Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Kaupunginvaltuusto 6.6.2016 www.ylojarvi.fi 1
Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esipuhe... 3 Johdanto... 4 Henkilöstöstrategia... 5 1. Henkilöstökulut... 6 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 6 2.1. Henkilöstömäärä... 6 2.2. Henkilöstö osastoittain... 8 2.3. Henkilöstön sukupuolijakauma... 9 2.4. Henkilöstön ikärakenne... 10 2.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen... 10 2.6. Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain... 12 2.7. Yleisimmät ammattinimikkeet... 12 2.8. Henkilöstön kotipaikka... 13 2.9. Työllistäminen... 13 3. Osaaminen ja työhyvinvointi... 14 3.1. Osaamisen kehittäminen... 14 3.2. Henkilöstön työhyvinvointi... 15 3.2.1. Sairauspoissaolot... 15 3.2.2. Pitkäaikaisterveys... 19 3.2.3. Työpaikkaruokailu... 19 3.2.4. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman toteutuminen vuonna 2015... 19 3.2.5. Ikäohjelma... 20 3.2.6. Kuntoutus... 20 3.3. Työtyytyväisyys... 21 3.4. Yhteistoiminta ja työsuojelu... 21 4. Kunta-alan tilastotietoja... 22 2
Esipuhe Henkilöstökertomus 2015 sisältää henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja ja tilastoja sekä tietoja muun muassa henkilöstöön liittyvien tavoitteiden toteutumisesta, työhyvinvoinnista, koulutuksesta ja henkilöstökustannuksista. Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään henkilöstöön liittyvänä seurantatietona sekä tulevien vuosien kehittämistoimenpiteiden suunnittelun pohjana. Henkilöstökertomus valmistellaan ja käsitellään samanaikaisesti kuin kaupungin tilinpäätös. Henkilöstöasioista vastaavat valmistelevat henkilöstökertomuksen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstökertomuksen tietoja käsitellään myös kaupungin yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmässä. Esimiesten tehtävänä on tutustua henkilöstökertomukseen ja tarkoituksenmukaisella tavalla käydä henkilöstökertomuksen tuloksia läpi omassa yksikössään. Näin koko henkilöstö voi osallistua henkilöstökertomuksen tulosten käsittelyn. Henkilöstön työtyytyväisyydellä ja osaamisen jatkuvalla kehittämisellä on merkittävä vaikutus kaupungin toimintaan ja kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. Työtyytyväisyyskysely toteutettiin koko henkilöstölle 19.11. - 4.12.2015, ja siihen vastattiin pääosin netin kautta. Kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Kyselyn pohjana käytettiin Suomen Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa kehittämää työilmapiirin arviointimallia (Henty). Kyselyyn vastasi 1339 työntekijää. Määrä on enemmän kuin edellisvuosina (1237 v. 2014, 1198 v. 2013 ja 1074 v. 2012). Ylöjärven tulos oli kokonaisuutena hyvä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,76 (asteikolla 1-5). Tulos on sama kuin edellisessä kyselyssä. Kaupunki- ja osastotason tuloksissa on vertailutietoja myös muihin kuntiin nähden. Ylöjärven tulokset olivat osin selvästi paremmat kuin vertailukunnilla. Osaamisen kehittämisen osalta jatkettiin mm. aktiivisesti henkilöstön kouluttamista. Vuonna 2015 järjestettiin yhteisesti koulutusta mm. turvallisuudesta, muutosvalmiudesta ja omista voimavaroista huolehtimisesta. Esimiehille järjestettiin koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, työsuojelun riskien arvioinnista ja syksyllä järjestettiin muutoksen johtamisen seminaari. Lisäksi sisäistä koulutusta järjestettiin mm. Populus HR-järjestelmästä. Uusille työntekijöille järjestettiin yleinen perehdyttämiskoulutus. Koulutukset ovat edenneet vuonna 2015 yleisesti ottaen koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutukseen käytettiin kaiken kaikkiaan noin 311 000 euroa. Vuotta aiemmin koulutukseen käytettiin noin 289 000 euroa. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi edelleen. Henkilöä kohden sairauspoissaolot ovat vuoden 2014 tasolta lisääntyneet jopa 2,0 pv/henkilö. Yhteensä sairauspoissaoloja oli 35 508 päivää, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 32 350 päivää. Sairauspoissaolojen määrän kasvun syitä onkin osastoilla analysoitu ja toimenpiteitä sairauspoissaolojen määrän kasvun pysäyttämiseksi on käynnistetty. Nyt sairauspoissaolot näyttävät kääntyneen laskuun. Kiitän luottamushenkilöitä ja koko henkilöstöä vuodesta 2015 ja toivotan jaksamista ja hyviä työpäiviä myös vuodelle 2016! Jarkko Sorvanto kaupunginjohtaja 3
Johdanto Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen työväline, joka sisältää tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Lähtökohtana henkilöstökertomukselle ovat organisaation tehtävä, visio sekä strategiat. Ylöjärven kaupungin henkilöstökertomus on laadittu vuodesta 1997 lähtien, joten kaupungin henkilöstövoimavaroja ja niiden kehitystä on seurattu jo pitkään. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu pääosin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja työterveyshuollosta sekä vertailutietoja on kerätty KT Kuntatyönantajilta, tilastokeskuksesta ja Kuntien eläkevakuutuksesta. Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja tärkeä johdon työväline. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös palvelutarpeiden muuttuessa. Henkilöstökertomuksen valmistelussa on huomioitu soveltuvin osin KT Kuntatyönantajien uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Henkilöstökertomuksen tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Henkilöstökertomus koostuu neljästä luvusta: 1) Henkilöstökulut, 2) Henkilöstön määrä ja rakenne, 3) Osaaminen ja työhyvinvointi sekä 4) Kunta-alan vertailutietoja. Henkilöstökertomuksen alussa on tiivistys Ylöjärven henkilöstöstrategiasta. 4
Henkilöstöstrategia Ylöjärven kaupungin henkilöstöstrategia vuosille 2010 2015 on hyväksytty kaupunginhallituksessa toukokuussa 2010. Henkilöstöstrategian lähtökohtana ovat kaupunkistrategian linjaukset sekä hyvinvointiohjelmassa esitetyt tavoitteet. Lähitulevaisuudessa haasteeksi nousee ikääntyvien työntekijöiden ammattitaidon ja työkyvyn ylläpito ja toisaalta pätevän ja osaavan henkilöstön saaminen kaupungin palvelukseen. Kaupungin henkilöstöstä tulee strategiakauden loppuun mennessä siirtymään eläkkeelle 13,9 %. Odotettavissa oleva työvoimapula edellyttää kaupungin kilpailukyvyn ja työnantajakuvan tietoista vaalimista. Lisäksi henkilöstön keski-iän nousu tulee asettamaan erityisiä vaatimuksia työelämän kehittämiselle sekä sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle. Lähitulevaisuudessa Ylöjärven kaupungin henkilöstöpolitiikan keskeiset haasteet ovat: Kaupungin kasvu ja laajuus Käytettävissä olevien resurssien niukkuus Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdöstä johtuva henkilöstön vaihtuvuus Kilpailu työvoimasta Vaihtoehtoiset palvelutuotantotavat, joiden tavoitteena ovat kustannustehokkaasti tuotetut ja laadukkaat palvelut Tieto- ja viestintätekniikan ja verkkopalvelujen kehittyminen ja hyödyntäminen Yli kuntarajan tuotetut palvelut Tuleviin haasteisiin vastaaminen edellyttää systemaattista henkilöstösuunnittelua ja seurantaa ja henkilöstön uudelleenkohdentamista strategisten painotusten mukaan. YLÖJÄRVI hyvässä kunnossa Ylöjärvi hyvässä kunnossa on Ylöjärven kaupungin henkilöstöjohtamisen visio. Sen tavoitteena on, että kaupunkimme on vetovoimainen työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä osaamisesta ja hyvinvoinnista, sekä arvostaa työntekijöidensä terveitä elämäntapoja sekä henkilöstön sitoutuneisuutta työtehtäviinsä. Työyhteisöjen yhteisiksi henkilöstöpoliittisiksi arvoiksi on määritelty oikeudenmukaisuus, luovuus ja työnilo, kunnioittava suhtautuminen ihmisten erilaisuuteen ja työtovereihin sekä asiakaslähtöinen ja vastuullinen työote. 5
1. Henkilöstökulut Seuraavasta taulukosta ilmenee vuoden 2015 henkilöstökulut ja vertailutiedot vuosilta 2014 ja 2013. Henkilöstökulut pienenivät hieman edellisvuodesta. Henkilöstökulujen pienenemiseen vaikutti henkilöstön siirtyminen kaupungin palveluksesta Länsi- Pirkanmaan musiikkiopiston ja Pirkanmaan musiikkiopiston yhdistymisen myötä. Lisäksi vuoden alussa Kaiharin koulun toiminta siirtyi Nokialle. Kaikille vakanssien uudelleen täytöille haettiin täyttölupa kaupungin johtoryhmältä ja sijaisten palkkaamisessa noudatettiin erityistä ohjeistusta. Palkkavapaita pidettiin yhteensä noin 413 000 eurolla (sis. sivukulut). Henkilöstökulut 2015 2014 2013 Palkat ja palkkiot 66 322 775 67 054 634 65 745 009 Henkilösivukulut Eläkekulut 14 944 586 14 871 351 14 685 549 Muut henkilösivukulut 3 876 143 3 848 570 3 802 624 yht. 18 820 730 18 719 921 18 488 173 YHTEENSÄ 85 143 505 85 774 555 84 233 182 Koulutusmenot ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut eli varhe-maksut vuodelta 2015 käsitellään myöhemmin henkilöstökertomuksessa. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Tässä kappaleessa tarkastellaan henkilöstön määrää kokonaisuudessaan, henkilöstön määrää palvelusuhteiden sisäisen luonteen mukaan, sukupuolijakaumaa, työntekijöiden ikärakennetta sekä näiden muutoksia. 2.1. Henkilöstömäärä Vuoden 2015 lopussa kaikkien palvelussuhteiden määrä oli 2054. Määrä väheni vuoden 2014 lopusta, silloin palvelussuhteita oli yhteensä 2119. Vakituisen henkilöstön määrä väheni 17 henkilöllä. Määräaikaisuuksien pääasiallisimmat perusteet ovat sijaisuus tai avoimen viran/tehtävän hoito. 6
Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset 259 1429 1688-1,0% Määräaikaiset - joista työllistettyjä 55 311 366-11,6% 12 8 20 Yhteensä 314 1740 2054-3,1% Palvelussuhteet osastoittain 31.12. Osasto vakinainen määräaikainen sijainen työllistetty, harjoittelija yhteensä Hallinto- ja talousosasto 188 4 21 2 215 Kaupunkikehitysosasto 26 5 2 20 53 Perusturvaosasto 486 19 121 2 628 Sivistysosasto 823 74 79 1 977 Tekninen osasto 103 0 5 1 109 Vesi liikelaitos 23 0 1 0 24 Viisari 39 6 3 0 48 Yhteensä 1688 108 232 26 2054 Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodet HTV2 2014 2015 Muutos% ed.vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 1952,62 1892,62-3,07 % Ostopalveluna hankittiin työvoimaa seuraavasti: Perusturvaosasto: - lääkärityövoimaa ostettiin päivystykseen noin 180 000 eurolla, noin 0,7 henkilötyövuotta - kotihoitopalveluihin sijaistyövoimaa noin 136 000 eurolla, noin 4,7 henkilötyövuotta Hallinto- ja talousosasto: - siivouspalveluihin vuokratyövoimaa ostettiin noin 8 000 eurolla eli noin 3 kk:n työpanos - ruokapalveluihin vuokratyövoimaa ostettiin noin 253 700 eurolla, noin 9 henkilötyövuotta Työterveyspalvelu Viisari: - lääkärityövoimaa ostettiin noin 365 000 eurolla, noin 2,5 henkilötyövuotta. Nuoria (v. 1999, 1998 ja 1997 syntyneitä) kesätyöntekijöitä palkattiin yhteensä 66 henkilöä 2 5 viikon pituisiin työjaksoihin kaupungin eri työpisteisiin. Valituille nuorille järjestettiin yhteinen infotilaisuus kaupungintalolla 13.5.2015. 7
2.2. Henkilöstö osastoittain Vuonna 2015 varhaiskasvatuksen henkilöstö siirtyi perusturvaosastolta sivistysosaston organisaatioon ja näin sivistysosastosta tuli henkilöstömäärältään suurin osasto. Sen palveluksessa oli liki puolet eli 47,6 % koko henkilöstöstä. Hallinto- ja talousosastoon kuuluivat myös tukipalvelut eli ruoka- ja siivouspalvelut. Seuraava taulukko ja kaavio kuvaavat henkilöstön lukumäärää osastoittain suhteessa kaupungin koko henkilöstöön. Henkilöstön määrä osastoittain 31.12. Hallinto- ja talousosasto 215 10,4 % Kaupunkikehitysosasto 53 2,6 % Perusturvaosasto 628 30,6 % Sivistysosasto 977 47,6 % Tekninen osasto 109 5,3 % Vesi liikelaitos 24 1,2 % Työterveyspalvelu Viisari 48 2,3 % 8
2.3. Henkilöstön sukupuolijakauma Kunta-alan henkilöstö on tunnetusti naisvaltaista. Ylöjärven kaupungin henkilöstöstä oli vuoden 2015 lopussa naisia 1740 ja miehiä 314. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 84,7 %. Sukupuolijakauma osastoittain 2014 2015 Osasto Naiset 2014 Miehet 2014 Naiset 2015 Miehet 2015 Hallinto- ja talousosasto 212 7 208 7 Kaupunkikehitysosasto 44 39 28 25 Perusturvaosasto 1003 49 582 46 Sivistysosasto 478 116 858 119 Tekninen osasto 18 81 21 88 Vesi liikelaitos 0 24 0 24 Työterveyspalvelu Viisari 43 5 43 5 Yhteensä 1798 321 1740 314 Sukupuolijakauma osastoittain 31.12. 9
2.4. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätiedot ovat keskeisiä henkilöstösuunnittelussa. Tietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarpeita. Tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 46 vuotta. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 30 39 40 49 50 59 60 64 65 ja yli 227 492 529 655 151 0 11,1 23,9 25,7 31,9 7,4 0 Yhteensä Keski-ikä 2054 100,0 % 46 vuotta 2.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärin sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 142 8,33 % Päättyneet palvelussuhteet 100 5,87 % Vakinaisten palvelussuhteiden päättymissyyt vuonna 2015 Sisäinen Eläkkeelle Irtisanoutunut siirto Hallinto- ja talousosasto 4 1 9 Kaupunkikehitysosasto 2 0 11 Perusturvaosasto 18 0 0 Sivistysosasto 16 1 5 Tekninen osasto 4 0 1 Vesiliikelaitos 0 0 0 Työterveyspalvelu Viisari 3 0 0 Yhteensä 47 2 26 Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita, pyritään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Osa-aikaeläkkeellä oli 31.12. yhteensä 10 työntekijää. 10
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista Lukumäärä 24 % vakinaisen henkilöstön määrästä 1,42 % Keski-ikä - Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä - Kuntoutustuelle siirtyneitä - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 11 9 4 0,65 % 0,53 % 0,24 % 58,7 44,6 61,0 Seuraavissa kahdessa taulukossa esitetään eläkkeelle siirtyneiden ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneet eläkelajeittain ja vuosittain 2013 2015. Eläkkeelle siirtyneiden määrä eläkelajeittain Yhteensä (pl osaaikaeläke) Vanhuuseläkkeet Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Osaaikaeläke 2013 46 28 9 9 4 2014 54 36 9 9 3 2015 66 42 13 11 6 Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä eläkelajeittain Yhteensä Vanhuuseläkkeet Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet 2013 58,2 63,2 49,0 51,7 2014 61,1 63,4 57,6 55,3 2015 59,8 63,3 49,6 58,7 Työnantajilla on vuodesta 2006 alkaen ollut maksettavana varhaiseläkemenoperusteinen maksu eli varhe-maksu. Varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet ennen vuotta 2005. Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 389 0,59 % Eläkemenoperusteinen maksu 2 417 - (ei lasketa) Työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttama varhe-maksu on mahdollista välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työntekijän työkykyä voidaan ylläpitää, ja hän voi jatkaa työssä pitempään. Ylöjärven kaupungin varhaisen välittämisen toimintamallin avulla työnantaja pyrkii edistämään hyvää työkykyä ja työssä selviytymistä. Mallin mukaisia yhteisneuvotteluja pidettiin vuoden aikana 84 kappaletta. 11
Ylöjärven kaupungin varhe-maksut vuosilta 2013 2015: Varhe-maksu / 2013 386 459 2014 304 116 2015 388 605 2.6. Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain Seuraavasta taulukosta ilmenee vakinaisen henkilöstön määrä sopimusaloittain jaoteltuna. Sopimusaloista suurin on kunnallinen virka- ja työehtosopimus, jonka piiriin kuuluu noin 70 % vakinaisesta henkilöstöstä. Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain 2014 2015 Sopimusala 2014 2015 KVTES 1203 1188 OVTES 335 324 TS 73 75 TTES 50 51 LS 44 50 Yhteensä 1705 1688 2.7. Yleisimmät ammattinimikkeet Yleisin ammattinimike oli edellisvuosien tapaan lähihoitaja. Heitä työskenteli Ylöjärven kaupungilla vakituisesti vuoden lopussa yhteensä 351 henkilöä. Lähihoitajia työskentelee erilaisissa hoiva-alan työtehtävissä, kuten terveyskeskuksessa, vanhainkodissa ja varhaiskasvatuksessa. Henkilömäärä 2013 Henkilömäärä 2014 Henkilömäärä 2015 AMMATTINIMIKE Lähihoitaja 320 330 351 Peruskoulun luokanopettaja 91 106 118 Lastentarhanopettaja 105 117 116 Sairaanhoitaja 65 62 62 Koulunkäynnin ohjaaja 59 59 58 Perhepäivähoitaja 44 42 39 Terveydenhoitaja 32 32 39 Laitoshuoltaja 28 35 38 Siivooja 37 35 35 Erityisluokan opettaja 27 32 31 Ruokapalvelutyöntekijä 26 33 30 Palvelusihteeri 39 33 28 Päiväkodin johtaja 24 23 23 12
2.8. Henkilöstön kotipaikka Työmatkaliikenne Ylöjärvelle on helppoa. Tämä näkyy myös henkilöstön kotipaikkaa koskevasta tilastosta. Vuoden lopussa vakinaisesta henkilöstöstä asui Ylöjärvellä 61 %. Henkilöstön kotipaikka 31.12. Paikkakunta 2014 2015 Ylöjärvi 60,4 % 61,0 % Tampere 21,6 % 21,6 % Muu 18,0 % 17,4 % 2.9. Työllistäminen Työllisyydenhoidon rahoitus- ja toteuttamisvastuu valtion ja kuntien välillä on ollut suurissa muutoksissa. Tämän takia vuonna 2015 laadittiin uusi valtuuston hyväksymä Ylöjärven työllisyydenhoidon toimintaohjelma 2016-2020. Ohjelmassa varaudutaan näihin muutoksiin pienentämällä palkkatuetun työllistettyjen määrää ja rahoitusta ja siirretään painopistettä kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen ja rahoitukseen. Palkkatuetussa työllistämisessä suurin asiakasryhmä oli 2015 lakisääteiset velvoitetyöllistettävät, kun valtio rajoitti muiden työttömien palkkatukiehtojen toteutumista. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä nousi n. 150:een kuukaudessa. Näiden muutosten myötä työllisyydenhoidon palvelut keskitetään ja organisoidaan uudella tavalla vuoden 2016 alusta. Samalla varaudutaan lisävastuiden kasvuun valtion tekemien päätösten mukaisesti. Palkkatuettujen työsuhteiden määrä kuukausittain vuosina 2013 2015 Kuukausi 2013 2014 2015 Tammikuu 41 38 43 Helmikuu 40 41 39 Maaliskuu 42 40 26 Huhtikuu 40 41 20 Toukokuu 39 41 21 Kesäkuu 35 36 20 Heinäkuu 34 36 20 Elokuu 37 46 18 Syyskuu 40 43 22 Lokakuu 41 44 22 Marraskuu 41 44 26 Joulukuu 41 46 23 13
3. Osaaminen ja työhyvinvointi 3.1. Osaamisen kehittäminen Osaamisen johtaminen on strategian toteuttamista käytännön työssä. Motivoitunut ja osaava henkilöstö kykenee suoriutumaan haastavista tehtävistään alati kehittyvässä ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Esimiehet luovat edellytykset henkilöstön tuloksekkaalle työskentelylle kannustamalla jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2015 järjestettiin yhteisesti koulutusta mm. turvallisuudesta, muutosvalmiudesta ja omista voimavaroista huolehtimisesta. Esimiehille järjestettiin koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, työsuojelun riskien arvioinnista ja syksyllä järjestettiin muutoksen johtamisen seminaari. Lisäksi sisäistä koulutusta järjestettiin mm. Populus HR-järjestelmästä. Uusille työntekijöille järjestettiin yleinen perehdyttämiskoulutus. Oppisopimuskoulutuksella koulutettiin mm. laitoshuoltajan ammattitutkintoa, sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa sekä johtamisen erikoisammattitutkintoa. Vuosittain laadittavassa koulutussuunnitelmassa määritellään osastoittain, vastuualueittain ja tehtäväalueittain, sen mukaisesti mikä on ko. organisaation osalta tarkoituksenmukaista: Arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä Suunnitelma kyseisenä vuonna toteutettavista koulutuksista ja koulutusohjelmista Henkilöstö osallistuu erikseen suunniteltujen yhteisten koulutuksien lisäksi ammatillisen osaamisen kehittämistä tukevaan ajankohtaiseen koulutukseen, jotka tukevat hallinto- ja palvelutoiminnan kehittämistä, toimintatapoja, lainsäädäntömuutoksia ym. Koulutusta suunniteltaessa on kiinnitettävä huomioita siihen, että henkilöstö osallistuu osaamistarpeiden vaatimaan koulutukseen ja osaamisen kehittäminen on yhdenmukaista. Koulutuksia toteutettiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutukseen käytettiin noin 311 000 euroa. Vuotta aiemmin koulutukseen käytettiin noin 289 000 euroa. Koulutuskustannukset 2013 2015 Osasto 2013 2014 2015 Hallinto- ja talousosasto 36 231 44 691 46 823 Kaupunkikehitysosasto 10 738 15 722 15 310 Perusturvaosasto 133 750 132 295 122 840 Sivistysosasto 58 366 56 043 93 554 Tekninen osasto 10 575 18 248 17 164 Vesi liikelaitos 11 546 2 623 6 217 Työterveyspalvelu Viisari 19 210 19 277 9 405 Yht. 280 416 288 899 311 313 14
Työnantajalla on mahdollisuus hakea korvausta koulutussuunnitelmaan perustuvasta koulutuksesta. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai mahdollisissa uusissa työtehtävissä. Koulutuskorvausta voidaan hakea kolmelta päivältä/työntekijä. Vuonna 2015 kaupunki sai koulutuskorvausta 42 930 euroa, joka vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä oli yhteensä 2 687, joka muodostui seuraavasti: Koulutuspäivien määrä Työntekijöiden määrä Korvaukseen oikeuttavat koulutuspäivät 1 pv 247 247 2 pv 203 406 3 pv 678 2 034 1 128 2 687 3.2. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi ovat kaupungin keskeisiä tavoitteita. Työhyvinvointi on koko työyhteisön ja organisaation asia ja sen edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy sekä työn ja organisaation tuloksellisuus kasvaa. Työhyvinvoinnin merkityksen tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista ja parantaa heidän mahdollisuuttaan pysyä pitempään työssä. Työssä jaksamista tukemalla työnantaja välittää itsestään positiivista työnantajakuvaa ja näin turvaa työvoiman saannin myös tulevaisuudessa. 3.2.1. Sairauspoissaolot Seuraavista taulukoista ilmenee kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot yhteensä ja vähintään 30 päivän pituiset sairauspoissaolot. Raportointitaso mahdollistaa esimiehille paremman mahdollisuuden seurata oman yksikön sairauspoissaoloja ja puuttua niiden muutoksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöä kohden sairauspoissaolot ovat vuoden 2014 tasolta lisääntyneet 2,0 pv/henkilö. Yhteensä sairauspoissaoloja oli 35 508 päivää, vuonna 2014 vastaava luku oli 32 350 päivää. Eniten pitkiä sairauspoissaoloja on johtunut tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psyykkisten syiden johdosta. Näiden osuus pitkistä, yli 30 päivän poissaoloista, oli 58,50 %. Sairauspoissaolot raportoidaan kalenteripäivinä. Vakuutusyhtiö Pohjolan tilaston mukaan työtapaturmia tapahtui vuonna 2015 yhteensä 126 kpl. Vuonna 2014 vastaava luku oli myös 126 kpl. Sairauspoissaolopäivien määrän ylittäessä 10 päivää vuodessa, ovat esimiehet velvollisia keskustelemaan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen yhteyksistä työhön ja työolosuhteisiin. Tavoitteena on vähentää työperäisiä poissaoloja ja kohentaa työoloja terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi. 15
Sairauspoissaolot koko henkilöstö 2007 2015 Vuosi 31.12. henkilöstö oma ilmoitus sl-todistus työtapaturmat / pv sairauspäivät yht. pv/henkilö 2015 2054 2641 32173 694 35508 17,3 2014 2119 2537 29226 587 32350 15,3 2013 2090 2353 27898 922 31173 14,9 2012 2080 2321 28328 552 30649 14,7 2011 2084 2433 26434 884 29857 14,3 2010 2011 2255 24079 1135 27469 13,7 2009 2005 2300 23822 569 26691 13,3 2008 1855 2098 23587 499 26184 14,1 2007 1717 1648 23261 444 25353 14,8 16
Sairauspoissaolot yksiköittäin 2015 (kalenteripäivää) 31.12.15 hlömäärä esimiehen lupa sl-todistus työtapaturma yhteensä pv/ henkilö Hallinto 34 19 128 147 4,3 Kaupunkikehitysosasto 62 59 428 3 490 7,9 Ruokapalvelut 81 60 2756 4 2820 34,8 Siivoustoimi 104 44 3905 65 4014 38,5 Hallinto ja suunnittelu 28 32 738 21 791 28,3 Sosiaalityö 22 22 251 64 337 15,3 Perhetukikeskus Kiirus 14 9 45 54 3,9 Vammaispalvelut 46 59 712 30 801 17,4 Kotihoitopalvelut 71 92 2969 137 3198 45 Lääkäripalvelut 27 44 98 142 5,3 Koulu-, opiskelu -ja neuvolapalvelut 33 49 323 372 11,3 Avosairaanhoito (hoitohenkilöstö, rtg, fys) 48 141 909 1050 21,9 Suun terveydenhoito 44 80 454 104 638 14,5 Perhekeskus 35 48 400 448 12,8 Perhetyö 13 26 152 178 13,7 Hoito-ja kunt.palv.hall. ja geriatrian pkl 16 12 131 1 144 9 Akuutti osasto 51 79 411 1 491 9,6 Tiuravuori pitkäaikaishoito 57 41 650 37 728 12,8 Tiuravuori lyhytaikaishoito 24 25 388 413 17,2 Kurun palvelukeskus 36 40 687 727 20,2 Elokaaren vanhustenpalvelut 33 32 486 7 525 15,9 Kuntoutusosasto (Kumuke) 28 22 437 1 460 16,4 Keskitetyt varhaiskasvatuspalvelut 31 33 331 6 370 11,9 Varhaiskasvatus eteläinen 148 255 1792 58 2105 14,2 Varhaiskasvatus pohjoinen 111 156 1276 51 1483 13,3 Varhaiskasvatus läntinen 128 189 2713 15 2917 22,8 Sivistyspalvelujen hallinto 16 9 239 248 15,5 Yhteispeli 7 4 42 46 6,6 Avustajapalvelut ja oppilashuolto 58 107 1120 9 1236 21,3 Peruskoulut 373 487 2437 2 2926 7,8 Erityiskoulut 15 7 442 40 489 32,6 Lukiokoulutus 33 19 62 81 2,5 Kirjastopalvelut 25 25 363 388 15,5 Liikuntapalvelut 15 12 447 459 30,6 Nuorisopalvelut 19 39 288 7 334 17,6 Tekninen ltk ja hallinto 9 21 178 199 22,1 Kunnallistekninen suunnittelu 12 51 75 126 10,5 Urheilu- ja ulkoilualueet 13 15 608 2 625 48,1 Kaavatiet, konekeskus 16 12 207 219 13,7 Puistot, maa/metsätilat 8 43 242 5 290 36,3 Asuntotoimi, kunnossapito, rakennuttaminen 16 13 66 79 4,9 Kiinteistönhoito 21 20 749 15 784 37,3 Yhdyskuntatekniikka, varikko 9 3 40 6 49 5,4 Vesilaitos 16 41 492 3 536 33,5 Työterveyshuollon liikelaitos 48 45 506 551 11,5 Yhteensä 2054 2641 32173 694 35508 17,3 17
Pitkät, vähintään 30 päivän sairauspoissaolot vuosina 2015 ja 2014 Yksikkö 2015/hlöä 2015/päivät 2014/hlöä 2014/päivät Hallinto 2 69 2 88 Kaupunkikehitys 4 167 4 255 Ruokapalvelut 16 1986 19 1755 Siivoustoimi 21 2457 26 3028 Hallinto ja suunnittelu 4 595 1 49 Sosiaalityö 4 214 2 71 Perhetukikeskus 2 128 Vammaispalvelut 4 374 1 63 Kotihoitopalvelut 17 1770 16 1288 Lääkäripalvelut 2 68 3 172 Koulu-, opiskelu -ja neuvolapalvelut 2 218 3 108 Avosairaanhoito (hoitohenkilöstö, rtg, fys) 7 567 4 336 Suun terveydenhoito 3 211 7 308 Perhekeskus 3 285 2 125 Perhetyö Hoito-ja kunt.palv.hall. ja geriatrian pkl Akuutti osasto 2 143 5 268 Tiuravuori pitkäaikaishoito 6 249 7 471 Tiuravuori lyhytaikaishoito 4 357 1 45 Kurun palvelukeskus (+ hoivapalv.) 4 450 3 148 Elokaaren vanhustenpalvelut 1 345 1 52 Kuntoutus-ja muistikeskus 2 109 3 130 Varhaiskasvatus 3 116 1 79 Varhaiskasvatus Etelä 9 445 15 970 Varhaiskasvatus Pohjoinen 10 620 13 1002 Varhaiskasvatus Länsi 13 1661 11 609 Sivistyspalvelujen hallinto 4 206 Yhteispeli Avustajapalvelut ja oppilashuolto 7 417 7 318 Peruskoulut 14 940 12 658 Erityiskoulut 5 304 7 531 Lukiokoulutus Kirjastopalvelut 1 266 3 141 Liikuntapalvelut 1 292 3 152 Nuorisopalvelut 2 127 Tekninen ltk ja hallinto 1 93 1 37 Kunnallistekninen suunnittelu 1 37 1 159 Urheilu- ja ulkoilualueet 3 454 2 296 Liikenneväylät, konekeskus 1 94 Puistot, maa/metsätilat 2 135 1 181 Asuntotoimi, kunnossapito, rakennuttaminen 1 119 Kiinteistönhoito 7 653 4 298 Yhdyskuntatekniikka, varikko 4 252 Vesilaitos 2 310 1 97 Työterveyshuollon liikelaitos 5 299 5 383 Yhteensä 199 18103 204 15170 18
3.2.2. Pitkäaikaisterveys Kaupunki tukee henkilöstön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä myös pitkäaikaisterveyttä seuraamalla ja siihen kannustamalla. Pitkäaikaisterveyttä on seurattu vuodesta 2011 alkaen. Pitkäaikaisterveys on määritelty siten, että työntekijä on pitkäaikaisterve, kun hän on ilman merkittäviä katkoksia ollut kaupungin palveluksessa kolme vuotta eikä hän kahden viimeisen vuoden aikana ole kumpanakaan vuotena ollut sairauden vuoksi poissa töistä yli kolmea päivää. Kaupunginhallitus päätti 15.6.2015 huomioida ne kaupungin työyksiköt, joissa pitkäaikaisterveiden työntekijöiden osuus vuosina 2013 ja 2014 ylitti 60 prosenttia (14 työyksikköä). Huomioiminen tapahtui jakamalla 30 euroa/ työntekijä (vakituiset ja sijaiset yli 6 kk) käytettäväksi työyhteisön toimintaedellytysten parantamiseen esimiesten päättämällä tavalla. Määrärahalla voitiin järjestää henkilöstön työhyvinvointia tukevaa toimintaa, esim. koulutusta, liikuntaa tai muuta virkistystoimintaa. Pitkäaikaisterveyden tukeminen on erityisesti yhteisöllisyyden tukemista. Sen vuoksi pitkäaikaisterveyden kannustaminen kohdistuu kaikkiin pitkäaikaisterveen työyksikön työntekijöihin eli ei ainoastaan niihin, jotka ovat olleet pitkäaikaisterveitä. 3.2.3. Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu on kaupungintalolla vakiintunut, mutta laitosten osalta hieman vähentynyt. Laitosruokailu kouluissa ja päiväkodeissa on lisääntynyt. Ruokalistaa pyritään muokkaamaan asiakaskyselyn pohjalta. Uusien ravitsemussuositusten mukaan pyritään vähentämään suolaa ja lisäämään kalaa ja kasviksia ruokalistaan. 3.2.4. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman toteutuminen vuonna 2015 Kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstön hyvinvointisuunnitelman koordinointia ja seurantaa varten toimii henkilöstöryhmä Henry. Henkilöstöryhmän kokoonpano: sivistysjohtaja Matti Hursti (puheenjohtaja), työsuojelupäällikkö Marjo Soutolahti (sihteeri), pääluottamusmies Hannu Kujanpää (JUKO) ja työterveyshoitaja Mari Laukkanen. Vuoden 2015 painopiste oli Arjen turvallisuus. Tupakoinnin rajoittaminen Tupakointi kiellettiin työaikana vuonna 2009. Ulko-ovilta poistettiin tupakointipisteet ja hankittiin tupakoinnin kieltäviä kylttejä. Henkilöstön tupakoinnin lopettamista tuetaan kustantamalla halukkaille 50 % korvaus nikotiinikorvaustuotteista ja vieroituslääkkeistä enintään kolmen kuukauden ajalla. Tupakasta vieroituskurssia ei järjestetty vuonna 2015 vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Päihteet Päihteiden käytön riskien arvioimiseksi henkilöstön terveystarkastuksiin kutsutuille jatkettiin AUDIT-kyselyn tekemistä. AUDIT-kysely sisältää 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä. Ravitsemus Ylöjärven kaupungin henkilöstölle suunnattu painonhallintaan kannustava bonuskampanja jatkui. Painonhallintakurssi tilattiin Hyvän painon ystäviltä. Kannustuspalkkioita painon pudottamisesta maksettiin yhteensä 1 510 euroa. 19
Liikunta Henkilökunnan kuntotestit järjestettiin toukokuussa ja elokuussa Räikän kentällä. Kuntotesteihin osallistui 318 työntekijää: UKK-kävelytestiin 175 ja Cooper-juoksutestiin 134. Lisäksi yhdeksän henkilöä osallistui erityisin perustein polkupyöräergometritestiin. Osallistujia oli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Lisäksi muualla tehdyn, ehdot täyttävän kuntotestituloksen palautti 13 henkilöä. Kävelijöiden kuntoluokkien keskiarvo oli 2,9 / 5 eli välttävä. Juoksijoiden kuntoluokkien keskiarvo oli 4,1 / 5 eli hyvä. Testeihin osallistuneet saivat viisi kappaletta neljän euron arvoisia liikunta/kulttuuriseteleitä. Hyvinvointisuunnitelman mukaisesti kuntopalkkioihin käytettiin yhteensä noin 20 000 euroa. Henkilöstöllä oli käytössä kaukalopallo, salibandy ja sulkapallovuorot sekä Kurussa kuntosalivuoro. Kaupungin oma tyky-jumpparyhmä kokoontui kerran viikossa. Hevi-päivä Henkilökunnan virkistyspäivää vietettiin 19.5. Viljakkalassa, 20.5. Kanta-Ylöjärvellä ja 21.5. Kurussa. Tarjolla oli virkistävää ulkoliikuntaa: lämmittelyjumppaa ja kävelylenkki sauvoilla tai ilman. Kaupungintalon piha-alueella oli mahdollisuus kokeilla frisbeegolfia sekä pelata norsupalloa. Hevi-liikuntaan osallistui noin sata työntekijää. 3.2.5. Ikäohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi ikäohjelman 24.11.2014. Ikäohjelmaan on sisällytetty toimenpiteitä, joiden avulla halutaan tukea ikääntyneiden työhyvinvointia sekä vaikuttaa asenteisiin. Vakituisessa palvelussuhteessa oleva kaupungin työntekijä tulee ikäohjelman piiriin sinä vuonna, jona hän täyttää 55 vuotta. Ohjelman piiriin tullaan kehityskeskustelun kautta. Kehityskeskustelussa esimies antaa kyseisenä vuonna 55 tai 60 vuotta täyttävälle terveyskyselyn, jonka työntekijä palauttaa täytettynä työterveyshuoltoon. Vuonna 2015 terveyskyselyn palautti 39 työntekijää. Jatkotoimenpiteitä lomakkeen palauttaneista kohdistettiin 16 työntekijälle. Ikäohjelman mukaiselle Hyvässä kunnossa kurssille osallistui 15 henkilöä ja terveyskuntotestaukseen 40 henkilöä. Iloa ja voimaa luonnosta syysretki tehtiin 16.9. Seitsemisen kansallispuistoon. Retkelle osallistui 55 työntekijää. 3.2.6. Kuntoutus Vuonna 2015 toteutui yksi kuntoremonttikurssi, joka järjestettiin Varalan Urheiluopistossa. Kurssille valittiin 16 työntekijää. Vuonna 2015 alkoi siivous- ja monipalvelutyöntekijöiden ASLAK-kuntoutus (Ylöjärveltä 2 kuntoutujaa), opettajien ASLAK-kuntoutus (Ylöjärveltä 4 kuntoutujaa), suorittavaa teknistä työtä tekevien ASLAK-kuntoutus (Ylöjärveltä 3 kuntoutujaa), lähiesimiesten ASLAK-kuntoutus (Ylöjärveltä 3 kuntoutujaa), varhaiskasvatuksen esimiesten ASLAK-kuntoutus (5 kuntoutujaa Ylöjärveltä) ja sosiaalityöntekijöiden ASLAK-kuntoutus (4 kuntoutujaa Ylöjärveltä). Varhaiskasvatuksen työntekijöiden Aslak kuntoutuskurssi jatkui v.2015 (10 kuntoutujaa). 3.2.7. Ylönetti Intranetsivusto Ylönetti toimi edelleen keskitetyn työyhteisöviestinnän tärkeimpänä kanavana. Ylönetti palveli sekä uutisvälineenä että tietopankkina. Sivuvierailuja (istuntoja) oli arkipäivisin noin 400 600. Ylönetin sisällöntuotannosta ja ylläpidosta vastasi tehtävään nimetty koordinaatioryhmä tiedottajan johdolla. 20
3.2.8. Siti-lehti Henkilöstölehti Siti ilmestyi kolme kertaa, kerran keväällä ja kahdesti syksyllä. Lehti tuki Ylönettiä työyhteisöviestinnässä. Sisällössä hyödynnettiin välitöntä lukijapalautetta sekä edellisvuoden lopussa toteutetun lukijakyselyn antia. Lehti jaettiin pääosin työyksiköittäin mutta osin myös henkilökohtaisesti omalla nimellä työpisteisiin. Lehden sähköinen versio julkaistiin intranetissä. Toimitustyöstä vastasi tiedottaja Tiina Helminen ja ulkoasusta kulttuurituottaja Sini Kallio. 3.3. Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely toteutettiin 19.11. 4.12.2015, ja siihen vastattiin pääosin netin kautta. Kyselylinkki lähetettiin ensimmäistä kertaa kaikille henkilökohtaiseen työsähköpostiosoitteeseen. Kyselyyn vastasi 1339 työntekijää. Määrä on noin sata enemmän kuin edellisvuonna (1237). Ylöjärven tulos oli kokonaisuutena hyvä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,76 (asteikolla 1-5). Tulos on täsmälleen sama kuin vuonna 2014. Ylöjärven tulokset olivat osin selvästi paremmat kuin vertailukunnilla, joiden vastausten keskiarvo oli 3,59. Vaikka kokonaistulos oli koko kaupungin ja osastojen tasolla hyvä, työyksiköiden välillä oli isojakin eroja. Kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Kyselyn pohjana käytettiin Suomen Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa kehittämää työilmapiirin arviointimallia (Henty). Työyhteisön kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Yksikkökohtaisten tulosten perusteella jokainen työyhteisö ohjeistettiin valitsemaan omat kehittämiskohteensa ja vahvuutensa (1-2), joita seurataan työpaikkakokouksissa. Kehittämissuunnitelmien toteutumista seurataan myös osastojen johtoryhmissä. 3.4. Yhteistoiminta ja työsuojelu Kaupungin Yhteistyökomitea toimii myös työsuojelutoimikuntana. Kokouksissa käsitellään sekä työsuojelun että työterveyden ajankohtaiset asiat. Yhteistyökomitea käsittelee jäsenten esille ottamia työympäristöön ja henkilöstön jaksamiseen liittyviä kehittämisehdotuksia sekä muita ajankohtaisia henkilöstöön liittyviä asioita. Yhteistoiminnan tarkoituksena on varmistaa henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet, edistää tiedonkulkua sekä edistää työyhteisöjen tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Yhteistyökomitea on kokoontunut säännöllisesti vuoden 2015 aikana, yhteensä 8 kertaa. Yhteistyökomitean jäseninä oli 6 kaupungin edustajaa ja 8 henkilöstön edustajaa. Vuonna 2015 puheenjohtajana toimi pääluottamusmies Hannu Kujanpää (JUKO). Yhteistyökomitean yhteistyöpäivä toteutettiin elokuussa. Yhteistyökomitean jäseniä osallistui myös Lappeenrannan ja Tampereen työelämäseminaareihin. Työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja -asiamiehet muodostavat työsuojeluryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti käsittelemään työsuojeluasioita. Työsuojeluryhmä toteutti kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä 28.4. työsuojelutori-tapahtuman kaupungintalolla. Työsuojelun toimintaohjelma on kaupungin pysyväisluonteinen toimintaohjelma työsuojelun toteuttamiseksi. Se on laadittu henkilöstön työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin toteuttamiseksi ja edistämiseksi. Työsuojelun toimintaohjelma sekä lomakkeet työn vaarojen kartoitukseen ja riskien arviointiin päivitettiin vuonna 2015. 21
4. Kunta-alan tilastotietoja Kunta-alalla työskenteli 429 000 henkilöä vuonna 2014. Henkilöstömäärä oli huipussaan vuonna 2011, jolloin kunta-alalla työskenteli 441 000 henkilöä. Henkilöstömäärä on vähentynyt viime vuosina, ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan tulevinakin vuosina. Vuonna 2014 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Vähintään 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä oli n. 116 000 (27,1 %). Kuntien nykyisestä henkilöstöstä 58 % jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Kolme neljäsosaa kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Naisten osuus koko kunnallisesta henkilöstöstä on 80 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli vuonna 2014 noin 20,5 % henkilöstöstä. Vakinaisia oli 78 % ja työllistettyjä 1,5 %. Henkilöstöstä on 27 % virkasuhteisia ja 73 % työsuhteisia, kokoaikaisia 366 000, osa-aikaisia 53 000, sivutoimisia 1 000 ja tuntipalkkaisia 9 000. Kunta-alalla on käytössä useita työaikamuotoja. Kunta tai kuntayhtymä valitsee työaikalain sekä kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukainen. Kunta-alan yleisin työaikamuoto on jaksotyö, jonka piirissä on kolmasosa henkilöstöstä. Kunta-alan sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2014 sairauslomien määrä laski keskimäärin 16,9 päivään. 22