Kestävän kehityksen oppimispolut ammatillisissa tutkinnoissa

Kestävän kehityksen oppimispolut ammatillisissa tutkinnoissa Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi seminaari Kuopio 20.9.2012 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One

Kestävä kehitys ammatillisessa opetuksessa Lähtökohtana tutkinnon perusteiden vaatimukset ja työelämän osaamistarpeet Haasteena kestävän kehityksen taitojen avaaminen opetuksen toteutuksen, ammattiosaamisen arvioinnin ja eri ammattialojen painotusten näkökulmista Oppimisympäristöjen kestävän kehityksen käytäntöjen parantaminen Kestävän kehityksen taitojen oppimiseen soveltuvien opetusmenetelmien kehittäminen

Kestävä kehitys uusissa ammatillisissa perustutkintojen perusteissa Kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammatillisen perustutkintojen perusteissa: "Opiskelija tai tutkinnon suorittaja sitoutuu toimimaan ammatissaan kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden puolesta. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävää kehitystä käsitteleviä säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Kestävä kehitys sisältyy myös eri tutkinnon perusteiden osiin alakohtaisten painotusten mukaisesti. Kestävä kehitys arvioidaan osana ammattiosaamisen näyttöjä tai/ja muuta osaamista. Lähde: Opetushallitus

Työprosessin hallinta Alan tuotteiden ja palveluiden elinkaari Materiaalitehokkuus Energiatehokkuus Työturvallisuus Monikulttuurisuus Asiakaspalvelu Kestävä kehitys liiketoiminnassa Kestävä kehitys osana ammatillista osaamista Työn perustana olevan tiedon hallinta Vastuullinen yritystoiminta Ammattialan kekeperiaatteet ja ohjelmat Lainsäädäntö Ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian muutokset Työvälineiden, materiaalien ja menetelmien hallinta Ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja eettiset näkökohdat Vaihtoehtoisten ratkaisujen pohtiminen Kuva: MS Office kuvakirjasto Elinikäisen oppimisen taidot Kestävän kehityksen merkitys Ammattietiikka ja arvot Kestävät toimintatavat Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

Työyhteisötaidot Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Hyvät tavat Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Yhdessä oppimisen ja kehittämisen taidot Muiden arvostamisen taito Monikulttuurisuus- ja kansainvälisyysosaaminen Rohkeus ajatella itse, sanoa ääneen, muuttaa asioita Ristiriitojen käsittelyn ja ratkaisun taidot Yhdenvertaisuuden periaatteen toteuttaminen käytännössä Omasta työkyvystä ja työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen Muutosagentin taidot: mm. ihmistuntemus, strateginen pelisilmä Vaatii laadukkaita opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä

Kestävä kehitys oppilaitoksen toiminnassa Ympäristö/taloudellinen vastuu, esim. hankinnat materiaalien käyttö lajittelu ja kierrätys energia ja vesi kuljetukset ja liikkuminen kiinteistönhoito ja ylläpito Sosiaalinen Tukipalvelut vastuu, esim. turvallisuus hyvinvointi yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy opiskelijahuolto ja oppimisen tuki koulutus, työllistyminen, aluekehitys Johtaminen Opetus kestävän kehityksen ammattiosaaminen Oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri Kulttuurinen vastuu, esim. kulttuuriperinnön säilyttäminen monikulttuurisuus kansainvälisyys Sidosryhmäyhteistyö opetussuunnitelmat menetelmät oppimisympäristöt

Opiskelijan näkökulma Opetus: Kestävän kehityksen ammatillinen osaaminen Oppilaitoksen keke-ohjelma - toimintakulttuuri: Keke-ryhmässä toimiminen, kartoitukset, projektit, viestintä TOP: Työelämän käytännöt, taitojen syventäminen, uuden osaamisen vieminen Kuvat: EGS energiatehokkuushanke

Kestävän kehityksen oppimispolku Mikä, kenelle, miksi, ja miten? KUVAUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPETUKSESTA OPPILAITOKSEN OMAN OPETUSSUUNNITELMAN TASOLLA: mitä opetetaan keke sisällöt ja oppimistavoitteet milloin opetetaan missä tutkinnon osassa/jaksossa opetetaan miten opetetaan menetelmät, oppimisympäristöt, materiaalit LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi KUVAT: Risto Tenhunen www.egs-project.eu

Kestävän kehityksen oppimispolku Mikä, kenelle, miksi, ja miten? Opettajille opetuksen yhteiseen suunnitteluun? Kuvaus opiskelijoille? Kuvaus sidosryhmille?? KUVAT: Risto Tenhunen www.egs-project.eu

Kestävän kehityksen oppimispolku Mikä, kenelle, miksi, ja miten? Luontevasti etenevä jatkumo kestävän kehityksen opetukseen Varmistetaan, että keskeiset asiat tulevat käsiteltyä Ehkäistään päällekkäisyyttä ja turhaa toistoa Varmistetaan, että keke-sisällöt käsitellään luontevassa tutkinnon osassa, kytketään keke myös TOP-jaksoille LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi KUVAT: Risto Tenhunen www.egs-project.eu

Kestävän kehityksen oppimispolku Mikä, kenelle, miksi, ja miten? Varmistetaan monipuolisten opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen käyttö Yhteisen suunnittelun työkalu, esim. osana OPSia Tukee keke-opetuksen arviointia ja kehittämistä -> toimii pohjana opetuksen itsearvioinnille (Oppilaitosten kestävänkehityksen sertifiointi) LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi KUVAT: Risto Tenhunen www.egs-project.eu

Kestävän kehityksen oppimispolku Mikä, kenelle, miksi, ja miten? Lähtökohtana alan/ammatin kestävän kehityksen oppimistavoitteet ja sisällöt > sijoittaminen mielekkäisiin tutkinnon osiin > mitä voidaan opettaa ATTO -aineissa? > opetusmenetelmien ja oppimis- ympäristöjen suunnittelu Suunnittelun voi aloittaa kuvaamalla nykyisen kestävän kehityksen opetuksen oppimispolkuna, jota voi täydentää, tarkentaa ja muokata LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi KUVAT: Risto Tenhunen www.egs-project.eu

Draivin opetuskokonaisuudet Ei vain tekniikkaa, vaan taustoja ja perusteluja Miksi? Pääpaino menetelmien ja toteutuksen kuvaamisessa Osallistavia opetusmenetelmiä, jotka tukevat ajattelun taitojen kehittymistä Alakohtaisia sisältöjä, ei yleistä keke-asiaa Konkretia ja kytkentä jokapäiväiseen työskentelyyn korjaamolla Kytkentä muihin tutkinnon oppimistavoitteisiin LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi

Korjaamon käytännöt kuntoon! Autokorjaamon tarkistuslistat ja hyvät käytännöt Tarkistuslistat korjaamotilojen ja käytäntöjen arviointiin johtaminen asiakaspalvelu jätehuolto materiaalitehokkuus kemikaalien hallinta hankinnat ja varastointi energiansäästö perehdyttäminen ja henkilöstön osaamiskartoitus Lisäksi kuvattu korjaamon hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi

LÄHDE: http://www.sykli.fi/draivi

Savonlinna ammatti ja aikuisopisto Hiusalan kestävän kehityksen oppimispolku, Riitta Summanen Opintokokonaisuudet, laajuudet, punainen teksti/ Kestävän kehityksen sisältö, musta teksti, /Menetelmät sininen teksti/teemapäivät, projektit, vierailut vihreä teksti/ Kehittämiskohteet oranssi teksti vuosi 1.jakso 2.jakso 3.jakso 4. jakso 5.jakso 6.jakso 1. HilePap1 4 ov Turvallisuus, terveys, ergonomia, kestävät ja vastuulliset toimintatavat, Turvallisuusohje, järjestyssäännöt, Pelastautumisharjoitus Tyky-päivä HilePap2 2,5 ov Ergonomia, kestävät ja vastuullinen toiminta tavat ja työmenetelmät (koulu ja yritys) Hyritp1 1 ov Kestävät ja vastuulliset toimintatavat Samissa ja Humaniassa Lajittelupeli (www.hsy,fi) KampEH 1,5 HiLePap2 2,5 ov VäKÄp 1,5 ov Kestävät ja vastuulliset toimintatavat ja työmenetelmät Lajittelu Humania ATTO 6 ov Katso atto oppimispolku Hyritp1 2 ov Lainsäädäntö ja määräykset/ Kuluttajasuojalaki, Tuoteturvallisuuslaki, Työsuojelulaki, Työturvallisuuslaki, Asiakas ohjaus, Eril. asiakkaat Eettiset periaatteet Parturikampaamojen jäteopas, (www.pori.fi) KampEH1 3,5 ov HiLePaTOP 2 ov Erilaisten asiakkaiden kohtaaminen Teemapäivät VäKäp 1 1,5 ov Vapaasti valittavat 5 ov HiLePaTOP 1 OV VäKäpTOP 1 ov Kestävät ja vastuulliset toiminta tavat ja työmenetelmät, koulu ja yritykset/ parturikampaamot Eettiset periaatteet

OPPILAITOSTEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA OPPIMISPOLKU

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi Hallinta ja kehittäminen: OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Kehittämisen työkalu Sertifikaatin myöntämisen perusta Yhteistyötahot: OKM, YM, OAJ, OPH, Suomen ympäristöopisto SYKLI, Eco-One, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, ammattikorkeakoulut ja yliopistot Auditoijaverkosto (65 auditoijaa) Ulkoiset auditoinnit Käytäntöjen levittäminen Sertifioinnin kehittäminen Tukimateriaali Arviointityökalut Esimerkit ja taustat Palvelu www-sivuilla Koulut ja oppilaitokset Opettajien koulutus Keke-ohjelmat Itsearviointi ja auditointi Yli 1000 opettajaa 2002-2010 39 sertifioitua oppilaitosta 4/2012 Kestävä kehitys opetukseen ja toimintakulttuuriin Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen Jatkuva parantaminen

Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli

1. Hoitopalveluiden suunnittelu 2. Materiaalitehokkuus ja päästöjen hallinta 3. Energiatehokkuus KRITEERIT 15 ja 16 Työprosessin, työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta 4. Turvallisuusasioiden hallinta 5. Liiketoiminta ja yrittäjyys Opetuksen kriteerit ja arviointinäkökulmat Sosiaali- ja terveysala 3.Toimiminen erilaisissa oppimisympäristöissä 1. Vastuullisuus ammattialalla 2. Kestävää kehitystä edistävä teknologia KRITEERIT 17 ja 18 Työn perustana olevan tiedon hallinta 3. Ammattialan historia ja toimintaympäristön muutokset 1. Kestävän kehityksen merkitys ja omat vaikuttamisen mahdollisuudet KRITEERIT 19, 20 ja 21 Elinikäisen oppimisen avaintaidot 2. Kestävän kehityksen arvovalinnat ja ammattietiikka 4. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen

1. Hoitopalveluiden suunnittelu Ihmisen elämänkaari ja eri elämänvaiheisiin liittyvät henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tekijät Yhteiskunnan tukiverkosto eri-ikäisten kansalaisten hyvinvointipalveluissa, verkoston hyödyntäminen työtehtävissä Järjestösektorin rooli ja tehtävät eri-ikäisten kansalaisten hyvinvointipalveluiden tuottajana Kestävä kehitys hoitopalveluiden suunnittelussa, esim. - syrjäytymisen ehkäisy ja syrjinnän käsittely - esteettömyys (fyysinen, henkinen ja sosiaalinen) - monikulttuurisuus ja yhdenvertaisuus - asiakkaiden/potilaiden turvallisuudesta huolehtiminen - asiakkaiden/potilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen - yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - terveys-, ravitsemus- ja liikuntakasvatus ja ennaltaehkäisevä hoito - asiakkaan opastaminen kestäviin valintoihin ja toimintatapoihin - erilaisten, eri-ikäisten ja eritaustaisten asiakkaiden tarpeiden huomioiminen ja heidän kanssaan toimiminen KRITEERIT 15 ja 16 Työprosessin, työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta 2. Työprosessin materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuus työn suunnittelussa ja toteutuksessa, esim. - ympäristövastuulliset ja eettiset hankinnat - pakkausjätteen vähentäminen ja palautettavat pakkaukset - sopivat määrät lääkkeitä/tarvikkeita varastossa (hävikin ehkäisy) - aineiden oikea mitoitus ja säästävä käyttö, ruokahävikin minimointi - materiaalien säästävä käyttö, kierrätysmateriaalien hyödyntäminen - koneiden, laitteiden ja tuotteiden korjaus ja kunnostus - kertakäyttöisten tuotteiden käytön minimointi - turhan pakkaamisen minimointi - turhan tulostuksen ja kopioinnin minimointi - virtuaalisuuden hyödyntäminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa Jätteiden lajittelun ja materiaalien/tavaroiden kierrätyksen toteutus työympäristössä, yhteiskunnan kierrätysjärjestelmät 3. Työprosessin energiatehokkuus Energiatehokkuus työn suunnittelussa ja toteutuksessa, esim. - tilojen lämmityksen ja ilmastoinnin säädöt, oikeat työtilojen lämpötilat - sisävalaistuksen ja ilmastoinnin tarve- tai aikaohjaus - energiansäästölamput, energiaa säästävät kylmälaitteet - energiatahokkuus varastoinnissa (mm. oikeat lämpötilat, tilan käyttö, kylmälaitteiden sijoittelu) - vettä säästävät wc-istuimet, hanat ja suihkut - laitteiden säännöllinen huolto ja puhdistus sekä toimintakunnon seuranta - pesukoneet: täydet koneelliset, energiaa ja vettä säästävät ohjelmat - sopivan ja energiatehokkaan koneen tai laitteen valinta eri työtilanteissa - kuljetusten ja logistiikan optimointi ja energiankulutuksen vähentäminen - laitteiden energiatehokas käyttö 4. Työprosessin turvallisuus Riskien tunnistaminen, turvallisuuden huomioiminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa, esim. - turvallisuus/pelastussuunnitelma ja turvallisuusohjeet - työtehtävien ergonomia, fyysinen ja henkinen kuormitus - työpaikan lämpöolot, valaistus ja sisäilma - kynnysten, portaiden ym. vaarapaikkojen turvallisuus ja merkinnät - vaarallisten aineiden ominaisuudet, käyttöturvallisuustiedotteet ja suojavarusteet, kemikaalien ja ongelmajätteiden säilytys ja käsittely - koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö, sähköturvallisuus - omavalvonta ja elintarvikehygienian vaatimusten huomioon ottaminen - henkilökohtainen hygienia, aseptinen työskentely ja tartuntavaaralta suojautuminen - siisteyden ja järjestyksen ylläpito työympäristössä - tietoturvallisuus ja vaitiolovelvollisuus - väkivaltatilanteiden ehkäisy ja niissä toimiminen - asiakkaan ja ohjattavan ryhmän turvallisuudesta huolehtiminen erilaisissa ympäristöissä 5. Liiketoiminta ja yrittäjyys Ekotehokkuuden ja työsuojelun merkitys liiketoiminnan tulokselle Kestävän kehityksen hyödyntäminen alan yritystoiminnassa Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimukset työtehtävissä

Yhteystiedot Koulutus ja tuki Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One Keskustie 6 01900 NURMIJÄRVI risto.tenhunen@eco-one.fi puh. 0400 946612 www.koulumbusfi/eco-one Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Rautatieläisenkatu 6 A 00520 Helsinki erkka.laininen@okka-saatio.com puh. 050 3729 195 www.koulujaymparisto.fi