Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).



Samankaltaiset tiedostot
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Mielenterveys työelämässä

Kysely lähetettiin postikyselynä Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

1. Onko itselläsi esiintynyt mielenterveysongelmia? Kyllä 21% Ei 79%

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Mielenterveysbarometri 2017: Mielenterveys, työelämä ja asenteet

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysyhdistys HELMI ry Jäsentutkimus Vaittämäkysymykset tarkastelussa

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

Valmistu töihin! Turku

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Kerronpa tuoreen esimerkin

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Terveydenhuollon barometri 2009

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Seksuaalinen häirintä työelämässä

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Muokkaa opas omaksesi

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

Kotimainen kirjallisuus

Kandien kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Mielenterveysbarometri 2013

Kysely kandien kesätöistä Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Seinäjoki

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Luottamuksellinen kyselylomake

TUTKIMUSRAPORTTI. Ikäsyrjintä työelämässä

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

Kysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Transkriptio:

MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET POTILAAT JA OMAISET Kysely lähetettiin postikyselynä 2 000:lle Mielenterveyden keskusliiton jäsenelle sekä 1 000:lle Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsenelle. Kyselyyn saatiin yhteensä 443 vastausta, joista mielenterveyspotilaita 411 ja omaisia 32. Ristiintaulukoinneissa: Skitsofrenia (N=101) Kaksisuuntainen mielialahäiriö (N=85) Vakava masennus (N=104) Vastaa joko kohtaan A tai B A) Minulla on kokemuksia työelämästä psyykkisen sairauden kanssa 93% B) Omaisellani on kokemuksia työelämästä psyykkisen sairauden kanssa 7% 1. Miten lähimmät työtoverisi suhtautuivat sairauteesi? (voit vastata useamman) Eivät huomanneet asiaa 41% Säälivät minua 7% Pitivät laiskana 19% Puhuivat selkäni takana 28% Pelkäsivät minua 11% Tukivat minua 21% Yrittivät ymmärtää minua 25% Suosittelivat lääkäriin menoa 15% Muuten, miten 20% Poimintoja avoimista vastauksista: Eristäydyin niin paljon kuin mahdollista työtovereista. Miksi menisin sairauteni muille kertomaan, ei se heille kuulu Jaksoin töissä, vaikka olen täysin uupunut. Kotona en sitten enää jaksanut. Yritin painaa 12 tuntisia päiviä, mutta tuli takapakkia. Muut perusasiat jäivät, kuten kaupassa käynnit jne. Aina herättää keskusteluja, jos on töissä ja mielenterveysongelmia. Muut eivät pystyneet keskittymään työhönsä, koska olin niin eloisa ja hälisevä. Valehtelin töissä, että olin 2 vk:n sairaslomalla keuhkoputkentulehduksen takia. Salasin kaiken, koska en ymmärtänyt itsekään, mistä oli kysymys sairastumisvaiheessa. Eivät halunneet huomata uupumusta, koska kun jäin sairauslomalle, joutuivat tekemään minunkin työni. Liian vähäinen tieto psyykkisistä sairauksista ja niistä aiheutuvista ongelmista ihmisillä aiheuttavat hämmennystä monissa. Sairaus halutaan useimmiten pitää salassa, jolloin lähimmät työtoveritkaan eivät huomaa asiaa. Selän takana puhumista on jonkin verran. Kuitenkin yhteensä 40 % työtovereista yritti ymmärtää sairastunutta ja suositteli lääkäriin menoa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %). 2. Vaikuttiko mielestäsi sairastumiseesi: (voit vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 24% 1

Työuupumus 55% Työn jatkumisen epävarmuus 19% Henkilökohtaiset muut syyt 52% En osaa sanoa 8% Jokin muu syy, mikä 26% Jokin muu syy, mikä: Ongelmia jo lapsuudessa, huonot kotiolot, huonot suhteet vanhempiin, erimielisyydet esimiehen kanssa työpaikalla, avioero, alkoholi. Suurin syy sairastumiseen on työuupumus sekä henkilökohtaiset muut syyt. Useimmiten henkilöllä on ongelmia useilla eri elämän aloilla, mikä aiheuttaa ylikuormittumisen. Vakavasta masennuksesta kärsivät ilmoittivat työuupumuksen suurimmaksi syyksi (70 %). 3. Miten koit työnantajan asenteen sairauttasi kohtaan? Työnantaja pyrki aidosti tukemaan työssä jatkamistani 25% Työnantaja tuki jonkin verran työssä jatkamistani 20% Työnantaja ei tukenut minua lainkaan 16% Työnantaja pyrki aktiivisesti pääsemään minusta eroon 19% En osaa sanoa 21% Vakavasta masennuksesta kärsivät kokivat vertailuryhmistä eniten, että työnantaja tuki heidän sairastumistaan vähiten (21 %), kaikki (16 %). 4. Suojeltiinko työpaikalla yksityisyyttäsi? Levisikö tieto sairaudestasi? Yksityisyyteeni liittyviä asioita suojeltiin täysin 15% Yksityisyyteeni liittyviä asioita suojeltiin tietoisesti jonkin verran 14% Tieto sairaudestani levisi jonkin verran 29% Yksityisyyttäni ei suojeltu ollenkaan 13% En osaa sanoa 28% 5. Miten avoimesti halusit kertoa omasta sairaudestasi työyhteisössäsi? En halunnut kertoa sairaudestani ollenkaan 34% Kerroin sairaudestani vain esimiehilleni 16% Kerroin asiasta vain lähimmille kollegoilleni 23% Halusin kertoa sairaudestani täysin avoimesti 19% En osaa sanoa 12% Tasaisesti kaikissa vertailuryhmissä reilu kolmasosa ilmoittaa, että ei halunnut kertoa sairaudestaan ollenkaan ja noin viidennes kertoi esimiehelleen. 6. Vastaa väittämiin, [Ihmiset tietävät mielen sairauksista riittävästi] Täysin samaa mieltä 4% Osittain samaa mieltä 15% Osittain eri mieltä 29% Täysin eri mieltä 47% En osaa sanoa 4% 2

6. Vastaa väittämiin, [Kollegat välttelivät keskusteluja kanssani sairauteeni liittyvistä asioista] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 30% Osittain eri mieltä 15% Täysin eri mieltä 12% En osaa sanoa 21% 6. Vastaa väittämiin, [Kollegani hankkivat tietoa sairaudestani, hoidoista ja lääkityksestä] Täysin samaa mieltä 5% Osittain samaa mieltä 7% Osittain eri mieltä 9% Täysin eri mieltä 45% En osaa sanoa 33% 6. Vastaa väittämiin, [Kollegani tukivat minua ja tarjosivat apua] Täysin samaa mieltä 8% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 18% Täysin eri mieltä 32% En osaa sanoa 17% 6. Vastaa väittämiin, [Olisin toivonut esimieheni puuttuvan asiaani enemmän] Täysin samaa mieltä 23% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 11% Täysin eri mieltä 16% En osaa sanoa 24% Kaikissa ryhmissä olisi toivottu esimiehen puuttuvan asiaan enemmän. Erityisesti vakavasta masennuksesta kärsivät toivoivat esimieheltään enemmän ymmärrystä ja mahdollisuutta keskusteluun (59 % täysin tai osittain samaa mieltä). 7. Vastaa väittämiin:, [Olen saanut riittävästi tietoa eri hoitovaihtoehdoista] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 33% Osittain eri mieltä 24% Täysin eri mieltä 16% En osaa sanoa 5% 7. Vastaa väittämiin:, [Olen saanut riittävästi tietoa eri lääkevaihtoehdoista] Täysin samaa mieltä 18% Osittain samaa mieltä 32% Osittain eri mieltä 26% Täysin eri mieltä 19% En osaa sanoa 5% 3

Lähes puolet mielenterveyspotilaista ei ole mielestään saanut riittävästi tietoa eri lääkevaihtoehdoista. 7. Vastaa väittämiin:, [Työterveyshuolto tarjosi laadukasta hoitoa] Täysin samaa mieltä 15% Osittain samaa mieltä 21% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 30% En osaa sanoa 18% 7. Vastaa väittämiin:, [Sain hoitoa työterveyshuollosta riittävän nopeasti] Täysin samaa mieltä 19% Osittain samaa mieltä 22% Osittain eri mieltä 12% Täysin eri mieltä 27% En osaa sanoa 20% 39 % kaikista vastaajista on sitä mieltä, että ei ole saanut hoitoa työterveyshuollosta riittävän nopeasti (täysin tai osittain tätä mieltä). Vakavaa masennusta sairastavista tätä mieltä on 45 %. 7. Vastaa väittämiin:, [Psykiatrinen hoito painottuu liikaa lääkkeisiin] Täysin samaa mieltä 37% Osittain samaa mieltä 33% Osittain eri mieltä 17% Täysin eri mieltä 7% En osaa sanoa 6% 7. Vastaa väittämiin:, [Terapiahoitoa on ollut riittävästi tarjolla] Täysin samaa mieltä 26% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 20% Täysin eri mieltä 24% En osaa sanoa 5% Terapiahoitoa kaivattaisiin lisää kaikissa vertailuryhmissä (täysin tai osittain samaa mieltä 38 %). Vakavaa masennusta sairastavista tätä mieltä on 55 %. 7. Vastaa väittämiin:, [Olen saanut riittävästi vaikuttaa hoitooni] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 31% Osittain eri mieltä 25% Täysin eri mieltä 15% En osaa sanoa 7% 8. Sairauteni hoito on tällä hetkellä tasapainossa Kyllä 83% 4

Ei 17% Jos vastasit kyllä, mitkä keinot ovat auttaneet selviytymään sairauden kanssa? (voit vastata useamman) Terapia 38% Lääkehoito 53% Terapia ja lääkehoito yhdessä 53% Hoito sairaalassa 34% Sairausloma 34% Muu, mikä 38% Llääkehoito ja terapian ja lääkehoidon yhdistäminen koetaan tärkeimmiksi keinoiksi selviytyä sairauden kanssa. Erityisesti terapian ja lääkehoidon yhdistämistä kaipaavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat (60 %). Muu, mikä: Vertaistuki, virikeryhmät, klubitalotoiminta, ystävät, perhe, uskoontulo/usko, eläkkeelle pääsy. Jos vastasit ei, mikä on ollut ongelma sairautesi hoidossa? (voit vastata useamman) Terapiaa ei ole ollut saatavilla 38% Terapia ei ole auttanut 21% Terapian ja lääkehoidon yhdistäminen ei ole ollut mahdollista 20% Lääkehoito on ollut riittämätön 23% Minulle ei ole määrätty lääkkeitä 3% En halua käyttää lääkkeitä 23% Muu ongelma, mikä 35% Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat kokevat, että suurin ongelma sairauden hoidossa on nimenomaan terapiamahdollisuuden puute (55 %). 32 % vakavasta masennuksesta kärsivistä on sitä mieltä että lääkehoito on ollut riittämätön. Sopimattomat lääkkeet tuli ongelmana esille myös avoimissa vastauksissa. Lisäksi ongelmana on ollut hoitosuunnitelman puuttuminen. 9. Mistä sait tietoa sairaudestasi? (voit vastata useamman) Lääkäriltä 79% Ystäviltä 22% Lehdistä 36% Radiosta 9% Televisiosta 21% Mielenterveysjärjestöiltä 34% Internetistä, mistä 19% Muualta, mistä 30% Tietoa saatiin paljon myös kirjoista, lääkeyritysten esitevihkosista, työterveyshuollosta. 10. Saitko riittävästi tietoa eri lääkehoidoista ja terapiamahdollisuuksista? Kyllä 45% En 55% 5

11. Mikä mielestäsi olisi paras apu sairastuneelle? (voit vastata useamman) Terapia 29% Lääkkeet 26% Lääkkeet ja terapia yhdessä 71% Hoito sairaalassa 34% Sairausloma 39% Muu, mikä 30% Lääkkeet ja terapia yhdessä on paras apu sairastuneelle. Huomattava osa vastaajista on myös sitä mieltä, että hoito sairaalassa auttaa yli vaikeimpien aikojen (kaikki 34 %, kaksisuuntainen mielialahäiriö 49 %). Vakavasta masennuksesta kärsiville sairauslomaa pidetään myös tärkeänä (49 %). 12. Minulle tehtiin hoitosuunnitelma Kyllä 49% Ei 26% En osaa sanoa 24% Hoitosuunnitelmaa ei ole tehty viidennekselle potilaista. Lisäksi viidennes ilmoittaa, että ei osaa sanoa onko suunnitelma tehty, mikä viittaisi siihen että sitä ei ole tehty. Vakavasta masennuksesta kärsiville hoitosuunnitelma on tehty harvemmin (40 %:lle vastaajista). Avoimissa vastauksissa korostui läheisten tuki ja vertaistuki 13. Olen ollut sairauslomalla poissa työstäni psyykkisen sairauden takia En ole ollut sairauslomalla 14% Alle kuukauden 8% Kuukauden tai yli 17% 6 kk tai yli 10% Vuoden tai yli 14% Yli 2 vuotta 37% Huomattava osa vastaajista on ollut pois työelämästä yli 2 vuotta (ovat työkyvyttömyyseläkkeellä). 14. Vastaa väittämiin:, [Työnantaja piti yhteyttä poissaoloaikanani riittävästi] Täysin samaa mieltä 11% Osittain samaa mieltä 14% Osittain eri mieltä 11% Täysin eri mieltä 50% En osaa sanoa 14% 14. Vastaa väittämiin:, [Lähimmät työkaverini pitivät yhteyttä minuun samalla tavalla kuin ennen sairastumista] Täysin samaa mieltä 13% Osittain samaa mieltä 19% Osittain eri mieltä 23% 6

Täysin eri mieltä 34% En osaa sanoa 11% 14. Vastaa väittämiin:, [Koin jääneeni täysin yhteisön ulkopuolelle] Täysin samaa mieltä 31% Osittain samaa mieltä 27% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 17% En osaa sanoa 9% 58 % sairastuneista koki jääneensä työyhteisön ulkopuolelle (täysin tai osittain samaa mieltä). Vakavasta masennuksesta sairastavista tätä mieltä on (63 %). 14. Vastaa väittämiin:, [Toivoin, että kukaan työyhteisöni jäsen ei ottaisi minuun yhteyttä] Täysin samaa mieltä 16% Osittain samaa mieltä 18% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 35% En osaa sanoa 15% Vastaajista 34 % ei haluaisi että työyhteisöstä pidetään yhteyttä poissaolon aikana (täysin tai osittain samaa mieltä). Vakavasta masennuksesta kärsivistä näin haluaa jopa 53 %. Vastaavasti 57 % heistä ilmoittaa että ei halua tietää työpaikkansa asioista poissa olleessaan. 14. Vastaa väittämiin:, [Olisin halunnut tietää enemmän työpaikan asioista poissaoloaikanani] Täysin samaa mieltä 14% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 13% Täysin eri mieltä 30% En osaa sanoa 18% 15. Palasin sairauslomani jälkeen työelämään Kyllä 43% En 57% 16. Vastaa väittämiin:, [Työhön palaaminen tuntui hyvältä] Täysin samaa mieltä 36% Osittain samaa mieltä 31% Osittain eri mieltä 14% Täysin eri mieltä 15% En osaa sanoa 4% 36 % vastaajista oli sitä mieltä, että työhön palaaminen tuntui hyvältä (täysin samaa mieltä). Skitsofreniapotilaiden mielestä työhönpaluu koettiin mukavimmaksi (57 %), kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista tätä mieltä oli 46 % ja vakavaa masennusta sairastavista vain 28 %. 7

16. Vastaa väittämiin:, [Työyhteisö otti minut takaisin täysivaltaiseksi jäsenekseen] Täysin samaa mieltä 36% Osittain samaa mieltä 29% Osittain eri mieltä 19% Täysin eri mieltä 8% En osaa sanoa 7% 16. Vastaa väittämiin:, [Työyhteisö ei tuntunut enää samalta] Täysin samaa mieltä 14% Osittain samaa mieltä 38% Osittain eri mieltä 15% Täysin eri mieltä 24% En osaa sanoa 9% 16. Vastaa väittämiin:, [Koin oloni ulkopuoliseksi työpaikalla] Täysin samaa mieltä 17% Osittain samaa mieltä 30% Osittain eri mieltä 17% Täysin eri mieltä 30% En osaa sanoa 6% 16. Vastaa väittämiin:, [Työtehtäväni olivat muuttuneet epäkiitollisemmiksi] Täysin samaa mieltä 18% Osittain samaa mieltä 23% Osittain eri mieltä 15% Täysin eri mieltä 36% En osaa sanoa 8% Skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden mielestä työtehtävät olivat muuttuneet jonkin verran epäkiitollisemmiksi (yhteensä 48 % oli täysin tai lähes samaa mieltä) verrattuna vakavaa masennusta sairastaviin. 16. Vastaa väittämiin:, [Tuntui, että työhön palaaminen saa minut sairastumaan uudelleen] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 27% Osittain eri mieltä 14% Täysin eri mieltä 32% En osaa sanoa 4% 16. Vastaa väittämiin:, [Esimies auttoi minua työssä jaksamisessa] Täysin samaa mieltä 17% Osittain samaa mieltä 26% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 32% En osaa sanoa 9% 8

48 % vastaajista on osittain tai täysin eri mieltä että esimies olisi auttanut työssä jaksamisessa. Vakavaa masennusta sairastavista tätä mieltä on 56 %. 16. Vastaa väittämiin:, [Esimies järjesti työtehtäviäni toivomusteni mukaan] Täysin samaa mieltä 12% Osittain samaa mieltä 24% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 33% En osaa sanoa 15% 16. Vastaa väittämiin:, [Työnantajan joustaminen työajoissa ja tehtävissä auttoi pysymään työelämässä] Täysin samaa mieltä 18% Osittain samaa mieltä 17% Osittain eri mieltä 12% Täysin eri mieltä 33% En osaa sanoa 19% 17. Miten työelämässä olisi mahdollista pysyä paremmin mukana psyykkisen sairauden kanssa? Mahdollisuus olla pois töistä tarpeen vaatiessa. Nyt ongelmana se, että työt kuormittuvat heti toiselle työntekijälle. Työtehtävien mukauttaminen, työaikajoustot, lisää keskustelua, työajan lyhentäminen, tukihenkilöiden koulutus työpaikoille. 18. Miten olisit toivonut juuri Sinua tuettavan? Ehkä olisin toivonut työnantajalta viestiä, että olen työpaikalleni toivottu ja tärkeä. Olisin toivonut enemmän keskusteluja ja vähemmän työtunteja päivässä. Olisin toivonut psykologin ja esimiehn arvioivan tilannettani ja jaksamistani yhdessä. Esimies ei keskustellut kertaakaan kanssani tultuani 3 kk:n sairaslomalta takaisin töihin. Olisi edes yksi keskustelu ollut hyvä. Olisi annettu yrittää eikä heti leimata "hoidossa olleeksi" Työkaverit olisivat voineet avata silmät ja tajuta väsymykseni nopeammin. Eikä omia tarinoitaan kuinka he ovat kaikesta selvinneet. Asunnottomuuteni olisi pitänyt heti hoitaa. Jouduin käymään useita vuosia töissä ilman vakituista asuntoa. 1. Omaisellani on diagnosoitu jokin seuraavista sairauksista: (voit vastata useamman) Masennus 23% Vakava masennus 13% Kaksisuuntainen mielialahäiriö 19% Skitsofrenia 45% Pakko-oireisuus 0% Jokin persoonallisuushäiriö 10% Jokin syömishäiriö 3% Paniikkihäiriö 0% Ahdistushäiriö 6% 9

Omaiseni ei ole hakeutunut vielä hoitoon 0% En osaa sanoa 3% Jokin muu, mikä 3% 2. Vaikuttiko mielestäsi omaisesi sairastumiseen: (voit vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 7% Työuupumus 37% Työn jatkumisen epävarmuus 10% Henkilökohtaiset muut syyt 33% En osaa sanoa 20% Jokin muu syy, mikä 30% 3. Kun omaisesi sairastui, mistä asioista olit eniten huolissasi? (valitse kolme vaihtoehtoa) Hoitoon pääsy 47% Muiden ihmisten suhtautuminen 20% Perheen/omaisten jaksaminen 50% Lääkkeiden haittavaikutukset 13% Lääkehoidon saatavuus 7% Lääkehoidon kustannukset 7% Terapian saatavuus 23% Toipuuko läheinen 70% Omaisen työpaikan menettäminen 13% Jostain muusta, mistä 13% Suurimmat huolet, mitä omaisen sairastuminen aiheutti läheisissä liittyvät läheisen toipumiseen (70 %, perheen ja omaisten jaksamiseen (50 %) sekä hoitoon pääsyyn (47 %). 4. Miten sairastuneen omaisesi asiaa käsiteltiin työyhteisössä? (voit vastata useamman) Ei mitenkään 37% Asiasta keskusteltiin 10% Myös muille työntekijöille tarjottiin tukea 0% Myös omaisille tarjottiin tukea 7% En osaa sanoa 50% 37 % omaisista vastaa, että sairastuneen läheisen asiaa ei käsitelty mitenkään työyhteisössä. Lisäksi 50 % ei tiedä käsiteltiinkö asiaa. 5. Huomasitko omaisestasi, että hänellä oli vaikeuksia mielenterveytensä kanssa? Kyllä, olin ollut hänestä huolissani jo pitkään 45% Kyllä, mutta ajattelin että se on ohimenevää 31% Kyllä, mutta hän on ollut aina ailahtelevainen luonteeltaan 14% En huomannut mitään erityistä 14% 6. Puutuitko asiaan, kun huomasit että läheiselläsi on ongelmia? Kyllä 65% En 35% 10

35 % ei puuttunut läheisensä ongelmaan. Avoimia perusteluja miksi ei puuttunut ongelmaan: Asia tuli esille, kun omainen soitti sairaalasta (ja oli siellä 6 kuukautta). Oli halunnut suojella perhettään. Olin nuori, en oikein ymmärtänyt koko asiaa. Kielsin sen varmaan alitajuisesti. 7. Ottiko sairastunut omainen itse asian puheeksi? Kyllä 45% Ei 55% 8. Oliko omaisen sairauteen suhtautuminen sinulle helppoa? Erittäin helppoa, keskustelimme asiasta avoimesti 13% Helppoa 10% Minulla oli hieman vaikeuksia suhtautua ongelmaan 13% Sairauteen suhtautuminen oli todella vaikeaa 52% En osaa sanoa 13% 52 % omaisista ilmoittaa, että sairauteen suhtautuminen oli todella vaikeaa. 9. Saitko riittävästi tietoa sairaudesta? Kyllä 41% En 59% Lähes 60 % ilmoittaa, että ei saanut riittävästi tietoa omaisensa sairaudesta. 10. Mistä sait tietoa? (voit vastata useamman) Lääkäriltä 50% Ystäviltä 7% Lehdistä 46% Radiosta 4% Televisiosta 11% Mielenterveysjärjestöiltä 32% Omaisten tukijärjestöiltä 29% Internetistä, mistä sieltä 14% Muualta, mistä 29% 11. Saitko tietoa eri lääkehoidoista ja terapiamahdollisuuksista? Kyllä 50% En 50% 12. Osallistuitko omaisten tukiryhmiin? Kyllä 46% En 18% Ei tarjoutunut mahdollisuutta 36% 11

13. Mikä olisi mielestäsi paras apu sairastuneelle? (voit vastata useamman) Terapia 34% Lääkkeet 28% Lääkkeet ja terapia yhdessä 83% Hoito sairaalassa 34% Sairausloma 21% Muu, mikä 21% 83 % omaisista on sitä mieltä että lääkkeet ja terapia yhdessä on paras apu sairastuneelle. 14. Olitko mukana omaisesi hoitoprosessissa? Kyllä 70% En 30% Syntymävuosi: 1930-1939 5% 1940-1949 27% 1950-1959 33% 1960-1969 21% 1970-1979 11% 1980-1989 2% Sukupuoli Nainen 59% Mies 41% Kotikunnan asukasluku: Alle 1 000 0% 1 000-5 000 6% 5 001-10 000 13% 10 001-30 000 16% 30 001-100 000 18% Yli 100 000 47% Asuinpaikka: Uusimaa 49% Varsinais-Suomi 3% Satakunta 2% Häme 4% Pirkanmaa 5% Kaakkois-Suomi 2% Itä-Suomi 10% Keski-Suomi 7% Pohjanmaa 9% Pohjois-Suomi 9% 12

Minulla on todettu jokin psyykkinen sairaus Kyllä 89% Ei 6% Olen omainen 5% Olen tällä hetkellä: Töissä kokopäiväisesti 8% Töissä osa-aikaisesti 6% Työkyvyttömyyseläkkeellä 61% Sairauslomalla 3% Kuntoutusrahalla 4% Työtön 3% Opiskelija 1% Jokin muu, mikä 13% Sairauteni todettiin: Alle vuosi sitten 2% 1-3 vuotta sitten 6% 3-5 vuotta sitten 10% 6-10 vuotta sitten 15% Yli 10 vuotta sitten 66% Diagnoosini on: (voit valita useamman) Masennus 35% Vakava masennus 27% Kaksisuuntainen mielialahäiriö 22% Skitsofrenia 26% Pakko-oireisuus 6% Jokin persoonallisuushäiriö 14% Jokin syömishäiriö 5% Paniikkihäiriö 14% Ahdistushäiriö 18% En osaa sanoa 2% Jokin muu, mikä 18% Kuinka kauan lääkärin diagnoosin saaminen kesti? Alle 6 kk 48% Yli 6 kk 14% Yli vuoden 13% Yli 2 vuotta 26% 13