1/51 Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINNASTAAN EDELLISEN LIITTOKOKOUKSEN JÄLKEISELTÄ AJALTA 1.1.-15.10.2010 SEKÄ HALLITUKSEN VASTAUKSET LIITTOKOKOUKSEN 2009 HYVÄKSYMIIN PONSIIN (loppuvuoden 2009 kertomus sisältyy toimintakertomukseen vuodelta 2009) 1. HALLINTO 1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2009 oli 138330. Jäsenmäärät ennen yhdistymisiä: Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) 3218 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) 29555 Joensuun yliopiston ylioppilaskunta (JoYY) 6665 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 11912 Kuopion yliopiston ylioppilaskunta (KYY) 4721 Kuvataideakatemian oppilaskunta (KUVYO) 229 Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 4118 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4470 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 12796 Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta (SAY) 1211 Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY) Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) 1977 Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TOKYO) 1750 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 8703 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) 11935 Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunta (TEYO) 335 Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta (TKY) 10937 Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (TuKY) 2153 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) 13028 Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 3850 Åbo Akademis Studentkår (ÅAS) 4767 Liittokokouksessa 2009 ilmoittivat jatkavansa SYL:n jäseninä Turun yliopiston ylioppilaskunta ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Turun yliopiston ylioppilaskuntana sekä Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta Aalto-yliopiston ylioppilaskuntana. Vuoden alussa Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan ja Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan perustama Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta vastasi liittokokouksen tekemään jäsenyyspäätökseen, ilmoittamalla olevansa SYL:n jäsen. 1.2 Hallitus Vuoden 2009 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Matti Parpala (KY) ja muiksi hallituksen jäseniksi Ville Impiö (OYY), Hannu Jaakkola (KYY), Laura Keski-Hakuni (HYY), Juha Töyrylä (HYY), Anni Vesa (LYY) ja Jukka Vornanen (TYY).
2/51 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 Järjestäytymiskokouksessaan 15.1. hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Laura Keski-Hakunin sekä sopi seuraavasta työnjaosta: Matti Parpala: puheenjohtaja Laura Keski-Hakuni: varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö Ville Impiö: sosiaalipolitiikka, opiskelijan toimeentulo Hannu Jaakkola: työelämäasiat Juha Töyrylä: kansainvälinen koulutuspolitiikka, kaksikielisyys Anni Vesa: opiskelukyky ja opiskelijan hyvinvointi Vornanen: kansallinen koulutuspolitiikka, ympäristö Hallitus jakoi kummiudet seuraavasti: Impiö: OYY, LTKY Jaakkola: ISYY, VYY Keski-Hakuni: HYY, Tamy Töyrylä: TTYY, AYY Vesa: LYY, JYY, SKY, SAY Vornanen: TYY, ÅAS, SHS, KUVYO, TEYO Hallitus kokoontui lukukausien aikana keskimäärin joka toinen viikko. Hallituksen kokousten lisäksi pidettiin viikoittain aamukouluja, joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat ja tarpeen mukaan muita ajankohtaisia asioita. Hallitus on pitänyt 15.10. mennessä 26 kokousta. 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta Pääsihteeri: Tuomas Viskari Koulutuspoliittiset sihteerit: Juhana Harju ja Juuso Leivonen (28.2. asti), Jarmo Kallunki (1.3. alkaen) Sosiaalipoliittiset sihteerit: Johanna Nuorteva (äitiysvapaalla 2.9. alkaen) sijaisena Antti-Jukka Huovila ja Lauri Pakkanen (21.6. asti, alkuvuoden opintovapaalla) sijaisena Timo Lehtinen ja 21.6. alkaen vakinaisena Kansainvälisten asioiden sihteeri: Elena Gorschkow-Salonranta 2.10. asti Tiedottaja: Markku Seppänen Kehitysyhteistyökoordinaattori: Anni Vihriälä Projektisihteeri (Kehitysyhteistyöjuttupankki): Kirsi Koivuporras Suunnittelija (KYKY-projekti): Johanna Kujala Toimistonhoitaja: Seija Pyökeri Häirintäyhdyshenkilöt: Juhana Harju ja Elena Gorschkow-Salonranta 1.4 Tilintarkastajat Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi seuraavat henkilöt: Pekka Räisänen (KHT), varamies Mikael Holmström (KHT) Kasperi Launis, varamies KTM Jukka Havia Valvontatilintarkastajana toimii Pekka Räisänen.
3/51 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 1.5 Työryhmät ja neuvottelukunnat Taloustoimikunta Matti Parpala (puheenjohtaja), Pauli Kivipensas, Mikko Leskelä, Hanna-Mari Manninen, Katja Sauvola ja Tuomas Viskari (sihteeri) Kehitysyhteistyön neuvottelukunta KENKKU lukuvuosi2009 2010 Elina Silkelä (HYY), Terhi Paikkala (HYY), Ilkka Tiensuu (Tamy), Saara Simonen (Tamy), Anni Wallenius (JYY), Johanna Harjunpää (JYY), Laura Mäkelä (TYY) ja Johanna Ursin (TKY) sekä jatkavat jäsenet: Saila Tykkyläinen (TYY), Annica Moore (JYY), Satu Nieminen (Tamy), Minttu Naarminen (TYY), Lauri Lakeasuo (LYY), Tanja Pirhonen (HYY) ja Niina Niemi (KY). Puheenjohtajana toimi Laura Keski-Hakuni (v. 2010) ja sihteerinä Anni Vihriälä. lukuvuosi 2010-2011 Laura Ronkainen (TYY), Anni Mäkelä (Tamy), Minna Ala-Orvola (Tamy), Ilona Kalliola (HYY), Pauliina Paananen (HYY), Minna Syrjä (JYY), Raita Huhta (LYY), Annukka Pesonen (LYY) ja Laura Pitkänen (ISYY) sekä jatkavat jäsenet Saila Tykkyläinen (TYY), Laura Mäkelä (TYY), Satu Nieminen (Tamy), Ilkka Tiensuu (Tamy) ja Terhi Paikkala (HYY) 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 2. SYL:n yleinen toiminta, keskeisimmät tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen 2.1. Yleistä Vuotta 2010 ovat hallinneet hyvin ennalta arvatut teemat: vuoden 2011 eduskuntavaaleihin valmistautuminen, opintotuen kehittämisen johtoryhmän toiminta ja opintotukivaikuttaminen, työurien pidentämiseen ja maksuttomaan koulutukseen liittyvä vaikuttaminen ja keskustelu. Lisäksi järjestöllisistä projekteista viestinnän kehittäminen niin verkossa kuin yleisestikin on näkynyt toiminnassa vuoden aikana. Yhteydenpito ylioppilaskuntien ja SYL:n välillä on ollut ainakin SYL:n näkökulmasta luontevaa ja saatu palaute pääosin positiivista. Kummitoimintaa on pidetty aktiivisesti yllä ja kaikesta toiminnasta on pyritty viestimään mahdollisimman avoimesti. Työtä on ollut tavalliseen tapaan paljon, eikä kaikissa tavoitteissa olla onnistuttu, mutta yleinen meininki niin toimistolla kuin kentälläkin on ollut vastoinkäymisistä huolimatta positiivinen. Poliittisten tavoitteiden osalta parannettavaa tulee jäämään ensi vuodelle vielä merkittävässä määrin, sillä opintotuen osalta kehittämistyöryhmän esitykset jyrättiin budjettiriihessä. Järjestöllistä kehittämistä on tehty paljon ns. päivittäisen toiminnan tasolla, osittain myös viimevuotista järjestöllisen kehittämisen raporttia hyödyntäen. Loppuvuoden aikana tarkoitus on kirjata aiempaa tarkemmin ylös hyviä käytäntöjä seuraavien toimijoiden avuksi. 2.2. SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen SYL on pystynyt edistämään sille asetettuja poliittisia tavoitteita muun muassa seuraavilla tavoilla: - Opintotuen kehittämisryhmän esitys: saatiin aikaan hyväksyttävä kokonaisratkaisu ja torjuttiin negatiivisimmat esitykset. Paketin toteuttaminenhan tunnetusti jäi hallituksen budjettikäsittelyn jälkeen puolitiehen, joten asiaan palataan hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä. - Budjetin osana ateriatukeen saatiin 10 sentin korotus (1,6 milj. euroa), YTHS:n vuokra-avustus täysimääräisenä (0,7 milj. euroa), korkoavustuksen tulorajat nousevat (0,8 milj. euroa) ja tulevaisuudessa harjoittelusta saatava palkka on osa opintotuen normaalia tulonvalvontaa. (jatkossa 3,5 milj. euroa)
4/51 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 - Puolueet ovat antaneet lupaukset maksuttoman koulutuksen puolustamisesta - Työurien alkupää -keskustelussa huomiota on kiinnitetty paljon erityisesti välivuosien vaikutuksiin, ja esimerkiksi opintotuen ja pääsykoejärjestelmän merkityksestä ja parantamismahdollisuuksista on käyty paljon keskustelua ja aloitettu toimenpiteitä - Työurakeskustelussa on viime aikoina käytetty yleisempiäkin puheenvuoroja myös sukupolvinäkökulmasta, mm. pääministeri otti kantaa sukupolvivaikutusten arvioinnin lisäämisestä - Soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädäntöhanke (nk. SORA-paketti) on lieventynyt merkittävästi alkuperäisistä kaavailuista, joskin erityisesti opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta siinä on edelleen parannettavaa - Korkeakoulujen sisäänottojärjestelmän uudistus pitkälti oikeissa lähtökohdissa (kesken) - Yliopistojen palautejärjestelmähanke (nk. YOPALA) myötätuulessa - Kansainvälistymisjakson tuominen korkeakoulututkintoihin näkyy useiden tahojen tavoitteissa - YTHS:n amk-laajennuksen pilotointi myötätuulessa - Opiskelukyky -käsite on saanut enemmän tunnettuutta ja jalansijaa; onnistuttiin saamaan hankkeelle jatko ESR-rahoitettuna (0,5 milj. euroa) - EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilulle saatiin hyvät arviointikriteerit 2.3. OSS-toiminta OSS-toimistolla yhteistyö on toiminut pääosin hyvin. Yhteistyötä tavallisessa edunvalvontatoiminnassa tehdään erityisesti SAMOK:n kanssa aktiivisesti ja samojen vastuualueiden toimijat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Muutamissa työryhmissä SYL:lla ja SAMOK:lla on yhteinen edustaja, ja tältäkin osin aktiivinen koordinaatio on tarpeen. Kuluneena vuonna SAMOK:n kanssa on tehty myös muutamia yhteiskannanottoja, ja samoin kevään mielenosoitus oli yhteinen. Edelleen kehitettävää on mm. aikataulujen ja toimintatapojen yhteensovittamisessa. OLL:n osalta yhteistyö on siinä mielessä haasteellisempaa, että toiveet yhteistoiminnan muodoista eivät aina kohtaa, sillä liikunta on varsin pieni osuus SYL:n toiminnan kokonaislaajuudesta. Vuoden aikana on edelleen edistetty tieto- ja taloushallinnon integraatiota OSS-järjestöjen kesken. Taloushallinto on siirretty kokonaisuudessaan OSS:n hoidettavaksi vuoden 2010 tilinpäätöksien jälkeen. OSS-yhteistoiminnassa kuluneena vuonna on lisäksi kartoitettu mahdollisuuksia järjestää käännös- ja muita viestintäpalveluita osaksi yhteistyössä, ja jatkettu taloushallinnon integraation syventämistä. Ensi vuonna tapahtuva henkilöstömuutos SYL:n hallinnossa siirtää näillä näkymin OSS:n toimitusjohtajan tehtävät SYL:n tulevan hallintopäällikön tai vastaavan toimen sisään. 2.4. Sidosryhmäyhteistyö SYL on tavannut laajasti eri yhteiskunnan toimijoita. Tapaamiset ovat luonnollisesti keskittyneet enimmäkseen poliittisiin puolueisiin ja virkamieskuntaan, mutta myös muita erilaisia sidosryhmiä on tavattu aktiivisesti. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL, ministerit, poliittiset valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt, kansliapäälliköt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM), eduskuntaryhmien puheenjohtajisto, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, puolueiden ja erilaisten työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, Kuntaliitto, työmarkkinakeskusjärjestöt, UNIFI. Samoin alumnikuntaan ja SYL-konserniin (Lyyra, YTHS, yms.) on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Uutena yhteistyökumppanina on toiminut TTL, jonka kanssa järjestettiin marraskuun alussa työseminaari liittyen nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseen. SYL kävi luomassa ja syventämässä suhteita myös Brysselissä, tavaten suurimman osan Suomen mepeistä ja osan myös avustajakunnasta. Totesimme puolin ja toisin, että yhteyttä kannattaa pitää säännöllisin väliajoin.
5/51 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 SYL ei tänä vuonna järjestänyt itse paneelia SuomiAreenassa, mutta puheenjohtaja oli vetämässä STTK:n paneelia liittyen sukupolvien väliseen tulonjakoon. Mukana SuomiAreenassa oli muutamia hallituksen puheenjohtajia ja aktiiveja eri ylioppilaskunnista ja SYL:sta, ja y-liiketoimijoiden näkymisestä tapahtumassa saatiin paljon positiivista palautetta. Vuoden alussa kartoitettiin mahdollisuutta ottaa SYL:n käyttöön jonkinlainen nykyistä tehokkaampi kontaktinhallintajärjestelmä. Selvitystä asiasta ei kuitenkaan saatu vietyä täysipainoisesti loppuun asti, ja pidemmälle kevättä mentäessä projektin jatkamista ei nähty järkeväksi. Vuoden alusta olisi jälleen mahdollista kartoittaa, olisiko SYL:n tarpeisiin löydettävissä jonkinlainen järjestelmä, joka voisi tukea tiedonsiirtoa ja tapaamisten hallintaa. 2.5. SYL mediassa SYL vastaa varsin usein toimittajien kyselyihin, kun uutisissa on korkeakouluopiskelijoita koskettavia teemoja. Tämä vuosi ei siinä tehnyt poikkeusta edellisistä. Yleisesti ottaen voi todeta, että mm. YLE uutisoi erittäin aktiivisesti opiskelijoihin liittyviä kysymyksiä, sen sijaan esimerkiksi MTV3 ja Nelonen eivät ole niin aktiivisia. Painetuista medioista suhteessa näkyvyyteen Helsingin Sanomat on perustoiminnassa hankala saavutettava, vaikka sinnekin on hyvät mahdollisuudet saada läpi hyvin suunnitellut ulostulot. SYL:n toimijoita lähestyttäessä suhtautuminen on pääosin varsin positiivista. Valtaosa SYL:a koskevista mediaosumista on ollut lyhyitä tai lyhyehköjä uutisjuttuja. Toimintasektoreistamme eniten esillä on ollut koulutuspolitiikka ja toiseksi eniten sosiaalipolitiikka. Aiempiin vuosiin verrattuna SYL:n toimistolaiset ovat näkyneet poikkeuksellisin tiiviisti televisiossa, kun peräti kaksi sylliläistä on kuulunut YLE:n Aamu-TV:n vakiokastiin; kv-sihteeri Gorschkow- Salonranta Jälkipörssissä ja Parpala Jälkiviisaissa kesästä asti. 2.6. Hallitusohjelmavaikuttaminen Vuoden 2009 liittokokous päätti SYL:n toimintasuunnitelman pääprojektiksi vuodelle 2010 eduskuntavaalitavoitteiden määrittelyn ja vaikuttamisen puolueiden sekä muiden sidosryhmien tavoitteisiin. Vuoden 2010 aikana tehdään merkittävä määrä valmistelevaa työtä vaaleihin ja mahdollisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin valmistauduttaessa. Hallitusohjelma on viime hallituskausien aikana ollut erittäin merkittävä koko hallituskauden toimintaa ohjaava dokumentti, ja siksikin siihen vaikuttaminen on oleellista. Liittokokous linjasi tavoitteiksi, että maksuton koulutus on turvattava, opintotuki saatava riittäväksi, ja että työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijahyvinvointia. Helmikuun alussa järjestetyssä SYL:n avausseminaarissa kerättiin teemoja ja ideoita hallitusohjelmatavoitteiksi. Seminaariin osallistujat jaettiin linjapaperin pääotsakkeiden mukaisiin työryhmiin, joiden vetäjinä toimi SYL:n hallituksen jäseniä ja sihteeristöä. Ideat kerättiin ylös ja niiden pohjalta SYL:n hallitus linjasi viisi kärkitavoitetta kevään vaikuttamistyöhön. Tavoitteita olivat: - Suomi ottaa laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen vetonaulaksi yhteiskunnan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksut poistetaan. Panostetaan yhteiskuntaan ja henkiseen ympäristöön niin, että koulutuksen saaneet kokevat Suomeen jäämisen mahdollisimman houkuttelevana. - Korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan kansainvälistyminen jatkuu voimakkaasti. Kaikille korkeakouluopiskelijoille pitää saada kansainvälistymisjakso joko ulkomailla tai Suomessa. Maahanmuuttajien kotoutumiseen panostetaan entistä voimakkaammin. - Toisen asteen ja korkeakoulutuksen välivuodet vähintään puolitetaan, ja että opiskeluaikoja lyhennetään korkeakoulutuksen joustoja ja laatua parantamalla. Jokainen opiskelija kokee
6/51 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 kuuluvansa yliopistoyhteisöön, jokainen huomioidaan yksilönä ja jokainen saa tukea opintojen etenemiseen. - Opiskelijoiden toimeentuloasioissa tehdään päätökset opintotukiryhmän joulukuussa esittämän raportin mukaisesti. - Vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan työnantajien kesken ja perhevapaamalli uudistetaan ns. 6+6+6 malliin. Kevään vaikuttamistyön tavoitteena oli saada läpi SYL:n kantoja puoluekokouksissa käsiteltäviin poliittisiin ohjelmiin. Tapasimme kierroksella merkittävän määrän keskeisiä vaikuttajia ja yhteistyötahoja. Vastuu tapaamisista oli jaettu pitkälti vastuupuolueiden mukaan. Kohderyhmänä oli vaaliohjelmien kannalta keskeisten henkilöiden tapaaminen. Saimme tavoitteista pääosin hyvää palautetta ja vaikuttamistyö vaaliohjelmien sisältöön ja puoluekokouksissa käytävään keskusteluun onnistui hyvin. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL, ministerit, poliittiset valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt, kansliapäälliköt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM), eduskuntaryhmien puheenjohtajisto, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, puolueiden ja erilaisten työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, Kuntaliitto ja työmarkkinakeskusjärjestöt. Maksuton koulutus nousi keväällä julkiseen keskusteluun. SYL haastoi puolueiden puheenjohtajia esittämään selkeän kantansa maksuttomaan koulutukseen huhtikuussa järjestetyssä mielenosoituksessa. Kyllä maksuttomalle koulutukselle mielenosoitus keräsi paikalle parisen tuhatta opiskelijaa ympäri Suomen. Eduskuntatalon portailla kantansa asiaan ilmaisivat Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, Keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala, Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner, Vihreiden puheenjohtaja ja työministeri Anni Sinnemäki, Sosialidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen, Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja opetusministeri Henna Virkkunen ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos. Opintotukivaikuttamista tapahtui alkuvuodesta lähinnä ministeri Stefan Wallinin erityisavustaja Marcus Rantalan alaisessa opintotuen rakenteellista uudistusta pohtineessa työryhmässä. SYL:n edustajana työryhmässä oli sosiaalipoliittinen sihteeri Johanna Nuorteva. Työryhmä perustettiin Vanhasen toisen hallituksen puolivälikatsauksen yhteydessä, tavoitteena täyspäiväiseen opiskelun edellytysten edistäminen. Työryhmä julkaisi ensimmäiset esityksensä joulukuussa 2009, sekä toisen ja lopullisen esityksensä elokuussa budjettiriihen alla. Esityksessä oli mukana SYL:lle tärkeät opintotuen sitominen indeksiin ja huoltajakorotus. SYL valitsi strategiakseen pitää opintotukityöryhmän kokonaisesitystä vahvasti esillä. SYL tapasi elokuun aikana kaikki oleellisimmat tahot, mm. keskeisiä ministereitä ja näiden esikuntia, tavoitteenaan saada kokonaispaketin osana opintototuen indeksiin sitominen mukaan seuraavan vuoden talousarvioon. Tavoite sai huomattavan määrän positiivista palautetta ja poliittista tukea, mutta positiiviset ratkaisut jäivät tällä erää tekemättä. Jälkeenpäin on käyty keskustelua siitä, olisiko SYL:n tullut valita eri strategia ja kenties pyrkiä enemmänkin luomaan julkista painetta tavoitteiden läpi saamiseksi. Keskeinen kysymys on, olisiko erilainen toimintatapa kuitenkaan vaikuttanut lopputulokseen tästä voi toki spekuloida. Tiedossa on, että asiasta vastaava ministeri on puolustanut asiaa vahvasti julkisuudessa asti, joten asia epäilemättä käsiteltiin myös budjettiriihessä huolellisesti. Varmasti jatkossa on kuitenkin arvioitava vakavasti sitä, missä määrin vastaaville työryhmämietinnöille annetaan luottamusta ja painoarvoa.
7/51 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 Tätä kirjoitettaessa opintotuen indeksiin sitominen on aktiivisesti poliittisessa keskustelussa eduskunnassa mm. sivistysvaliokunnassa, ja asiasta on tehty lakialoite. Lienee selvää, että indeksitavoite kannattaa pitää SYL:n yhtenä kärkitavoitteena ensi kevään eduskuntavaaleissa. Loppuvuoden vaikuttamistyön tueksi päätettiin tehdä loppuvuoden aikana kattava julkaisu SYL:n hallitusohjelmatavoitteista. Julkaisun tavoitteena on koota laajemmin tavoitteita ensi vaalikaudelle ja antaa myös vähemmän korkeakoulupolitiikkaan perehtyneille ehdokkaille taustoittavaa materiaalia. Hallitusohjelmatavoitteiden laaja paketti perustuu SYL:n linjapaperilinjoihin, avausseminaarissa käytyihin keskusteluihin ja hallituksen linjauksiin. Julkaisun tekemistä on hankaloittanut samanaikainen liittokokousmateriaalien valmistelu. Tätä kirjoittaessa julkaisun taitto on loppusuoralla. Julkaisun sisältöä on tähän mennessä esitelty muutamille keskeisille sidosryhmille. SYL on ollut lisäksi mukana Allianssin Nuorisovaalit 2011 hankkeessa. Yksi osa projektia on toteuttaa Allianssin erityisesti nuorille tarkoitettu vaalikone kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Numeraalisina tavoitteina on saada 80 % eduskuntavaaliehdokkaista täyttämään vaalikone ja 180000 käyttäjää löytämään ehdokkaan vaalikoneen avulla. 2.7. Järjestöllinen kehittäminen Vuoden 2009 liittokokous päätti järjestöllisen kehittämisen toimenpiteistä, joiden toteutumista vuoden 2010 arvioidaan seuraavassa: 1. Varataan SYL:n tapahtumakalenteriin ajankohta, jolloin voidaan pitää tarvittaessa ylimääräinen liittokokous. Vuoden alussa kalenteriin ei varattu erillistä ajankohtaa tätä varten, mutta muiden tapaamisten aikataulua suunniteltiin siten, että ne voitaisiin kohtuullisella vaivalla muuttaa yleisemmäksi ylioppilasliikkeen tapaamiseksi. Sinänsä säännöt mahdollistavat jo tällä hetkellä liittokokouksen koolle kutsumisen koska tahansa sekä hallituksen että ylioppilaskuntien tarpeen mukaan. Ei välttämättä ole taloudellisesti tai toiminnallisesti tarkoituksenmukaista varata joka vuodelle ennakkoon riittävän suurta tilaa sillä oletuksella, että ylimääräinen liittokokous joka vuosi pidettäisiin. Tilan peruuttaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista enää siinä vaiheessa, kun viimeinen hetki kutsua liittokokous koolle umpeutuu. 2. Valmistellaan sääntömuutos, joka mahdollistaa yhdelle kokousedustajalle useamman liittokokousäänen käytön kokouksessa. Toimenpiteen mukainen sääntöesitys tulee liittokokouksen käsiteltäväksi ISYY:n aloitteena. Hallitus ei esitä muutoksen tekemistä aloitevastauksessa mainituilla perusteilla. 3. Parannetaan toimijoiden työajan käyttöä ja ylioppilaskuntien vaikutusmahdollisuuksia perustamalla ajankohtaisia teematyöryhmiä sekä profiloimalla tapaamiset niiden tarkoituksen mukaan. Vuonna 2010 on järjestetty tapaamisia muun muassa asumisen ja opiskelijajärjestövaikuttamisen teemoista. Lisäksi sektoritapaamisia valmisteltaessa on kiinnitetty tarkemmin huomiota ajankohtaisiin teemakokonaisuuksiin. Kokemukset tarkemmin teemoitelluista tapaamisista ovat olleet hyviä, joten niitä jatkettaneen myös jatkossa kuitenkaan luopumatta sektoritapaamisista, joilla koetaan olevan tietyn toimialan toimijoita kokoava tärkeä tehtävä. 4. Päivitetään ja laajennetaan sidosryhmäkäsikirjaa ja sen toteutusta osana normaalia toiminnan kehittämistä. Vuoden 2009 hallitus käsitteli sidosryhmäkäsikirjaa ja käsittelyn perusteella siihen on tehty joitakin tarkennuksia, joita täsmennetään loppuvuodesta 2010 kokemusten perusteella.
8/51 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 5. Kootaan ja koordinoidaan SYL:n järjestöpalvelut ja toteutetaan järjestöpalveluiden helpdesk. Järjestöpalveluiden järjestämistä tutkitaan tarkemmin vuonna 2011 tapahtuvan hallinnon uudistuksen myötä. 6. Selvitetään mahdollisuudet liiton pääsihteerin toimenkuvan keventämiseen ja fokusoimiseen esimerkiksi OSSyhteistyön ja erillisen hallintopäällikön toimen perustamisen avulla. Hallintopäällikön tehtävä esitetään perustettavaksi vuoden 2011 talousarviossa siten, että hallintopäällikkö aloittaa tehtävässään huhtikuussa 2011. Toimenkuva valmistellaan loppuvuoden 2010 aikana siten, että haku voidaan käynnistää viimeistään helmikuussa 2011. Hallintopäällikölle siirretään päsihteeriltä hallinnollisia valmistelutehtäviä hallinto- ja talousvastuun säilyessä edelleen pääsihteerillä. Vastaavasti nykyisiä toimistonhoitajan tehtäviä siirretään yhteisesti OSS:n toimistopalveluihin. Hallintopäällikön työajasta on tarkoitus varata 20% Oy OSS-järjestöpalvelut Ab:n toimitusjohtajan tehtäviin. 2.7.1. Sivusektoritoiminnan kartoitus Liittokokouksessa 2009 määritellyn toimintasuunnitelmakohdan mukaisesti SYL selvitti kuluneena vuonna ylioppilaskunnissa tapahtuvaa sivusektoritoimintaa. Helmikuussa SYL sai viiden ylioppilaskunnan allekirjoittaman vetoomuksen kulttuurin sivusektoritapaamisen puolesta. SYL vastasi vetoomukseen sivusektorikyselyn valmistuttua, myöhemmin keväällä. Sivusektoritoiminnan kartoitus aloitettiin lähettämällä ylioppilaskunnille kysely niiden tekemän sivusektoritoiminnan laajuudesta ja toimintamalleista. Samaisessa kyselyssä ylioppilaskunnat saivat myös priorisoida toivomiensa sivusektoreiden tapaamista. Tässä kyselyssä eniten toivottiin järjestö- ja tuutorisektoreille tapaamista. Koska keskustoimistolla ei ole tarpeeksi tietotaitoa kyseisten sektoreiden toimintaan liittyen, SYL ei järjestänyt kyseistä tapaamista, vaan sitä toivottiin ylioppilaskuntien järjestettäväksi. Kyselyn perusteelta tehtiin liittokokoukseen tiedoksi menevä sivusektorimuistio. Keskeisessä sisällössä eritellään keskustoimistolla tapahtuva, säännöllinen ja suunniteltu sivusektoritoiminta sekä ylioppilaskuntien ja SYL:n roolit muiden kuin keskustoimistolla tapahtuvien sivusektoreiden tapaamisissa. Pääsääntönä voitaneen pitää, että jos ylioppilaskunnat toivovat tapaamista jollain sektorilla, jolla ei ole toimintaa SYL:ssa, on tapahtuman järjestelyvastuu ylioppilaskunnilla. Tämä koettiin mielekkääksi, koska keskustoimistolla ei ole tällaisissa tapauksissa tarpeeksi tietoa ja perehtyneisyyttä, jotta antoisa tapahtuma voitaisiin järjestää. SYL kustantaa tapaamisen kuluja samaan tapaan kuin ns. pääsektoreiden tapaamisiin. 2.7.2. Pienten ylioppilaskuntien toiminnan kehittämisprojekti Toimintasuunnitelman mukaisesti aloitimme alkuvuodesta pienten ylioppilaskuntien toiminnan kehittämisen projektin kahden hallituksen jäsenen voimin. Kummiylioppilaskuntia jaettaessa jaoimme kyseiset ylioppilaskunnat kahdelle hallituksen jäsenelle, Vesalle ja Vornaselle. Tämä nähtiin tarkoituksenmukaiseksi erityisesti toteutettavan projektin työmäärän vuoksi. Alkukeväästä kävimme tapaamassa kaikkia projektiin kuuluvia ylioppilaskuntia (SHS, TEYO, SAY, SKY, KUVYO), ja tarkoituksena oli keskustella projektin sisällöistä, toiveista ja ylioppilaskuntien omasta panostuksesta projektiin. Kaikki ylioppilaskunnat olivat hyvin innostuneita tulemaan projektiin mukaan, ja yhdessä ylioppilaskuntien kanssa jokaiselta etsittiin 1-2 erityispistettä, johon kehittämistä ensiksi kohdistetaan. Ongelmat olivat melko perustavanlaatuisia, ja SYL:llä tuntui olevan tarvittavaa järjestöllistä osaamista näiden ongelmien ratkaisemiseksi.
9/51 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 Kesän aikana oli tarkoitus kirjoittaa käsikirja ylioppilaskuntatoiminnan peruspyörittämiseen. Projektin ylioppilaskunnat toivoivat käsikirjaa, ja myös projektin aikana esiin tulleet yleisimmät ongelmat tukivat sitä, että jonkinlainen perusopas olisi syytä tuottaa. Kuitenkin aikatauluongelmien vuoksi käsikirjan tuottaminen jäi syksyyn, ja siirtyi yhä eteenpäin liittokokousasiakirjojen aiheuttamien kiireiden vuoksi. Käsikirja on kuitenkin tarkoitus tuottaa vielä tämän vuoden puolella. Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa keväällä käytyjen keskustelujen perusteella yksi suurimpia ongelmia pienissä ylioppilaskunnissa on toiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä perustoiminnan pyörittämistä auttavien asiakirjojen kuten toimintasuunnitelman tekeminen ja erityisesti sen toteuttaminen. Tähän nojaten syksyllä projektiin kuuluviin ylioppilaskuntiin otetaan yhteyttä ja käydään yhdessä läpi tulevaa vuotta ja menneen vuoden raportointia. 2.8. Viestintä ja verkkosivu-uudistus Verkkosivu-uudistuksen kanssa tehtiin koko vuoden ajan tiukasti töitä. Alkuvuonna käytiin läpi pitkä valmistelu- ja tarjouspyyntöprosessi, jossa oli myös mukana SAMOK ja OLL. Tämän prosessin aikana kävi ilmi, että järjestöjen tavoitteet ja sen myötä myös kunkin järjestön sitoutuminen laajempaan verkkosivu-uudistukseen olivat kovin erilaisia. Keskustelujen jälkeen SYL päätti 2.7. toteuttaa verkkosivujen uudistuksen ilman muita OSS-järjestöjä. Suurin syy tälle oli järjestöjen erilaiset tarpeet ja resursointivalmiudet. Yhteistyökumppaniksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen mediatalo Bolder Helsinki. Projektin tulisi olla pääosin valmis liittokokoukseen 2010 mennessä, jolloin uudet verkkosivut saadaan otettua käyttöön. Verkkosivu-uudistuksen kantava idea on ollut, että sivuista rakennetaan Suomen paras paikka osallistua ja seurata korkeakoulupoliittista keskustelua. Tämän johdosta sosiaalisen median työkaluille ja menetelmille on varattu suuri osa sivun toiminnallisuudesta, ja intrasivuista (Sylinteri) luovutaan kokonaan avoimuuden edistämiseksi. Tämä uudistus vaatii suurta toiminnan kulttuurin ja tapojen muutosta, joka voi tapahtua vain ajan kanssa. Läpinäkyvyydelle ja keskustelevuudelle on yritetty luoda parhaita mahdollisia rakenteita, mutta ne vaativat SYL:n ja ylioppilaskuntien toimijoiden hyväksyntää ja käyttöönottoa. 2.9. Tutkimustiedon hyväksikäyttö edunvalvonnassa OTUS rs:n kanssa kehitettiin vuoden mittaan yhteistyössä Päivystävä tutkija-projektia, joka saatiin käynnistettyä syyskuussa 2010. Projektin tarkoituksena on edistää yhteistyötä SYL:n ja OTUS:n välillä edunvalvonnallisesti tärkeän tutkimustiedon käyttöön saattamiseksi. Projektin yhteydessä selvitetään mm. opiskelijoiden työmarkkinatilanteeseen liittyviä tutkimuskysymyksiä. Projekti toimii syksyn 2010 pilottina, jonka jälkeen jatkoa arvioidaan vuodenvaihteessa. Päivystävä tutkija projekti on kokoelma työkaluja ja käytäntöjä, jolla voidaan systematisoida OTUS:n henkilöresurssien käyttöä SYL:n tarpeisiin. Päivystävä tutkija on käytettävissä esim. kannanottoja tehtäessä tuomassa tutkimustietoa ja aineistoa edunvalvontatyön tueksi. Sähköisellä kysymyslomakkeella voidaan esittää kohdennettuja kysymyksiä OTUS:n tutkijoille, joiden selvittämiseen on varattu viikottaista työaikaa. Projektiin käytetään koko syksyllä yksi tutkijatyökuukausi, joka jakautuu viikoittaiseen päivystykseen. Lisäksi näin kerättyjä kysymyksiä ja tiedontarpeita käytetään hyödyksi suunniteltaessa OTUS:n tulevia suurempia tutkimushankkeita. Päivystävä tutkija-projekti toimii myös valmisteluna vuodelle 2011 esitetylle projektille opiskelijabarometrista. Tämä olisi opiskelijoista koostuva joukko, jolle voidaan kohdentaa kyselyitä erilaisista teemoista, mutta myös toistuvia samansisältöisiä barometrityyppisiä kyselyitä pitkittäisten muutosten havainnointiin. Otus toimisi hankkeen toteuttajana, SYL kumppanina ja osarahoittajana.
10/51 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 3. KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1. Yliopistouudistuksen seuranta Uusi yliopistolaki ja sen voimaantulo määrittivät monin tavoin vuoden 2010 toimintaa. Uudistuksen vaikutusten hahmottamiseksi koulutuspoliittinen sektori laati vuoden alussa selvitykset yliopistojen uusista hallintorakenteista sekä strategisista painopistealueista. Hallintorakenteiden osalta selvitys osoitti yliopistojen välisten erojen lisääntyneen ja etenkin laitostasoilla oli toteutettu laajoja uudistuksia. Opiskelijaedustuksen näkökulmasta uusi tilanne oli monitulkintainen, sillä vaikka paikkamäärien ja kollegiaalisen päätöksenteon osalta oli paikoitellen otettu takapakkia, koettiin uudet ratkaisut jokseenkin kelvollisiksi. Avausseminaarin yhteydessä aiheesta keskusteltiin keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kopo-sektorin kesken eikä suurille mielenilmaisuille nähty tarvetta. Strategisten painopistealueiden, eli yliopistojen profiilien osalta, alkuvuoden selvitys oli aikaansa edellä. Syksyn 2009 tulosneuvottelujen jälkeen osa yliopistoista vielä päivitti strategioitaan ja useiden yliopistojen painopisteet olivat hyvin yleisluontoisia. Profiilimuistion tietojen perusteella SYL:n koulutuspoliittinen sektori päätti, ettei jatkotoimenpiteille ollut seurantaa lukuun ottamatta tarvetta. Jatkoa ajatellen pidettiin tärkeänä tieteenalojen välisen tasa-arvon kansallista tarkkailua. Hallintorakenteiden ja profiileiden lisäksi yliopistojen uusi taloudellinen asema herätti keskustelua kevään aikana ja mm. Kajaanin opettajainkoulutuslaitoksen siirtoa Ouluun seurattiin Lapinrinteelläkin tarkasti. Huolta herättivät myös muutamien yliopistojen tukipalveluihin kohdistamat säästötoimenpiteet. Työurakeskustelun keskeltä ura- ja rekrytointi- sekä opintopsykologipalveluihin kohdennetut leikkaukset tuntuivat käsittämättömiltä. Asianosaisten ylioppilaskuntien kanssa tilanteista käytiin kopo-sektorin ja vastaavien kummien toimesta keskustelua, eikä erityisiin toimenpiteisiin SYL:n toimesta ryhdytty. Kevään päätteeksi ylioppilaskuntien kopo-sektoreille toimitettiin Webropol-kysely ajankohtaisista kysymyksistä ja kyselyn yhteydessä tiedusteltiin kokemuksia opiskelijoiden huomioinnista uudessa hallinnossa. Kevään aikana tämänkaltaisista pienistä ongelmista oli keskusteltu parin ylioppilaskunnan kanssa, mutta uusia tapauksia ei kopo-kyselyssä ilmaantunut. Loppuvuodesta yliopistouudistuksen seuranta tasoittui läpileikkaavaksi koulutuspoliittisen keskustelun osaksi. Yliopistojen taloustilanne, varainkeruukampanjat, koulutusjärjestelmän rakenteellinen kehittäminen sekä haku- ja valintajärjestelmien uudistaminen olivat kaikki osaltaan sidoksissa uuteen yliopistoon. 3.2. Lukukausimaksukokeilu ja koulutusvienti 3.2.1. Lukukausimaksukokeilu Yliopistouudistuksen osa-alueista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille suunnattu lukukausimaksukokeilu vaati SYL:ltä kevään aikana kaikkein konkreettisimmin työtä. OKM:n asettamana maksukokeilutyöryhmän tavoitteeksi oli asetettu maksukokeilun arviointikriteerien suunnittelu kevään loppuun mennessä. SYL:n edustajana työryhmässä toimi alkuvuodesta Juuso Leivonen ja Jarmo Kallunki jatkoi tehtävässä hänen jälkeensä. Ylioppilasliikkeen näkökulmasta työryhmän työskentely osoittautui kevään mittaan miellyttävän kivuttomaksi kokemukseksi ja lopullisiin kriteereihin sisällytettiin toivomamme elementit. KKA:n puheenjohtajan Riitta Pyykön vetämä työryhmä laati maksukokeilulle kaiken kaikkiaan varsin tarkan ja yksityiskohtaisen
11/51 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 seurantasuunnitelman, jonka perusteella kokeilun vaikutukset korkeakoulujen kansainvälistymiseen ovat hyvin arvioitavissa. Arviointikriteerien valmistelun edetessä kävi samaan aikaan kuitenkin hyvin selväksi, että yliopistojen halukkuus maksullisten koulutusohjelmien järjestämiseen oli vähäistä. Lokakuun loppuun mennessä yksikään yliopisto ei ole saanut valmiiksi stipendijärjestelmiään, eikä maksullisten koulutusohjelmien aloittamisesta ole edelleenkään tarkkaa tietoa. OKM:n osalta kokeilua alettiinkin syksyn myötä pitää jo jossain määrin epäonnistuneena. Kesäkuun lopussa, lomatunnelmien varjoissa, Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvosto (ARENE) toimitti puolestaan OKM:lle kannanoton, jossa he vaativat maksullisiin koulutusohjelmiin kohdistuvien rajoitteiden purkamista ja maksukokeilun vakiinnuttamista. Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 lopussa näyttääkin siltä, että hyvistä arviointisuunnitelmista huolimatta maksullinen koulutus laukkaa jo uusilla radoilla. Kauhuskenaariossa maksullisten koulutusohjelmien osalta tehdään ratkaisuja jo ennen maksukokeilun päättymistä vuonna 2014. 3.2.2. Koulutusvienti Valtioneuvosto päätti vuonna 2009 hallitusohjelmakauden väliarvioinnin yhteydessä aloittaa hankkeen koulutusviennin edistämiseksi. Valtiosihteeri Heljä Misukan työryhmä sai esityksensä koulutusvientistrategiaksi valmiiksi helmikuussa 2010. Tuolloin strategiassa mainittu maksullisen koulutuksen kotimarkkinoiden kehittäminen herätti kohua ja vastustusta, ja SYL sekä ylioppilaskunnat alkoivat valmistautua kampanjointiin maksuttoman koulutuksen puolesta. Strategian keskeisintä sisältöä, koulutusviennin edistämistä, ei kuitenkaan unohdettu, vaan SYL:ssä alettiin laatia omaa näkemystä siitä, millainen koulutusvientitoiminta sopii suomalaisiin korkeakouluihin. Valtioneuvosto hyväksyi koulutusvientistrategiansa huhtikuun lopulla, ja SYL:n muistio koulutusviennistä valmistui kevään aikana. Muistiossa asetetaan koulutusvienti laajempaan koulutuspoliittiseen kontekstiin ja esitetään selkeitä esimerkkejä siitä, miten koulutusvientiä tulisi ja ei tulisi harjoittaa. Pääpiirteissään muistiossa vaaditaan, että Suomen korkeakouluissa harjoitetun koulutusvientitoiminnan tulee olla lisäarvoa tuottavaa ja korkeakoulun perustoimintaa tukevaa eikä siitä tule koitua maksuja yksilöille. Erikseen todetaan, että kehitysyhteistyörahoja voidaan koulutustoimintaan käyttää vain niin sanottujen ODA-kriteerien puitteissa. SYL:n näkemystä toimivasta ja oikeudenmukaisesta koulutusviennistä on edistetty eri tapaamisissa muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton edustajien kanssa. Lisäksi SYL:n näkemyksiä on esitelty korkeakoulujen kv-hallinnon edustajille muun muassa CIMO:n järjestämillä Kv-kevätpäivillä toukokuussa. Muistiota on myös välitetty puolueiden koulutuspoliittisille päättäjille. CIMO selvitti korkeakoulujen näkemyksiä tilauskoulutuslaista, joka säätelee koulutusvientiä. Selvityksen perusteella tilauskoulutusta tai koulutusvientiä kaavaillaan seitsemässä yliopistossa. 3.3. Korkeakoulujärjestelmä SYL:n liittokokouksissa vuosina 2008 ja 2009 ylioppilasliike kävi kaikin puolin perusteellisen keskustelun suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ja erityisesti duaalimallin tulevaisuudesta. Keskustelun lopputuloksena liiton poliittiseen linjapaperiin kirjattiin vuoden 2009 liittokokouksessa selvä duaalimallia tukeva kanta. Vuoden 2010 aikana kävi kuitenkin auttamatta selväksi, että liiton duaalimallilinja vaati tietyiltä osin tarkennuksia. Pääsyitä tähän olivat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lisääntyvä yhteistyö, joka esim. Lapissa oli johtanut Lapin korkeakoulukonsernin syntyyn. Vastaavaa kehitystä alkoi olla näkyvissä myös muutamilla muilla paikkakunnilla ja lisäksi mm. Åbo
12/51 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 481 482 483 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 508 Akademi oli alkanut ammattikorkeakoulua ylläpitävän osakeyhtiön omistajaksi. SYL:n voimassa ollut linjapaperikirjaus ei huomioinut tällaista yhteistyötä ja niinpä hallitus päätyi jälleen duaalimallin pariin. Omalta osaltaan lisäpaineita keskustelulle asettivat Unifin (Suomen yliopistot ry, entinen Yliopistojen rehtorien neuvosto) ja ARENE:n lientyneet duaalimallikannat, joita ARENE esitti jo keväällä Helmikuun manifestissaan ja Unifi syksyllä seuraavaa hallitusohjelmaa koskevissa tavoitteissaan. Korkeakoulujen rehtorit osoittivat siis halukkuutta tai vähintään valmiutta duaalimallin uudelleenmuotoilulle. Tilanteen kehittyessä SYL:n hallitus aloitti heti elokuun alussa sisäiset keskustelunsa duaalimallilinjan tarkentamisesta ja asiaa esiteltiin ylioppilaskuntien pääsihteereille ja hallitusten puheenjohtajille Villingin kesätapaamisessa. Keskustelujen perusteella linjapaperiin päätettiin esittää tarkennusta ja liittokokousmateriaaleihin valmisteltiin aiheesta taustoittava muistio. Duaalimallin lisäksi korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen keskittyi vuoden 2010 aikana keskusteluun ammattikorkeakouluverkon tiivistämisestä sekä taideyliopiston perustamisesta. Molempien keskustelujen osalta kevään 2011 hallitusohjelmaneuvottelut tulevat olemaan merkittävä suunnannäyttäjä. 3.4. Jatko-opiskelijat Sen jälkeen kun jatko-opiskelijat vuonna 2009 rajattiin YTHS:n palveluiden ulkopuolelle, on jatkoopiskelijoiden edunvalvonta ollut ylioppilasliikkeelle entistä vaikeampi kenttä. Yliopistouudistuksen jälkimainingeissa suomalainen tohtorikoulutuskin on uudistusten edessä. Tältä pohjalta SYL:n hallitus päätti vuonna 2010 lisätä toimintasuunnitelman toteutussuunnitelmaan myös jatko-opiskelijoiden edunvalvonnallisen tilanteen selvittämisen. Tieteentekijöiden liiton edustajien kanssa järjestettiin tapaaminen jatko-opiskelijoiden edunvalvonnasta ja mm. työterveydenhuollosta toukokuussa, mutta sen jälkeen prosessi eteni valitettavan hitaasti. Projektin keskeneräisyyden tähden SYL:n hallitus esittää jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan kehittämistä myös vuoden 2011 toimintasuunnitelman osaksi. Kansallisten kysymysten rinnalla, tai oikeastaan niiden yläpuolella, jatko-opiskelijoiden asemaa ja eurooppalaista edunvalvontaa pohdittiin ESU:n Doctoral Workin Groupin (DWG) työssä. DWG:n tehtävänä oli vuoden 2010 aikana valmistella jatko-opiskelijoita ja tutkijakoulutettavia käsittelevä politiikkapaperi ESU:n syysliittokokoukselle. SYL:n tehtävänä oli toimia työryhmän puheenjohtajana ja käytännössä suurin osa kirjoitustyöstä tehtiin koulutuspoliittisen sihteerin Jarmo Kallungin toimesta. Tätä toimintakirjoitusta laadittaessa ESU:n liittokokousta ei ole vielä pidetty, eikä linjapaperin lopullisesta muodosta ole tietoa. Liittokokousmateriaaleihin lähetettyyn pohjaesitykseen oltiin Lapinrinteellä kuitenkin tyytyväisiä. 3.5. Valintajärjestelmät Työurakeskustelun myötä korkeakoulujen valintajärjestelmien uudistaminen nousi julkiseen keskusteluun heti vuoden alusta alkaen. Työurien pidentämistä pohtinut ns. Ahtelan työryhmä esitti helmikuun alussa, että tutkinto-oikeudettomat opiskelijat tulisi asettaa etusijalle opiskelijavalinnoissa. SYL kommentoi esitystä toteamalla, että Ensi kuulemalta ajatus on hyvä, mutta on syytä huomioida, että ehdotus vaikeuttaisi alan vaihtamista ja siten nopeaa valmistumista tilanteissa, joissa opiskelija huomaa päätyneensä väärälle alalle. Helmikuun loppupuolella Ahtelan esitykset painuivat hetkeksi taka-alalle, kun OKM:n Ei paikoillanne, vaan valmiit Hep! -muistio julkaistiin. Tämän opintojen nopeuttamismuistion
13/51 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 keskeisin esitys opiskelijavalintojen osalta oli pääsykokeiden vähentäminen ja todistusvalintojen lisääminen. Ahtelan esitykseen verrattuna OKM:n esitys herätti huomattavasti enemmän julkista kuohuntaa. Maan hallituksen maaliskuisen kehysriihen jälkeen opiskelijavalintojen uudistamisen valmistelu annettiin OKM:n opiskelijavalintatyöryhmän tehtäväksi. SYL:n edustajana työryhmässä toimi Jarmo Kallunki. Työryhmätyön painopisteeksi otettiin korkeakoulujen yhteisen haku- ja valintajärjestelmän luominen, sekä Ahtelan esityksen jatkojalostaminen. Todistusvalintoja koskevat kysymykset todettiin yliopistojen autonomian piiriin kuuluviksi. Tutkinto-oikeudettomien opiskelijoiden osalta oltiin lokakuussa 2010 päätymässä tilanteeseen, jossa tutkinto-oikeudettomille suositeltiin omia valintakiintiöitä. Valintakiintiöiden koko katsottiin koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaiseksi autonomian piiriin kuuluvaksi päätökseksi. Alanvaihtojen vaatimien väylien turvaamiseksi SYL piti kiintiöjärjestelmään siirtymisen edellytyksen riittävän joustavien koulutusjärjestelmän sisäisten siirtymäkäytänteiden luomista ja niiden sisällyttämistä osaksi korkeakoulujen uutta haku- ja valintajärjestelmää. Työryhmän esityksessä korkeakoulujen väliset siirtymät on kirjattu osaksi haku- ja valintajärjestelmän toiminnallisuutta. 3.6. Tutkinnonuudistuksen ja Bolognan prosessin edistäminen Tutkinnonuudistukseen ja Bolognan prosessiin liittyvä työ on edennyt normaaliin tahtiin vuoden aikana. Juhana Harju on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) jäsen, ja keväällä Jarmo Kallunki korvasi Juuso Leivosen Suomen Bologna-asiantuntijaryhmässä. Koulutuspoliittiset toimijat tapasivat muun muassa KKA:n sihteeristöä aiheenaan tutkinnonuudistuksen arviointi. Arviointiryhmässä opiskelijoita on edustanut Henna Juusola (SAMOK). Arvioinnin esiselvitys valmistui maalikuussa. ESU:n tekemää kansainvälistä työtä Bolognan prosessin edistämiseksi on seurattu ja siihen on vaikutettu lukuisissa tapaamisissa pitkin vuotta. Matti Parpala ja Elena Gorschkow-Salonranta osallistuivat opetusministeriön Bolognan prosessi -konferenssiin Budapestissä ja Wienissä. Bolognan prosessin implementaation jatkamista on pidetty esillä lukuisissa tapaamisissa pitkin vuotta. 3.7. Laatu ja palautejärjestelmät Yliopistokoulutuksen laatutyön puolella vuonna 2010 jatkettiin tiivistä yhteistyötä Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) kanssa. Yliopistojen osalta vuoteen mahtui joitain uudelleen auditointeja, mutta käytännössä ensimmäinen auditointikierros saatiin vuoden aikana päätökseen. Korkeakoulujen auditointien lisäksi vuodelle ajoittui KKA:n oma ulkoinen auditointi, jonka KKA läpäisi kunnialla. Toisen kierroksen auditointien osalta SYL osallistui valmistelevaan keskusteluun. Palautejärjestelmien puolella jatkettiin yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA) edistämistä. OKM:n ja UNIFIn kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen YOPALA päädyttiin toteuttamaan osana yliopistojen jo olemassa olevia palautejärjestelmiä. YOPALAn kehitystyö jatkuu vuonna 2011. 4. SOSIAALIPOLITIIKKA 4.1. Yleistä toimeentulovaikuttamisesta Liittokokous 2009 valitsi yhdeksi vuoden 2010 kolmesta eduskuntavaalien kärkitavoitteesta opintotuen riittävän tason saavuttamisen. Liittokokous 2009 linjasi myös vuoden 2011 budjettivaikuttamisen tärkeimmiksi tavoitteiksi 1. Opintotuen elementit sidottava indeksiin, 2. Opintorahan huoltajakorotus palautettava ja 3. Ateriantuen taso seurattava opiskelijaruoan enimmäishinnan nousua. Vuoden aikana hallitus piti opintotuen sitomista indeksiin ykköskärkenä.
14/51 551 552 553 554 555 556 557 558 559 560 561 562 563 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 585 586 587 588 589 590 591 592 593 594 595 Suunnitellessaan vuoden 2010 toimintasuunnitelman (tosu) toteutussuunnitelmaa (tosun tosu) hallitus päätti, että hallitusohjelmatavoitteiden toimeentulokirjauksen puolesta tehdään melkeinpä mittaamaton määrä työtä, jotta vallitsevaan tilanteeseen saataisiin muutos. Hallituksen sisällä vastuu toimeentuloasioista on ollut Ville Impiöllä ja vaikutustyötä on tehty paljon yhteistyössä pääsektorin kanssa. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana käydyissä tapaamisissa kartoitettiin puolueiden, yhteistyötahojen ja eri vaikuttajaryhmien kantoja erityisesti opintotuen indeksiin sitomiseen, sekä opintorahan huoltajakorotukseen. Vuoden 2010 ensimmäisen puolen toimintaa kuvasi myös osallistuminen vuonna 2009 alkaneeseen OKM:n opintotuen kokonaisuudistusta pohtineeseen työryhmään. Työryhmän tuotos julkaistiin elokuun alussa. Toimeentuloon liittyen SYL harjoitti aktiivista toimintaa ja asiaa pidettiin aktiivisesti keskustelussa koko vuoden. Erityisesti SAMOK:n, mutta myös muiden opiskelijajärjestöjen kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. SYL toi oman kantansa aina tarpeen tullen ripeästi esiin. Syksyllä hallitus kirjasi liiton hallitusohjelmatavoitepaperiin opiskelijan toimeentulon osalta opintotuen indeksiin sitomisen, huoltajakorotuksen palauttamisen opintorahaan, sekä otti linjapaperiesityksessä kantaa sen puolesta, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen tulisi siirtää Kelalle. Sosiaalipoliittisen sihteerin Johanna Nuortevan jäätyä äitiyslomalle syyskuun alussa, hänen sijaisekseen valitun Antti-Jukka Huovilan työnkuvaan kuuluivat myös toimeentuloasiat. Sihteerivaihdos sujui hyvin, eikä vaihdoksesta aiheutunut minkäänlaisia ongelmia sektorin toimintaan tai edunvalvontaan. 4.2. Hallitusohjelma- ja budjettivaikuttaminen Koko hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä kartoitettiin laajasti myös puolueiden ja yhteistyötahojen kantaa opiskelijoiden toimeentuloon. Käydyt tapaamiset tehtiin osittain limittäin maaliskuussa aloitetun budjettivaikuttamisen kanssa ja näin saatiin tapaamisista kaikki hyöty irti. Talven ja kevään tapaamissa tarkoituksena oli saada opiskelijaliikkeen ajatuksia läpi etenkin puolueiden alkukesästä käymiin puoluekokouksiin. Mielipiteet ja tavoitteemme kyllä huomioitiin, mutta vaihtelevilla painotuksilla, ja monesti sai todeta, että yleinen taloustilanne ja muut intressit menivät opiskelijoiden asioiden edelle. Käydyissä keskusteluissa pidettiin esillä joulukuussa 2009 tullutta opintotukityöryhmän raporttia ja sen esityksiä opiskelijoiden toimeentulosta. Budjettivaikuttamiseen panostaminen aloitettiin sektorilla hyvissä ajoin maalis-huhtikuussa. Yhdessä pääsektorin kanssa luotiin strategia siitä keitä tavataan ja minkälaisilla reittimerkeillä edetään. Talven aikana tehdyn eduskuntavaalivaikuttamistapaamisten myötä hallitus päätyi siihen tulokseen, että SYL:n merkittävin tavoite valtion vuoden 2011 budjettiin ja sitä myöten valtioneuvoston elokuun budjettiriiheen on opintotuen sitominen indeksiin. Samalla kun hallitus päätti tavoitteiden priorisoinneista, käytiin myös paljon keskustelua siitä, miten toimitaan tilanteessa jossa budjettitavoitteemme eivät mene läpi. Merkittävää roolia vaikuttamistyössä näytteli myös OKM:n opintotukityöryhmä ja sen tulokset. Tästä työstä enemmän kohdassa Opintotukityöryhmä. Keväällä tehty budjettivaikuttaminen oli etenkin sitä, että veimme tavoitteitamme erityisesti puolueiden valtionvarainvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan jäsenten, erityisavustajien ja valmistelevien virkamiesten tietoisuuteen ja kävimme heidän kanssa asiasta keskustelua. Ennen juhannusta ja lomien alkua sektori tapasi vielä toiseen otteeseen joitain puolueiden edustajia. Kesäkuulla lyötiin myös lukkoon elokuun budjettiriihen ympärillä tehtävä vaikuttamistyö. Valtionvarainministeriön julkaistua oman esityksensä budjetiksi reagoimme yhdessä SAMOK:n kanssa siihen toteamalla, että opintotuen uudistaminen tulee mahtua jo valtion vuoden 2011 talousarvioon, eikä päätöstä tule enää siirtää maaliskuun 2011 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.
15/51 596 597 598 599 600 601 602 603 604 605 606 607 608 609 610 611 612 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 624 625 626 627 628 629 630 631 632 633 634 635 636 637 638 Budjettiriihessään valtioneuvosto päätti olla ottamatta huomioon elokuussa julkaistun OKM:n työryhmän raportin esityksiä, ja opiskelijoiden toimeentuloa ei esitetty kiinnitettäväksi seuraamaan indeksiä. Budjettilakien yhteydessä päätettäneen mm. nostaa opintopisterajoja, kehittää opintuen seurantaa yhdenmukaisemmaksi, muutti pelkän asumislisän nostamisen opintotukikuukausia kuluttavaksi ja opintotuen saaminen muutetaan kaksiportaiseksi siten, että sitä myönnetään ensin alempaan ja sitten ylempään korkeakoulututkintoon. Vähäisten parannusten puolelle voitaneen laskea erityisesti ateriatuen 10 sentin nosto ja se että harjoittelusta saatu palkka on tulevaisuudessa osa normaalia tulovalvontaa. SYL ja SAMOK ilmaisivatkin tyytymättömyytensä näihin ratkaisuihin, koska opintotukityöryhmän työ jäi liittojen mielestä nyt merkityksettömäksi. SYL:n hallitus päättikin jo aikaisempien keskusteluiden pohjalta, että aikaisemmista budjettitavoitteista tehdään ensi vuoden hallitusohjelman kärkitavoitteita, eikä opintotuen indeksisidonnaisuuden ja opintorahan huoltajakorotuksen tavoittelusta luovuta. Syksyn 2010 aikana sosiaalipoliittinen ja pääsektori tekevät kuitenkin paljon työtä sen osalta minkälaisen näkemyksen eri valiokunnat antavat opintotukilakiluonnokseen. Tätä työtä on tehty mm. valiokuntakuulemisen ja normaalin vaikuttamistyön kautta. Tulokset selviävät myöhemmin tämän vuoden aikana. Toimeentulo ja budjettivaikuttamistyötä tehtiin vuoden aikana kiinteänä osana myös ylioppilaskuntien toimintaa. Siitä suuri kiitos heille. SYL osallistui vuoden aikana aktiivisesti yokuntien ja yhteistyötahojen seminaareihin ja paneeleihin. Yo-kunnat organisoivat myös omia tempauksiaan ja paikallisentason vaikuttamistyötä elo-syyskuulla. Toimeentuloasiat olivat esillä myös sektorin vuoden jokaisessa tapaamisessa, kevätkaudella käytiin paljon keskustelua mm. kaksiportaisuuden vaikutuksista opiskelijoiden toimeentuloon ja siitä kuinka suureen opiskelijajoukkoon kaavaillut muutokset vaikuttavat. Vuoden 2009 ja alkutalven 2010 aikana esillä ollut opintotuen vähimmäisopiskelun määritelmä saatiin kuitenkin kitkettyä pois keskusteluista. 4.3. OKM:n opintotukea pohtineeseen työryhmään osallistuminen OKM:n opintotuen rakenteellista kehittämistä pohtinut työryhmä julkaisi väliraporttinsa joulukuussa 2009 ja SYL otti asiaan kantaa lausunnossaan heti tammikuun 2010 alussa. Kommentoimme erityisesti kaksiportaisuuden, seurannan tehostamisen, asumislisäkuukausien käytön ja indeksisidonnaisuuden vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon. Työryhmän osalta etenkin opiskelijoiden asumisen tuen järjestelmää pidettiin esillä vuoden toisessa sosiaalipoliittisen sektorin valtakunnallisessa tapaamisessa. Työryhmän työ jatkui aina elokuulle saakka jolloin työryhmän raportti julkaistiin. SYL piti kokonaisesitystä hyväksyttävänä. Opiskelijaliike toivoi, että maan hallitus olisi päätynyt elokuun budjettiriihessään ratkaisuun, jossa työryhmän koko esitys olisi otettu yhteisesti huomioon. Ei siis niin kuin budjettiesityksessä lopulta tehtiin, kun esityksistä huomioitiin lähinnä kiristykset. Työryhmätyöskentelyn osalta sektori tapasi vuoden aikana mukana olleita opiskelijatahoja ja pyrki löytämään heidän kanssa yhteisiä linjoja. Yhteistyötä haettiin myös muiden osapuolten kanssa ja etenkin OKM:n ja VM:n edustajia tavattiin aktiivisesti koko ajan. 4.4. Opiskelija-asuminen Vuonna 2010 SYL:n tekemä vaikuttamistyö opiskelija-asumisen suhteen painottui etenkin syksylle. Keväällä hallitus nimitti SYL:n edustuksen OKM:n kansainvälisten opiskelijoiden asumista käsittelevään työryhmään. Ryhmän on tarkoitus antaa mm. suosituksia siihen, miten kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden asumisjärjestelyt tulisi hoitaa.
16/51 639 640 641 642 643 644 645 646 647 648 649 650 651 652 653 654 655 656 657 658 659 660 661 662 663 664 665 666 667 668 669 670 671 672 673 674 675 676 677 678 679 680 681 Syksyllä osallistuttiin Helsinki Education and Research Area (HERA) järjestämään kv-asumisen seminaariin. Oma ylioppilaskunnille suunnattu asumistapaaminen järjestettiin lokakuun alussa. Asumistapaaminen oli osa tammikuussa sovittua toimintatapaa, joka mahdollisti tietyn teeman ympärille rakennetut tapaamiset. Saatujen kokemusten myötä huomattiin, että teemojen ympärille rakennetut tapaamiset ovat hyvä keino saada kohdennettua tietoa eteenpäin. Syksyn linjausten ja vuoden 2011 toiminnan suunnittelun yhteydessä tehtiin myös joitain opiskelija-asumiseen liittyviä linjauksia. Vuoden 2010 tilastoista huomattiin jälleen, että yleisen taantuman aikana opiskelija-asumisen suosio kasvaa ja siitä saattaa aiheutua ongelmia etenkin paikallisella tasolla. 4.5. Yhdenvertaisuus Suoraan yhdenvertaisuus-teeman alle sijoittuvia toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman kohtia määriteltiin vuodelle 2010 kaksi kappaletta. Suunnitelman mukaan tarkoitus oli rekrytoida toimistolle esteettömyysasiantuntija sekä osallistua ESOK-verkoston toimintaan. Näiden lisäksi keskustoimiston perustoimintaan kuuluu osallistuminen erilaisiin työryhmiin ja verkostoihin yhdessä muiden opiskelija- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Alkuvuonna kävi ilmi, että Kyky-hankkeeseen olisi mahdollista saada jatkoa ESR-rahoituksen kautta. Tämä tarkoittaisi lisätyövoiman rekrytointia toimistolle ja hankkeen laajentamista. Koska Kykyhanketta pidettiin erittäin tärkeänä hankkeena, johon jatkorahoituksen hankkiminen koettiin esteettömyysasiantuntijaa mielekkäämmäksi, päätettiin asiantuntijan sijaan keskittyä tulevaan Kykyhankkeen jatkohankkeeseen. Tämän lisäksi koettiin rahoituksellisena riskinä hakea samalta ministeriöltä rahoitusta kahteen eri hankkeeseen samaan aikaan. Lisäksi toimistolla on jo nyt hyvin rajalliset työskentelytilat, eikä kunnollisia työtiloja olisi riittänyt kahdelle uudelle SYL:n työntekijälle. Näin ollen päätettiin jättää esteettömyysasiantuntijan rekrytoiminen myöhempään ajankohtaan ja panostaa Kyky-hankkeen jatkoon. Tulevassa Kyky-ESR-hankkeessa päätettiin myös painottaa aiempaa enemmän esteettömyysasioita. ESOK-hankkeen oli tarkoitus toimia itse hankkeen loputtua verkostona. Kuitenkin hyvin pian keväällä kävi valitettavan selväksi, että kyseinen verkosto ei ole kovinkaan aktiivinen. Verkostolla on koordinointitaho, joka tosin on jo nykyisellään niin työllistetty, että verkoston toiminnan ylläpitäminen on jäänyt taustalle. Koska SYL:ssa oli vahva konsensus siitä, että keskustoimiston ei ole mielekästä alkaa verkoston koordinaattoriksi, on verkoston toimintaan osallistuminen jäänyt varsin pieneksi vuoden aikana. Verkostosta ja sen toiminnasta on keskusteltu opiskelija- ja vammaisjärjestöjen yhteisessä verkostossa, joka on varsin aktiivinen toimija. Yleisistä ja ajankohtaisista yhdenvertaisuuden teemoista on käyty aktiivista keskustelua opiskelija- ja vammaisjärjestöjen verkoston kokouksissa sekä teemoittain on tehty töitä myös yksittäisten vammaisjärjestöjen kanssa. Tämän lisäksi SYL osallistuu myös ESOK- ja DfA (Design for All)- verkostojen toimintaan. 4.6. YTHS YTHS:n uusi hallitus aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Alkuvuonna käytettiinkin aikaa uuden hallituksen perehdyttämiseen ja tutuiksi tulemiseen. Luontevien välien luominen onnistui varsin hyvin, ja yhteistyö keskustoimiston kanssa on ollut luontevaa. Myös välit toimitusjohtaja Männistöön ovat olleet vuoden aikana hyvät ja tiiviit. Vuonna 2009 alkanut YTHS:n taloudellinen sopeuttaminen on edennyt kuluvana vuonna kitkattomasti. Alun takeltelut on jääneet taakse, ja sopeuttaminen on edennyt suunnitelmien mukaan.
17/51 682 683 684 685 686 687 688 689 690 691 692 693 694 695 696 697 698 699 700 701 702 703 704 705 706 707 708 709 710 711 712 713 714 715 716 717 718 719 720 721 722 723 724 725 726 Opiskelijamäärien laskemisesta johtunut taloudellinen sopeuttaminen jatkuu vielä tulevanakin vuonna, ja sen sujumiseen on syytä kiinnittää huomiota, vaikka kulunut vuosi onkin ollut varsin hyvä. SYL:n liittokokouksen 2009 liittokokouskannanoton mukaan SYL suhtautuu myönteisesti YTHS:n palveluiden avaamiseen myös AMK-opiskelijoille. Liittokokous katsoi kuitenkin, että palveluiden avaaminen ei saa heikentää nykyistä palvelutarjontaa tai palvelun laatua, ja uudistus ei saa tulla yliopisto-opiskelijoiden maksettavaksi. Ensimmäisenä askeleena palveluiden laajentamiseksi nähtiin toiminnan pilotointi kahdella paikkakunnalla. YTHS:llä oli vahva näkemys siitä, että päätös pilotin aloittamisesta on tehtävä ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja, jottei asia unohdu seuraavalla hallituskaudella. SYL tuki tavoitetta, vaikka kantoikin välillä huolta pilotin kiireellisestä aikataulusta. SYL:n näkemyksen mukaan pilotti olisi tehtävä kaikilla YTHS:n linjoilla, jotta siitä saataisiin validia dataa. Vaikka pilotin onnistuminen näytti elokuun budjettiriihen jälkeen hyvin epätodennäköiseltä, lokakuun puolessa välissä saatiin kuitenkin tieto, että ministeri Risikko on halukas aloittamaan toimenpiteet YTHS-pilottia varten. Pilotin tarkempi suunnittelu ajoittuu vuodelle 2011. YTHS:n taloudellinen tilanne oli lähellä kokea kolauksen valtion budjettiriihen yhteydessä elokuussa. Monivuotisen yhteisymmärryksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut säätiön toimintaa rahoittamalla vuokrakustannukset kokonaisuudessaan. Vuokrakustannuksiin oli odotettavissa lisäystä Töölön toimitilan laajennuksen ja Jyväskylän toimitilamuutoksen vuoksi, tarvittiin vuokra-avustukseen aiempia vuosia suurempi korotus. Korotus piti olla jo keväällä selvä, mutta alkukesästä tilanne aukesi jälleen. Valtion tiukentuneen budjetin vuoksi korotetun vuokraavustuksen saaminen vaikutti yllättävän vaikealta, ja keskustoimiston budjettitiimi joutuikin tekemään asian suhteen paljon työtä yhdessä YTHS:n johdon kanssa. Lopulta hallitus päätti esittää valtion budjettiin YTHS:n vuokrakuluja korotuksineen. YTHS sai loppukesästä myös virallisen päätöksen hoitotakuun toteuttamiseen liittyen. YTHS toteuttaa kuntien kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa julkista tehtävää, ja siksi hoitotakuuehtoja on pyritty alusta saakka noudattamaan myös säätiön palvelutuotannossa. Asian juridinen pohja on kuitenkin ollut avoin, ja siksi kysymys hoitotakuun velvoittavuudesta YTHS:n kohdalla on ollut epäselvä. Eduskunnan oikeusasiamies on 27. elokuuta 2010 antanut päätöksen yksittäiseen YTHS:n suun terveydenhoidon jonotilannetta koskevaan kanteluun. Päätöksessä todetaan yksiselitteisesti että hoitotakuu koskee myös YTHS:n palveluja, ja säätiön palvelut on pystyttävä tarjoamaan hoitotakuun puitteissa. Päätös ei kuitenkaan muuta juurikaan säätiön nykyistä toimintaa, sillä hoitotakuun toteutumista on seurattu jo aiemmin, ja potilaat on pyritty hoitamaan sen puitteissa. 4.7. KYKY SYL:n vuonna 2009 OKM:n rahoituksella aloittama Kyky-hanke sai jatkorahoitusta myös vuodelle 2010. Kuluneen vuoden jatkohankkeessa erityisenä painopisteenä oli suositusten jalkauttaminen ja levittäminen. Tämä työ on onnistunut hyvin, vaikka työtä onkin tehty hyvin vahvasti yhden kykyhankkeen suunnittelijan voimin. Kyky-hanke on ollut erittäin pidetty, ja sen viesti on koettu tärkeäksi. Suunnittelijalle on tullut yhteydenottoja kaikista yliopistoista, ja myös ammattikorkeakoulujen puolella on erittäin suurta kiinnostusta hanketta kohtaan. Viime vuoden lopulla järjestetyssä Kyky-seminaarissa tuli ilmi, että ESR-rahoitukseen on lisätty omaksi kohdakseen hankkeet, jotka edistävät opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Tämän jälkeen SYL sai vahvan viestin päättäviltä tahoilta, että hankkeelle kannattaisi hakea jatkoa ESR-rahoitteisena. Hanke saikin oman paikkansa koordinoivana tahona toimivan, tamperelaisen Campus Connexus-hankkeen alta. Kyky-ESR-hanketta tukee vahvasti myös Aalto-yliopisto, joka kustantaa hankkeen omarahoitusosuuden. Aalto on halukas myös rakentamaan omia tukirakenteitaan vahvasti kykyhankkeen suositusten perusteelta.
18/51 727 728 729 730 731 732 733 734 735 736 737 738 739 740 741 742 743 744 745 746 747 748 749 750 751 752 753 754 755 756 757 758 759 760 761 762 763 764 765 766 767 768 Lopullinen päätös rahoituksesta tulee myöhemmin tänä syksynä, mutta tällä hetkellä on hyvin epätodennäköistä, että rahoitus jostain syystä kaatuu. Rahoituksen varmistuessa uudelle hankkeelle rekrytoidaan myös toinen työntekijä. Edellisen vuoden tapaan myös vuoden 2010 lopulla järjestetään kyky-seminaari. Tänä vuonna seminaari järjestetään Dipolissa, ja seminaarin puitteet tarjoaa Aalto-yliopisto. Puhujina ovat muun muassa opetusministeri Henna Virkkunen sekä Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio. Vuoden aikana kyky-toiminta on omalta osaltaan saanut vakiintuneemman paikan myös SYL:n keskustoimiston arjessa. Hallituksesta valittiin oma kyky-vastaava, joka on osallistunut aktiivisesti suositusten jalkauttamiseen. Koko hallitus on ollut sitoutunut hankkeeseen, ja pitänyt teemaa useissa eri yhteyksissä esillä. 4.8. OLL Opiskelijoiden liikuntaliitto pyysi SYL:n hallituksen liikuntavastaavan mukaan OLL:n liikuntapoliittisen linjapaperin työryhmää. Työryhmän työskentely käynnistyi varsin myöhään keväällä, ja alkoikin rivakasti toimeen. Pohjat dokumenteille (liikuntapoliittinen linjapaperi ja toteuttamissuunnitelma) tehtiin OLL:ssa kahden työryhmätapaamisen ideoinnin pohjalta sihteerityönä. Työryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida papereita. Syksyn alussa lipo-lipatyöskentely käynnistyi ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien lausuntokierroksella, jolloin myös SYL lausui virallisesti paperiin. SYL:n ja ylioppilaskuntien linjat olivat samansuuntaisia: huippu-urheilun ei haluttu nousevan liiallisesti paperista esille, sillä sekä keskustoimiston että ylioppilaskuntien mielestä tärkeimpänä kohderyhmänä on oltava tavalliset opiskelijat, joista erityisryhmänä terveytensä kannalta vähän liikkuvat opiskelijat. Työryhmän varsinainen työskentely on loppunut, ja seuraavan kerran kyseistä paperia käsitellään OLL:n liittokokouksessa. SYL:n näkemykset linjapaperiin on otettu vaihtelevasti huomioon. 4.9. Nuorten työkyvyttömyysseminaari Huhtikuussa Kauppalehti kirjoitti Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan nuorten työkyvyttömyydestä aiheutuu julkiselle taloudelle merkittävät taloudelliset kustannukset, mistä syystä TTL:n pääjohtaja Harri Vainio toivoi artikkelissa jonkun tarttuvan haasteeseen järjestää nuorten Korpilampi asian ratkaisemiseksi. Puheenjohtaja tarttui syöttiin ja otti yhteyttä Vainioon selvittääkseen, olisiko TTL mahdollisesti kiinnostunut yhteistyöstä SYL:n kanssa nuorten työkyvyttömyyden torjunnassa. Vainio oli erittäin kiinnostunut ideasta, ja siitä lähti ajatus yhteisestä seminaarista. Seminaarin suunnittelu aloitettiin toukokuussa (suunnitteluryhmässä ja seminaarissa mukana SYL:sta Vesa, Parpala ja Kujala), ja itse seminaari pidetään 1.11.2010 valikoidun joukon työseminaarina. Seminaarin tarkoituksena on löytää ratkaisuja työkyvyttömyyden ehkäisyyn, ja seminaarin tuloksista tuotetaan mahdollisesti myöhemmin tänä vuonna hallitusohjelmaneuvotteluja varten esite. Vainio tulee esittelemään tuloksia myös Kyky-seminaariin. 4.10. SORA Vuoden 2009 yksi opiskelijajärjestöjä vavisuttavimmista uudistuksista oli ns. soveltumattomuuden ratkaisuja -työryhmän esitykset mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kyseisen työryhmän työskentely jatkui tämän vuoden puolelle, ja lopulliset esitykset hallitukselta uudeksi lainsäädännöksi saatiin lokakuussa. Toiminta SORAn kanssa on ollut pitkälti odottelua. Alkuvuodesta työryhmä esitti oman, lopullisen lakiehdotuksensa, johon myös SYL jätti erittäin kriittisen lausunnon. Tämän jälkeen SORA-lakipaketti
19/51 769 770 771 772 773 774 775 776 777 778 779 780 781 782 783 784 785 786 787 788 789 790 791 792 793 794 795 796 797 798 799 800 801 802 803 804 805 806 807 808 809 810 811 812 siirtyi hallituksen käsiteltäväksi, ja sieltä lopullinen esitys sora-lainsäädännöksi saatiin siis lokakuun alussa. Keväällä asiasta käytiin paljon keskustelua opiskelija- ja vammaisjärjestöjen verkostossa. Verkostossa löydettiin yhteinen tahtotila ja näkemys siitä, että suunniteltu lainsäädäntö on huonosti valmisteltua, ja heikentää merkittävästi opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Asiasta kirjoitettiin Vammaisfoorumin kanssa yhteinen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin kesäkuussa. SYL laittoi asiasta myös oman kannanottonsa maaliskuussa. Hallituksen esityksen jälkeen SYL laittoi jälleen oman kannanottonsa, jossa korostettiin erityisesti edelleen esityksestä puuttuvaa ns. Ruotsin mallin mukaista sitoutumatonta asiantuntijalautakuntaa ja sen tarpeellisuutta. Tämän jälkeen asian hallitusvastaava yhdessä vastaavan sihteerin kanssa aloitti aktiivisen tapaamiskierroksen, joka oli suunnattu erityisesti sivistysvaliokuntaan sekä perustuslakivaliokuntaan. SYL:n tavoitteiden eteneminen sivistysvaliokunnan kautta näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Näin ollen asian toivotaankin etenevän perustuslakivaliokunnan kautta, ja siihen kohdistetaan aiempaa suunniteltua enemmän panoksia. Joka tapauksessa esityksen uumoillaan venyvän pitkälle ensi vuoden puolelle tai mahdollisesti jopa eduskuntavaalien yli. Asia herätti myös mukavasti kiinnostusta mediassa, ja tätä on tarkoitus käyttää hyväksi myös myöhemmässä vaikutustyössä. Tarpeen tullen asiasta järjestetään myös näkyvämpiä tempauksia yhdessä Vammaisfoorumin tai alakohtaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. 5. TYÖELÄMÄASIAT 5.1. Työurien pidentäminen Työurien pidentämiskeskusteltua on käyty viime vuosina runsaasti, ja se on alkanut vaikuttaa yhä enemmän myös korkeakoulupolitiikkaan. Huoltosuhteen heikkenemisen myötä painetta pidentää työuria alkupäästä on koko ajan enemmän. Lisäksi korkeakoulutettujen lisääntyvä työttömyys on tuonut uusia haasteita korkeakouluille ja niistä valmistuville. Liittokokous 2009 linjasi, että työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. Tammikuussa hallitus kävi tältä pohjalta poliittista linjakeskustelua, jonka pohjalta mm. hallitukseen luotiin järjestäytymisen yhteydessä työelämäasioiden päävastuualue. Tavoitteeksi asetettiin, että saataisiin yleiseen tietoisuuteen positiivinen malli siitä, miten työuria pidennetään alkupäästä ja että vaaliohjelmissa ei ole opiskelijan kannalta huonoja avauksia työurien pidentämiseen. Lisäksi SYL:n sisäisesti haluttiin saada selkeytynyt kuva siitä, miten keskustelu työurien pidentämisestä vaikuttaa toimintaympäristöön ja -tapoihin. Työelämäasiat ovat leikanneet poikki SYL:n toimintasektoreiden, ja siten tuoneet uusia näkökulmia myös muuhun SYL:n edunvalvontaan. Teemakokonaisuuksia aiheesta mm.: - Valmistumisaikojen nopeuttamisen varjolla käytävä keskustelu - Opiskelun aloittamisen aikaistaminen - Nivelvaiheiden helpottaminen (toinen aste-kandi-maisteri-tohtori-työelämä) - Opiskelukyky, hyvinvointi ja niiden vaikutus tulevaan työkykyyn - Pätkätyöt ja opiskelijan urakehitys - Opiskelijoiden kesätyöt ja harjoittelumahdollisuudet - Työelämävalmiuksien kehittyminen opiskeluaikana - Työelämään siirtymisen haasteet - Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen - Opintojen joustavuus ja mahdollisuus kesäopintoihin
20/51 813 814 815 816 817 818 819 820 821 822 823 824 825 826 827 828 829 830 831 832 833 834 835 836 837 838 839 840 841 842 843 844 845 846 847 848 849 850 851 852 853 - Opiskeluedellytysten edistäminen Tammikuun ja helmikuun aikana valmisteltiin ns. Kreisiryhmän kanssa opiskelijajärjestöjen yhteistä ulostuloa. Kreisiryhmään koostui toisen asteen, korkea-asteen ja työmarkkinajärjestöjen opiskelijajärjestöjen edustajista. 24.2. järjestettiin yhteinen tiedotustilaisuus työurien pidentämisen keinoista. Tilaisuus sai runsaasti julkisuutta ja nosti ehdotukset julkiseen keskusteluun, mm. 25.2. eduskunnan kyselytunnille. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa muiden opiskelijajärjestöjen kanssa eduskuntavaalivaikuttamista ajatellen. Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn kanssa järjestettiin maaliskuussa seminaari, jossa käsiteltiin korkeakoulutettujen kesätyö- ja harjoitteluasioita. Samassa yhteydessä julkistettiin OTUS:n tutkimus samasta aiheesta. Työurien pidentämisen työkalupakki päivitettiin, ja sitä jaettiin useissa sidosryhmätapaamisissa. Kevään aikana käytiin keskusteluja Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa. Keskusteluissa käsiteltiin laajalti työurien pidentämistä opiskelijanäkökulmasta. Yleisellä tasolla suurin työelämäpoliittinen kysymys, eläkejärjestelmän kehittäminen, ei edennyt mainittavasti. Luultavimmin asiasta tehdään päätöksiä 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tämän johdosta poliittinen paine työurien alkupäähän tehtäville toimenpiteille kasvoi, joka on ollut huomattavissa mm. opintotuen kehittämiskeskusteluissa. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen on tullut monissa yhteyksissä esiin, mm. TEM kysyi epävirallisesti opiskelijajärjestöjen mielipiteitä asiaan. Tulevaisuudessa yrittäjyyden edistäminen voi muodostua kanavaksi vaikuttaa työnantajajärjestöihin ja niiden korkeakoulupoliittisiin tavoitteisiin. Kesän jälkeen aloitettiin valmistelemaan uutta poliittista linjapaperia liittokokouksen käsiteltäväksi, jotta SYL voisi toimia tulevaisuudessa pitkäjänteisesti työelämäasioiden edunvalvonnassa. Epätyypillisten työsuhteiden opiskelijoille aiheuttamia ongelmia käsitellään tarkemmin syksyn aikana, loppuvuoden tavoitteena on nostaa opiskelijanäkökulmasta työmarkkinoiden epäkohdat poliittiseen keskusteluun. 5.2. Linjapaperin päivittäminen Työelämäasioihin panostaminen ja sieltä kautta nousevat edunvalvontakysymykset nähtiin niin suurena asiakokonaisuutena, että hallitus päätti asian vaativan uutta politiikkapaperia. Politiikkapaperin otsikoiksi tuli Koulutus ja työmarkkinat ja Työurat ja eläkejärjestelmä. Tämä politiikkapaperi käsitellään liittokokouksessa 2010, jossa sitä esitetään lisättäväksi osaksi SYL:n linjapaperia. Hallitus joutui vuoden aikana poliittisessa vaikuttamisessa asettamaan linjoja ja reagoimaan moniin työmarkkinoihin liittyviin asioihin. Koska työurakeskustelun nähdään jatkuvan ja korkeakoulutettujen työttömyys on suurimmalla tasolla koskaan, haluttiin selkeyttää SYL:n linjoja. Ylioppilaskuntien yhteistä näkemystä tarvitaan, jotta opiskelijat otetaan huomioon työmarkkina- ja eläkepolitiikan ratkaisuissa. Linjapaperi on selkeä laajennus edunvalvonta-alueeseen, jolla SYL on perinteisesti toiminut. Työmarkkinoilla ja eläkejärjestelmissä tehdään kuitenkin niin kauaskantoisia muutoksia, että ne vaikuttavat myös koulutusjärjestelmiin ja siten opiskelijoihin. Näin ollen on tärkeää, että opiskelijat hoitavat edunvalvontaansa myös työmarkkinakysymyksissä. 5.3. Asevelvollisuuden ja opintojen yhteensovittaminen