YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdistäminen vaihtoehtojen tarkastelu



Samankaltaiset tiedostot
MRL:n 9 ja uusi YVA-laki

Ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä

Ympäristöministeriö PL Valtioneuvosto

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 22/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

KIVIRANTA, ASEMAKAAVAMUUTOS

Pello, Asemakaavan muutos kortteli 144 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavoitusmenettely kuntakaavoituksessa

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kirkkotien asemakaavamuutos

IVALON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; PUHAKANMUTKAN TEOLLISUUSALUE

Kaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Luonnos Perustelumuistio

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

YVA-lain muutokset. YVA-laki ja -asetus voimaan Savo Seija

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUS- ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö /503/2002. asemakaavan muutos, alue

Helsingin kaupunki Esityslista 22/ (6) Kaupunginhallitus Kaj/

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro , Kuninkaanmäki (97)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LAATIMINEN ETENEE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO , 24.2.

TÖYSÄ Liite 1

Lausunto. Ympäristöministeriö.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.

Ympäristöministeriö Kirjaamo Viite: Ympäristöministeriön avoin kommentin antomahdollisuus, uutinen

Ympäristövaikutukset-prosessiliite. Ympäristövaikutusten prosessialue ja kuvatut prosessit

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAIKSI (HE 259/2016 vp)

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Sovellettavat lainkohdat Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MRL) 6, 62, 74.

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli ja siihen liittyvä suojaviheralue

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNEEN KUNTA, ISO-ARAJÄRVEN ETELÄRANNAN RANTA- ASEMAKAAVA

SAMMALTIEN ASEMAKAAVA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Vastaanottaja. Luodon kunta. Asiakirja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - käännös. Päivämäärä LUODON KUNTA GAMMELHAGENIN ASEMAKAAVA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUS- ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Päiväys HANKO TJÄRUHOLMEN Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

TOIMINNANOHJAUKSEN TEHTÄVÄNKUVAUS Yleiskaava YLEISKAAVA >>

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

A Asemakaavan muutos. Kurenojantie pää, Villähde. Lahti.fi OAS A (6) D/1080/ /2017. Askonkatu Lahti

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RANTA-ASEMAKAAVA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ JA LAEIKSI ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2

KOLARI ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 57 RAKENNUSPAIKAT 1,2 JA 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevien säädösten uudistamisesta

YVA-lainsäädännön keskeiset muutokset. YVA-lainsäädännön uudistuksen koulutuspäivä Ympäristöministeriö

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaava nro Leppäkorpi 4E asemakaava

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelissa 721

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimisesta ja toimittamisesta

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö

Nahkurintori. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Simojärven kalasataman asemakaava

NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI T 5 JA 6 SEKÄ MY-ALUETTA

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

1 Ympäristöministeriö 25.4.2016 YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdistäminen vaihtoehtojen tarkastelu Ympäristöministeriön asettaman YVA-työryhmän yhtenä tehtävänä on ollut tehdä ehdotus YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdistämisestä. Myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on kirjaus, että hankekaavoitus ja YVA-menettely yhdistetään. Työryhmä on tarkastellut useita vaihtoehtoja ja päätynyt työnsä tässä vaiheessa kahteen vaihtoehtoon. Muistiossa kuvataan molemmat vaihtoehdot, esitetään lainsäädännön muutosehdotukset ja tarkastellaan näiden vaikutuksia. Hallituksen esitysluonnokseen on sisällytetty säädösteknisesti yksinkertaisempi vaihtoehto (A). Vaihtoehdossa A YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen tiedottaminen, palautteen antaminen ja yleisötilaisuudet yhdistettäisiin. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö, kuten tarvittavat selvitykset, koordinoitaisiin. YVA-yhteysviranomaisen ja kaavoitusviranomaisen tehtävät säilyisivät ennallaan. YVA-lakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin (jatkossa MRL) lisättäisiin uusi pykälä yhdistämisestä. Vaihtoehdossa B YVA-menettelystä tiedottaminen, arviointiohjelmasta ja selostuksesta palautteen antaminen sekä yleisötilaisuudet siirrettäisiin tehtäväksi hankekaavoituksen yhteydessä. Kaavoitusviranomainen vastaisi näiden osuuksien toteuttamisesta, mutta YVAn sisällön ohjaus ja laadunvarmistus olisivat YVA-yhteysviranomaisella. Myös tässä vaihtoehdossa ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö koordinoitaisiin. MRL:iin lisättäisiin uusi luku, jossa yhdistämisestä säädettäisiin. YVAlakiin tehtäisiin muutoksia pykäliin, joissa viitataan YVA-menettelyyn ja yhteysviranomaisen rooliin menettelyn vastuuviranomaisena, koska yhteysviranomaisen tehtävät jakautuisivat kahdelle viranomaiselle. Molemmissa vaihtoehdoissa yhdistäminen edellyttää, että alueelle on valmisteltavana samanaikaisesti hankekaava ja hankkeen YVA-menettely. Tällaisessa tilanteessa hankkeella olisi oltava hankkeesta vastaava ja kaava laadittaisiin keskeisiltä osin kyseisen hankkeen toteuttamiseksi. Menettelyt voitaisiin yhdistää, jos yhteysviranomainen, kaavoituksesta vastaava viranomainen ja hankkeesta vastaava taho niin sopivat. Yhdistämisestä voitaisiin sopia esimerkiksi ennakkoneuvottelun yhteydessä. 1. Vaihtoehto A joustava yhdistäminen 1.1. Vaihtoehdon A kuvaus Joustava yhdistäminen -vaihtoehdossa YVA-lain mukainen menettely ja hankekaavoitus säilyisivät omina menettelyinään, mutta tiedottaminen, palautteen antaminen ja yleisötilaisuudet yhdistettäisiin. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö, kuten tarvittavat selvitykset, koordinoitaisiin. Näitä osia on pystytty nykyisinkin yhteensovittamaan, mutta vaihtoehdossa on tarkoitus säätää asiasta ja tehdä siitä tällä tavoin aiempaa helpompaa. Myös velvoittavuutta lisättäisiin. Hankekaavoitus ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely sovitettaisiin yhteen aina, ellei ole perusteltua syytä jättää sovittamatta. Hankkeesta vastaava vastaisi hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisestä ja arvioinnista kuten YVA-menettelyssä yleensäkin. Hankkeen ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset ja arviointi todennäköisesti hyödyttäisivät kaavoitusta ja nämä yhdessä kaavaa varten laadittujen selvitysten kanssa hyödyttäisivät hankkeen suunnittelua. Selvitystyön osalta olisi tarpeen sopia vastuunjaosta aina kussakin tapauksessa erikseen hankkeesta vastaavan ja kaavoittajan kesken. Kaavoitus ja YVA käynnistyisivät ennakkoneuvottelussa yhteysviranomaisen, kaavoitusviranomaisen ja hankkeesta vastaavan kesken, jossa todettaisiin yhteensovittamistarve. Tämän jälkeen hankkeesta vastaava panisi vireille YVA-lain mukaisen YVA-ohjelman ja kaavoitusviranomainen laatisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (jäljempänä OAS). YVA-ohjelma sekä OAS olisivat ne asiakirjat, joissa työnjako kirjataan.

YVA-ohjelmasta ja OASista laadittaisiin yhteinen kuulutus, kun YVA-lain mukainen kuuleminen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen alkavat. Mielipiteen jättäjät voisivat toimittaa yhteen ilmoitettuun paikkaan yhden paperin, jossa olisi hanketta koskeva mielipide ja saatu palaute välitettäisiin yhtäältä yhteysviranomaiselle YVA-menettelyssä huomioon otettavaksi ja toisaalta kaavoitusviranomaiselle kaavoitusmenettelyssä huomioon otettavaksi. Yhteysviranomainen antaisi tämän jälkeen lausuntonsa YVAohjelmasta ja kaavoittaja kehittäisi OASia saadun aineiston pohjalta. Seuraavassa vaiheessa hankkeesta vastaava laatisi YVA-selostuksen ja kunta tekisi MRL:n mukaisesti kaavaluonnoksen, jos se on tarpeen (MRA 30 ), tai siirtyisi suoraan kaavaehdotuksen laatimiseen (MRL 65 ). YVA-selostusvaiheen liittäminen kaavaehdotusvaiheeseen voisi olla perusteltua sellaisissa hankkeissa, jossa ei ole sijaintipaikkavaihtoehtoja. Hankkeesta vastaava voi toimittaa YVA-selostuksen ja sen taustalla olevat inventoinnit, selvitykset ym. aineistot myös kaavoittajan tiedoksi niin, että kaavoittaja voisi hyödyntää tietoja täysimääräisesti omassa valmistelussaan ja sillä tavalla säästää kustannuksia. YVA-selostus ja kaavan valmisteluaineisto kuulutettaisiin yhteisellä kuulutuksella, niillä olisi yhteneväinen kuulutus-ja kuulemisaika, ja järjestettävä yleisötilaisuus olisi yhteinen. Näistä saatu palaute välitettäisiin yhtäältä YVA-menettelyyn ja toisaalta hankekaavoitukseen. YVA-yhteysviranomainen antaisi lausuntonsa YVAselostuksesta ja kunta etenisi kaavaehdotus- ja kaavan hyväksymisvaiheeseen (MRL 65 67 ). Koordinaation ulkopuolelle jäisi edelleen mm. viranomaisten vastaukset mielipiteisiin, eli esimerkiksi YVAyhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta ja se annettaisiin tiedoksi itsenäisesti, eri tavalla ja eri aikana kuin kaavaluonnoksesta tai kaavaehdotuksesta tehtävät kunnan toimenpiteet (josta ei välttämättä tuoteta erillistä vastausasiakirjaa). Koordinoinnista huolimatta kumpikin viranomainen voisi edelleen järjestää hankkeesta itsenäisesti myös erillistä tiedottamista tai tilaisuuksia, esim. kaavoittaja voisi pyytää mielipiteitä myös kaavaa koskevassa tilaisuudessa (MRL 62 ). Yhteinen menettely kaventaisi viranomaisten harkintaoikeutta kuitenkin esimerkiksi siinä mielessä, että ainakin osaksi tiedottaminen ja mielipiteiden kerääminen on hoidettava yhteisesti. Jatkopohdittavaksi jäisikin vielä voisiko hankkeesta vastaavan toiveesta prosessit erottaa matkan varrella. Joissain tapauksissa kaavoitukseen kuluva aika saattaa olla huomattavasti pidempi kuin mitä hankkeesta vastaavalta kuluisi YVA-menettelyn loppuun viemiseen. Hankkeesta vastaava saattaisi haluta edetä hankkeen suunnittelussa ja valmistella lupahakemusasiakirjoja lupamenettelyä varten samalla, kun kunta viimeistelee kaavoituksen. 2

3 1.2 Vaihtoehdon A pykäläluonnokset 1.2.1 YVA-laki 13. Hanketta koskevan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhdistäminen Hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja hankkeen toteuttamiseksi laadittavan kaavan ollessa samanaikaisesti vireillä nämä menettelyt sovitetaan tapauksen mukaan yhteen, ellei ole perusteltua syytä jättää sovittamatta. Yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen sopivat yhteensovittamisesta kuultuaan hankkeesta vastaavaa. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa kuuleminen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja ilmoittaminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestetään yhteisessä menettelyssä. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa kuuleminen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta sekä mielipiteen esittäminen kaavan valmisteluaineistosta 1 tai kaavaehdotuksen 2 asettaminen julkisesti nähtäville järjestetään yhteisessä menettelyssä. 1.2.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus MRL 62 a Hanketta koskevan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhdistäminen Hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja hankkeen toteuttamiseksi laadittavan kaavan ollessa samanaikaisesti vireillä nämä menettelyt sovitetaan tapauksen mukaan yhteen. Yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen sopivat yhteensovittamisesta kuultuaan hankkeesta vastaavaa. Menettelyjen yhteensovittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. MRA 31 a (tai em. lakipykälään, kuten YVAL) Maankäyttö- ja rakennuslain 62 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta kuuleminen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoittaminen järjestetään yhteisessä menettelyssä. MRA 31 b (tai em. lakipykälään, kuten YVAL) Maankäyttö- ja rakennuslain 62 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä kuuleminen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja kaavan valmisteluaineistosta tai kaavaehdotuksesta järjestetään yhteisessä menettelyssä. 1 viitataan MRA 30 mukaiseen kuulemiseen 2 viitataan MRL 65 mukaiseen kuulemiseen

4 2. Vaihtoehto B yhteismenettely 2.1 Vaihtoehdon B kuvaus Yhteismenettelyssä YVA-lain mukainen hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi integroitu kaavamenettelyyn. Yhteismenettely koskisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, eli YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen tekemistä ja viranomaisten roolia siinä menettelyssä. Yhteismenettely ei koskisi muita YVA-laissa säädettyjä menettelyitä. Näitä muita menettelyitä ovat muun muassa arviointimenettelyn päättäminen yksittäistapauksessa (YVAlakiluonnoksen 2 luku), arvioinnin huomioon ottaminen lupamenettelyssä (3 luku) ja valtioiden rajat ylittävät ympäristövaikutukset (5 luku). Yhteismenettelyssäkin noudatetaan YVA-lain säännöksiä, jollei toisin ole säädetty, eli muun muassa YVA-lain määritelmiä ja käsitteitä (1 luku). Yhteismenettelyn suurin ero suhteessa tavanomaiseen erilliseen YVA-menettelyyn olisi menettelyn johtamisessa. Tavanomaisessa YVA-menettelyssä yhteysviranomainen vastaa YVA-menettelyn prosessinjohdosta, eli menettelyn johtamisesta asian vireilletulosta viimeiseen YVA-lausunnon antamiseen saakka. Yhteismenettelyssä menettelyn johtamisesta huolehtisi puolestaan kaavan valmistelusta vastaava viranomainen. Asianosaiset ja muut menettelyyn osallistuvat tahot asioisivat yhteismenettelyssä ensisijaisesti kaavoitusviranomaisen kanssa, yhteysviranomaisen ollessa enemmän taka-alalla. Yhteismenettelyssä yhteysviranomaisen vastuulle jäisi arvioida ympäristövaikutusten arvioinnin aineellista laatua ja riittävyyttä sekä tarvittaessa ohjata hankkeesta vastaava arviointiasiakirjojen sisältöön liittyvissä asioissa. Näihin asioihin se myös ottaisi kantaa lausunnoissaan YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen sisällöstä. Lausunnot yhteysviranomainen antaisi nykyiseen tapaan suoraan hankkeesta vastaavalle. Yhteysviranomaisella olisi lausuntojen antamista varten käytettävissään kaavoituksen osallistumismenettelyistä kertyneet muiden tahojen antamat mielipiteet ja lausunnot. Mielipiteet ja lausunnot koskisivat myös ympäristövaikutusten arviointiaineistoa, koska kuulemismenettelyissä pidettäisiin nähtävillä ja kuultaisiin muun kaavan valmisteluaineiston ohella myös YVA-ohjelma ja lausunto.

5 2.2 Vaihtoehdon B pykäläluonnokset 2.2.1 YVA-laki Jos yhteismenettely otetaan käyttöön, YVA-lain muiden lukujen säännökset on tarkistettava siltä osin kun niissä viitataan YVA-menettelyyn ja yhteysviranomaisen rooliin prosessin vastuuviranomaisena. Tätä tarkistamista ei ole vielä tehty. 2.2.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus Yhteismenettelyn pykäläluonnokset on alla esitetty prosessin kulun mukaisessa järjestyksessä. Käytännössä pykälät voidaan sijoittaa olemassa oleviin säännöksiin joko omana prosessinaan, kuten alla, tai hajautetusti nykyisen sääntelyn lomaan. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi sitä, että kukin säännös sijoitetaan sen maankäyttö- ja rakennuslain tai asetuksen olemassa olevan säännöksen yhteyteen, jossa kyseisen vaiheen perussäännökset ovat. Pykälän a mukainen säännös voidaan sijoittaa joko YVA-lakiin tai MRL:iin tai tarvittaessa molempiin. a Ympäristövaikutusten arviointia ja kaavoitusta koskeva yhteismenettely Tämän lain mukaisen kaavan laatimisesta vastaava viranomainen, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen yhteysviranomainen ja hankkeesta vastaava voivat yhdessä sopia, että ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 3 luvussa tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointi tehdään hankkeen toteuttamiseksi laadittavan kaavan yhteydessä (yhteismenettely). Yhteismenettelyssä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 luvun sijaan tämän luvun säännöksiä, ellei jäljempänä tässä luvussa säädetä toisin. b Ympäristövaikutusten arviointiohjelman toimittaminen viranomaiselle Yhteismenettelyssä hankkeesta vastaavan on toimitettava kaavan laatimisesta vastuussa olevalle viranomaiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 2 :ssä (=määritelmät- ) tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointiohjelma. c Yleisön kuuleminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Yhteismenettelyssä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää ympäristövaikutusten arviointiohjelman, on asetettava nähtäville, jotta osalliset voivat esittää siitä mielipiteensä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevasta tiedottamisesta ja sen nähtäville asettamisesta. d Viranomaisneuvottelun järjestäminen yhteismenettelyssä Mitä MRL 66 2 momentissa säädetään yhteydenpidosta ja neuvotteluvelvollisuudesta kaavaa laadittaessa, koskee aina yhteismenettelyä. Yhteismenettelyssä viranomaisneuvottelu on järjestettävä kaavan valmistelun varhaisessa vaiheessa ja säännöksessä tarkoitettujen viranomaisten lisäksi hankkeesta vastaava on kutsuttava mukaan neuvotteluun.

6 Yhteysviranomaisen on neuvottelun jälkeen annettava hankkeesta vastaavalle lausunto, jossa määritellään niiden tietojen laajuus ja tarkkuus, jotka on sisällytettävä ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Lausunto on toimitettava tiedoksi myös kaavan laatimisesta vastaavalle viranomaiselle ja julkaistava yhteysviranomaisen internetsivuilla. [Lausunto on annettava kuukauden kuluessa neuvottelun pitämisestä]. e Osallistumis- ja arviointiohjelman täydentäminen Kaavan laatimisesta vastaavan viranomaisen on otettava arviointiohjelma, mielipiteet, neuvottelun tulokset sekä yhteysviranomaisen lausunto huomioon kaavan valmistelua koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. f g Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yhteismenettelyssä hankkeesta vastaavan on toimitettava kaavan laatimisesta vastaavalle viranomaiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 2 :ssä tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointiselostus. Siltä osin kuin selostuksen tulokset vastaavat sisällöltään MRL:n 9 :n vaatimuksia kaavan vaikutusten selvittämisestä, selostusta voidaan käyttää mainitun pykälän mukaisena selvityksenä. Arviointiselostuksen nähtäville asettaminen Arviointiselostus on asetettava nähtäville samalla kun kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville osallisten mielipiteiden esittämistä varten MRL 62 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jos arviointiselostusta ei perustellusta syystä voida asettaa nähtäville yhdessä valmisteluaineiston kanssa, se on asetettava nähtäville viimeistään samaan aikaan kun kaavaehdotus asetetaan MRL 65 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Arviointiselostus on pidettävä nähtävillä vähintään 30 päivän ajan. h Viranomaisten lausunnot arviointiselostuksesta Arviointiselostuksesta on pyydettävä erikseen lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toimialaa hanke koskee. Aikaa lausunnon antamiseen on varattava vähintään 30 päivää. i Yhteysviranomaisen päätelmä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista Kaavan valmistelusta vastaavan viranomaisen on toimitettava arviointiselostus ja siitä jätetyt mielipiteet ja lausunnot yhteysviranomaiselle tiedoksi. Tämän on annettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 2 :n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu päätelmän sisältävä lausunto hankkeesta vastaavalle ja toimitettava se myös kaavoituksen valmistelusta vastaavalle viranomaiselle tiedoksi. [Määräaika lausunnon antamiseen on ]. Yhteysviranomaisen on julkaistava arviointiselostus ja sitä koskeva lausunto internetsivuillaan. j Tiedottaminen yhteismenettelyssä Yhteismenettelyssä kaavan vireilletuloa tai valmistelua koskevan ilmoituksen on sisällettävä YVA- lain x :ssä tarkoitetut tiedot ( = YVADn edellyttämä minimisisältö), jos nähtävillä pidettävässä aineistossa on myös ympäristövaikutusten arviointiohjelma tai -selostus.

7 Yhteismenettelyssä kaavoituksen vireilletulosta, tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on tiedotettava myös sähköisesti kunnan internetsivuilla. 3. Vaihtoehtojen vaikutusten tarkastelua Vaikutusten arviointi perustuu työryhmätyössä esitettyihin laadullisiin asiantuntija-arvioihin. Määrällisiä arviointeja ei ole tehty eikä niiden tekeminen todennäköisesti ole mahdollista. Arvioinnin suuntaamisessa on olennaista arvioida YVA-menettelyn osapuolten käytännön toimintatapoja ja niiden oletettuja, ehdotuksista seuraavia muutoksia. Viime vuosina tehdyistä YVA-menettelyistä noin 2/3 on edellyttänyt muutoksen yhdellä tai useammalla kaavatasolla. Tarkastelun perusteella on kuitenkin vaikea arvioida missä määrin hankkeiden edellyttämät kaavamuutokset ovat olleet sen luonteisia, että ehdotetut yhdistämisvaihtoehdot soveltuisivat niihin. Viime vuosina suuri osa hankekaavoitusta edellyttäneistä hankkeista on koskenut tuulivoimaloita. Usein näissä tapauksissa menettelyjä on myös yhdistetty. Mahdollinen yhdistäminen riippuukin hankkeen suunnittelutilanteesta sekä viranomaisten tulkinnoista ja suhtautumisesta. Siksi yhdistämisen merkitystä uudistuksen kokonaisvaikutusten kannalta on hankala arvioida. Myös vaihtoehtojen keskinäiset erot sekä ero nykytilanteeseen riippuvat oleellisesti hallintokäytäntöjen kehittymisestä, mikä tekee etukäteisarvioinnista vaikeaa. Taulukko 2. Yhteenveto YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdistämisvaihtoehtojen keskeisistä vaikutuksista verrattuna nykytilaan. VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSET VEB: Hankekaavoitusvetoin en yhteismenettely Taloudelliset vaikutukset Kustannussäästöt Menettelyjen, (sekä julkinen talous selvitysten ja että yritykset) kuulutusten yhdistäminen vähentää todennäköisesti hiukan kustannuksia. (katsottava tarkemmin kenen kustannuksia) Ajallinen kesto Menettelyjen ennakoitavuus ja joustavuus YVA-menettelyn kesto riippuu kaavoitusmenettelyn kestosta. Yhdistämismenettely on sekä nykytilaan että VEA:han verrattuna jäykkä. Heikommin ennakoitava, koska riippuvainen kaavoituksesta ja kunnan päätöksistä. VEA: [Joustava yhdistäminen] Menettelyjen, selvitysten ja kuulutusten joustava yhdistäminen vähentää todennäköisesti hiukan kustannuksia (katsottava tarkemmin kenen kustannuksia) YVA-menettelyn kesto ei olennaisesti muutu: YVAmenettelyn kesto YVAlain mukainen. Nykytilaan ja VEB:hen verrattuna menettely on joustavampi. EPÄVARMUUDET Menettely monimutkaistuu nykytilanteeseen verrattuna molemmissa vaihtoehdoissa, mikä voi syödä aika- ja kustannussäästöjä. Kustannusten jakautuminen (erityisesti selvityksiä koskien) kaavoituksesta vastaavan ja hankkeesta vastaavan kesken? Aikataulun sitominen kaavoitusmenettelyn kestoon (VEB) voi lisätä hankkeesta vastaavan viivekustannuksia.

8 VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSET VEB: Hankekaavoitusvetoin en yhteismenettely Vaikutukset viranomaisten toimintaan Viranomaisten keskinäiset suhteet Viranomaisten tehtävät ja menettelytavat Kaavoitusviranomaisen aiempaa merkittävämpi rooli. Toimivaltasuhteet muuttuvat nykyistä epäselvemmiksi. Kaavoitusviranomainen koordinoi YVAn: uusi tehtävä ja rooli kunnalle osaamisen ja resurssien riittävyys? OAS-vaiheen kuulemisista ja lausunnoista nykyisen MRL:n mukaisia kuulemisia muodollisempia, kommunikoiminen yhteisviranomaisen suuntaan. Selvitysten nykyistä parempi yhteishyödyntäminen. Voi johtaa lainsoveltamisen ja tulkinnan alueelliseen epäyhtenäisyyteen. VEA: [Joustava yhdistäminen] Eri toimijoiden roolit ja vastuut säilyisivät ennallaan Menettelyn koordinointi viranomaisten yhteistyössä. Selvitysten nykyistä parempi yhteishyödyntäminen EPÄVARMUUDET Menettelyn ohjauksella iso merkitys sujuvuuden kannalta. Opasmateriaalin ja koulutuksen merkityksen korostuminen toimeenpanossa. Ympäristövaikutukset Ei suoria ympäristövaikutuksia. Voi mahdollisesti parantaa hankekaavojen ympäristövaikutusten arviointia. Ei suoria ympäristövaikutuksia. Voi mahdollisesti parantaa hankekaavojen ympäristövaikutusten arviointia. Mahdolliset välilliset ympäristövaikutukset liittyvät YVA-menettelyn laatuun ja vaikuttavuuteen, joiden muutosta on vaikea arvioida. Muut vaikutukset Kansalaisten asema ja toiminta yhteiskunnassa Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat: on helpompi osallistua sekä kaavoitukseen että YVA-menettelyyn yhden menettelyn välityksellä ja vaikuttaa oikeaan aikaan. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat: on helpompi osallistua sekä kaavoitukseen että YVAmenettelyyn yhden menettelyn välityksellä ja vaikuttaa oikeaan aikaan. Kansalaisten tilaisuudet osallistua vähentyvät menettelyjen yhdistämisen myötä. Jos menettelyt yhdistetään, häviääkö YVAn kannalta olennainen vaihtoehtotarkastelu? Kansalaisten luottamus kuntavetoiseen menettelyyn voi heikentyä hankevastaavan vahvan aseman vuoksi.