Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Samankaltaiset tiedostot
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Ruis ja vehnä luomussa

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Hamppu viljelykiertokasvina

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Herne säilörehun raaka-aineena

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Peltokasvien luomuviljely

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Kylvö suoraan vai suojaan?

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Gluteenittoman tattarin viljely

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kasvintuotanto kannattaa

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Rehumaissin viljelyohjeet

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kasvinviljelytila Lahdessa

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Lisälannoitus kasvukaudella

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Biologinen typensidonta

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kuminan kasvinsuojelua

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Transkriptio:

Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha 660 kg raakavalkuaista Ei tarvitse lannoitusta 2 Tero Tolvanen, Herneen

Kasvupaikan valinta Juolavehnätön Hieta- ja savimaille Hiue optimipaikka? ph yli 6 tai ymppäys Ojitus kuntoon herne kärsii sekä kuivuudesta että märkyydestä Kierrossa viljojen väliin, kohtuullinen typpilannoitusvaikutus Hernettä vain kerran viljelykierrossa 3 Tero Tolvanen, Herneen

Hernettä savimaalla Kuva: Tero Tolvanen 4 Tero Tolvanen, Herneen

Hernettä hietamoreenilla Kuva: Tero Tolvanen 5 Tero Tolvanen, Herneen

Kylvömäärä ja siemenseos Kylvömäärä 80 130 kpl/m2 puhtaana kasvustona eli 200 400 kg/ha Tukiviljaa enintään 10 %, jos haluaa kaikki palkkiot Kaura tai vehnä Tukikasvin osuus sadosta kasvaa nopeasti, jos sitä lisätään yli 15 % rajan Viljely vähällä tukikasvilla on riskialtista kevyillä mailla Juolavehnä vetää kasvuston nurin 6 Tero Tolvanen, Herneen

Viljely seosviljana pienellä riskillä Yleinen seos: 100 kg hernettä ja 100 kg kauraa Sadossa alle 30 % hernettä Seoksen valkuaispitoisuus 16 17 % (herneellä 22 % ja viljalla 14 %) Myös useamman lajin seoksia on käytössä, joissa hernettä mausteeksi Herne, kaura, ohra, vehnä ja jopa rypsi 7 Tero Tolvanen, Herneen

Lajikkeet Viljaseoksiin pitkävartinen herne Siemenen koko vaihtelee lajikkeiden välillä paljon, tsp. 242 324 g Lako lajikekokeissa 25 61 % Korrenpituus 67 97 cm Siemenen saatavuus on toisinaan rajallista Karita ja Rokka vahva- ja lyhytvartisia Sopivat puhdaskasvustoon Ingrid on vahva- ja pitkävartinen Miinuksena iso siemen Jermu ja Rocket pieni- ja keltasiemenisiä Hulda, Perttu, Stok ja Sohvi pitkiä 8 Tero Tolvanen, Herneen

Lannoitus Ei välttämätöntä Naudan kuivalanta sopii hyvin Runsas liukoinen typpi on riski Fosfori on rajoittava ravinne Mieluiten esikasville 9 Tero Tolvanen, Herneen

Kylvö Kylvetään ajoissa sietää hallaa Kylvösyvyys 5-7 cm Tukiviljan voi kylvää toisesta säiliöstä Tarkkaile kylvön tasaisuutta Liika vauhti on pahasta Jyräys kylvön jälkeen Tasainen itäminen Kivien painaminen Jää helposti pintaan, jolloin taimettuu epätasaisesti ja tuo ongelmia syksyyn 10 Tero Tolvanen, Herneen

Hernekokeen kylvö 18.5.2013 11 Tero Tolvanen, Herneen

Pääkasvi kylvettiin siemensäiliöstä 12 Tero Tolvanen, Herneen

Pellonpientareella 9.8.2013 13 Tero Tolvanen, Herneen

Puinti 23.8.2013 14 Tero Tolvanen, Herneen

Aluskasvina italianraiheinää 10 kg/ha 15 Tero Tolvanen, Herneen

Puinti lyhyeen sänkeen Kuva: Tero Tolvanen 16 Tero Tolvanen, Herneen

Satotuloksia Puintikosteus Hulda 24,5 %, Rocket 20,8 % Hernesato 3 200 4250 kg/ha Rocket 400 kg/ha Huldaa satoisampi Vehnäsato 300 900 kg/ha Valkuaiset Hulda 24,5 %, Rocket 22,9 % Anniina 14,9 % 17 Tero Tolvanen, Herneen

Korjuu ja kuivatus Puitava matalaan, oli pystyssä tai ei Puitaessa puhdasta hernettä/itävää siementä säädetään varstasilta väljälle ja kelan kierrokset minimiin Kylmäilmakuivuri on herneelle hyvänä syksynä hyvä Lämminilmakuivurin herne varaa pitkäksi aikaa, koska siemen on iso Kuivauksen jaksotus Isoista herneistä voi olla riesaa vielä jauhatusvaiheessakin Murskesäilöntä muurahaishapolla toimii, jos on tehokas mylly tai puhdas kasvusto 18 Tero Tolvanen, Herneen

Yhteenveto viljelyvarmuudesta Savesta maalajissa Juolavehnätön lohko Piensiemeninen herne Kylvetään ajoissa Tarvittaessa tukiviljaa Uusi ja iso puimuri Säilöntä ja syöttö mietitty 19 Tero Tolvanen, Herneen

Tästä Jermua 3 000 kg/ha 20 Kuva: Niko Nyrhinen Tero Tolvanen, Herneen