FIRWE yhteistyöllä enemmän irti suomalaisesta tiesääosaamisesta



Samankaltaiset tiedostot
TIESÄÄOSAAMISELLA MAAILMANMAINEESEEN FIRWE (FINNISH ROAD WEATHER EXCELLENCE) TRANSSMART-SEMINAARI /7/2014 Heikki Mantsinen, VTT

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari Ilmari Hyvönen

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Biodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?

Liikennepolitiikalla elinvoimaa. Minna Kivimäki, Fintrip-seminaari

Suomen talvihoidon liiketoimintaekosysteemi

Fintrip - verkostoanalyysi

Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:

Miksi logistiikkastrategia?

Tekesin palvelut teollisuudelle

Liikenteen sää- ja keliennustepalvelut. Tiesääpäivät Aapo Anderson

Kun haluat tehdä muutoksesta totta. Osaamisen verran enemmän.

Tekes puurakentamisen edistäjänä

Avoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma

Kehittäminen ja pilotointi -rahoitus. Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Todenna ratkaisun toimivuus Nopeuta kaupallistamista

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

PAREMPAA LIIKETOIMINTAA. YHDESSÄ. Teemu Sevon, Solita Oy

Tilaajien yhteiset tavoitteet ja kehittämisen tiekartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, Ville Valovirta

Kriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi

Tietoa tutkimalla Tietojohtaja Juha Kenraali

Ajankohtaista valtion talous- ja henkilöstöhallinnosta Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari

Onko kaupunki palvelu?

KOULUTUSVIENTI JA RAHOITUS. Jouni Kangasniemi, opetus- ja kulttuuriministeriö

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

Open Data Tampere Region Kickoff Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Yhteiset konseptit ja periaatteet julkishallinnon palvelukehittämisen edistäjinä Kuntien avoin data hyötykäyttöön seminaari 27.1.

Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet Jukka Talvi

Fokusoitu Yksinkertaistettu Valmiina tulevaisuuteen. Strategia

Antti Ylä-Jarkko. Miten oppijan palveluita rakennetaan

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

1 Tervetulosanat, Yrjö Pilli-Sihvola, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 2 Päivien avaus, Petteri Portaankorva, Kouvolan kaupunki

Verkkokaupan perustaminen - CASE NANSO GROUP OY. Thea Forstén

Innovatiiviset kaupungit

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) - Ohjelma-alue - Toimintalinjat - Toteutustilanne - Miten NPA toteuttaa Itämeristrategian

PASTORI Edulliset ja älykkäät liikkujan palvelut kansalaisille ja yrityksille

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia Tampereen kaupunki

POLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään

Asukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari /Heli Aalto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari Helsinki Tiina Kähö

Vantaa. Kuntaraportti

Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM)

Liikenteen digitalisaatio mahdollisuutena tiedon merkitys

Loimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille

Digimuutoksen 10 haastetta. DIGISALONKI Tuomo Luoma

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA

Asiakas edellä kohti kitkatonta Digi-Suomea

Helsinki. Kuntaraportti

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Huippuostajat. 11:20 Lounas

MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö

Espoon välivuokrauspilotti

Uudet työtavat Älykkäät ratkaisut Tiina Moberg, TDC Oy

Prosessit etyön kehittämisessä

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Me-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord me. säätiö Me-säätiö

Avoimia liiketoimintamahdollisuuksia? Liiketoiminta ja avoin paikkatieto -talviseminaari Torstaina

Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto. Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari Minna Karvonen

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi. Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto

KUNTIEN ROOLI MUUTOKSESSA Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi 3.2.

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0141/60. Tarkistus. Marielle de Sarnez ALDE-ryhmän puolesta

Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin jalkauttaminen ja jatkokehitys. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

TOIMIALAKATSAUS JA KESKUSTELUTÄKYT

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Unelmana avoin kehittäjäyhteisö edellytys digiloikalle?

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Tohmajärvi. Kuntaraportti

Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014

Savonlinna. Kuntaraportti

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Asteen verran paremmin

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017

suomi.fi Suomi.fi- asiointivaltuudet

Kuopio. Kuntaraportti

Transkriptio:

LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI 2/2014 FIRWE yhteistyöllä enemmän irti suomalaisesta tiesääosaamisesta T&K FIRWE yhteistyöllä enemmän irti suomalaisesta tiesääosaamisesta Suomalaisella korkeat asoisella t iesää- ja keliosaamisella on selkeää vient ipot ent iaalia, jos laaja-alainen osaaminen kyet ään int egroimaan joust avast i kust annust ehokkaaseen modulaariseen kokonaispaket t iin. Vient ikelpoisen t uot e- ja palvelukokonaisuuden rakent aminen Suomessa edellyt t ää sen t est aamist a ja kehit t ämist ä osana operat iivist a t oimint aa yht eist yössä yrit yst en, viranomaist en ja t ut kimuslait ost en kesken. Erityisolosuhteet ovat luoneet pohjan suomalaiselle osaamiselle Suomen tiet on pidettävä turvallisessa kunnossa ja liikenteen sujuvuudesta huolehdittava kaikissa olosuhteissa, vaikeat talvikelit ja nopeastikin vaihtelevat sääolosuhteet mukaan lukien. Pohjoinen sijaintimme haastavine olosuhteineen on luonut tarpeeseen perustuvan pohjan suomalaiselle tiesää- ja talvihoidon osaamiselle. Suomessa on paljon talvihoitoon ja tiesääpalveluihin kytkeytyvää korkeatasoista osaamista. Tämä kansainvälisestikin tunnettu monipuolinen osaaminen on jakautunut kuitenkin moniin yrityksiin, viranomaistahoihin, yhteisöihin, henkilöihin ja tutkimuslaitoksiin. Pirstaloitunut osaaminen hidastaa osaltaan yhtenäistä järjestelmä- ja palvelukehitystä. Eri toimijoiden vahvuuksien yhteensovittaminen ja muokkaaminen kilpailukykyiseksi, koko palvelun ja tukitoiminnot kattavaksi paketiksi edistäisi osaltaan talvihoidon yhtenäistä järjestelmä- ja palvelukehitystä sekä hyödyllisten ja kaupallisesti mielekkäiden kokonaisuuksien luomista. 1/5 1

Tiesää- ja kelipalvelut tuottavat merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle Useat tutkimukset ovat osoittaneet tiesää- ja kelipalveluiden tuottavan merkittäviä kustannussäästöjä ja muita hyötyjä yhteiskunnalle sekä sen eri toimijoille loppukäyttäjät mukaan lukien. Talvihoitoon ja tiesääjärjestelmiin tehdyt investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun järjestelmiä hyödynnetään ja palveluita jaetaan tehokkaasti. Kehittyneillä palveluilla pystytään vähentämään onnettomuuksia ja optimoimaan talvihoitoa. Näiden palveluiden avulla on arvioitu voitavan saavuttaa Suomen tieliikenteessä noin 30 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt [1]. Tiesää- ja kelipalveluiden tarve ja hyötypotentiaali tulevat kasvamaan entisestään äärisääilmiöiden yleistyessä. Ä ärisääilmiöiden on arvioitu aiheuttavan EU:n alueella tieliikenteelle yli 15 miljardin vuotuiset kustannukset [2]. Onnettomuuksien määrään ja vakavuuteen voidaan vaikuttaa parantamalla liikkujien tietoisuutta keliolosuhteista ja tehostamalla talvihoitoa. Talvihoidon kustannuksia voidaan vähentää hoitotoimenpiteiden oikea-aikaisuudella ja optimoimalla liukkaudentorjunta-aineen määrää (pääsääntöisesti suola) hoidon laadusta tinkimättä. Viimeksi mainittu säästää paitsi kustannuksia, niin myös ympäristöä. Tehokkaan talvihoidon avain on kyky ennakoivaan ja oikea-aikaiseen toimintaan. Tämä edellyttää hyvälaatuista ja luotettavaa tietoa vallitsevasta kelistä, kunnossapidosta, liikennetilanteesta ja tulevista sääolosuhteista. Mobiilimittaukset ja muut uudet havaintomenetelmät yhdessä kehittyneen teknologian kanssa mahdollistavat entistä tarkemman ja kattavamman raakadatan keräämisen. Hyvälaatuinenkaan mittaus- ja havaintotieto ei vielä riitä takaamaan oikein ajoitettuja hoitotoimenpiteitä, vaan tieto pitää jalostaa ennusteiden avulla oikeansisältöiseksi toimenpide-ehdotuksiksi ja toimenpiteet tulee toteuttaa oikea-aikaisesti. FIRWE-hankeen tavoitteet FIRWE (Finnish Road Weather Excellence) hankkeen tavoitteena luoda kuvan 1 mukainen vientikelpoinen tuote- ja palvelukokonaisuus yhdistämällä suomalaisten toimijoiden osaamista yhteiseen joustavaan ja standardoituun alustaan. Tämä mahdollistaa kustannustehokkaan tavan tuottaa kokonaisuuteen yhteensopivia moduuleja eri käyttäjäryhmille ilman, että joudutaan rakentamaan uusia erillisiä raskaita alustoja tai markkinointikanavia. Vastaavasti kehitystyön tulos on välittömästi kaikkien osallistujien hyödynnettävissä ilman asiakaskohtaista räätälöintiä ja sovittamista myös kansainvälisillä markkinoilla. Asiakas- ja käyttäjäkeskeisyyden varmistamiseksi palvelukokonaisuutta on tärkeä testata ja kehittää osana operatiivista toimintaa. Kehittämistarpeet sekä palvelukokonaisuuden ja sen osien hyödyt todennetaan tutkimuksen avulla. Tavoitetilanteessa eri asiakasryhmät saavat ensi kertaa tuotteistetun palvelukokonaisuuden yhden luukun kautta ilman kalliita investointeja ja erillisjärjestelmien kehittämistä. Jalostettua dataa ja ennusteita hyödyntävä päätöksenteon tukijärjestelmä tarjoaa kunnossapitourakoitsijoille, liikennekeskuksille ja muille viranomaistahoille yhdenmukaista luotettavaa tietoa oikea-aikaisen päätöksenteon avuksi. Tietoa ja ennusteita on mahdollista tarjota myös suoraan loppukäyttäjille erilaisten päätelaitteiden kautta (muuttuvat opasteet, ajoneuvolaitteet, älypuhelimet). 2/5 2

Kuva 1. FIRWE:n mahdollistama talvihoitoa ja liikenteen hallintaa tehostava tuote- ja palvelukokonaisuus. Tekesin rahoittaman hankkeen ensimmäistä vaihetta (v. 2012 2014) toteuttavat Vaisala, Arctic Machine, Foreca, Teconer, VTT ja Oulun yliopisto. Yhteistyöverkostoon kuuluvat myös Liikennevirasto, ELYkeskukset, Helsingin ja Tampereen kaupungit, Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, kunnossapidosta vastaavia toimijoita sekä tieto- ja viestintäalan pk-yrityksiä. Tähänastiset tulokset Hankkeessa on kehitetty tähän mennessä kuvan 1 mukaisen modulaarisen kokonaisjärjestelmän osaalueita sekä integroitu näitä eri FIRWE-toimijoiden tuottamia tuotteita ja palveluja yhteen toimiviksi kokonaisuuksiksi sisältäen tien olosuhteiden mittausratkaisut (erityisesti mobiilit mittausmenetelmät), tienhoitoyksiköiden tiedonkeruujärjestelmien integroinnin sää- ja kelipalveluihin, säätietojen integroinnin kelipalveluihin sekä teiden talvikunnossapidon päätöksenteontukijärjestelmän toiminnallisuuksien kehittämisen mukaan lukien kommunikoinnin hoitotoimenpiteistä vastaavien tahojen lisäksi myös kolmansien osapuolien ja loppukäyttäjien kanssa. Muita projektin puitteissa tehtyjä kokonaisuuteen kytkeytyviä tuotoksia ovat muun muassa: - lähitunteja koskevien tiesää- ja keliennusteiden laatua parantavan menetelmän kehittäminen - pidemmän aikavälin tiesääennusteiden laatua parantavan menetelmän kehittäminen - erilaisten kelien ja hoitotoimenpiteiden vaikutusta mallintava optimointialgoritmi, jonka avulla voidaan säätää liukkaudentorjuntamateriaalin määrää mahdollisimman pieneksi hoitolaadusta tinkimättä - kartta- ja raportointipalvelun tienhoitoautoista automaattisesti kerättävän tiedon hyödyntämiseksi: aikaja paikkatiedon lisäksi polttoaineen kulutus, DAU-standardin (Definierte DatenAUstauschschnittstelle) mukainen suolausautomaatin tieto tai hiekoittimen käyttötieto, etu- ja sivuauran käyttötieto sekä alusterän käyttötieto - karttakäyttöliittymien kehittäminen mukaan lukien mobiileilla mittalaitteilla kerätyn ajantasaisen keli- ja kitkatiedon esittämiseksi. FIRWE:n ensimmäinen yhteinen Proof-of-Concept pilotointi tehtiin talvella 2013 2014 valtatiellä 6 välillä Lappeenranta Imatra yhteistyössä talvihoidosta vastaavan urakoitsijan NCC Roadsin kanssa. Pilotissa kerätyn tiedon analysointi on vielä käynnissä, mutta alustavien löydösten perusteella voidaan todeta 3/5 3

muun muassa kunnossapitokaluston avulla toteutettavan automaattisen tiedonkeruun mahdollistavan merkittäviä hyötyjä sekä talvihoidosta vastaavalle pääurakoijalle että hoitourakan tilaajalle. Tätä entistä tarkempaa, ajantasaisempaa ja kattavampaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kuljettajille annettavassa ohjauksessa ja jatkokoulutuksessa sekä automaattisessa ajopäiväkirjassa. Pilottiin osallistunut urakoisija NCC Roads piti kokeilua onnistuneena ja aikoo jatkaa tiedonkeruun automatisoinnin kokeiluja. Jatkuvatoimisen tiedonkeruun lisäksi NCC paneutuu myös suolankäytön optimointiin. Edellä mainitun FIRWE:n yhteisen pilotin lisäksi tuote- ja palvelujärjestelmään kytkeytyvää teknologiaa ja muita kehityskomponentteja on testattu ja hyödynnetty Suomen lisäksi myös Venäjällä, Iso-Britanniassa ja USA:ssa yrityskohtaisten pilotointien yhteydessä. Osittain FIRWE-hankkeen ansiosta Vaisala teki lokakuussa 2013 usean miljoonan euron sopimuksen talvihoidon päätöksenteon tukijärjestelmästä National Roads Authority of Irelandin kanssa. Jatkokehitys ja vientinäkymät FIRWE-projektin loppuvuodesta 2014 päättyvässä ensimmäisessä vaiheessa on luotu parin vuoden aikana pohja paitsi yhteistoiminnalle FIRWE-toimijoiden kesken, niin myös yhteistyölle urakoitsijoiden, Liikenneviraston ja ELY-keskusten kanssa tieverkon talvihoidon tehostamiseksi ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Kehitystyö jatkuu talvella 2014 2015 pilotissa, joka toteutetaan yhteistyössä Vantaan talvihoitourakka-alueella vastaavan urakoitsijan Destian kanssa. Suomalaisella tiesääosaamisella on selkeää vientipotentiaalia etenkin, jos osaaminen kyetään valjastamaan tehokkaaseen modulaariseen ratkaisukokonaisuuteen hyödyntäen olemassa olevaa laaja-alaista osaamista ja myyntiverkostoa. Lupaavia vientimarkkinoita löytyy muun muassa Pohjois- Euroopasta ja Pohjois-Amerikassa. Myös Venäjä on iso potentiaalinen vientikohde; tiesääpalvelut olivat mm. kesällä 2014 päättyneen Helsingin ja Pietarin välisen E18 älyliikennekäytävähankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettuja palveluja. Yritysten, julkisen sektorin, tutkimusorganisaatioiden ja rahoittajien välinen yhteistyö oikeine rooleineen on ensiarvoisen tärkeää Suomen kilpailukyvyn parantamisessa sekä työpaikkojen luomisessa että säilymisessä. Vientireferenssien näkökulmasta julkisella sektorilla on tärkeä rooli mahdollistajana kilpailukykyisten palveluiden ja tuotteiden kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ja testaamisessa Suomessa osana operatiivista toimintaa. Vientikelpoisten palvelukokonaisuuksien rakentamisessa julkishallinnon hankintamenettelyt ovat avainasemassa. Nykyiset käytännöt (kuten hintakilpailutus) ohjaavat usein osajärjestelmien erillishankintoihin, mikä vaikeuttaa kustannustehokkaiden integroitujen kokonaisjärjestelmien kehittämistä Suomessa. Julkisten hankintojen säännöstö mahdollistaa myös innovatiiviset hankintamenettelyt ja näitä kannattaakin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yritysten kanssa. Teksti: Raine Hautala ja Aki Aapaoja, VTT; Pekka Leviäkangas, Oulun yliopisto, Kuva: Liikennevirasto Läht eet : 1. Hautala, R. & Leviäkangas, P. (2007) Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuus: hyötyjen arviointi ja arvottaminen eri hyödyntäjätoimialoilla. VTT Publications 665, Espoo, VTT. 4/5 4

http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/p665.pdf. 2. Nokkala, M., Leviäkangas, P. & Oiva, K. (eds.), Hietajärvi, A-M., Schweighofer, J., Siedl, N., Vajda, A., Athanasatos, S., Michaelides, S., Papadakis, M., Kreuz, M., Mühlhausen, T., Ludvigsen, J. & Klæboe, R. (2012) The costs of extreme weather for the European transport system. EWENT project deliverable D4. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t36.pdf. 5/5 5