusasetelma on näissä kahdessa tutkimuksessa hieman erilainen.

12 Henkilöautomatkojen osuus kokkolalaisten tekemistä lyhyistä, alle 10 kilometrin matkoista. 100% 15% 15% 11% 14% 10% 57% 61% 74% 71% 35% 0% alle 2 km 2-4 km 4-6 km 6-8 km 8-10 km Henkilöauto, matkustajana Henkilöauto, kuljettajana Pääosa kaupunkilaisten tekemistä matkoista on kaupungin sisäisiä ja lyhyitä. Matkat tehdään pääosin henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana. Henkilöauton kulkutapa-osuus on alle kahden kilometrin mittaisilla matkoilla noin 45 %. 2-4 kilometrin mittaisilla matkoilla henkilöauton kulkutapaosuus nousee jo yli 70 prosenttiin. 4-6 kilometrin mittaisista matkoista 75 % matkustetaan autolla ja 6-10 kilometrin matkoista 85 prosenttia. Yli 10 kilometrin mittaisilla matkoilla joukkoliikenteen osuus alkaa kasvaa. Muuttamalla osa lyhyistä automatkoista pyörämatkoiksi, saavutetaan kaupungissa paljon hyötyjä. Kaikilla alle 10 kilometrin mittaisilla matkoilla pyöräilyn osuutta voidaan lisätä henkilöauton osuuden kustannuksella. Pyöräilykaupunki Kokkola

13 2.3. Pyöräily on myös valtakunnallinen tavoite Päästötavoitteet velvoittavat Liikenne aiheuttaa noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä. Muista päästöistä liikenne aiheuttaa 20 60 prosenttia. Pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne lisää ilman epäpuhtauksia mekaanisesti, kuten katupölyä. Euroopan Unionin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää liikenteen ja muiden ei-päästökauppasektoriin kuuluvien sektoreiden kasvihuonekaasupäästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuodelle 2050 kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on 60 % vuoteen 1990 verrattuna. Pyöräily osaksi liikennejärjestelmää Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon mukaan kävelyä ja pyöräilyä tulee edistää motivoinnilla ja markkinoinnilla sekä infrastruktuurin parantamisella ja investoineilla. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat ovat osa tätä työtä. Liikennepoliittisen selonteon mukaan lapsille, nuorille ja työikäisille työja koulumatkojen kävely ja pyöräily on luonteva tapa lisätä päivittäistä liikkumista. Ikääntyvillä omatoiminen liikkuminen pitää pidempään terveenä ja vähentää laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Kuva: Henri Keski-Sikkilä

14 Liikenneviraston kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelma 1. Tärkeät valinnat (Asenteet ja liikkumistottumukset) - Rutiinien ja tottumusten murtaminen - Palvelut ja teknologia arjen apuna 2. Reitti selvä (Infrastruktuuri ja ympäristö) - Oikeat ratkaisut oikeaan paikkaan - Jalankulku houkuttelevaksi - Pyöräily sujuvaksi laatua parantamalla - Matkaketjut toimiviksi - Kunnossapito kuntoon 3. Kaikki lähellä (Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko) - Jalankulku- ja pyöräilykaupunkia rakentamaan - Palvelut lähelle - Yhteydet ja pysäköinti kaavoihin 4. Järjestelmä toimii (Institutionaalinen ympäristö) - Tarvitaan sitoutumista ja rahoitusta - Liikennesäännöt ja -kulttuuri tukemaan tavoitteita - Ryhdytään toimeen Valtakunnallisena tavoitteena 300 miljoonaa lisämatkaa kävellen ja pyöräillen Liikenne- ja viestintäministeriö on Kävelyn ja pyöräilyn strategiassa asettanut tavoitteeksi lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 prosenttia. Tämä tarkoittaa 300 miljoonaa lisämatkaa Suomessa, jotka on tarkoitus saada lyhyistä henkilöautomatkoista. Kävelyn ja pyöräilyn strategian mukaan näitä kulkumuotoja voidaan edistää erityisesti taajamissa ja kaupunkiseuduilla. Pienemmillä paikkakunnilla matkat ovat lyhyitä ja siten helposti kuljettavissa jalan tai pyörällä. Strategiassa todetaan, että näitä tavoitteita saavutetaan myös tulosohjauksella ja valtion rahoituksella ja nähdään erityisesti kaupunkien ja kuntien kanssa tehtävät yhteistyötoimet tärkeiksi hankkeiksi. Strategiaa täydentää liikenneviraston laatima Kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelma, joka on jaettu neljään kokonaisuuteen, jotka koskevat 1) asenteisiin vaikuttamista, 2) infrastruktuuria, 3) yhdyskuntarakennetta sekä 4) hallinnon rakenteita ja lainsäädäntöä. Pyöräilykaupunki Kokkola

15 2.4. Lisää pyöräilyä ja turvallisuutta Pyöräliikenteen määrän kasvu tukee pyöräliikenteen liikenneturvallisuutta, kunhan pyöräilyn infrastruktuuri ja liikenneverkko ovat kunnossa. Yhdyskuntarakenne sekä autoliikenteen määrä ja nopeus vaikuttavat pyöräilyn turvallisuuteen. Pyöräliikenteen määrää voidaan kasvattaa palveluja parantamalla, markkinoinnilla sekä muiden kulkutapojen hinnoittelulla. Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelman päivityksessä määriteltiin liikenneturvallisuuden painopistealueiksi vuosiksi 2012 2013: Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Oikea nopeustaso ja suojatiekäyttäytyminen Turvavälineiden käytön lisääminen (pyöräilykypärä, heijastin, ajovalo) Liikennevalojen noudattaminen (ei ajeta tai kävellä päin punaisia) Kaupunki- ja kuntapalvelut selvityksen mukaan kokkolalaiset olivat tyytyväisiä kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen, sillä 72 prosenttia vastasi olevansa tyytyväinen. Vertailukunnissa tyytyväisten osuus oli 61 prosenttia. Kokkolassa tapahtui vuonna 2012 loukkaantumiseen johtaneita pyöräilyonnettomuuksia 15 kappaletta ja vuonna 2011 9 kappaletta. On huomattava, että pyöräilijöiden liikenneonnettomuuksista merkittävä osa jää pois liikenneonnettomuustilastoista, sillä pyöräilyonnettomuuksista ei aina ilmoiteta poliisille. Kokkolassa käytetään pyöräilykypärää varsin vähän. Liikenneturvan tutkimusten mukaan vuonna 2011 pyöräilykypärän käyttöprosentti oli Keski-Pohjanmaalla 14 %. Koko maan käyttöaste oli 44 prosenttia. Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelman päivityksen yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella alle puolet kertoo käyttävänsä pyöräillessä kypärää aina tai yleensä. Neljännes kokkolalaisista ei käytä kypärää ollenkaan. Liikenneturvan selvityksessä vuonna 2012 huomattiin, että pyöräilyn väistämissääntöjä ei tunneta kovinkaan hyvin, sillä vastaajista 16 % vastasi oikein viiteen esitettyyn kysymykseen väistämissäännöistä. Tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka sekä pyöräilevät ja autoilevat, tunsivat väistämissäännöt parhaiten. Pyöräilyn väistämissääntöjä on moitittu monimutkaisiksi ja sekaviksi. Valtakunnallisessa toimenpideohjelmassa linjattiin, että pyöräilyn liikennesääntöjen kehittämistarve selvitetään. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin selvittänyt pyöräilyn liikennesääntöjen tilaa muutamissa Euroopan maissa ja on mahdollista, että jatkossa lain säädäntöä muutetaan.

16 Liikenneturvan esitys pyöräilijöiden ja autoilijoiden väistämissäännöistä Pyöräilyn väistämissäännöt suoraan ajava auto ja pyörätien jatkeelle ajava pyöräilijä (pyöräilijä väistää molemmista suunnista tulevaa ajoneuvoa) kärkikolmion takaa ajava auto ja pyörätien jatkeelle ajava pyöräilijä (autoilija väistää aina kärkikolmion takaa tullessaan) kääntyvä auto ja pyörätien jatkeelle ajava pyöräilijä (autoilija väistää aina kääntyessään) liikenneympyrästä poistuva auto ja pyörätien jatkeelle ajava pyöräilijä (autoilija väistää pyöräilijää liikenneympyrästä poistuessaan) ajoradalla ajava pyöräilijä ja auto tasa-arvoisessa liittymässä (vasemmalta tuleva väistää oikealta tulevaa). Pyöräilykaupunki Kokkola

17 3. Pyöräilykaupunki Kokkola 2020 Visio Kokkolan kaupunki tunnetaan pyöräilykaupunkina. Kaupunki hyödyntää pyöräilyä osana vahvuuksiaan ja säästää näin kaupungin kustannuksia pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Kaupungissa tehtyjä päätöksiä arvioidaan sen vaikutuksilla pyöräilyyn. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa 20 % kaikista tehdyistä matkoista. Merkittävimmin pyöräilyn määrä kasvaa työikäisten keskuudessa. Säästetyt terveyskustannukset Maailman terveysjärjestö WHO:n laatima laskentamenetelmän HEAT avulla voidaan arvioida pyöräilyn lisäämisestä yhteiskunnalle saatavat säästöt. Laskentamenetelmä on laadittu isojen väestöryhmiä varten ja se vastaa kysymykseen: Jos x henkilöä pyöräilee y minuuttia useimpina päivinä, mikä on liikunnan aiheuttamasta kuolleisuuden vähenemisestä syntyvien terveyshyötyjen taloudellinen arvo? Laskenta soveltuu työikäisten 20-64 vuotiaiden matkojen pyöräilyn lisääntymiseen. Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen Kokkolassa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä tuo lisääntyneen pyöräilyn terveyshyödyiksi. Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo 1,1 milj. Vuosihyödyn keskiarvo 1,6 milj. Maksimihyöty viimeisenä vuonna 3,0 milj. Hyödyt koko laskenta-ajalta 21,0 milj. Laskennassa pyöräilijämäärän kasvuun kuluva aika on arvioitu olevan 8 vuotta. Laskenta-aika 13 vuotta. Kuolleisuusasteena on käytetty 290/100000 ja asukasmäärä väestöryhmässä on 26279. Kuva: Elina Paavola

18 Tavoitteet ja mittarit Pyöräilykaupunkiohjelman toimenpiteiden vaikutusta voidaan seurata esimerkiksi seuraavien mittareiden avulla: 1. Pyöräily lisääntyy kaupungissa Mittari: Liikennetutkimukset (pyöräilyn osuus tehdyistä matkoista) Tavoite: 20 prosenttia tehdyistä matkoista vuoteen 2020 mennessä 2. Viihtyisämpi kaupunki Mittari: Tyytyväisyyskyselyt Tavoite: 85 % vastanneista antaa arvosanan hyvä kaupungin pyöräilyolosuhteista (nyt Kokkola 79 %, Oulu 80 %, Oulunsalo 82 %) 3. Työnantajat mukaan Mittari: Työmatkapyöräily lisääntyy Kokkolassa Tavoite: Työmatkojen kulkutapaosuus pyöräillen nousee 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (nyt 16%, liikennetutkimus) 4. Pyöräilyn näkyvyyden lisääminen Mittari: Tapahtumiin osallistuvien määrä 5. Turvallinen pyöräily: vastuuta ja valistusta Mittari: Kypärän käyttöaste Pyöräilyonnettomuuksien määrä Tavoite: Loukkaantumiseen johtaneiden pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen (v. 2011 9 kpl ja v. 2012 15 kpl) Vuositavoite alle 5 loukkaantumiseen johtanutta pyöräilyonnettomuutta Pyöräilykypärän käyttöasteen nostaminen 14 prosentista (käyttöaste Keski- Pohjanmaalla vuonna 2011 Liikenneturvan laskentojen mukaan) 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilykaupunki Kokkola

19 3.1. Pyöräily lisääntyy kaupungissa Kaavoituksen ja maankäytön avulla määritellään tulevaisuuden pyöräilymahdollisuudet, sillä kaavoituksella määritellään miten työpaikat, asuminen ja palvelut sijoittuvat. Kaavoituksessa määritellään myös infrastruktuurin tavoitteet. Esimerkiksi pyörätietä ei voida rakentaa, jos sille ei ole kaavoituksessa varattu tilaa. Maankäyttöpolitiikka lukitsee mahdollisuudet vuosikymmeniksi eteenpäin. Kokkolassa pyöräilyverkko yhdistää asuin- ja työpaikka-alueet. Useat reitit kulkevat virkistysalueita pitkin, mikä mahdollistaa turvallisen ja miellyttävän pyöräilyn. Kaavoituksessa tätä tulee tavoitella edelleen ja varata lähivirkistysalueita sekä yhdyskuntarakenteesta irti olevia jalankululle ja pyöräilyllä. Näin jalankulun ja pyöräilyn verkostoa voidaan kehittää kattavaksi erillään autoliikenteestä sekä tonttikatuja hyödyntämällä. Matkapituudet kävelylle ja pyöräilylle suotuisiksi Liikenne kehittyy ympäristön ja turvallisuuden suhteen edullisempaan suuntaan harjoittamalla kaupunkirakennetta eheyttävää maankäyttöpolitiikkaa. Kaavoituksessa tulee tehdä kaikki mahdollinen, että matkapituudet keskustaan, työ- ja opiskelupaikkoihin, lähialueen palveluihin ja liikuntapaikkoihin ovat mahdollisimman lyhyitä. Kävelyn ja pyöräilyn matkapituuksien tulee ensisijassa olla lyhyempiä kuin vastaavien automatkojen. Uudet palvelut ja työpaikat kannattaa sijoittaa keskitetysti kävelyn ja pyöräilyn pääreittien yhteyteen. Näillä keinoilla mahdollistetaan pyöräillen tehtävät työ-, opiskelu- ja asiointimatkat. Kevyen liikenteen verkkoa tulee täydentää entistä jatkuvammaksi ja poistaa toiminnallisia puutteita. Pyöräilyn tulee olla sujuvaa, turvallista ja nopeaa. Nostamalla osa väylistä laatukäytäviksi voidaan saavuttaa toiminnallinen verkko kustannustehokkaasti. Pyörätieverkoston kehittäminen yhtenäinen, sujuva ja turvallinen reitistö Pyörätieverkostoa tulee käsitellä kokonaisuutena ja sen tulee palvella ihmisten tarpeita. Pyörätieverkon

20 tulee palvella liikennetarpeita eri yhteysväleillä. Asuinalueilta tulee olla pääreitit keskustaan sekä kouluihin, työpaikolle ja teollisuusalueella. Selkeimpiä yhteystarpeita ovat säteittäiset reitit asuinalueilta keskustaan ja näiden lisäksi yhteydet esimerkiksi koulu - urheilukenttä - leikkipuisto, teollisuusalue - asuinalue - kauppa. Kaupungin palveluverkon tulisi ohjata pyörätieverkoston tarkastelua siten, että tärkeimmät kohteet ovat saavutettavissa pyöräillen. Laatukäytävät ovat nopeita pääyhteyksiä, joille on määritelty selvät rakentamis-, ylläpito ja varustekriteerit, joita voivat olla esimerkiksi. Pyöräily on selkeästi eroteltu ajoneuvoliikenteestä ja jalankulkijoista. Laatukäytävän kunnossapito tehdään ensimmäisenä, jolloin talvipyöräilijä voi luottaa, että väylä on auki. Yhteysvälit on opastettu selkeästi esimerkiksi kylteillä Keskusta 3 km Kirkonmäki 3 km, Koivuhaka 4 km - Teollisuusalue 4 km. Laatukäytävillä pyöräily on sujuvaa, turvallista ja miellyttävää. Muusta liikenteestä aiheutuvia pysähdyksiä tapahtuu mahdollisimman vähän. Keskusta Keskustan läpi tulee määritellä pääyhteydet, joka palvelevat keskustan liikennettä. Nopeasti toteutettavana keinona voidaan käyttää esimerkiksi pyöräkaistojen merkitsemistä ajoradoille. Maanteiden kevyen liikenteen väylät Ely:n kevytliikenneväylät Verkon täydentäminen: ylikulkusillat, radan alitus Yhteysvälipuutteiden nostaminen esiin investointiohjelmissa. Esimerkiksi radan alitus. Talvikunnossapidon kehittäminen Pyöräteiden talvikunnossapito on Kokkolassa jo ennestään korkeatasoista, sillä liikkeelle kunnnossapidon lumisademäärän liikkelle lähtöraja on 3 cm. Talvikunnossapidon kehittämistä tulee tarkastella tarvelähtöisesti priorisoimalla tärkeimpiä yhteisvälejä, kuten säteittäisiä yhteyksiä keskusta asuntoalueille. Laatukäytäväajattelun tulisi ohjata kunnossapidon priorisointia. Pyörä- ja ajoteitä suunniteltaessa tulee huomioida, että aurattu lumi tarvitsee tilaa. Lumitilojen määrä vaikuttaa olennaisesti kunnossapidon kustannuksiin, joten lumitilojen varaaminen täytyy huomioida. Tiedotus talvikunnossapidon priorisoinnista Pahan lumipyryn sattuessa kunnossapidon laatukokemukseen vaikuttaa tietämys parhaiten kunnossapidetyistä väylistä. Pyöräilijöiden asiakastyytyväisyyttä lisää tieto siitä, että pyöräiltyään lyhyen pätkän huonokuntoista pyörätietä hän saavuttaa varmasti auratun pyörätien. Tieto talvikunnossapidon priorisoinnista alentaa merkittävästi talvipyöräilyn kynnystä. Talvipyöräilyn kynnyksen alentamisen myötä useampi kaupunkilainen ottaa tavakseen pyöräillä myös talvella. Valtakunnallisesti merkittävä yhteys Kälviä-Pietarsaari on jo olemassa. Tavoitteeksi tulee ottaa ELYväylien kunnossapidon parantaminen ja yhteyksien parantaminen esimerkiksi Jyväskylän ja Vaasantien tien varrella. Pyöräilykaupunki Kokkola

Kuva: Henri Keski-Sikkilä TP 1: Pääreitit: Laatukäytäväverkko kattaa kaupungin tärkeimmät yhteisvälit. Kaupungin tärkeimmät pääreitit on tunnistettu laatukäytäviksi. Uudet yhteystarpeet on tunnistettu tavoiteverkossa. Kaavoituksessa varaudutaan uusiin tarpeisiin. Vastuutahot: kaavoitus, liikennesuunnittelu, investointipäätökset TP 2: Kunnossapidon kehittäminen Kunnossapitoa kehitetään liikennetarpeen näkökulmasta. Kaupunkilaisille tiedotetaan pyöräteiden kunnossapitojärjestyksestä. Vastuutahot: talvikunnossapito, yhteistyö Ely-keskuksen kanssa, liikennesuunnittelu, viestintä

22 3.2. Viihtyisämpi kaupunki - Pyörät parkkiin! Pyörä on kaupungissa usein nopein tapa liikkua! Pyörän säilyttämisen määränpäässä oltava helppoa ja sujuvaa. Pyörä vie alle kymmenyksen auton vaatimasta tilasta, mutta tämän tilan varaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mitä aikaisemmin suunnitteluvaiheessa pyörille varataan tila, sen helpompi on toteuttaa sujuvat säilytysmahdollisuudet. Laadukkaan pyöräpysäköinnin vaatimukset: mahdollisimman lähellä määränpäätä pyörän saa lukittua myös rungostaan ratkaisut sopivat kaupunkikuvaan pyörän satula ei kastu sateella pyörä säilyy sulana Pyöräpysäköinnin tarpeet riippuvat myös sen luonteesta. Nopea asiointi esimerkiksi kioskilla ei vaadi niin paljoa kuin esimerkiksi työpäivän yli kestävä pyöräpysäköinti. Kaavoitus ja rakentaminen Kaavoituksessa kiinteistölle voitaisiin antaa helpotusta autopaikkavaatimuksessa, jos kiinteistö on järjestänyt pyöräpysäköinnin riittävän laadukkaasti. Pyörän säilytyksen tulisi olla helppoa ja turvallista ja pyörän käyttöönoton nopeaa. Pyöräpysäköinnin laatuvaatimukset riippuvat sekä vuoden että vuorokauden ajasta, säilytyksen kestosta ja luonteesta. Talvisin pyöräpysäköinnillä on tiukemmat vaatimukset: pyörä olisi hyvä säilyttää vähintään katoksen alla ja mieluiten lämpimässä tai puolilämpimässä tilassa. Nopea asiointi esimerkiksi kioiskilla vaatii pyörän pysäköinnintä vähemmän kuin ei vaadi pyörän säilytys yön yli esimerkiksi rautatieasemalla.

Kuva: Mari Päätalo 23

24 Asemakaavassa voidaan määrätä myös polkupyörien pysäköinnistä. Esimerkiksi merkintä 1 pp/xx m2 osoittaa, kuinka monta kerrosneliömetriä kohti on rakennettava säältä suojattu polkupyörien käyttöä palveleva pyöräpaikka. Uusien rakenenuskohteiden yhteydessä on syytä arvioida, miten näiden rakennuskohteiden vaikuttaa pyöräilyyn kaupungissa. Pyöräilyvaikutusten arviointi PVA on syytä käydä läpi kaikissa rakennushankkeissa olipa kyseessä sitten kaupungin oma, julkinen rakentaminen tai asuintalot. Kaupunki pystyy vaikuttamaan kaikkeen rakentamiseen rakennuslupia myönnettäessä. Myös valmiit julkiset rakennukset kaipaavat pyöräpysäköinnin parantamista. Katuja ja yleisiä alueita rakennettaessa ja perusparannettaessa on syytä huolehtia, että pyöräpysäköinnille varataan sekä tilaa, että tarvittavat kalusteet: katokset ja/tai pyörätelineet. TP 3. Lisää pyörätelineitä katualueelle, puistoihin, kiinteistöjen pihaan Pyörätelineiden lisääminen lisää pyöräilijöiden tunnetta siitä, että heitä arvostetaan ja heille on paikka kaupungissa. Lisäksi pyörätelineet parantavat järjestyksen säilymistä. Vastuutahot: tekninen toimi, tilapalvelut TP 4. Vaatimukset pyöräpysäköinnistä asemakaavaan, rakennusluvan ehtoihin ja rakennusjärjestykseen Kaupunki pystyy vaikuttamaan muiden toimijoiden pyöräpysäköintiin vaatimalla pyöräpysäköinnin järjestämistä lupaehdoissa. Vastuutahot: kaavoitus, rakennusvalvonta, liikennesuunnittelu Pyöräilykaupunki Kokkola

25 3.3. Työnantajat mukaan Suomalaisista merkittävä osa liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että työikäisistä yli kaksi kolmannesta ja eläkeläisistä noin puolet liikkuu riittämättömästi. Työmatkapyöräily on helppo tapa aloittaa liikkuminen ja ennestään liikkumattomalle pienelläkin liikuntamäärän lisäämisellä on selviä terveyttä edistäviä vaikutuksia. Nykykäsityksen mukaan terve yttä ylläpitävä liikunta voidaan kerätä palasissa. Näin ollen päivittäisestä 10 minuutin pyöräilystä kahteen suuntaan tulee merkittävä terveyshyöty. Hyvin voiva ihminen on myös hyvä työntekijä. Sairauspoissaoloista aiheutuu työnantajalle ja yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Työnantajalle sairaustyöpäivä maksaa Valtiovarainministeriön laskelma mukaan 240-380 euroa. Keskimäärin suomalainen käyttää työmatkoihinsa lähes 50 minuuttia päivässä, joten työmatkan pyöräily on tehokasta ajankäyttöä. Työnantaja hyötyy henkilöstönsä liikunnasta, sillä säännöllinen liikunta todistetusti vähentää sairastavuutta. Kuva: Esa Melametsä

26 Työnantaja voi kannustaa työmatkapyöräilyyn monella tavalla Olosuhteet Työpaikkakiinteistössä tulee järjestää pyörien säilytys turvallisesti ja siten, että pyörä on helppo jättää ja ottaa käyttöön. Mukavinta on, jos pyörä on käyttöön ottaessa kuiva ja sula. Usein työmatkapyöräilyn jälkeen on tarpeellista vaihtaa vaatteita ja käydä suihkussa. Vaihtovaateiden säilytys ja kuivausmahdollisuus helpottavat pyöräilyn järjestämistä. Välineet Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen työsuhdepyöriä. Asiointipyörällä tarkoitetaan pyöriä, jotka ovat työntekijöiden käytössä yhteisesti. Asiointipyörällä voidaan hoitaa työasioita tai käydä vaikkapa lounaalla. Työnantaja voi hankkia myös lainattavaksi vaikkapa pyörän peräkärryn, tavarapyörän tai muun pyöräilytarvikkeen, jota työntekijät voivat lainata. Kannustus Usein paras kannustus on muiden esimerkki. Leikkimieliset kilpailut yritysten, osastojen tai työntekijöiden välillä innostavat työmatkapyöräilyyn. Pyöräilykuntien verkosto tarjoaa Kilometrikisaa www.kilometrikisa. fi, joka on useilla työpaikoilla lisännyt pyöräilyä. Työnantaja voi myös lahjoittaa pieniä palkintoja, kuten matkamittareita, kypäriä tai valoja kilometrikisaan osallistuville tai niissä pärjänneille. Pyöräily voidaan ottaa myös virkistyspäivien teemaksi tekemällä yhteinen pyöräretki tai tarjoamalla opastusta. TP 5: Valitaan kaupungin pyöräilymyönteisin työnantaja Vastuutahot: konsernihallinto, liikuntapalvelut TP 6: Kokkolan kaupunki työnantajana kehittää työmatkapyöräilyä Vastuutahot: konsernihallinto, tilapalvelut, kaikki virastot ja liikelaitokset Pyöräilykaupunki Kokkola

27 3.4. Tapahtumia ja kannustusta Kaupungissa on pitkä pyöräilytapahtumien kulttuuri. Kaikille kaupunkilaisille on suunnattu Pyöräile Kokkolassa Cykla i Karleby -tapahtuma, jossa kaupungin alueella on yhteensä kymmenen merkittyä suorituslaatikkoa, joihin kirjaamalla nimensä osallistuu kampanjan päätteeksi palkintojen arvontaan. Mitä useammin kirjoittaa nimensä suoritusvihkoon, sitä paremmat mahdollisuudet on voittaa. Vuoden 2013 pyöräilytapahtumat Kokkolassa: Pyöräilykauden avaus sekä Pyöräile Kokkolassa kampanja Kokkolan pyöräilyviikko Työmatkapyöräilykampanja Pyörällä töihin päivä Vuoden työmatkapyöräilijän julkistaminen Pyörällä kouluun päivä Akkainajot - naisten kuntotapahtuma Kokkola-Pietarsaari-Kokkola III Arvon kuntoajo Päivä Pyörän Päällä Kokkolan liikuntaviikko Pyöräilykauden ja kampanjan päätös

Kuva: Carita Laitala TP 7. Vahvan tapahtumakulttuurin ylläpitäminen, jatkaminen, jalostaminen ja niiden tiedottamisen kehittäminen Vastuutahot: Liikuntapalvelut yhdessä seurojen kanssa, viestintä TP 8. Uusia pyöräilytapahtumia: esim. kulttuuri-, matkailu-, historiateemalla Vastuutahot: Liikunta-, kulttuuripalvelut, matkailu, yhdistykset, viestintä

29 Varsinaisten pyöräilytapahtumien lisäksi voidaan pyöräilyä lisätä tapahtumilla, joissa pyöräily ei ole pääroolissa vaan se tulee ikään kuin lisäpiirteenä. Näin on tehty esimerkiksi Tampereella järjestetyssä teemaraitissa kirjailija Anni Polvan lapsuuden maisemiin Tiina-kirjojen hengessä. Pääkaupunkiseudulla järjestetään Pää pyörälle tapahtumaa, jossa helsinkiläisiin ja espoolaisiin taidemuseoihin on mahdollisuus tutusta pyöräillen. Uudessa tapahtumassa kannattaa hyödyntää Kokkolan erityispiirteitä, kuten esimerkiksi merellisyyttä. Pyöräilyn liittäminen osaksi jo olemassa olevaa tapahtumaa tarjoaisi valmiin yleisön ja tehokkaan liikkeelle lähdön. Tällainen tapahtuma voisi olla esimerkiksi keskiaikainen tapahtuma. 3.5. Turvallinen pyöräily: vastuuta ja valistusta Pyöräilyn turvallisuus paranee pyöräilyä lisäämällä. Pyöräilyn lisääntyessä tarvitaan viestintää ja kampanjointia. Pyöräilyn turvallisuuteen vaikuttavat autoilijoiden tietoisuus pyöräilijöistä sekä muiden tienkäyttäjien käyttäytyminen Suomessa merkittävä osa pyöräilijöiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista sattuu pyörätien ja ajoradan risteyksessä tai ajoradalla liittymässä. Kun autoilija osaa odottaa pyöräilijöiden läsnäoloa ja ennakoida muiden liikkujien liikennekäyttäytymistä, onnettomuusriski pienenee. Tärkeitä ovat sekä autoilijan että pyöräilijän tilannenopeus. Liikennesääntöjen tunteminen erityisesti väistämissääntöjen osalta on tärkeää. Pyöräilijän on tärkeää suojata itseään kypärää käyttämällä sekä edistää turvallisuuttaan näkyvyydestään huolimatta. Kun pyöräilijä käyttää pimeällä valoa ja heijastinta, kasvaa autoilijan tietoisuus pyöräilijöiden läsnäolosta. TP 9. Kampanjat väistämissäännöistä ja pyöräilykypärän käytöstä Vastuutahot: Liikenneturvallisuusryhmä, viestintä TP 10. Pyöräilytyöryhmä viemään eteenpäin toimenpiteitä ja seuraamaan tavoitteiden toteutumista Raportointi kaupunginhallitukselle ja lautakunnille

30 4. Kirjallisuutta Henkilöliikennetutkimus 2010-2011. www.hlt.fi. Liikennevirasto 2012. Ilmastonmuutoksenhillinnän toimenpidekokonaisuudet liikennesektorilla vuoteen 2050. Baseline-kehitys, Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2012 Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia. KAKEPOLI. Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:52. 2011l. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Suomen Kuntoliikuntaliitto. Aikuisliikunta. Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012. FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 12.10.2012 Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012. Kokkolan kaupungin www-sivut. http://www.kokkola.fi Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys 2011. Kokkolan kaupunki. Destia. Kokkolan liikennetutkimus 2012. Matkapäiväkirjatutkimus. Kokkolan kaupunki ja Ely-keskus. Ramboll Oy. Luonnos 27.02.2013. Kokkolan liikuntapalveluiden sivut. www.kokkola.fi/liikunta/pyoraily. 2013. Kokkolan ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010. Tulokset. Suomen Latu. Kuntalaki. 17.3.1995/365. www.finlex.fi Käpy-pilottiselvitys. Kävely ja pyöräily kaavoituksessa tutkimuksen pilotti. Kaanaanmaantien ja Perhojoen väliin jäävä osayleiskaava-alue sekä Kaanaanmaan itäpuolisien pientaloalueen 2. Vaiheen asemakaava. Reijo Vaarala. 7.1.2012. Ramboll Liikennejärjestelmät Oy. Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi. Menetelmät ja käyttäjän opas. Liikenneinfrastruktuurin ja toimenpiteiden taloudellinen arviointi.world Health Organization 2011. Fit for Life Program 2012. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES 2013. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020. Liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjelmia ja strategioita 4/2011. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020. Liikenneviraston suunnitelmia 20/2012. Liikenneturvan tilastot pyöräilykypärän käytöstä. Liikenneturva. Sähköpostikeskustelu Jääskeläinen/Päätalo. 11.6.2013. Liikuntapiirakka. UKK-instituutti. 2009. Miten hallita sairauspoissaoloja? Veli-Matti Lehtonen. Valtiovarainministeriö, henkilöstöosasta. 10.9.2010. Palveluiden toimintalogiikka. Seppo Kässi. 2013 Pyöräilyn liikennesäännöt muutamissa Euroopan maissa. Selvitys nykytilasta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 20/2013 Pyöräilyn lisääntymisen yhteys turvallisuuteen. Terhi Luukkonen ja Kalle Vaismaa. Liikenneturvan selvityksiä 1/2013. Pyöräilyn väistämissääntöjen tuntemus. Salla Koponen. Liikenneturvan tutkimusmonisteita 116/2012. Pyöräilyä lisäämällä euroja kaupungin kukkaroon! WHO:n laskentamenetelmä. Riikka Kallion esitelmä 12.9.2013. WSP Finland. Pyörällä kouluun. http://www.pyorallakouluun.fi/. Pyöräilykuntien verkosto 2013. Pää pyörälle - taidetta fillaroiden. Mediakriittinen laboratorio / Markus Renvall. 2013. http://paapyoralle.fi Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Kulttuuriraitit. http://www.tampere.fi/kulttuuripalvelut/material/raitit/6gblrqepj/tiina.pdf. 2007. Pyöräilykaupunki Kokkola

31