Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelma 1
SISÄLTÖ 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Rovaniemen steinerkoulu perusopetusta järjestävänä kouluna 4 1.2 Opetussuunnitelma 4 1.3 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen tavoitteet 4 1.4 Rovaniemen steinerkoulun arvopohja 5 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Ikäkausiopetus ja seitsenvuotiskaudet 5 2.2 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen toteuttaminen 6 2.3 Koulutyön jaksottaminen ja rytmittäminen 7 2.31 Oppitunnin rytmittäminen 2.32 Päivittäinen ja viikoittainen työrytmi 2.33 Jakso-opetus 2.34 Kouluvuoden rytmi vuoden juhlat 2.4 Kieliohjelma 9 3. OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 9 3.2 Oppimissuunnitelma 10 3.3 Ohjauksen järjestäminen 10 3.4 Tukiopetus 11 3.5 Oppilashuolto 11 3.6 Kerhotoiminta 12 3.7 Muu yhteistyö 12 4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 4.1 Tukimuodot 13 4.2 Osa-aikainen erityisopetus 13 4.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 13 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 14 4.5 Toisen vieraan kielen opiskelusta vapauttaminen 14 4.6 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 14 5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 5.1 Maahanmuuttajat 14 6. OPPIMISTAVOITTEET 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 15 6.2 Oppimistavoitteet oppiaineittain 17 7. OPPILAAN ARVIOINTI 7.1 Arviointi ja lukuvuositodistukset opintojen aikana 18 7.2 Päättöarviointi ja -todistus 18 7.3 Käyttäytymisen arvioinnin perusteet 19 2
8. OPETUSSUUNNITELMA LUOKITTAIN 1. luokka 20 2. luokka 23 3. luokka 26 4. luokka 30 5. luokka 34 6. luokka 38 7. luokka 44 8. luokka 50 9. luokka 55 LIITTEET Liite1 Ortodoksisen uskonnon opetussuunnitelma Liite 2 Esiopetussuunnitelma Liite 3 Rovaniemen steinerkoulun tuntijako Liite 4 Rovaniemen steinerkoulun päättötodistus Liite 5 Rovaniemen steinerkoulun johtosääntö Liite 6 Rovaniemen steinerkoulun turvallisuusohje Liite 7 Rovaniemen steinerkoulun tietostrategia 3
1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Rovaniemen steinerkoulu perusopetusta järjestävänä kouluna Rovaniemen steinerkoulu on perusopetusta antava, steinerpedagogiikkaa toteuttava koulu. Rovaniemen steinerkoulussa annetaan perusopetusta vuosiluokilla 1 9 ja esiopetusta yhteistyössä steinerpäiväkoti Aurelian kanssa. 1.2 Opetussuunnitelma Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelman lähtökohta on steinerpedagoginen ihmiskuva. Lisäksi se noudattaa perusopetuslaissa mainittuja, opetushallituksen vuonna 2004 vahvistamia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja myötäilee steinerkoulujen kansainvälistä opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma on kuvaus niistä vaatimuksista, jotka johtuvat lapsen kehityksestä. Se kuvaa myös keinoja, joiden avulla koulun on kyettävä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Täten opetussuunnitelman pysyvänä lähtökohtana on antaa opetukselle ja kasvatustyölle oppilaiden kehitystä tukevat yleiset ja ainekohtaiset kasvatustavoitteet sekä metodiset suuntaviivat, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Nämä lähtökohdat ovat yhteiset kaikille steinerkouluille. Niiden sisältö perustuu Rudolf Steinerin virikkeiden pohjalta kehittyneeseen pedagogiikkaan. Opettajilta opetussuunnitelma edellyttää jatkuvaa aktiivista ja omakohtaista pedagogista työskentelyä sekä oman työnsä arviointia. Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelmassa yksittäiset oppiaineet muodostavat kokonaisuuden, joka palvelee eri näkökannoilta opetusta ja kasvatusta. Koulun antamaan yleissivistykseen kuuluu tiedollisten aineiden rinnalla taiteellisten ja käytännöllisten aineiden yhtä tärkeä tehtävä. Oppiaineet palvelevat siten paitsi tiedon välitystä, myös kasvatusvälineinä, jotka puhuttelevat koko ihmistä tasapuolisesti. 1.3 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen tavoitteet Rovaniemen steinerkoulun tavoitteena on kokonaisvaltaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden edellytyksiä persoonallisuuden monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Toiminnallisen kasvatuksen tavoitteet Toiminnallisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan tahtoa ja itseluottamusta kehittää hahmotuskykyä antaa tiedollisia esivalmiuksia kehittää todellisuudentajuista ajattelua luoda perustottumuksia 4
Taiteellisen kasvatuksen tavoitteet Taiteellisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa tunne-elämän kehitystä kehittää tiedollisia valmiuksia kehittää arvostelukykyä ja laadun tajua herkistää aistimuksia ja havainnointikykyä kehittää sosiaalista ja moraalista tuntoa. Tiedollisen kasvatuksen tavoitteet Tiedollisen kasvatuksen tavoitteena on antaa oppilaille riittävä tiedollinen yleissivistys virittää oppilaissa kiinnostusta ja vastuuntuntoa kehittää tiedollista hahmotuskykyä kehittää kausaalista ajattelukykyä ja itsenäistä oivallusta kehittää holistista hahmotuskykyä tukea kullekin ikäkaudelle ominaista tietoisuuden kehitystä. 1.4 Rovaniemen steinerkoulun arvopohja Inhimillisen kasvun lähtökohta on ihminen itse. Inhimillistä kasvua ohjaavat pyrkimyksinä länsimaisen kulttuurin kolme perimmäistä arvoa: totuus, kauneus ja hyvyys. Kasvun päämäärä on toisaalta yksilöllisten piirteiden ja toisaalta ihmiseksi kasvun yleisten lainmukaisuuksien toteutuminen muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Toisin sanoen opettajan ja kasvattajan tehtävänä on vaalia yksittäisen lapsen tervettä kehitystä taata lapsille tilaisuuksia toteuttaa itsessään olevia mahdollisuuksia auttaa lapsia kehittämään taitoja, joita he tarvitsevat yhteiskunnassa. Itsensä hyväksymisen ja kunnioittamisen myötä ihminen oppii kunnioittamaan ja vaalimaan myös ympäristönsä monimuotoisuutta. Ympäröivään maailmaan kuuluvat niin ihmiset, eläimet, kasvit, kuin eloton luontokin. Siihen lukeutuu myös kulttuurinen ja rakennettu ympäristö. Yksilön vapaus kulkee aina käsi kädessä yhteisöllisen vastuun kanssa. Koulukasvatuksen tavoitteita, muotoa ja sisältöä punnittaessa nojaudutaan steinerpedagogiikan kuvaan ihmisestä ja hänen kehityksensä lainalaisuuksista. Tämä ihmiskuva antaa kasvattajalle ja pedagogiikalle kokonaisvaltaisen lähtökohdan, joka yhdistää tavoitteet kasvatustekoihin. 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Ikäkausiopetus ja seitsenvuotiskaudet Steinerkoulun opetussuunnitelmassa menetelmällisenä lähtökohtana on oppimis- ja kasvuvirikkeiden tarjoaminen oppilaan kehitykseen nähden oikeaan aikaan. 5
Opetussuunnitelman sisältö ja oppiaineiden ryhmittely vuosiluokittain pyrkii ottamaan huomioon kehityksen ikäkausittaiset vaiheet ja yksilölliset tarpeet. Ihmisen sisäistä kehitystä voidaan tutkia seitsemän vuoden rytmeissä ja seitsenvuotisrytmin mukaisesti rakentuu myös opetussuunnitelma. Ensimmäisenä seitsenvuotiskautena, syntymästä kouluikään (ikävuodet 0-7), kiinnitetään erityistä huomiota lapsen fyysiseen kehitykseen ja tahdonkasvatukseen. Korkeatasoinen ravinto sekä kaikkinainen lämpö sekä vaatetuksessa että läheisissä aikuisissa kasvattaa lasta myönteisesti. Päivän, viikon ja vuoden rytminen toistuvuus luo lapselle turvallisuutta. Ensimmäisen seitsenvuotiskauden ajan lapsi oppii aikuisia jäljitellen. Alle seitsenvuotiaan lapsen oppimisympäristöjä ovat pääasiassa koti ja päiväkoti. Toisen seitsenvuotiskauden aikana, koulunkäynnin aloittamisesta murrosikään (ikävuodet 7-14), kiinnitetään erityistä huomiota lapsen tunne-elämän kehittymiseen. Opetus on kuvallista ja elämyksellistä. Fyysinen liikkuvuus ja toiminnallisuus opetuksessa tukevat myöhemmin ajattelun liikkuvuutta. Kuvallinen ja elämyksellinen opetustapa liittää tiedollisen opetusaineksen lapsen omiin kokemuksiin ja tukee sosiaalisuutta. Sama luokanopettaja opettaa lasta kahdeksan ensimmäisen kouluvuoden ajan. Luokanopettajan antaman jakso-opetuksen lisäksi opetusta antavat myös aineenopettajat. Kolmantena seitsenvuotiskautena eli murrosiän jälkeen (ikävuodet 14-21) tuetaan nuoren ajattelukykyä aiemman elämyksiin, kuviin ja liikkuvuuteen perustuneen opetuksen pohjalta. Oppilas ohjataan omien kysymysten kautta tiedon lähteille ja itsensä myönteiseen ilmaisemiseen sekä maailmaan liittymiseen. Tässä ikävaiheessa, Rovaniemen steinerkoulussa 9. luokalla, opettajina toimivat pääsääntöisesti opetettavien aineiden asiantuntijat, aineopettajat. Yhdeksännen luokan jälkeen oppilaat hakeutuvat keskiasteen koulutukseen yhteishaun kautta. 2.2 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen toteuttaminen Toiminnallisen kasvatuksen toteuttaminen Toiminnallista kasvatusta ja opetusta toteutetaan taitoaineiden opetuksena, toiminnallisuuden sisällyttämisenä kaikkeen opetukseen sekä erilaisina projekteina (esim. leirit) kaikilla luokka-asteilla. Erilaisia retkiä ja leirikouluja voidaan järjestää luokan kasvatuksellisen ja sosiaalisen tarpeen mukaan. Lisäksi voidaan järjestää erilaisia projektipäiviä. Vuosittain järjestettävistä projekteista, leirikouluista ja kerhotoiminnasta päätetään kunkin lukuvuoden työsuunnitelmassa. Taiteellisen kasvatuksen toteuttaminen Taiteellista kasvatusta toteutetaan koulussa taideaineiden opetuksena, taideaineiden integroimisena päivittäiseen opetukseen myös tiedollisissa oppiaineissa, kuvaopetuksena erityisesti alaluokilla sekä taiteellisina projekteina kaikilla luokka-asteilla. Erillisinä taideaineina koulussa opetetaan musiikkia, kuvataidetta ja eurytmiaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen integroituna opetetaan edellisten lisäksi puhe-, draama- ja sanataidetta sekä valmistetaan ja esitetään näytelmiä. 6
Opettaja voi liittää opetukseen kaikilla luokka-asteilla taiteellisen projektin, kun siihen ilmenee tarvetta esimerkiksi opetuksen elävöittämiseksi tai luokan sosiaalisen tilanteen vuoksi. Projekteja voidaan toteuttaa myös yli oppiaine- ja luokkarajojen. Koulun kuukausijuhlat ja vuodenkiertoon liittyvät juhlat sekä oppilastöiden näyttelyt tarjoavat oppilaille mahdollisuuden tuoda esiin taiteellisen työskentelynsä tuloksia. Oppilaille voidaan järjestää kaikilla luokka-asteilla käyntejä teatterissa, konserteissa tai taidenäyttelyissä. Tiedollisen kasvatuksen toteuttaminen Tiedollista kasvatusta koulussa on lukuaineiden opetus sekä taito- ja taideaineiden tiedollinen opetus. Lukuaineiden tiedollinen opetus tukeutuu kaikilla luokilla toiminnalliseen ja taiteelliseen kasvatukseen. Tiedollisen kasvatuksen tavoitteet ja niiden todentuminen tulevat yksityiskohtaisemmin esiin vuosiluokittain ja ainekohtaisesti määriteltyjen oppimäärien yhteydessä. 2.3 Koulutyön jaksottaminen ja rytmittäminen 2.31 Oppitunnin rytmittäminen Oppiminen tapahtuu aina prosessina. Opetus suunnitellaan siten, että koko ihminen otetaan huomioon oppimisprosessissa. Tällöin kypsymistä tapahtuu sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Erittäin tärkeää on ottaa huomioon unen aikana tapahtuva kypsyminen. Oppimisprosessi ennen murrosikää Oppimisprosessin luonnollinen kulku tapahtuu tunnealueelta tahdon alueelle, edeten lopulta mielikuvan muodostamiseen. Opittava uusi aineisto sisäistetään ensin kuvaopetuksen menetelmin, työstetään toiminnan avulla ja lopuksi aktivoidaan muodostamalla opitusta mielikuva tai käsite. Alaluokilla oppimisprosessi voi jakaantua kolmelle eri päivälle vaiheittain. Kaksi ensimmäistä vaihetta voivat tapahtua myös saman oppitunnin aikana. Kolmas vaihe seuraa kuitenkin aina vasta seuraavana päivänä. Oppitunnin rakenne luokilla 1. 8. 1) Tunnin aloitus, ns. rytminen osa rytmis-liikunnallisia sekä musiikki- ja lausuntaharjoituksia aktivoi oppimisvalmiuksia 2) Kertaus, edellisen oppimisprosessin päättäminen, tiedollinen osa muodostetaan omakohtainen mielikuva tiivistelmä opitusta muokataan vihkoon aktivoi hahmottamista 3) Uuteen aineistoon tutustuminen, taiteellinen osa opettajan luonnehtiva kertomus kuvaopetuksen menetelmin aktivoi tunne-elämää 4) Opetetun syventäminen, toiminnallinen osa käsiteltyä asiaa työstetään toiminnallisen opetuksen menetelmin aktivoi tahtoa 5) Tunnin päättäminen, rauhoittava osa 7
taiteellinen harjoitus tai kertomusaineiston kertomus oppimisprosessit saatetaan lepotilaan, luodaan tila uutta oppimisvalmiutta varten Oppitunnin perusrunko noudattaa keskittymiskyvyn luontaista rytmiä. Tietoisinta tarkkaavaisuutta vaativa vaihe on tunnin alkuosassa. Tunne-elämää puhutteleva osa vapauttaa keskittyneisyydestä. Toiminnallinen vaihe aktivoi. Oppitunnin rytmitys ottaa huomioon myös vastaanottavan ja ulossuuntautuvan toiminnan vuorottelun. Oppilaan voimat saatetaan käyttöön opetusta rytmittämällä, jotteivät oppitunnit merkitsisi voimien patoamista ja välitunnit niiden purkamista. Oppitunnin rakenne on viitteellinen. Sen tunnetta, tahtoa ja ajattelua puhuttelevia vaiheet limittyvät luontevasti toisiinsa. Opettaja muuntaa tunnin perusrakennetta oppilaiden tarpeita ja opetussisältöjä silmällä pitäen. Oppimisprosessi murrosiän jälkeen Oppimisprosessi on murrosiän jälkeen luonteeltaan pääosin tiedollinen ja vetoaa painotetusti ajatteluun. Kuitenkin opetuksen tulee puhutella oppilasta kokonaisvaltaisesti ja ottaa huomioon yön aikana tapahtuva kypsyminen. Oppimisprosessi etenee toiminnallisesta osuudesta tunteen kautta aktiiviseen omakohtaiseen ajatteluun. Oppitunnin rakenne 9. luokalla 1) Kertaus, keskustelu käsitellyistä aiheista aktivoi ajattelua 2) Uuteen aineistoon tutustuminen tai perusilmiöiden tutkiminen kokeellisesti aktivoi tahtoa 3) Luonnehtiva osuus; luonnehtivan yhteenvedon kokoaminen tehdyistä kokeista tai tietoaineiston luonnehdinta puhuttelee tunnetta, tasaannuttaa virinneen aktiviteetin. Oppitunnin perusrakenne sisältää omatoimisuuden ja vastaanottamisen vuorottelun. Esitetty oppitunnin rytmitys on viitteellinen. Opettaja soveltaa sen vaiheita oppilaiden ja opetuksen sisällön vaatimien tarpeiden mukaan. 2.32 Päivittäinen ja viikoittainen työrytmi Tuntisuunnitelmaa laadittaessa otetaan oppituntien sijoittelussa huomioon vuorokauden rytmiin sidoksissa oleva tarkkavaisuuden vaihtelu. Valveisinta tarkkaavaisuutta ja työskentelyä vaativat aineet, kuten pääaineet ja vieraat kielet, sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan aamun ensimmäisiksi tunneiksi. Näitä seuraa taideaineiden opetus. Taitoaineet ja toiminnalliset projektit pyritään sijoittamaan koulupäivän viimeisiksi tunneiksi. Viikoittaisessa työsuunnitelmassa taitoaineet pyritään sijoittamaan eri viikonpäiville, jotta niiden aktivoiva vaikutus ulottuisi mahdollisimman tasaisesti koko viikolle. Eri taitoaineiden tai toiminnallisen opetuksen sijoittaminen peräkkäin ei ole toivottavaa. 8
2.33 Jakso-opetus Lukuaineita opetetaan jaksoina. Jaksojen pituus määräytyy opetettavan aineen kullekin vuosiluokalle sijoittuvista aihekokonaisuuksista. Koulupäivä aloitetaan pääsääntöisesti kahdella peräkkäisellä pääaineen jaksotunnilla. Poikkeukset tuntijärjestelyissä ovat suotavia vasta 6. luokalta lähtien. Myös taide- ja taitoaineita voidaan opettaa jaksoissa yhdistetyin tuntimäärin ns. iltapäiväjaksoina. Jakso-opetuksen etuna on kokonaisvaltaisen oppimisprosessin hyödynnettävyys. Pääaine- ja iltapäiväjaksot vaihtuvat pääsääntöisesti täysin viikoin. Jaksojärjestelyjä suunniteltaessa tulee pyrkiä luonnontieteellis-matemaattisten aineiden ja humanististen aineiden tasapuoliseen vuorotteluun. Samoin otetaan huomioon kunkin oppiaineen merkitys oppilaiden kehitystapahtumassa niiden vuorottelua suunniteltaessa. 2.34 Kouluvuoden rytmi vuoden juhlat Kouluvuoden työtä jäsennetään vuodenaikojan vaihtelua seuraten. Vuoden juhlia vietetään yhteisesti ja/tai luokittain. Juhlien valmistelujen ja vieton tehtävänä on syventää inhimillistä sosiaalista tuntemusta. Koulutyöhön liittyy olennaisena osana oppilaiden ja luokkien kokemus kuulumisesta kouluyhteisöön, joka elää omaa tärkeää elämäänsä jäsentensä aktiviteetin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osoituksena. Koulun juhlat ravitsevat jäseniään aivan erityisellä tavalla antaen voimia muuhun työhön. Tästä syystä vuodenaikajuhlien lisäksi koulussa järjestetään erityisiä kuukausijuhlia, joissa luokat esittävät jaksoilla ja tunneilla oppimiaan asioita. Kasvatuksellisena vaikutuksena on isompien oppilaiden ymmärtämys pienempien oppilaiden laatua kohtaan, ja pienempien oppilaiden ihaileva pyrkimys kasvaa yhtä taitavaksi kuin isoimmat esityksissään ovat. Vanhemmat voivat osallistua juhliin kokemaan kouluyhteisön elämää mahdollisuuksien mukaan. Tuntisuunnitelmista voidaan poiketa juhlien valmistelujen ja vieton vuoksi tilapäisesti. 2.4 Kieliohjelma Rovaniemen steinerkoulun opetuskieli on suomi. Toisen kotimaisen kielen, ruotsin, opetus alkaa 6. luokalla. Ensimmäiseltä luokalta lähtien opiskellaan kahta vierasta kieltä, jotka ovat saksa ja englanti. 3. OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on luoda oppilaan kasvulle ja kehitykselle turvalliset puitteet. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee 9
kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteistyön lähtökohtana on avoimuus ja tilanteisiin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajistoa ja koulun muuta henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus oppilasta ja hänen kotiolojaan koskevissa asioissa. Yksilökohtaisia yhteistyömuotoja henkilökohtaiset keskustelut kotikäynnit reissuvihko puhelinkeskustelut sähköposti ja muut viestit arviointikeskustelut HOJKS-neuvottelut oppilashuolto Luokkakohtaisia yhteistyömuotoja vanhempainillat illanvietot, juhlat, retket, leirikoulut, talkoot Koulukohtaisia yhteistyömuotoja yleiset vanhempainillat vanhempainkoulu viikkotiedote ja tiedotuslehti illanvietot, juhlat, retket, talkoot, myyjäiset Rovaniemen steinerkouluyhdistys ry 3.2 Oppimissuunnitelma Kaikille oppilaille voidaan laatia oppimissuunnitelma. Jos oppilaalla on koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia, voidaan hänelle laatia oppimissuunnitelma opiskelun tueksi. Oppimissuunnitelman laatiminen ei edellytä erityisopetussiirtopäätöstä ja se voidaan laatia lyhyellekin ajalle. Henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, toteutuminen, seuranta ja arviointi. Oppimissuunnitelma voi myös olla esimerkiksi opettajan ja huoltajan välinen suullinen sopimus. 3.3 Ohjauksen järjestäminen Oppilaan ohjaaminen on osa opettajan päivittäistä kasvatustyötä. Mitä nuorempia oppilaat ovat, sitä konkreettisempaa ohjaaminen on. Läpi kouluvuosien on ohjaaminen myös osa oppimisvalmiuksien ja -tekniikoitten luomista sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Luokanopettajan ja luokkayhteisön pysyessä samana suurin tarve ohjaukseen ilmenee perusopetuksen viimeisillä luokka-asteilla jatko-opintojen suunnittelun yhteydessä. Tuolloin ohjaus järjestetään oppilaanohjauksen ja arviointikeskustelujen muodossa. 10
3.4 Tukiopetus Tukiopetusta annetaan niille oppilaille, jotka sairauden tai muun tilapäisen opetuksessa jälkeen jäämisen vuoksi tarvitsevat tukiopetusta. Tukiopetus voi tapahtua yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena ja sitä antavat ensisijaisesti oppilaan luokan- ja aineenopettajat. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetustarpeen arvioi opettaja. 3.5 Oppilashuolto Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltotyössä sekä käsitellään akuutteja tilanteita että ennen kaikkea tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolten tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen yhteistyöryhmä, jossa koordinoidaan, kehitetään ja arvioidaan oppilashuoltotyötä. Rovaniemen steinerkoulun oppilashuoltoryhmään kuuluu kolme opettajakunnan edustajaa, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori sekä mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi. Tarvittaessa vanhemmat, oppilas/oppilaat, luokanopettajat/-valvojat, aineopettajat tai muut kasvatustyötä tekevät kouluyhteisön jäsenet voivat osallistua oppilashuoltotyöhön. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu eri kokoonpanoissa käsiteltävän asian ja tarpeen mukaan. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu laajana kerran kuukaudessa ja suppeampana viikoittain tai tarpeen mukaan. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon toiminta-ajatuksena on edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda perusta terveelle aikuisuudelle yhteistyössä vanhempien, opettajien ja oppilashuoltoon osallistuvien tahojen kanssa. Kouluterveydenhuollon palvelut muodostuvat terveydenhoitajan suorittamista erilaisista terveystarkastuksista, terveyden- ja sairaanhoidosta sekä ryhmätoiminnoista. Oppilas käy terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa ennen kouluuntuloa sekä kolmannella, viidennellä ja seitsemännellä luokalla. 15-vuotiaat käyvät lääkärintarkastuksessa. Terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluvat mm. rokotukset, mielenterveystyö, esim. kasvun seuranta, tapaturmat ja erilaiset toimenpiteet. Terveydenhoitaja on mukana myös ryhmätoiminnoissa kuten oppilashuollossa, valistustyössä ja vanhempainilloissa. Koulukuraattori Koulukuraattori edustaa sosiaalityön asiantuntemusta oppilashuollossa. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella/nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Lapsi/nuori voi saada tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Ratkaisuja ja tukea lapsen/nuoren tilanteeseen haetaan yhdessä huoltajien ja koulun muun henkilöstön kanssa. Koulukuraattori kuuluu koulun oppilashuoltoryhmään ja lapsi/nuori voi ohjautua sitä kautta koulukuraattorille. Yhteyttä koulukuraattoriin voi ottaa myös lapsi/nuori itse tai hänen vanhempansa. 11
Koulupsykologi Koulupsykologi selvittää erityisesti oppilaiden oppimiseen ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Koulupsykologi tekee oppimisvaikeustutkimuksia, joiden avulla yhdessä koulun sekä huoltajien kanssa mietitään tukikeinoja ja kouluratkaisuja. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa oppilaan eteenpäin jatkotutkimuksiin tai muiden palveluiden piiriin. Koulupsykologi on mahdollisimman paljon mukana koulun oppilashuoltoryhmässä psykososiaalisen oppilashuollon asiantuntijana. Kouluruokailu Kouluruokailun tarkoitus on tukea fyysistä oppilashuoltoa. Päivittäinen ruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Rovaniemen steinerkoulun ateriat valmistetaan koulun omassa keittiössä ensiluokkaisista raaka-aineista luomu- ja lähiruokaa painottaen. Tavoitteena on tarjota kouluateria, joka edistää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Se täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua, ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Hyvien ruokailutapojen noudattaminen ja toisten ihmisten huomioiminen ovat itsestään selvä osa ruokailutapahtumaa. 3.6 Kerhotoiminta Iltapäiväkerho Rovaniemen steinerkoulun yhteydessä toimii iltapäiväkerho, joka on osa Rovaniemen kaupungin tukemaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Iltapäiväkerho on tarkoitettu pääasiassa 1.-2. luokkien oppilaille. Iltapäiväkerhotoiminta edistää koululaisten turvallista, valvottua ja tervettä iltapäivän viettoa tutun aikuisen valvonnassa. Kerhossa voi nauttia välipalan, leikkiä, piirtää, pelata, askarrella, lukea, ulkoilla, retkeillä, tehdä läksyjä tai vaikkapa vain levätä. Iltapäiväkerho noudattaa koulun työ- ja loma-aikoja ja on avoinna iltapäivisin klo 12.45-16.30. Muu kerhotoiminta Muuta kerhotoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan tukemaan kodin ja koulun kasvatustyötä. Kerhotoiminnan tarkoitus on tarjota harrastusmahdollisuuksia tutussa ja turvallisessa ympäristössä sekä auttaa oppilasta löytämään omia kiinnostuksenkohteita. Kerhotoiminta voi pitää sisällään liikuntaa, retkeilyä, kotitaloustaitoja, musiikkia, kuvataiteita, ilmaisutaitoa ja kädentaitoja sekä vieraiden kielten opiskelua. 3.7 Muu yhteistyö Rovaniemen steinerkoulu tekee päivittäin yhteistyötä steinerpäiväkoti Aurelian kanssa erityisesti esiopetuksen ja päiväkodin ruokahuollon osalta. Myös muiden kaupungin päiväkotien kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön esikoululaisten siirtyessä koulun oppilaiksi. Tärkeä yhteistyökumppani on Rovaniemen kaupungin koulutoimi. Oppilaan vaihtaessa koulua on yhteistyö sekä lähettävän että vastaanottavan koulun etu. Koulunsa päättävät oppilaat tutustutetaan oppilaanohjauksessa toisen asteen koulutuksen eri oppilaitoksiin. Steinerpedagogiikan seura ry ja Steinerpedagogiset yhteisöt ry ovat koulun valtakunnallisia yhteistyökumppaneita. 12
4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 4.1 Tukimuodot Koulunkäynnissä erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan ja tukitoimet aloittamaan varhain. Yhteistyö huoltajien kanssa on erityisen tärkeää. Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Ensimmäinen tukitoimi on aina tukiopetus. Mikäli yleisopetuksen ohessa annettava tukiopetus ei yksin riitä, ovat mahdollisia tukimuotoja osa-aikainen erityisopetus, opetuksen yksilöllistäminen ja jonkin aineen opiskelusta vapauttaminen. 4.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea yleisopetuksessa opiskelevia oppilaita, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään oppimisen esteiden ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen, oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja korjaamiseen sekä oppimistaitojen lisäämiseen. Luokanopettaja, - valvoja tai aineopettaja seuraa ja arvioi oppilaiden taitoja ja edistymistä. Osa-aikainen erityisopetus noudattaa eri oppiaineissa koulun ainekohtaista opetussuunnitelmaa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Opetus tapahtuu tarpeen mukaan yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Oppilas/oppilaat tulevat osa-aikaiseen erityisopetukseen omasta, opettajakunnan, oppilashuoltoryhmän tai huoltajien toivomuksesta. Osa-aikaista erityisopetusta antava opettaja myös tekee yhteistyötä kyseisten tahojen sekä muiden oppilasta kuntouttavien ja lisäopetusta antavien henkilöiden kanssa. 4.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Mikäli oppilaan opiskelu tukitoimista huolimatta ei muun opetuksen yhteydessä ole mahdollista tai oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, hänen oppimääränsä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Yksilöllistäminen tarkoittaa opetuksen järjestämistä osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Jos oppilaalla ei myöhemmin enää ole tarvetta erityisopetukseen, tehdään päätös siirrosta yleisopetukseen. 13
4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelman laatimiseen osallistuu oppilaan opettajia, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa oppilaan oppimisvalmiuksia ja vahvuuksia sekä erityistarpeita. Siinä myös määritellään opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. 4.5 Toisen vieraan kielen opiskelusta vapauttaminen Jos oppilas ei esimerkiksi kielellisistä vaikeuksista tai koulun vaihdosta johtuen saavuta vieraissa kielissä yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita ja myös yksilöllistetty opiskeleminen on oppilaalle liian vaativaa, hänet voidaan vapauttaa toisen vieraan kielen opiskelusta. Oppilaalle, joka on vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta, järjestetään muuta opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Koulun opettajakunta tekee päätöksen vieraan kielen opiskelusta vapauttamisesta. 4.6 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Jollei opetusta voida oppilaan vaikean vamman tai sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaan, järjestetään opetus toiminta-alueittain perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatulla tavalla. 5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 5.1 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus tapahtuu Rovaniemen steinerkoulussa suomenkielisessä opetusryhmässä. Opetuksessa noudatetaan tätä opetussuunnitelmaa sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmaan kirjattavia tukitoimia voivat olla esimerkiksi tukiopetus, joustava arviointi ja oppimateriaalin kehittäminen. Maahanmuuttajille pyritään järjestämään oman äidinkielen opetusta Rovaniemen kaupungin alueella. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, Rovaniemen steinerkoulun toiminta-ajatukseen ja -tapoihin, opetussuunnitelmaan ja -menetelmiin, arviointiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. 14
Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 6. OPPIMISTAVOITTEET 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Steinerpedagogiikka on luonteeltaan kokonaisvaltainen pedagogiikka, jossa ihminen huomioidaan kokonaisuutena: tahtovana, tuntevana ja ajattelevana olentona. Oppiaineissa pyritään puhuttelemaan tätä ihmisen kokonaisuutta. Aiheita lähestytään eri tieteen- ja taiteenaloja hyväksi käyttäen. Keskeinen väline kokonaisnäkemyksen saavuttamiselle on luokanopettaja, joka seuraa oppilaita 1. luokalta 8. luokalle. Myös jakso-opetus ja koulupäivän rakenne antavat mahdollisuuden esittää oppisisällöt mielekkäänä kokonaisuutena. Ihmisenä kasvaminen Ihmisen fyysinen kasvu on ilmeistä. Hänen henkisen kasvunsa edellytyksenä on opetus, joka tarjoaa mahdollisuuden sisäiseen kasvuun. Kuvaopetuksella ja mielikuviin vetoamalla voidaan luoda käsitteitä, jotka eivät ole kiinteitä, vaan muuntuvat lapsen kasvun myötä. Elävät käsitteet kasvavat kuten käsivarret kasvavat vartalon kasvaessa. Kasvatuksen kysymys on, mitä piileviä mahdollisuuksia yksilössä on ja mitä hänessä voidaan kehittää. Näin kasvava ihminen voi tuoda yhteisöön uudistuvia voimia. Nouseva polvi ei ole nykyisen peilikuva. Eheyttäminen käytännön koulutyössä Steinerpedagogiikassa eheyttäminen on jatkuvasti läsnä luokanopettajan työssä. Hän tuo jaksotunnilla esille oppisisältöjä, joita voi syventää kuvataide-, käsityö- tai vaikkapa musiikintunneilla. Esimerkiksi Pohjoismaiden maantiedossa opetellaan normaalin faktatiedon lisäksi kansallislauluja, maalataan karttoja ja mahdollisesti myös havainnollistetaan maaston korkeuseroja niitä savesta muovaillen. Kahdeksasluokkalainen tutustuu kemian oppitunneilla ruoka-aineiden kemiaan ja tekee kotitaloudessa aiheeseen liittyen ruokaa. Puukäsitöissä tutustutaan erilaisiin puulajeihin, jotka ovat tulleet esille biologian tunneilla. Kolmannen luokan jyvästä leiväksi -jaksolla kylvö, korjuu ja leivän valmistusprosessi yhdistyy suureksi kokonaisuudeksi, joka tuo esille leivän monivaiheisen tien kaupan hyllylle. Jaksolla voidaan käsitellä luontevasti mm. ympäristöä, kestävää kehitystä ja hygieniaa. Näytelmän valmistuksessa harjoitellaan äidinkielentunneilla dialogeja, eleitä ja äänenvärejä, käsityössä tehdään lavasteita sekä puvustetaan, historiassa tutustutaan aikakauden elämään, musiikissa luodaan näytelmään sopivaa äänimaisemaa ja matematiikassa luodaan katsaus koko projektin luokkakassaa kartuttavaan vaikutukseen. Yhteisöllisyys ja kansainvälisyys Koska koulu on oppilaiden vanhempien perustama ja pitkälti myös ylläpitämä, muodostuu koko perheen suhteesta kouluun intensiivinen. Oppilaat ovat mukana niin talkoissa kuin remonteissakin. He oppivat yrittäjyyttä koulun myyjäisissä, joissa itse keräävät rahaa mm. luokkaretkeä varten. Monet projektit, kuten näytelmät ja vaellukset hiovat luokasta toimivan yhteisön. Oppilaat joutuvat jatkuvasti peilaamaan omaa toimintaansa ja sen 15
vaikutuksia osana luokkayhteisöä. Jos kaikki osaavat näytelmän vuorosanat jo ennen varsinaisia harjoituksia, on olennainen osa työstä helpompaa. Koulun omaan keittiöön poimitaan puolukat joka syksy lähimetsästä yhteisvoimin. Keväällä siivotaan piha-alue ympäristöineen. Kesällä maalataan seiniä uuteen uskoon. Tiivis kouluyhteisö muodostaa vankan pohjan kouluelämälle. Myös juhlien merkitys yhteisölle on suuri. Perinteisten joulu- ja kevätjuhlien lisäksi vietetään syksyllä Mikael-juhlaa ja lyhtyjuhlaa, joulukuussa adventtia ja Lucian-päivää, keväällä laskiaista ja pääsiäistä. Lisäksi kuukausittain on pienimuotoinen juhla, jossa oppilaat esittävät toisilleen terveisiä musiikin-, kielten- tai pääaineen tunneilta. Juhlat rytmittävät vuotta ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Steinerkoulu on osa kansainvälistä koululiikettä. Koulun oppilas tapaa samankaltaisen koulukulttuurin kaikissa maailman steinerkouluissa. Koululla vierailee oppilaita ja opettajia ulkomaisista steinerkouluista. Näin oppilaat saavat tuntumaa vieraisiin kulttuureihin. Kahdeksannen luokan ulkomaanmatkalla vieraillaan myös paikallisessa steinerkoulussa. Viestintä ja mediataito Runsas puhuttu kieli, sadut, tarinat, runot ja kertomukset, joita oppilaat ja opettaja kertovat ja kuulevat, luo pohjaa ilmaisu- ja vuorovaikutustaidoille. Ensimmäisestä luokasta lähtien painottuu puhumisen ja etenkin kuuntelun merkitys. Näytelmät ovat monitaiteellisia projekteja, joissa viestinnän taidot korostuvat. Yläluokilla painotetaan kysymisen merkitystä. Tyhmä kysymys on parempi kuin viisas vastaus. Kirjoitettu viesti jää usein etäisemmäksi kuin sanottu. Sen tarkentaminen on myös vaikeampaa. Luotettavuus nousee keskeiselle sijalle sähköisessä viestinnässä. Internetissä olevan tiedon alkuperä on usein vaikeaa löytää. Median ympäröimässä todellisuudessa on tärkeää oppia toimimaan. Sanomalehti on muutakin kuin sarjakuvia, netti ei ole vain meseä varten ja televisiosta tulee muutakin kuin sarjoja. Sanomalehdestä löytyy aina joku tilasto graafisesti esitettynä matematiikan tunnille, teknologiauutinen fysiikantunnille, ravinto-oppia terveystietoon tai kemiaan jne. Passiivinen tiedon vastaanottaminen ei riitä. Kun oppilas kirjoittaa itse uutisen tai jutun, hän näkee paremmin kokonaisuuden. Eri tietolähteiden vertailu on välttämätöntä. Ympäristö, hyvinvointi ja tulevaisuus Aluksi opitaan huolehtimaan omasta lähiympäristöstä. Oma luokka ja naulakko pidetään siistinä ja keväisin siivotaan koko koulun voimalla koulupiha ja lähialueet. Oppilaat taittelevat maitopurkit keräyskuntoon sekä huoltavat ja rakentavat pihan leikkitelineitä. Ensimmäisenluokan oppilaat tekevät metsäretkiä joista luontokokemus laajenee yläluokkien monipäiväisiin vaelluksiin. Yläluokilla oppilaiden tietoisuus ympäristöstä laajenee. Tietoisuus lisää tuskaa. On kuitenkin tärkeätä, että oppilaita kannustetaan toimimaan. Sanonta Think globally, act locally pätee tässäkin. Jos oma aktiivisuus ei pääse toteutumaan, on seurauksena helposti välinpitämättömyys. Voidaan esimerkiksi pitää remonttijakso, jossa yläluokkalaiset kohentavat koulurakennuksen kuntoa tai käydä vanhainkodeissa esittämässä musiikkituntien satoa. Näytelmä voidaan viedä vaikkapa kehitysvammaisten luokse. Koulun lämmin sydän on sen keittiö. Siellä valmistetaan luomu- ja lähiruokaa ekologisesti kestävin periaattein. Oppilaat oppivat tuntemaan koulun pienoisyhteiskuntana, jossa kullakin toimijalla on oma tarpeellinen roolinsa. Nostamalla tuolit pulpetille, helpotetaan 16
siivoojan työtä ja putsaamalla lautaset kunnolla ruokailun päätteeksi tehdään tiskaaminen helpommaksi. Ihminen ja teknologia Teknologia on prosessi, jota ei voi erottaa niistä ihmisistä, jotka aikaansaavat sen. Se ei ole vain tavaroiden tuotantoa, vaan myös mm. poliittisiin, psykologisiin sekä sosiaali- ja ympäristökysymyksiin vaikuttava asia. Historian tunneilla tutustutaan teknologisten keksintöjen merkitykseen sosiaalisessa, taloudellisessa ja kulttuurikehityksessä. Käsityötunnit auttavat ymmärtämään teknologian työtä helpottavan ja nopeuttavan luonteen. Ne antavat myös kokemuksellisen suhteen teknologiaan. Teknologian avulla ihminen muokkaa ympäristöään. Tähän johdattaa jo kolmannen luokan talonrakennus- ja viljasta leiväksi -jakso. Neljänneltä luokalta alkaen maantiedossa tutkitaan ihmisen taloudellista suhdetta paikalliseen ympäristöön luonnonvaroineen ja yhteyksineen maailman eri alueiden välillä. Yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat paikalliseen energiantuotantoon vierailemalla Suosiolan voimalaitoksessa. Tässä yhteydessä tulevat esille erilaiset energiaratkaisut niin yksityisen kuluttajan, Rovaniemen kuin Suomenkin kannalta. Lisäksi pohditaan mm. taloudellista energiankäyttöä ja yhteiskunnan sähköriippuvuutta. Koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteissa heijastuu valtava käytännöllisen ajattelun määrä. Oppilaissa harjaantuvat tarkan havainnoinnin ja ajattelun kyvyt heidän perehtyessään teknologiaan. Myös oppilaiden sosiaalinen tietoisuus teknologian vaikutuksista kasvaa. Koulunsa päättävä oppilas on herännyt logiikkaan ja ajattelun mahdollisuuksiin. Steiner toteaa: Lapsen lähtiessä koulusta hänellä pitäisi olla pohjaa sille, että hän ei enää ole sielunsa joka säikeellä kiinnittynyt omaan ruumiiseensa; ajattelussaan, tunteessaan ja tahdossaan hänen tulee olla itsenäistynyt ruumiistaan. Hän yrittää tasapainoilla älyllisyyden ja intohimojen ja halujen vauhdittaman tahdon välillä. Oppilaiden pitäisi kokea miten tieto tekee kykeneväksi muodostamaan sopivia arvioita maailmasta ja miten arvioiden muodostaminen johtaa uusiin kysymyksiin. Oppilaat pitäisi johdattaa yhdistämään kaikki oppimansa mielekkääksi maailmankuvaksi, jossa ihmisellä eettisenä yksilönä on keskeinen merkitys. 6.2 Oppimistavoitteet oppiaineittain Perusopetuksen ainekohtaiset oppimistavoitteet määritellään tarkoin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Niissä kuvattujen tavoitteiden lisäksi Rovaniemen steinerkoulun oppimistavoitteet ovat yhtenevät muiden steinerkoulujen oppimistavoitteiden kanssa (Steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma, Rawson & Richter 2004). Kuten kohdassa 1.2 kuvataan, muodostavat Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelman yksittäiset oppiaineet kokonaisuuden, joka palvelee eri näkökannoilta opetusta ja kasvatusta. Oppiainekohtaiset oppimistavoitteet palvelevat siten paitsi tiedon välitystä, myös kasvatusvälineinä, jotka puhuttelevat koko ihmistä tasapuolisesti. 17
7. OPPILAAN ARVIOINTI 7.1 Arviointi ja lukuvuositodistukset opintojen aikana Arvioitaessa oppilaan koulunkäyntiä otetaan aina huomioon hänen kehityskautensa mukainen itsetietoisuus. Mitä nuoremmasta oppilaasta on kyse, sitä vähemmän oppiminen on hänelle itselleen tietoinen prosessi. Tällöin oppilaan arviointi on opettajan ja huoltajien välinen asia. Yhdeksännen vuoden taitteen jälkeen oppilas saavuttaa vähitellen valmiudet arvioida omaa työskentelyään ja vastaanottaa arviointia myös ulkopuolelta. Kyky objektiivisempaan itsearviointiin kasvaa murrosikään tultaessa, ja itsearviointi nousee merkittäväksi osaksi oppimisprosessia. Kolmen ensimmäisen kouluvuoden ajan arviointi oppilaan koulumenestyksestä annetaan huoltajille arviointikeskustelujen ja kirjallisten kevätlausuntojen muodossa. Oppilas saa luokanopettajaltaan häntä henkilökohtaisesti koskettavan runon, jonka hän opettelee ulkoa ja esittää myöhemmin koko luokalle. Neljännestä luokasta lähtien oppilas saa kirjallisen kevätlausunnon itselleen. Lausunnossa arvioidaan tietojen ja taitojen saavuttamista, oppilaan työskentelytapoja, sopeutumista luokkayhteisöön, käyttäytymistä (katso kohta 7.3) ja oppimisprosessin etenemistä. Lisäksi kevätlausunnossa kerrotaan, mitkä ovat oppilaan osaamisen vahvat alueet sekä millä alueilla ja miten hänen pitäisi parantaa suorituksiaan. Sanallinen arviointi antaa tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissa ja kannustaa häntä suuntautumaan myönteisellä tavalla tulevaan kouluvuoteen. Kevätlausunnosta ilmenee, onko oppilaan opiskelema oppimäärä suoritettu hyväksytysti vai onko suoritus hylätty. Arviointi on yksilöllistä, kannustavaa, totuudenmukaista, monipuolista ja perustuu oppilaan omaan oppimis- ja kasvamistapahtumaan. Kevätlausuntojen lisäksi arviointia suoritetaan läpi kouluvuoden itsearvioinnin, jaksopalautteiden ja arviointikeskustelujen merkeissä. Oppilas etenee opinnoissaan joko vuosiluokittain tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Oppilas siirtyy vuosiluokalta toiselle opetussuunnitelman perusteissa kuvatulla tavalla. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, jos se on hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaista. Oppilaan huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 7.2 Päättöarviointi ja -todistus Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin valtakunnallisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen kriteerien pohjalta. Arviointi perustuu aina monipuoliseen näyttöön ja hyvän osaamisen kuvauksiin. 9. luokan päättöarvioinnissa otetaan huomioon edellisten vuosien arvioinnit, mutta painotus on 9. luokan suorituksilla. Numeroarviointi liitetään sanalliseen arviointiin 9. luokalla ja numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa. 18
Hyväksyttyjä arvosanoja ovat: 10 erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä Arvosana 4 tarkoittaa, että oppilaan suoritus kyseisessä oppiaineessa on hylätty. Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan lukukauden puolivälissä jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Hyvän osaamisen kuvaus 9. luokalla Oppilas suhtautuu aineeseen ja sen opiskeluun myönteisesti on kykenevä ja taitava oppiaineessa hallitsee oppiaineen kannalta tarvittavat sosiaaliset taidot on halukas oppimaan uutta on aktiivinen tuntityöskentelyssä on tavoitteellinen työskentelyssään pystyy itsenäiseen työskentelyyn ja itsenäiseen tietojen hankintaan noudattaa annettuja ohjeita suorittaa annetut tehtävät määräajassa hallitsee oppiaineen keskeisen sisällön hyvin ymmärtää opetetun aineksen sisällöt monipuolisesti hallitsee oppiaineen käsitteet elävästi osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja tekee kirjalliset työnsä, esim. vihkonsa, huolellisesti ja hyvin pystyy arvioimaan taitojaan ja työskentelyään. 7.3 Käyttäytymisen arvioinnin perusteet Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteellisena lähtökohtana on hyvä käytös. Hyvä käytös edellyttää, että oppilas hoitaa koulutyönsä yleensä hyvin käyttäytyy asiallisesti on kielenkäytöltään asiallinen on rehellinen antaa työrauhan toisille ja huomioi toiset noudattaa koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita huolehtii tehtävistään ja välineistään ei kiusaa tovereitaan eikä käytä väkivaltaa toisia kohtaan. 19
8. OPETUSSUUNNITELMA LUOKITTAIN KOULUTULOKAS Sadun maailma Kun lapsi saavuttaa koulukypsyyden, muuttuu hänen tietoisuutensa. Sisäinen tunneelämä alkaa itsenäistyä ja oppiminen on pääasiassa elämyksellistä. Opetussisällöt muovataan taiteellisiksi kokonaisuuksiksi, jotka puhuttelevat ja ravitsevat oppilaan mielikuvitusta. Alkanut sisäistymisprosessi tapahtuu vaiheittain aina murrosikään saakka. Koulukypsällä lapsella on vielä jäljellä varhaislapsuuteen kuuluvia ominaisuuksia: tarve vireään ulkoiseen toimintaan ja rytmiseen toistoon sekä taipumus jäljittelyyn. Koulutulokkaassa on syntynyt kunnioitus aikuisia kohtaan. Hän suhtautuu opettajaan tunteenomaisesti; ei kuitenkaan enää jäljitellen, vaan turvallisena auktoriteettina. 1. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto Ensimmäisen luokan kertomusaineistoa ovat kansansadut, luonnonkertomukset ja moraalitarinat. Kirjoittaminen ja lukeminen Kirjoittaminen aloitetaan ennen lukemisen opettelua. Isot kirjaimet opitaan äänteiden tunnelman pohjalta, kirjaintarinoiden avulla. Ensin opetellaan vokaalit, sitten konsonantit. Konsonantit opitaan niiden luonnetta vastaavan kuvaelämyksen, vokaalit tunne-elämyksen avulla. Äänne-kirjain-vastaavuutta harjoitellaan runsaasti. Lukemaan opetellaan itsekirjoitetun tekstin pohjalta. Lukemista harjoitellaan yhteen ääneen liukulukuna. Apuna käytetään erilaisia lukuleikkejä. Puhe- ja draamataide Puheharjoituksin harjoitetaan selkeää puhumista. Erityisesti käytetään vuodenkiertoon, kertomusaineistoon sekä päivän ja viikon toimintoihin liittyviä runoja ja loruja. Satujen jälleenkerronnan avulla opitaan kuuntelemista sekä omien mielikuvien muodostamista ja ilmaisua. Tätä tukee myös saduista ja tarinoista piirtäminen. Ulkoa oppiminen ja kertomusten jälleenkerronta vahvistavat muistia. 20