Narratiivinen tutkimus Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Syksy 2011
Kertomus, Tarina narrative=kertomus, kerronnallinen, kertomuksellinen story=tarina kertomus=tarina tarinallinen tutkimus = kerronnallinen tai kertomuksellinen tutkimus narrativity = kertomuksellisuus, kerronallisuus
Narratologia eli strukturaalinen kerronnan teoria kirjallisuustiede, universaalien kertomusrakenteiden löytäminen, kertomuksen kielioppia
Määrittelyä kertomus = kokonaisuus, joka sisältää muutoksen kuvauksen, tapahtumasarjan, joka kerrotaan, muodon taso kerronta = ilmaisun taso, tarinan esittämistä jonkin välineen avulla tarina = kertomuksen sisällöllinen taso, tapahtumarakenne, vastaa kysymykseen mitä on tapahtunut juoni vastaa kysymykseen miksi näin tapahtui, rakentuu merkityssuhteista, jotka yhdistävät tapahtumia toisiinsa
Alku, keskikohta ja loppu Aristoteles: runousoppi millainen kertomus on hyvä tragedia tragedia on ajallinen kokonaisuus, jolla on alku, keskikohta ja loppu, keskeinen elementti on juoni eli mythos Juoni on muutos asiantilasta toiseen ja nivoo yhteen alun, keskikohdan ja lopun
Ricouer: kertomus ja aika Kertomuksen epäjärjestys, diskordanssi Ajan ei-lineaarisuus Kertomisen liike
Juonentaminen emplotting, emplotment (Ricouer) - kutoo yksittäiset tarinat ja kokonaisuuden yhteen - juoni punoo yhteen erilaiset asiat - juonen odottamattomat käänteet ja ristiriitaisuudet
Ricouer: kolmivaiheinen mimesis refiguraatio uudelleenymm ärtäminen, uusi toiminta ja kertomus prefiguraatio toiminnan ja kertomuksen esiymmärrys konfiguraatio juonentaminen, toiminta, kertomus jäsentyy alkuperäisestä ymmärryksestä
Kertomuksen kautta voidaan ymmärtää ja hallita menneisyyttä tarinat rakentavat identiteettiä, kuka minä olen kertomus on tietämisen ja ajattelun muoto (Bruner) ajalliset ja kulttuuriset merkitykset hetki ja ajan monikerroksellisuus
Tarinoiden kautta Arjen käytäntöihin on mahdollista päästä tarinoiden kertomisen, kuvaamisen ja analysoinnin kautta Ihmisen jokapäiväinen arki tuo esille merkittävää tietoa Tarinoiden kertomisen kautta ihmisen elämästä tulee merkityksellinen Muisteleminen luo maailmaan pysyvyyttä, kun kerrotut tarinat jaetaan toisen kanssa
Kieli Kielen avulla on mahdollista saavuttaa ja kuvata tapahtunutta. Kielellinen ilmaisu on aina ymmärtämisen alku. Ilman kieltä ei tapahdu ymmärtämistä. Oma ymmärrys laajenee toisen ymmärtämisen kautta.
Porinatuokio Onko tarinaa, kertomusta olemassa, jos ei ole sanoja? Jos on, niin miten tarina tulee kerrotuksi, jaetuksi toiselle?
Miksi tutkimme tarinoita, miksi kerromme tarinoita Rakennamme omaa olemistamme maailmassa. Kerrottujen ja kuunneltujen tarinoiden avulla omat jäljet asettuvat jonkinlaiseen järjestykseen. Jälkien seuraaminen luo eheyden tilaa.
Subjektiiviset ja kollektiiviset tarinat tarinat ovat osittain aina yhteneväisiä jokaisella on myös oma ainutlaatuinen tarinansa samankaltaisia tunteita päästä osalliseksi jaettuun tarinaan näkemään asioita toisin, tiedostamaan omaa sekä toisten ja yhteiskunnan tapaa toimia
Kertomisen tilanne eleet, ilmeet, äänenpainot, nauru ja tauot > performatiivinen tapahtuma Tarinan kokonaismerkitys muodostuu siis kerrontatilanteessa kertomista ja muistelemista voi sävyttää fantasiointi(salo 2008) tarinan, kertomisen fiktiivisyys: Kun kertoja tuo tunteensa esille äänensävyin ja ilmein, hän koukuttaa kuulijaa kuuntelemaan. (Polkinghorne 1996)
Kerrottu tutkimustarina tarinan kertoja tutkijan analyysi, tulkinta lukija uudelleentulkinta
Monenlaisia tarinoita jäsentynyttä kertomusta katkonaista ja moneen suuntaan liikkuvaa tarinaa yhteneväisiä tarinoita toistavaa kaanonia erot ja yllättävät tarinat odotustarinoita sankaritarinoita tunnustuksellisia tarinoita vastatarinoita jne.
Narratiivisen tutkimuksen eettisyydestä eettisesti haastavaa ja monimutkaista, sillä tutkija ottaa ihmisten tarinat suurennuslasin alle. analysoi ja tulkitsee ihmisten elämää ja siihen liittyviä tapahtumia tutkimustaan varten Analyysi muuttaa kerrottuja tarinoita toisennäköisiksi (Hänninen 2000, Josselson 1996)
Tutkijan positio Tutkijan position reflektointi on epistemologinen ja eettinen kysymys, sillä tutkijan omat näkemykset ovat konkreettinen tutkimusaineistoa muokkaava lähtökohta (Oinas 2004, Ronkainen 2004).
Yhteenveto Miten määrittelet tarinan ja kertomuksen? Mitä narratiivisuus tarkoittaa tutkimuksessasi? Miten aineistosi on narratiivinen? Miksi juuri valitset narratiivisen tutkimusotteen?