Putkeen menee! -hanke

Putkeen menee! -hanke Loppuraportti 1.1.2012-31.12.2014

2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen toteuttaja. 3 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus.. 3 3. Yhteenveto hankkeesta 3 4. Raportti.. 4 4.1 Hankkeen tavoitteet.. 4 4.2 Hankkeen toteutus. 4 4.3 Yhteistyökumppanit. 18 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset. 19 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi.. 20 6. Allekirjoittajat ja päiväys.. 22 Liitteet 1 a. Aloitusseminaarin ohjelma 1 b. Loppuseminaarin ohjelma 2 a. Koulutuksen ohjelma 24.4.2012 (Nurmes) ja 25.4.2012 (Joensuu) 2 b. Koulutuksen 21.3.2013 ohjelma (Joensuu) 2 c. Koulutuksen 22.3.2013 ohjelma (Nurmes) 2 d. Koulutuksen 20.3.2014 ohjelma (Joensuu) 2 e. Koulutuksen 21.3.2014 ohjelma (Nurmes) 3. Palautelomake loppuseminaarista 4. Kyselylomake Putkeen menee! -hankkeen toiminnasta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä 5. Hankkeen tuottamat yhteenvedot ja raportit 6. Hankkeesta julkaistut lehtiartikkelit 7 a-b. Esimerkkejä lehtileikkeistä

1. Hankkeen toteuttaja 3 Maveplan Oy 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Putkeen menee! -hanke eli vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke. Hankkeen numero on 14745. 3. Yhteenveto hankkeesta Vesiosuuskunnat ovat haja-asutusalueella alueen asukkaiden omistamia ja hallinnoimia vesihuoltolaitoksia. Vesiosuuskuntien toiminta on perustunut perinteisesti talkootyöhön ja jäsenten aktiivisuuteen. Viime vuosina ihmisten osallistumisaktiivisuuden vähentyminen on vaikeuttanut uusien hallintohenkilöiden löytymistä vesiosuuskuntiin. Vesihuoltolaitoksen asianmukainen hoito edellyttää kuitenkin ammattimaisuutta, koska vesiosuuskunnat harjoittavat usein myös merkittävää liiketaloudellista toimintaa. Vesiosuuskunnan hallituksella ja toimihenkilöillä on vastuu verkoston rakentamisesta, laatuvaatimukset täyttävän talousveden toimittamisesta, asianmukaisesta jätevesien johtamisesta ja käsittelystä sekä laitoksen taloudellisesta toiminnasta. Vesiosuuskunnat elävät nyt muuttuvassa toimintaympäristössä, joten niiden toiminnan kehittämiselle ja hallintohenkilöstön kouluttautumiselle on selkeää tarvetta. Uudistunut lainsäädäntö on lisännyt velvoitteita ja vaatimuksia. Myös verkostojen ikääntyminen, osaavan henkilöstön vähentyminen, muuttoliike maaseudulta kaupunkiin, kuntaliitokset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuollossa aiheuttavat muutoksia suomalaiseen vesihuoltokenttään. Vesiosuuskunnissa investointien asianmukainen toteuttaminen edellyttää osuuskuntien hallinnolta erityistä osaamista. Sekä veden jakeluun että viemäröintiin liittyy paljon erilaisia riskitekijöitä ja niiden tiedostaminen sekä niihin varautuminen on hyvin keskeistä vesihuoltolaitostoiminnassa. Laadullisena tuloksena Putkeen menee! -hankkeessa tavoiteltiin vesiosuuskuntien toiminnan kehittämistä ammattimaisempaan suuntaan kannustamalla vesiosuuskuntia tekemään enemmän laitosten välistä yhteistyötä tai sulautumaan keskenään isommaksi yksiköksi, jolloin voidaan parantaa laitoksen toimintavarmuutta ja saada aikaan kustannussäästöä. Keskusteluja ja neuvotteluja sulautumisesta ja yhteistyöstä vesiosuuskuntien välillä saatiin aikaan. Hankkeessa järjestettiin 6 kpl keskustelutilaisuuksia vesiosuuskuntien yhdistymis- ja yhteistyömahdollisuuksista.

4. Raportti Esimerkiksi Kontiolahdella on selvitysvaiheessa vesiosuuskuntien yhdistyminen kunnalliseen vesihuoltolaitokseen. Lieksassa ja Nurmeksessa sekä Liperissä on tekeillä vesiosuuskuntien kehittämisselvitys eri organisaatiovaihtoehtojen selvittämiseksi. Hankkeessa on kehitetty ja ammattimaistettu vesiosuuskuntien toimintaa kouluttamalla ja valmentamalla niiden hallintoa ja työntekijöitä mm. vesihuoltoinvestoinneissa, talous- ja verotusasioissa, ylläpitotoimissa ja kriisinhallinnasta erityistilanteissa. Hankkeessa kohderyhmänä ovat olleet Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat vesiosuuskunnat, joiden osaamista on nostettu järjestelmällisesti neuvonnalla ja koulutuksella. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana on toiminut Maveplan Oy. Koulutuksiin asiantuntijat hankittiin lähinnä ostopalveluna. Hankkeen toteutusaika oli 1.1.2012-31.12.2014. Hankkeen hyväksytty kustannusarvio oli 138 000 euroa, josta EU- ja valtion rahoituksen osuus oli 90% ja yksityisen rahoituksen osuus 10%. 4.1 Hankkeen tavoitteet Putkeen menee! -hankkeen keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää vesiosuuskuntien hallintoa ja työntekijöitä mm. koulutuksen ja valmennuksen avulla. Hankkeen yhtenä tarkoituksena oli selvittää vesiosuuskuntien vesi- ja viemäriverkostojen toimivuutta käyttökokemuskyselyn perusteella. Hankkeen tavoitteena oli edistää myös yhteishankkeita naapurustojen ja kylien osalta ja vauhdittaa kylien ja kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostamistoimia mm. tiedotuksen ja neuvonnan avulla. Tavoitteena oli lisätä yhteistyötä sekä vesiosuuskuntien että kuntien vesihuoltolaitosten kesken ja kannustaa olemassa olevia vesiosuuskuntia sulautumaan keskenään suuremmaksi vesiosuuskunnaksi. Usean pienen vesiosuuskunnan yhdistämisellä isommaksi yksiköksi voidaan parantaa laitoksen toimintavarmuutta ja saada aikaan kustannussäästöä mm. huolto- ja ylläpitotoimissa. Hankkeen määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty kohdassa 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset. 4.2 Hankkeen toteutus Toimenpiteet Hanke laitettiin Maveplan Oy:n toimesta vireille 21.9.2011, jolloin hakemus ja hankesuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen EU-hankerahoitusta varten. 4

Hankesuunnitelmaa ja -hakemusta täydennettiin 30.1.2012. Myönteinen rahoituspäätös hankkeesta tuli 17.2.2012. Hankkeen aloituspalaveri pidettiin 25.1.2012. Hankesuunnitelmaa täydennettiin 11.12.2013, jolloin haettiin jatkoaikaa hankkeen toteutukselle 31.12.2014 saakka. Toimenpiteitä hankkeessa tavoitteiden toteuttamiseksi ovat olleet tiedotus, nettisivujen hankinta ja ylläpito, aloitus- ja loppuseminaarin, koulutusten, opintomatkojen ja esittelytilaisuuksien järjestäminen, vesihuoltoinfot, kyläillat, konsultointikäynnit, käyttökokemuskysely, pilottikohteen korjausselvitys, puhelin- ja sähköpostineuvonta sekä raportointi. Aloitus- ja loppuseminaari Hankkeen aloitusseminaari järjestettiin 16.3.2012 ja sen aiheena oli Vesiosuuskuntien toiminnassa katse tulevaisuuteen. Seminaariin osallistui 50 henkilöä. Seminaarissa oli 10 lyhyttä luentoa. Luentoaiheina oli mm. Onnistuneen vesihuoltohankkeen läpivieminen - esimerkkinä Käsämän ja Jakokosken vesiosuuskunnat, Viemärin ja laajakaistan yhteisrakentaminen - case Kompero sekä Vesiosuuskuntien yhdistyminen - case Pyhäselkä. Seminaarin ohjelma on loppuraportin liitteenä (liite 1). Seminaarissa suoritettiin vesiosuuskunnille myös koulutustarvekysely, jota hyödynnettiin koulutusten suunnittelussa. Seminaarista kerättiin myös palautetta, jonka keskiarvo oli 8,0 arvoasteikolla 4-10. Loppuseminaari pidettiin 4.12.2014 ja sen teemana oli Vesiosuuskuntien toiminnan kehittäminen. Luentoaiheina oli mm. Vesiosuuskuntien toiminnan kehittäminen ja yhteistyö, Lieksan ja Nurmeksen alueen vesiosuuskuntien kehittämisselvitys, Alueellinen yhdistys yhteistyön moottorina - esimerkkinä Kouvolan vesiosuuskunnat ry, Vesiosuuskuntien sulautuminen case Pyhäselkä ja Sopimuspohjainen yhteistyö case Keski-Suomi. Loppuseminaarin ohjelma on tämän raportin liitteenä (liite 2). Seminaariin osallistui yhteensä 43 henkilöä. Seminaarista saatiin myös palautetta, jonka keskiarvo oli 9,0 arvoasteikolla 4-10. Koulutukset Ensimmäiset hankkeen järjestämät koulutukset pidettiin 24.4.2012 Nurmeksessa ja 25.4.2014 Joensuussa. Molemmat koulutukset olivat samalla ohjelmalla. Koulutuspäivän teemana oli Vesiosuuskuntien talous- ja verotusasiat. Luentoaiheina olivat mm. ajankohtaista vesiosuuskunnan verotuksesta, vesiosuuskunnan talouden hallinta sekä osuuskunnan hallinto ja sen vastuut. 5

Koulutuksen ohjelma on loppuraportin liitteenä (liite 3). Koulutuksissa oli yhteensä 43 osallistujaa. Asiakastyytyväisyyttä selvitettiin palautelomakkeilla. Palautteen keskiarvo oli 8,8, kun arvoasteikkona oli 4-10. Hankkeen järjestämiä koulutuksia pidettiin talvella 2013 kaksi tilaisuutta: 21.3. Joensuussa ja 22.3. Nurmeksessa. Koulutukset olivat hieman eri ohjelmalla. Kummankin koulutuspäivän teemana oli Vesiosuuskunnat yhteistyöllä eteenpäin. Luentoaiheina olivat mm. Vesihuoltohankkeen kilpailuttamisen pullonkaulat, Yhteistyö avuksi vesihuollon kehittämiseen ja Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon haasteet. Joensuussa aiheena oli myös Vesiosuuskuntien sulautuminen. Nurmeksessa sen sijaan omana aiheena oli Dokumenttien hallinta vesiosuuskunnissa. Koulutusten ohjelmat ovat tämän raportin liitteenä (liite 4 a-b). Koulutuksissa oli yhteensä 44 osallistujaa. Asiakastyytyväisyyttä selvitettiin palautelomakkeilla. Koulutusten palautteen keskiarvo oli 8,66, kun arvoasteikkona oli 4-10. Kolmas koulutusjakso hankkeessa järjestettiin talvella 2014. Koulutukset olivat Joensuussa 20.3.2014 ja Nurmeksessa 21.3.2014. Näiden koulutusten teemana oli Vesihuollon riskit ja niiden hallinta vesiosuuskunnissa. Luentoaiheina olivat mm. Ajankohtaista uudistuvasta vesihuoltolainsäädännöstä, Pienten vesilaitosten WSP-malli, Case Tohmajärvi talousveden saastuminen ja vesilaitoksen toiminta kriisissä, Vesiepidemiat Suomessa. Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen ja Erityistilanteessa toimiminen. Kriisiviestintä. Toimintaohjeet. Tämän koulutuksen ohjelmat ovat loppuraportin liitteenä (liite 5 a-b). Koulutuksissa oli yhteensä 55 osallistujaa. Asiakastyytyväisyyttä selvitettiin palautelomakkeilla. Koulutusten palautteen keskiarvo oli 8,90, kun arvoasteikkona oli 4-10. Käyttökokemuskysely Vesiosuuskunnille suoritettiin keväällä 2012 käyttökokemuskysely vesi- ja viemäriverkostojen toimivuudesta ja niissä mahdollisesti ilmenneistä ongelmista. Kyselyä täydennettiin vuoden aikana tehdyillä konsultointikäynneillä. Vastauksia saatiin 34 % osuuskunnista. Kyselytutkimuksesta laadittiin joulukuussa 2012 yhteenveto, joka toimitettiin sähköisesti myös kaikille Pohjois-Karjalan vesiosuuskunnille. Yhteenveto löytyy hankkeen nettisivustolta Raportit -valikon alta. 6

Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että viemäriverkostoissa on selkeästi enemmän häiriöitä kuin vesijohtoverkostoissa. Tämä selittyy osin sillä, että jäteveden siirto ja käsittely on teknisesti huomattavasti vaativampaa kuin puhtaan veden jakelu. Paineviemärijärjestelmiä on rakennettu hajaasutusalueella vasta noin 10 vuoden ajan ja toimintakulttuuri on ollut ja on osin vieläkin uutta, josta aiheutuu hieman pakostakin myös kantapään kautta oppimista. Viemäriverkostossa esiintyneet tilapäiset toimintahäiriöt ovat painottuneet pumppaamoiden toimintaan liittyviin ongelmiin, kuten pumppaamoiden jäätymiset (46%), pintasäätimien viat (38%), hajuhaitat (30%), tukkeutumiset (23%) ja sähköhäiriöt (23%). Viemäriverkostojen runko- ja tonttilinjoissa yleisimpiä tilapäisiä häiriöitä ovat olleet tonttijohdon tukkeutuminen (23%), runkolinjan tukkeutuminen (15%), tonttijohdon vuoto (15%), tonttijohdon jäätyminen (15%) ja hajuhaitat (15%). 7 Kuvio. Vesijohtoverkostojen runko- ja tonttilinjoissa yleisimmin esiintyneet toimintahäiriöt.

8 Kuvio. Viemäriverkostojen runko- ja tonttijohtolinjoissa yleisimmin esiintyneet toimintahäiriöt. Pilottikohteen esiselvitys Hankkeessa tehdyn käyttökokemuskyselyn perusteella ns. pilottikohteen esiselvityksen aiheeksi valittiin viemäriverkostoissa esiintyvät hajuhaitat, jotka ovat melko yleisiä vesiosuuskuntien paineviemärijärjestelmissä. Pilottikohteeksi valittiin kaksi osuuskuntakohdetta, yksi Joensuun seudulta ja yksi Ylä-Karjalan seudulta. Pilottikohteen esiselvityksessä on esitelty viemäriverkostoissa esiintyvien hajujen syntyä ja vaihtoehtoja ongelman poistamiseksi sekä vertailtu toimenpidevaihtoehtojen hankinta- ja käyttökustannuksia (taulukot 1-2). Esiselvitys on lisätty hankkeen nettisivustolle kohtaan Raportit.

9 Taulukko 1. Aktiivihiilen käyttöön perustuvien hajunpoistolaitteiden kustannusvertailu. MENETELMÄ Edustaja OdorOff Oy OdorOff Oy OdorOff Oy ACT-20, ACT-20, painovoimainen ACT-20, Menetelmä puhaltimella 1 puhaltimella Asennuspaikka Purkukaivo Purkukaivo Pumppaamo Aktiivihiilen vaihtoväli 1-2 1-2 1-2 vuotta Sähkön kulutus 900 0 900 kwh/vuosi KUSTANNUKSET Sähköliittymä 2 3 990,00 0,00 0,00 Laitteet 800,00 430,00 800,00 Asennus 200,00 200,00 200,00 HANKINTAKUSTANNUKSET 4 990,00 630,00 1 000,00 KÄYTTÖKUSTANNUKSET Sähkön kulutus 135,00 0,00 135,00 /vuosi Sähkön perusmaksut 180,00 0,00 0,00 Aktiivihiili 3 63,00 63,00 63,00 /kpl Henkilökulu 4 0,00 0,00 0,00 KÄYTTÖKUSTANNUKSET 357,00 42,00 198,00 /vuosi 1 Hormituulettimella hankintakustannuksiin lisätään 120 2 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, vyöhyke 2 3 Arvioidaan hiilen vaihtoväliksi 1,5 vuotta 4 Hiilen vaihdon suorittaa verkoston haltija

10 Taulukko 2. Muiden hajunpoistomenetelmien kustannusvertailutaulukko. MENETELMÄT Edustaja Mäkelä-Plast Oy Hyxo Oy Interzon Ab Menetelmä Ferrinitraattisulfaatti Ilmastus Otsonointi Asennuspaikka Pumppaamo Pumppaamo Pumppaamo Kemikaalin kulutus (arvio) 150 0 0 g/m 3 Sähkön kulutus 650 8000 876 kwh/vuosi KUSTANNUKSET Sähköliittymä 0,00 0,00 0,00 Laitteet 1200,00 1200,00 3200,00 Asennus 200,00 400,00 400,00 HANKINTAKUSTANNUKSET 1400,00 1600,00 3600,00 KÄYTTÖKUSTANNUKSET Sähkön kulutus 100,00 1 300,00 540,00 /vuosi Sähkön perusmaksut 0,00 0,00 0,00 Kemikaalikustannus 1 301,13 0,00 0,00 /vuosi Henkilökulu 0,00 2 0,00 0,00 KÄYTTÖKUSTANNUKSET 401,13 1 300,00 540,00 /vuosi 1 Arvioidaan jätevesimääräksi 10 m 3 /päivä, FIN-12 kemikaalin hinta 0,55 /kg ALV 0 % (kontti 1200 kg), kemikaali 45 kg astiassa 0,9 /kg ALV 0 %, hintoihin eivät sisälly rahtikulut (FCA). Kemikaalin toimittaja Algol Chemicals Oy. Hinnat 14.9.2012. 2 Kemikaalin lisäyksen suorittaa verkoston haltija Konsultointikäynnit Hankkeessa suoritettiin vesihuollon yleisneuvontaa sisältäviä konsultointikäyntejä yhteensä 87 kpl. Konsultointikäyntejä tehtiin vesiosuuskunnille ja osuuskunnan alueella oleville kiinteistöille. Konsultointikäynnillä oli läsnä vesiosuuskunnan puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ja myös hallituksen jäseniä. Konsultointikäynneistä kuusi on ollut vesiosuuskuntien välisiä keskustelutilaisuuksia yhteistyö- ja kehittämismahdollisuuksista, joista kaksi konsultointia on suoritettu Kontiolahdella, kaksi Liperissä, yksi Lieksassa ja yksi Nurmeksessa.

Näihin keskustelutilaisuuksiin osallistui yhteensä 103 henkilöä. Kaiken kaikkiaan konsultointikäynneillä oli 334 osallistujaa. Tiedotus ja neuvonta Tiedotusta hankkeessa tehtiin mm. nettisivustolla, lehti-ilmoituksilla, lehdistötiedotteella, hanke-esitteellä, kirjeillä, puhelimitse ja sähköpostilla. Hankkeen nettisivujen julkaisujärjestelmä hankittiin ja nettisivustojen ensimmäinen aineistopaketti lisättiin sivustolle alkuvuodesta 2012. Nettisivuston osoite on http://putkeenmenee.maveplan.fi ja sivustolla on 10 alasivua. Nettisivustoja on päivitetty hankepäällikön toimesta noin 10-20 kertaa vuodessa. Hankkeen sivustoilla on tiedotettu mm. ajankohtaisista tapahtumista. Yleishyödyllistä tietoa vesiosuuskunnille on lisätty Tietopankki -valikon alle, josta löytyy vesiosuuskuntien toimintaan liittyviä yleisimpiä lomakkeita, sopimuspohjia ja ohjeita. Nettisivustolla ei ollut varsinaista kävijämäärän laskuria. Nettisivustolla julkaistua aineistoa (tiedostoja) oli avattu kaiken kaikkiaan 22084 kertaa, joka antaa suuntaa sivuston käyttäjistä. Tiedostoista eniten latauksia oli Pellervo-Seuran luentoaiheesta Hallinnon tehtävät ja vastuu, yhteensä 1118 kertaa. 11 Kuva. Hankkeen nettisivuston http://putkeenmenee.maveplan.fi etusivu.

Vesihuoltoinfoja järjestettiin vuonna 2012 yhdessä Jässijätevesineuvontahankkeen kanssa yhteensä kahdeksan tilaisuutta yhtä monessa kunnassa. Infoihin osallistui yhteensä 158 henkilöä eli keskimäärin noin 20 henkilöä/tilaisuus. Hankkeessa järjestettiin v. 2013-2014 kolme infotilaisuutta, joissa oli 78 osallistujaa. Lisäksi hanke osallistui myös kolmeen vesihuoltosisältöiseen kyläiltaan, joissa oli yhteensä 34 osallistujaa. Taulukko 3. Vesihuoltoinfot ja kyläillat hankkeessa v. 2012-2014 pvm Paikkakunta Osallistujamäärä 18.9.2012 Nurmes 11 19.9.2012 Lieksa 19 25.9.2012 Juuka 19 27.9.2012 Polvijärvi 21 3.10.2012 Kontiolahti 11 4.10.2012 Joensuu 22 8.10.2012 Ilomantsi 10 9.10.2012 Liperi 26 10.10.2012 Rääkkylä 29 9.8.2012 Rääkkylä 7 2.10.2012 Rääkkylä 31 11.2.2013 Ilomantsi 15 23.6.2014 Joensuu (Eno) 30 23.9.2014 Joensuu (Eno) 17 Yhteensä 268 Opintomatkat Ensimmäinen vesiosuuskunnille tarkoitettu opintomatka järjestettiin 7-8.9.2012 Keski-Suomeen. Opintomatkan ensimmäisenä päivänä tutustuttiin osuuskuntavierailuilla Vihtasillan vesihuolto-osuuskunnan toimintaan Laukaalla sekä Hirvaskylän, Vehniän ja Koiviston vesihuolto-osuuskuntien väliseen yhteistyöhön Äänekoskella. Toisena päivänä osallistuttiin valtakunnallisiin vesiosuuskuntapäiviin Saarijärvellä. Opintomatkalle osallistui yhteensä 33 henkilöä. Toinen opintomatka hankkeessa järjestettiin 26-27.4.2013 Pohjois-Savoon. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin osuuskuntavierailuilla Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunnan toimintaan Tuusniemellä sekä Haminalahden, Etelä-Kuopion, Pohjois-Hamulan ja Karttulan vesi-osuuskuntien toimintaan Savonia ammattikorkeakoululla. Savonian laboratoriossa tutustuttiin myös Pilot-pintavesilaitokseen ja koevesijohtoverkostoon sekä reaaliaikaiseen vedenlaadun mittaukseen. 12

Toisena päivänä vierailtiin Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamolla Siilinjärvellä sekä Lautiaisen vesi- ja jätevesiosuuskunnan jätevesipumppaamoilla Nurmeksessa. Lautiaisella esiteltiin viemäriverkostojen hajuhaittojen poistamista aktiivihiilisuodatuksella. Opintomatkalle osallistui yhteensä 26 henkilöä. Syksyllä 2013 järjestettiin yksipäiväinen opintomatka Pohjois-Karjalassa. Opintomatkalla tutustumiskohteina olivat Käsämän ja Vaivion vesiosuuskunnat Liperissä ja Sarkkila-Vuoniskylien vesiosuuskunta ja Jamali-Murtorannan vesiosuuskunta Lieksassa. Käsämän vesiosuuskunnan vierailulla käytiin Koukelon vedenottamolla ja Vaiviossa tutustuttiin rakenteilla olevaan vesi- ja viemäriverkostoon. Opintomatkalle osallistui yhteensä 19 henkilöä. Syksyllä 2014 järjestettiin opintomatka valtakunnallisille vesiosuuskuntapäiville 24-25.10. Siilinjärvelle. Vesiosuuskuntapäivät olivat Kunnonpaikassa. Päivien ohjelmassa oli luentoja mm. uudesta vesihuoltolaista ja erityistilanteisiin varautumisesta. Alueella oli myös näytteilleasettajien osastot, joihin voi tutustua luentojen välissä. Opintomatkaan osallistui 19 henkilöä. Taulukko 4. Opintomatkat hankkeessa v. 2012-2014 Ajankohta Opintomatkan kohde Osallistujamäärä 7-8.9.2012 Keski-Suomi 33 26-27.4.2013 Pohjois-Savo 26 14.10.2013 Liperi ja Lieksa 19 24-25.10.2014 valtakunnalliset 19 vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvellä Yhteensä 97 Opintomatkoista on laadittu matkaraportit, jotka on lisätty myös hankkeen nettisivustolle. Esittelytilaisuudet Hankkeessa järjestettiin kolme esittelytilaisuutta. Ensimmäinen esittelytilaisuus oli viemäri- ja valokuituverkoston yhteisrakentamisesta lokakuussa 2012 Liperin Komperossa. Tilaisuudessa Komperon vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Tapio Mustonen ja hallituksen jäsen Ari Rummukainen esittelivät Komperon hanketta eli viemäri- ja valokuituverkostojen yhteisrakentamiseen liittyviä kokemuksia ja sähköisen paikkatietojärjestelmän käyttöä verkostotiedon selailuun ja ylläpitoon. 13

Esittelytilaisuus järjestettiin sekä ViiniMarjassa että työmaakohteella maastossa Komperossa. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 20 henkilöä. Talvella 2014 hanke järjesti esittelytilaisuuden erityistilanteessa toimimisesta Kontiolahden vesilaitoksella. Ohjelmassa oli teoriaa veden desinfioinnista ja veden kloorauksen esittelyä käytännössä vesilaitoksella. Tilaisuuteen osallistui 25 henkilöä. Syksyllä 2014 hankkeessa järjestettiin esittelytilaisuus vesiosuuskuntien toimintaan Kontiolahdella ja Lieksassa. Kohderyhmänä olivat Karhunsalon kylän aktiivit ja asukkaat, jotka harkitsevat oman kylän jätevesiviemäröinnin rakentamista osuuskuntamuotoisena hankkeena. Tilaisuudessa esittelyssä olivat Jakokosken vesiosuuskunta ja Sarkkila-Vuoniskylien vesiosuuskunta. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 10 henkilöä. Taulukko 5. Esittelytilaisuudet hankkeessa v. 2012-2014 Ajankohta Esittelytilaisuuden Osallistujamäärä paikka 10.2012 Komperon 20 vesiosuuskunta, Liperi 19.3.2014 Kontiolahden 25 vesihuoltolaitos, Kontiolahti 20.9.2014 Jakokosken vok, 10 Kontiolahti ja Sarkkila- Vuoniskylien vok, Lieksa Yhteensä 55 14 Toteutuksen organisaatio Hankepäällikkönä toimi Petri Kurki. Hankesihteerinä työskentelivät Kati Pulkkinen ja Minna Rönkä. Toteutukseen osallistuivat myös Hannu Pirinen, Sanna Pitkänen ja Tuomas Mutanen. Hankkeen ohjausryhmään oli nimetty seuraavat henkilöt: vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen P-K:n ELYkeskuksesta, asiantuntija Terho Sirviö P-K:n ELY-keskuksesta, toimitusjohtaja Tapio Mustonen Komperon vesiosuuskunnasta, toimitusjohtaja Kauko Piironen Käsämän vesiosuuskunnasta, toimitusjohtaja Pentti Seutu Jakokosken vesiosuuskunnasta, vesihuoltopäällikkö Juha Pitkänen Kontiolahden kunnasta, toimitusjohtaja Mika Mikkola Maveplan Oy:stä ja hankepäällikkö Petri Kurki Maveplan Oy:stä.

15 Resurssit Hankepäällikön tehtävänä oli huolehtia hankkeen aloitustoimenpiteistä ja hankkeen suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi hänen tehtäviin hankkeessa kuuluivat tiedottamisen, seminaarien, koulutusten, infojen, esittelytilaisuuksien, käyttökokemuskyselyn ja opintomatkojen suunnittelu ja toteutus. Myös konsultointikäynnit, hankintojen kilpailutus, nettisivujen ylläpito sekä hankkeen raportointi olivat hankepäällikön tehtäväkentässä keskeisessä osassa. Insinöörin tehtävänä hankkeessa oli pilottikohteen esiselvityksen laadinta ja konsultointikäynnit. Lisäksi insinööri osallistui seminaarien, koulutusten ja opintomatkan suunnitteluun ja osallistui asiantuntijana osaan niistä. Insinööri osallistui myös vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskyselyn suunnitteluun. Hankesihteeri hoiti toimisto- ja sihteeripalveluja hankkeessa. Hankkeessa oli tavoitteena vuosittain noin 0,7 htv:n työpanos eli keskimäärin noin 1350 työtuntia vuodessa. Toteutus jäi keskimäärin 0,6 htv:n työpanokseen. Hankkeelle on kirjattu vuonna 2012 yhteensä 1208,5 työtuntia, vuonna 2013 yhteensä 1179,5 työtuntia ja vuonna 2014 yhteensä 1109 työtuntia. Aikataulu Toimenpiteitä hankkeessa toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelmassa esitetyt alustavat aikataulutukset eri toimenpiteille toteutuivat käytännössä hyvin. Hankkeen toteutukselle haettiin jatkoaikaa 6 kk. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaismenot vuonna 2012 olivat noin 45 284 euroa, vuonna 2013 noin 42 238 euroa ja vuonna 2014 noin 47 783 euroa. Menojen jakautuminen kustannuslajeittain on esitetty taulukossa 6. Hankepäätöksessä hyväksytty kokonaisbudjetti hankkeelle oli 138 000 euroa. Hankkeen menot jäivät noin 98 % kokonaisbudjetista. Yksityistä rahoitusta kerättiin vuonna 2012 yhteensä 6 240 euroa, vuonna 2013 yhteensä 6 150 euroa ja vuonna 2014 yhteensä 845 euroa. Oma rahoitusta oli 295,56 euroa. Kaiken kaikkiaan yksityistä rahoitusta oli 13 530,56 euroa (taulukko 7).

16 Taulukko 6. Kustannusten toteutuminen 1.1.2012-31.12.2014 V. 2012-2014 Hankkeelle V. 2012 V. 2013 V.2014 Yhteensä Erotus hyväksyttävät toteutuneet toteutuneet toteutuneet toteutuneet +/- kustannukset menot menot menot menot Palkkauskulut ja palkkiot 86800 27540,35 28910,67 30707,38 87158,4-358,4 Ostopalvelut 23000 10125,72 7956,36 9383,75 27465,83-4465,83 Vuokrat 4000 1390,53 1074,72 1218,89 3684,14 315,86 Kotimaan matkakulut 23500 6187,39 4292,13 5976,81 16456,33 7043,67 Muu kustannukset 700 39,79 4,60 496,51 540,90 159,10 Kokonaiskustannukset 138000 45283,78 42238,48 47783,34 135305,60 2694,4 Taulukko 7. Toteutunut rahoitus hankkeessa 2012-2014 (luonnos, jakson 1.7.- 31.12.2014 EU- ja valtion rahoitus on vielä saamatta, taulukkoon arvioitu) V. 2012-2014 Hankkeelle Hankkeessa Erotus hyväksytty toteutunut +/- rahoitus rahoitus EU- ja valtion rahoitus 124200,00 121775,04 2424,96 Kunta 0,00 0 0 Yksityinen rahoitus 13800,00 13530,56 269,44 Kokonaisrahoitus 138000,00 135305,60 2694,4 Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä kahdeksan kertaa. Aloituskokous pidettiin 25.1.2012, toinen kokous 19.4.2012 ja kolmas kokous 29.8.2012. Vuonna 2013 ohjausryhmän kokoukset pidettiin 19. helmikuuta ja 21. elokuuta. Vuonna 2014 ohjausryhmä kokoontui kolmesti: 6.2., 19.8. ja 16.12. Ohjausryhmän kokouksista on laadittu pöytäkirjat ja osallistujaluettelot. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata tuen saajaa hankkeen sisällöllisissä asioissa ja seurata hankkeen toteutumista. Hankkeen sisäistä arviointia tehtiin ohjausryhmässä, joka käsitteli hankkeen seurantatiedot, väliraportit ja muun hankeaineiston kokouksissaan. Viimeisessä kokouksessa käsiteltiin myös loppuraportti.

17 Ohjausryhmän lausunto hankkeen toteutumisesta: Putkeen menee! hankkeen toteutus onnistui mielestämme erinomaisesti, jopa yli odotusten. Siitä kertovat saavutetut tuloksetkin. Hanke oli monipuolinen, ajankohtainen ja käytännönläheinen. Hanke ravisteli monia toimijoita ajattelemaan kehittämiseen liittyviä asioita uudelta kannalta. Vesiosuuskunnat saivat hankkeen tilaisuuksista paljon ideoita toimintaansa ja käytännön opastusta. Hanke edesauttoi osuuskuntien verkostoitumista mm. hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa. Hankkeen aikana syntyi myös uusia ideoita vesiosuuskuntien toiminnan kehittämiseen, siksi neuvonnalle ja koulutukselle olisi jatkossakin vielä tarvetta. Vesi-isännöintiä ja vesiosuuskuntien välisen palveluyhtiön perustamiseen liittyviä ajatuksia voisi jalostaa jatkossa pidemmälle ja välittää tätä tietoa eteenpäin. 16.12.2014 Putkeen menee! -hankkeen ohjausryhmä Hankkeen palveluihin osallistuneiden arvio hankkeesta Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa kerättiin osallistujaluettelot. Seminaareissa ja koulutuksissa saatiin palautetta osallistujilta. Loppuseminaarissa saatiin palautetta hankkeen toiminnasta koko hankkeen ajalta. Hankkeeseen osallistuneet olivat erittäin tai melko tyytyväisiä hankkeen toimintaan. Kuvio. Hankkeen järjestämään koulutukseen 20-21.3.2014 ja loppuseminaariin 4.12.2014 osallistuneiden arvio hankkeen toiminnasta v. 2012-2014.

18 Kuvio. Hankkeen järjestämään koulutukseen 20-21.3.2014 ja loppuseminaariin 4.12.2014 osallistuneiden arvio hankkeen palveluista v. 2012-2014 (arvosanat: 0=hylätty, 1= välttävä, 2= tyydyttävä, 3= hyvä, 4= kiitettävä, 5= erinomainen). Hankkeen kaikkien palvelujen keskiarvo oli 4,16. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen toteuttamiseen ei liittynyt suuria riskejä vaan mahdolliset riskit olivat peräisin kohderyhmän motivaatiosta ja kiinnostuksesta ottaa vastaan hankkeen tarjoamia palveluja. Vesiosuuskuntia hoidetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin ja osuuskuntien hallinnon ajankäyttöön liittyvät ongelmat (mahdollinen passiivisuus osallistua hankkeen tilaisuuksiin) vaikuttivat hieman hankkeen tavoitteiden toteutumiseen. Hankkeen palveluille oli kuitenkin ilmeinen tarve, mutta kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen lähinnä ajallisesti oikeaan aikaan olivat suurin haaste. Riittävän monipuolisella viestinnällä saatiin markkinoitua hankkeen palveluja onnistuneesti. 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeessa yhteistyötä tehtiin alueen vesiosuuskuntien ja myös samankaltaisten projektien kanssa. Vesihuoltoinfot vuonna 2012 järjestettiin yhdessä JÄSSI-jätevesineuvontahankkeen kanssa.

19 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset on esitetty taulukossa 8. Hankkeen tavoitteet saavutettiin pääosin hankesuunnitelman mukaisesti, ainoastaan konsultointikäyntien määrässä jäätiin hieman tavoitteesta. Osa määrällisistä tavoitteista jopa ylitettiin. Kaiken kaikkiaan hankkeen palveluissa (tilaisuuksissa, konsultoinneilla) oli mukana 989 osallistujaa. Taulukko 8. Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset Indikaattori Tavoite Tulokset 31.12.2014 Parantuneista palveluista hyötynyt maaseutuväestö henkilöä Kylien lukumäärä, jossa 3000 8100 30 59 Osallistujamäärä (henkilöä) tilaisuuksissa hanketta toteutetaan Seminaarit, kpl 2 2 93 Koulutukset, kpl 6 6 142 Infot ja kyläillat, kpl 10-20 14 268 Konsultointikäynnit, kpl 100 87 334 Pilottikohteen 1 1 korjausselvitys, kpl Opintomatka, kpl 1 4 97 Esittelytilaisuudet, kpl 2-4 3 55 Hanke välitti vesiosuuskunnille yleishyödyllistä tietoa hankkeen nettisivuston, info- ja esittelytilaisuuksien, seminaarien, opintomatkojen ja konsultointikäyntien avulla. Yksityiskohtaisempaa tietoa jaettiin koulutuksissa. Koulutusta järjestettiin kolmesta eri teemasta: vesiosuuskuntien talous- ja verotusasioista, vesiosuuskuntien yhteistyöstä sekä vesihuollon riskeistä ja niiden hallinnasta. Vesiosuuskuntien hallinnon tietotaitoa on lisätty mm. koulutuksen, tiedotuksen ja neuvonnan voimin. Hankkeessa laadullisena tuloksena tähdättiin vesiosuuskuntien toiminnan ammattimaistamiseen vesiosuuskuntien yhdistymisen ja yhteistyön avulla. Hankkeessa kannustettiin vesiosuuskuntia toiminnan kehittämiseen hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa, kuten seminaareissa, koulutuksissa ja opintomatkoilla. Myös konsultointikäynneillä edistettiin vesiosuuskuntien kehittämistä ammattimaisempaan suuntaan. Hankkeessa järjestettiin vesiosuuskunnille yhteisiä keskustelutilaisuuksia vesiosuuskuntien yhdistymis- ja yhteistyömahdollisuuksista. Hankkeen aikana ei ehtinyt vesiosuuskuntia sulautumaan keskenään isommaksi yksiköksi.

Keskusteluja ja neuvotteluja sulautumisesta ja yhteistyöstä vesiosuuskuntien välillä saatiin aikaan. Kontiolahdella järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta, joiden tuloksena alueen seitsemän vesiosuuskuntaa teki esityksen kunnalle vesiosuuskuntien yhdistämisestä kunnalliseen vesihuoltolaitokseen. Vesiosuuskuntien yhdistäminen Kontiolahdella on tällä hetkellä selvitysvaiheessa. Tavoitteena on, että alkuvaiheessa kolme vesiosuuskuntaa yhdistettäisiin kunnalliseen vesihuoltolaitokseen 1.1.2016. Muut alueen vesiosuuskunnat yhdistyisivät mahdollisesti myöhemmin. Sekä Lieksassa että Nurmeksessa järjestettiin myös keskustelutilaisuudet vesiosuuskuntien yhteistyöstä ja yhdistymisestä. Tilaisuuksissa oli positiivinen ilmapiiri, sillä suurin osa osuuskunnista oli tiedostanut, että laajempaa yhteistyötä tarvitaan. Näillä alueilla päädyttiin vesiosuuskuntien kehittämisselvityksen tilaamiseen konsultilta. Selvityksen rahoittivat Nurmeksen ja Lieksan kaupunki sekä P-K:n ELY-keskus. Kehittämisselvitys on valmistumassa lähiaikoina ja se oli esittelyssä myös hankkeen loppuseminaarissa. Hanke järjesti Liperissä kaksi keskustelutilaisuutta vesiosuuskuntien yhteistyömahdollisuuksista. Myös Liperissä vesiosuuskunnilla oli yhteinen tahtotila teettää konsultilla Liperin alueen vesiosuuskuntien kehittämisselvitys, jossa tarkasteltaisiin eri organisaatiovaihtoehtoja ja niiden liiketaloudelliset ennusteet. Kehittämisselvitys tullee laadittavaksi vuoden 2015 aikana. Vesiosuuskunnille yleishyödyllistä tietoa tuotettiin myös kahden raportin voimin. Vesiosuuskunnille suoritettiin vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskysely, jonka perusteella laaditusta yhteenvedosta on hyötyä kaikille vesiosuuskunnille. Myös pilottikohteiden korjausselvitys viemäriverkostojen hajuhaittoihin liittyen on yleishyödyllistä tietoa osuuskunnille, joilla on rakennettu jätevesiverkostoa. Tietoisuus mahdollisista hajuhaitoista on lisääntynyt osuuskunnissa ja haittavaikutuksia on selvityksen perusteella mahdollista ennaltaehkäistä investoivissa vesihuoltohankkeissa. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Vesiosuuskunnat elävät nyt muuttuvassa toimintaympäristössä ja muutosten vaikutukset ovat merkittävimmät pienimmille vesiosuuskunnille. Pientenkin vesiosuuskuntien pitäisi toiminnan jatkuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi saada toimintansa entistä laadukkaammalle tasolle. Siksi vesiosuuskuntien tulisi tulevaisuudessa kehittää toimintaansa ammattimaisemmaksi joko yhdistymisellä toiseen vesiosuuskuntaan tai yhteistyöllä eri kumppaneiden kanssa. Tällöin resurssipohja laajenisi, jolloin mahdollisuudet erilaisten palveluiden hankintaan tai tuottamiseen parantuisivat. 20

Vesiosuuskuntien toiminnan kehittäminen ja yhdenmukaistaminen siihen suuntaan, että vesiosuuskunnat voisivat yhdistyä keskenään tai jopa kunnalliseen vesihuoltolaitokseen edellyttää osuuskuntien toiminnan ammattimaistamista askel askeleelta. Tähän apuna olisi jatkuva neuvonta ja koulutus. Vesiosuuskuntien tulee hankkia uutta tietoa verkostoitumalla alan toimijoiden kanssa. Uudelle tiedonvälitys-, neuvonta- tai kehittämis- ja koulutushankkeelle on edelleen vesiosuuskuntien jatkuvan tiedon tarpeen vuoksi selkeä tilaus. Myös Putkeen menee! hankkeessa loppuseminaarin yhteydessä suoritettu kysely mahdollisesta uudesta koulutus- ja neuvontahankkeesta osoitti sen. Kyselyyn vastanneista 87,5 % oli sitä mieltä, että vesiosuuskunnille suunnatulle koulutus- ja neuvontahankkeelle on jatkossa tarvetta. Taulukko 9. Vesiosuuskuntien vastausten jakauma kysymykseen, millaista toimintaa uudessa hankkeessa pitäisi olla. Toiminta tai tehtävä %-osuus Vesiosuuskunnille yhteisen nettisivuston 81,8 hankinta ja ylläpito Neuvontakäynnit, konsultoinnit 72,7 vesiosuuskuntien hallinnolle Koulutustilaisuudet 63,6 Opintomatkat 40,9 Esittelytilaisuudet, harjoituspäivät 40,9 Infotilaisuudet, kyläillat 31,8 Yleisneuvonta puhelimitse ja 29,2 sähköpostitse Alan ammattilaisia tarvittaisiin kouluttaa, että vesiosuuskunnat voisivat halutessaan myös ulkoistaa hallintoaan ja vesihuoltoverkoston huoltoa ja ylläpitoa. Nämä ammattinimikkeet voisivat olla vesi-isännöitsijä ja vesihuoltotalkkari. Tähän liittyvä yksityiskohtaisempaa tietoa jakava koulutus olisi parasta toteuttaa ylimaakunnallisena esimerkiksi ammattikorkeakoulun tmv järjestämänä, että osallistujia koulutukseen olisi riittävästi. Mahdollisessa uudessa neuvonta- tai kehittämishankkeessa voisi välittää yleishyödyllistä tietoa vesiosuuskunnille mm. laitosten yhteistyöhön, vesihuollon erityistilanteisiin ja verkkosivustojen hyödyntämiseen liittyen. Vesiosuuskunnat tarvitsevat myös työkaluja ja kanavia tiedon tuottamiseen ja välittämiseen. Pohjois-Karjalaan voisi luoda vesiosuuskuntien yhteisen nettisivuston, jossa voisi jakaa tietoa ja kokemuksia esimerkiksi keskustelufoorumin kautta. Tällaisella verkkosivustolla tulisi olla vesiosuuskunnille tarpeellinen yleishyödyllinen tieto helposti käytettävissä. 21

Taulukko 10. Vesiosuuskuntien vastausten jakauma kysymykseen, mistä aiheista on tarpeellisinta saada koulutusta tai neuvontaa jatkossa. Aihe %-osuus Vesiosuuskunnan hallinto ja isännöinti, 58,3 vesi-isännöinti-koulutus Vesiosuuskunnan verkostojen 58,3 kunnostus ja ylläpito, vesihuoltotalkkarikoulutus Vesiosuuskuntien 54,2 yhteistyömahdollisuudet Vesihuollon erityistilanteisiin 45,8 varautuminen Vesiosuuskuntien sulautumisasiat 41,7 Nettisivujen parempi hyödyntäminen 41,7 Vesiosuuskunnan talous- ja verotusasiat 37,5 Sähköisten paikkatietojärjestelmien 33,3 hyödyntäminen Dokumentointi vesiosuuskunnissa 29,2 Vesiosuuskunnan laatujärjestelmä 8,3 Verkostojen yhteisrakentaminen 4,2 22 6. Allekirjoittajat ja päiväys Kuopiossa 19.12.2014 Liperissä 19.12.2014 Mika Mikkola toimitusjohtaja Petri Kurki hankepäällikkö

liite 1 a VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINNASSA KATSE TULEVAISUUTEEN PUTKEEN MENEE! HANKKEEN ALOITUSSEMINAARI 23 Aika: pe 16.3.2012 Paikka: P-K:n aikuisopisto, auditorio, Kaislakatu 3, Joensuu Seminaarin puheenjohtajana Pentti Seutu Ohjelma 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00-9.15 Seminaarin avaus. Putkeen menee!-hankkeen esittely. hankepäällikkö Petri Kurki, Maveplan Oy 9.15-9.45 Vesihuollon tilanne Pohjois-Karjalassa. vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus 10.00-10.45 Onnistuneen vesihuoltohankkeen läpivieminen Esimerkkinä Käsämän vesiosuuskunta, toimitusjohtaja Kauko Piironen Esimerkkinä Jakokosken vesiosuuskunta, toimitusjohtaja Pentti Seutu 11.00-11.20 SVOSK ry:n esittely, hallituksen puheenjohtaja Reijo Korhonen 11.20-11.45 Suunnittelijan puheenvuoro hyvästä vesihuoltohankkeesta Insinööri Hannu Pirinen, Maveplan Oy 11.45-12.30 Lounastauko (omakustanteinen, lounas ravintola Kanervassa) 12.30-12.50 Miten vältetään sudenkuopat vesihuoltorakentamisessa? toimitusjohtaja Seppo Saarelainen, SKS Infra Oy 12.50-13.10 Viemärin ja laajakaistan yhteisrakentaminen - case Kompero hallituksen jäsen Ari Rummukainen, Komperon vok 13.10-13.30 Vesiosuuskuntien yhdistyminen - case Pyhäselkä suunnittelija Sanna Sorjonen, P-K:n ELY-keskus 13.30-14.00 Kahvitauko 14.00-14.20 Vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskyselykaavakkeen esittely ja vesiosuuskuntien koulutustarpeen kartoitus hankepäällikkö Petri Kurki, Maveplan Oy 14.20-15.00 Paneelikeskustelu (yleisön tekemiä kysymyksiä seminaarin aiheista) - panelisteina Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus, Kauko Piironen, Käsämän vok, Ari Rummukainen, Komperon vok, Seppo Saarelainen, SKS Infra Oy ja talousjohtaja Mauri Hämäläinen, SVOSK ry. 15.00 Seminaari päättyy

24 VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN PUTKEEN MENEE! HANKKEEN LOPPUSEMINAARI liite 1 b Aika: to 4.12.2014 Paikka: Karelia amk, Sirkkala-kampuksen auditorio, Sirkkalantie 12A, Joensuu Ohjelma 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00-9.25 Seminaarin avaus. Putkeen menee! -hankkeen tulokset. hankepäällikkö Petri Kurki, Maveplan Oy 9.25-9.45 Ajankohtaista Pohjois-Karjalan vesihuollosta. vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus 10.00-10.46 Vesiosuuskuntien toiminnan kehittäminen ja yhteistyö - tilitoimiston näkökulma Tapio Mustonen, Tili- ja taloushallinto Mustonen Oy 11.00-11.45 Lieksan ja Nurmeksen alueen vesiosuuskuntien kehittämisselvitys. Vesihuoltolaitosten yhdistymisen tai sulautumisen taloudelliset haasteet. Jyri Rautiainen, Ramboll 11.45-12.30 Lounastauko (omakustanteinen) 12.30-13.15 Alueellinen yhdistys yhteistyön moottorina esimerkkinä Kouvolan vesiosuuskunnat ry Puheenjohtaja Pertti Halsola, Elimäen Teuroisten seudun vok 13.30-14.00 Vesiosuuskuntien sulautuminen - case Pyhäselkä toimitusjohtaja Antero Stedt, Pyhäselän vesiosuuskunta 14.00-14.15 Kahvitauko 14.15-15.00 Sopimuspohjainen yhteistyö - case Keski-Suomi Reijo Korhonen, Koiviston vesihuolto-osuuskunta 15.00 Seminaari päättyy Seminaari on maksuton. Seminaariin tulee ilmoittautua ennakkoon mm. luentomateriaalin ja kahvitarjoilujärjestelyjen vuoksi. Ilmoittautumiset 25.11.2014 mennessä osoitteeseen: maveplan@maveplan.fi tai puh. 044 556 9186 (klo 9-15). Seminaariin otetaan ilmoittaumisjärjestyksessä enintään 70 henkilöä. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.

25 VESIOSUUSKUNTIEN TALOUS- JA VEROTUSASIOIDEN KOULUTUSPÄIVÄ liite 2 a Aika ja paikka: ti 24.4.2012 Nurmes: Hyvärilä, Lomatie 12 Ohjelma ke 25.4.2012 Joensuu: P-K:n aikuisopisto, auditorio, Kaislakatu 3 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00-9.45 Koulutuksen avaus ja Putkeen menee! -hankkeen kuulumisia. hankepäällikkö Petri Kurki, Maveplan Oy Ajankohtaista vesihuoltolaista. vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus Jässi-jätevesineuvontahankkeen esittely. Kirsi Mäensivu. Suomen Kylätoiminta ry. 10.00-10.45 Osuuskunnan hallinto ja sen vastuut Millainen on hyvä hallintotapa? Mitkä ovat johdon ja luottamushenkilöiden vastuut? Miten osuuskunnat voivat yhdistyä? varatuomari Anne Kontkanen, Pellervo-Seura 11.00-11.45 Vesiosuuskunnan talous tasapainoon, miten? sihteeri Jukka Vainio, Vesiosuuskunta Suoni 11.45-12.30 Lounastauko (omakustanteinen) 12.30-13.15 Vesiosuuskunnan talouden hallinta Esimerkkinä Käsämän vesiosuuskunta, hallituksen pj Jaakko Hirvonen 13.30-14.15 Ajankohtaista vesiosuuskunnan verotuksesta Rakennusalan käännetty alv-velvollisuus. veroasiantuntija Aila Miettinen, Sisä-Suomen yritysverotoimisto 14.15-14.30 Kahvitauko 14.30-15.15 Ajankohtaista vesiosuuskunnan verotuksesta KHO:n 2011:106 alv-päätöksen vaikutukset käytännössä vesiosuuskunnissa. Kannattaako osuuskunnan olla alv-velvollinen? Aila Miettinen, Sisä-Suomen yritysverotoimisto. 15.15 Koulutus päättyy Koulutuksen hinta on 75 /hlö (alv 0%) muille kuin hankkeeseen ennakkoilmoittautuneille vesiosuuskunnille. Hinta sisältää luennot, luentomateriaalin ja aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun ja luentoaineiston vuoksi 16.4.2012 mennessä osoitteeseen: maveplan@maveplan.fi tai puh. 044 556 9186 (arkisin klo 9-15).

26 VESIOSUUSKUNNAT YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUSPÄIVÄ liite 2 b Aika: 21.3.2013 Paikka: P-K:n aikuisopisto, auditorio, Kaislakatu 3, Joensuu Puheenjohtajana Hannu Pirinen Ohjelma 8.45-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00-9.45 Koulutuksen avaus ja Putkeen menee! -hankkeen kuulumisia. hankepäällikkö Petri Kurki, Maveplan Oy Ajankohtaista haja-asutuksen vesihuollosta. vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 10.00-10.45 Vesihuoltohankkeen kilpailuttamisen pullonkaulat Vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen, Suomen ympäristöopisto SYKLI 11.00-11.20 Hyviä käytäntöjä vesihuollon rakentamiseen sähkölinjan läheisyydessä - sähköyhtiön näkökulma Suunnittelija Eero Puoskari, Pohjois-Karjalan Sähkö 11.20-11.45 Hyviä käytäntöjä vesihuollon rakentamiseen vesialueella. Ympäristöneuvos Martti Häikiö, Aluehallintovirasto 11.45-12.30 Lounastauko (omakustanteinen, ravintola Kanervassa) 12.30-13.15 Vesiosuuskuntien sulautuminen Lakiasiain johtaja Anne Kontkanen, Pellervo-Seura 13.30-14.15 Vesiosuuskuntien sulautuminen Lakiasian johtaja Anne Kontkanen, Pellervo-Seura 14.15-14.30 Kahvitauko 14.30-14.50 Hyviä käytäntöjä vesihuollon rakentamiseen, tienpitäjän näkökulma. Aluevastaava Petri Inkinen, Pohjois-Savon ELY-keskus 14.50-15.15 Yhteistyö avuksi vesihuollon kehittämiseen. Vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen, SYKLI 15.15-16.00 Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon haasteet ja yhteistyön mahdollisuudet ylläpidossa Vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen, SYKLI 16.00 Koulutus päättyy Koulutuksen hinta on 75 /hlö (alv 0%) muille kuin hankkeeseen ennakkoilmoittautuneille vesiosuuskunnille. Hinta sisältää luennot, luentomateriaalin ja aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun ja luentoaineiston vuoksi ma 11.3.2013 mennessä osoitteeseen: maveplan@maveplan.fi tai puh. 044 556 9186 (klo 9-15). Lisätietoja hankkeesta: http://putkeenmenee.maveplan.fi

27 VESIOSUUSKUNNAT YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUSPÄIVÄ liite 2 c Aika: 22.3.2013 Paikka: Hyvärilä, Höljäkkä-sali, Lomatie 12, Nurmes Puheenjohtajana Hannu Pirinen Ohjelma 8.45-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00-9.45 Koulutuksen avaus ja Putkeen menee! -hankkeen kuulumisia. hankepäällikkö Petri Kurki, Maveplan Oy Ajankohtaista haja-asutuksen vesihuollosta. vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus 10.00-10.45 Dokumenttien hallinta vesiosuuskunnissa. Miten arkistoin? Arkistosihteeri Anne Korhonen, Nurmeksen kaupunki 11.00-11.45 Yhteistyö avuksi vesihuollon kehittämiseen. Vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen, Suomen ympäristöopisto SYKLI 11.45-12.30 Lounastauko (omakustanteinen) 12.30-13.15 Vesihuoltohankkeen kilpailuttamisen pullonkaulat. Vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen, SYKLI 13.30-13.50 Hyviä käytäntöjä vesihuollon rakentamiseen - tienpitäjän näkökulma. Aluevastaava Olli Meriläinen, Pohjois-Savon ELY-keskus 13.50-14.15 Hyviä käytäntöjä vesihuollon rakentamiseen sähkölinjan läheisyydessä - sähköyhtiön näkökulma Suunnittelija Antti Varis, P-K:n Sähkö 14.15-14.30 Kahvitauko 14.30-15.15 Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon haasteet ja yhteistyön mahdollisuudet ylläpidossa Vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen, SYKLI 15.15 Koulutus päättyy Koulutuksen hinta on 75 /hlö (alv 0%) muille kuin hankkeeseen ennakkoilmoittautuneille vesiosuuskunnille. Hinta sisältää luennot, luentomateriaalin ja aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun ja luentoaineiston vuoksi ma 11.3.2013 mennessä osoitteeseen: maveplan@maveplan.fi tai puh. 044 556 9186 (klo 9-15).

28 VESIHUOLLON RISKIT JA NIIDEN HALLINTA VESIOSUUSKUNNISSA -KOULUTUSPÄIVÄ liite 2 d Aika: 20.3.2014 Paikka: Karelian ammattikorkeakoulu, Sirkkalan auditorio, Joensuu (Sokos Hotel Kimmelin vieressä) Ohjelma Puheenjohtajana vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus 8.45-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00-9.10 Koulutuksen avaus ja Putkeen menee! -hankkeen kuulumisia. hankepäällikkö Petri Kurki, Maveplan Oy 9.10-9.45 Ajankohtaista uudistuvasta vesihuoltolainsäädännöstä. lainsäädäntöneuvos Antti Belinskij, maa- ja metsätalousministeriö 10.00-10.45 Pienten vesilaitosten WSP-malli. Vesihuoltolaitosten erityistilanteisiin varautuminen ympäristöterveyden näkökulmasta. terveystarkastaja Tiina Munck, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 11.00-11.25 Case Tohmajärvi - Talousveden saastuminen ja vesilaitoksen toiminta kriisissä, tekninen johtaja Erkki Ikonen, Tohmajärven kunta 11.25-11.45 Vesihuoltolaitosten sähkönsaannin varmistaminen. käytönsuunnittelija Juha Sirviö ja käyttöpäällikkö Mikko Leinonen, PKS Sähkönsiirto Oy 11.45-12.30 Lounastauko (omakustanteinen, ravintola Amica Sirkkalassa) 12.30-13.15 Vesiepidemiat Suomessa. Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen. erikoistutkija Tarja Pitkänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13.30-14.15 Erityistilanteessa toimiminen. Kriisiviestintä. Toimintaohjeet. vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen, SYKLI 14.15-14.30 Kahvitauko 14.30-14.55 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuollossa. vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus 14.55-15.15 Vakuutusturva vesiosuuskunnille alueunderwriter Seppo Nissinen, LähiTapiola 15.15 Koulutus päättyy Esittelytilaisuus/harjoituspäivä erityistilanteessa toimimisesta vesilaitoksella pidetään ke 19.3. klo 12-16 Kontiolahden vesihuoltolaitoksella. Tilaisuuden esittelijänä toimii vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen Suomen Ympäristöopistosta ja vesihuoltolaitoksen henkilökunta. Koulutuksen hinta on 80 /hlö (alv 0%) muille kuin hankkeeseen ennakkoilmoittautuneille vesiosuuskunnille. Hinta sisältää luennot, luentomateriaalin ja aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun ja luentoaineiston vuoksi 10.3. mennessä osoitteeseen: maveplan@maveplan.fi tai puh. 044 556 9186 (klo 9-15). Esittelytilaisuus/harjoituspäivä on osallistujille maksuton. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua ennakkoon 10.3. mennessä. Esittelytilaisuuteen voi osallistua enintään 50 henkilöä.

29 VESIHUOLLON RISKIT JA NIIDEN HALLINTA VESIOSUUSKUNNISSA -KOULUTUSPÄIVÄ liite 2 e Aika: 21.3.2014 Paikka: Matkailukeskus Hyvärilä, 2.kerros, Lomatie 12, Nurmes Ohjelma Puheenjohtajana vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus 8.45-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00-9.15 Koulutuksen avaus ja Putkeen menee! -hankkeen kuulumisia. hankepäällikkö Petri Kurki, Maveplan Oy 9.15-9.45 Ajankohtaista uudistuvasta vesihuoltolainsäädännöstä. vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus 10.00-10.45 Pienten vesilaitosten WSP-malli. Vesihuoltolaitosten erityistilanteisiin varautuminen ympäristöterveyden näkökulmasta. terveystarkastaja Tiina Munck, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 11.00-11.25 Case Tohmajärvi - Talousveden saastuminen ja vesilaitoksen toiminta kriisissä, tekninen johtaja Erkki Ikonen, Tohmajärven kunta 11.25-11.45 Vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin varmistaminen. käytönsuunnittelija Juha Sirviö, PKS Sähkönsiirto Oy 11.45-12.30 Lounastauko (omakustanteinen) 12.30-13.15 Vesiepidemiat Suomessa. Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen. erikoistutkija Tarja Pitkänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13.30-14.15 Erityistilanteessa toimiminen. Kriisiviestintä. Toimintaohjeet. vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen, SYKLI 14.15-14.30 Kahvitauko 14.30-14.55 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuollossa. vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen, P-K:n ELY-keskus 14.55-15.15 Vakuutusturva vesiosuuskunnille alueunderwriter Seppo Nissinen, LähiTapiola 15.15 Koulutus päättyy Esittelytilaisuus/harjoituspäivä erityistilanteessa toimimisesta vesilaitoksella pidetään ke 19.3. klo 12-16 Kontiolahden vesihuoltolaitoksella. Tilaisuuden esittelijänä toimii vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen Suomen Ympäristöopistosta ja vesihuoltolaitoksen henkilökunta. Koulutuksen hinta on 80 /hlö (alv 0%) muille kuin hankkeeseen ennakkoilmoittautuneille vesiosuuskunnille. Hinta sisältää luennot, luentomateriaalin ja aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun ja luentoaineiston vuoksi 10.3. mennessä osoitteeseen: maveplan@maveplan.fi tai puh. 044 556 9186 (klo 9-15). Esittelytilaisuus/harjoituspäivä on osallistujille maksuton. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua ennakkoon 10.3. mennessä. Esittelytilaisuuteen voi osallistua enintään 50 henkilöä.

30 Maveplan Oy Putkeen menee!-hanke liite 3 PALAUTELOMAKE PUTKEEN MENEE!-HANKKEEN JÄRJESTÄMÄSTÄ LOPPUSEMINAARISTA ( JOENSUU 4.12.2014) Ole hyvä ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Laita oma nimesi ja yhteystietosi, jos haluat että sinuun otetaan yhteyttä mm. kohdan 5. lisätietojen takia. Vastaajan nimi, osoite, puh. nro: 1. Miten sait tiedon hankkeen seminaarista Hankkeen toteuttaja kertoi puhelimitse Hankkeen toteuttaja lähetti kirjeen, jossa kertoi seminaarista Hankkeen toteuttaja lähetti sähköpostia, jossa kertoi seminaarista Tuttava/naapuri kertoi seminaarista Lehdestä Hankkeen nettisivuilta Muuten, miten 2. Miten tyytyväinen olit Putkeen menee! hankkeen järjestämään seminaariin: erittäin tyytymätön melko tyytymätön en osaa sanoa melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen 3. Antakaa kouluarvosana (4-10) koulutuksen toteuttajalle seuraavista asioista: Seminaarin järjestelyt Seminaarin sisältö Seminaarissa jaettu/esitelty materiaali Luennoitsijoiden asiantuntemus Seminaarin hinta Muu, mikä 4 a. Mikä seminaarissa oli hyvää? Vapaa sana: 4 b. Entä mikä seminaarissa oli huonoa? Vapaa sana: 5. Haluatko lisätietoja? Haluan lisätietoja, asia: KIITOKSET VASTAUKSISTA JA VAIVANNÄÖSTÄNNE! KYSELYLOMAKKEEN TIETOJA KÄYTETÄÄN VAIN HANKKEEN TOIMINNASSA. KYSELYSTÄ ON APUA HANKKEEN ARVIOINNISSA.

31 Maveplan Oy Putkeen menee!-hanke liite 4 KYSELYLOMAKE PUTKEEN MENEE!-HANKKEEN TOIMINNASTA JA MAHDOLLISISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ 1. Miten tyytyväinen olet ollut Putkeen menee! hankkeen toimintaan 1.1.2012-4.12.2014: erittäin tyytymätön melko tyytymätön en osaa sanoa melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen 2. Antakaa kouluarvosana (0-5) Putkeen menee!- hankkeelle (ajalta 1.1.2012-4.12.2014) seuraavista asioista: (arvosanat: 0=hylätty, 1= välttävä, 2=tyydyttävä, 3= hyvä, 4= kiitettävä, 5= erinomainen): Koulutukset ja seminaarit Konsultointikäynnit Esittelytilaisuudet Opintomatkat Infotilaisuudet Tiedotus ja hankkeen nettisivut Hankkeen toteuttaja 3. Onko vesiosuuskunnille suunnatulle koulutus- ja neuvontahankkeelle jatkossa tarvetta? Kyllä 4. Jos vastasit 3. kohtaan kyllä, millaista toimintaa uudessa hankkeessa pitäisi olla? Rastita max 5 tärkeintä. Pohjois-Karjalan alueen vesiosuuskunnille yhteisen nettisivuston hankinta ja ylläpito Neuvontakäynnit, konsultoinnit vesiosuuskunnan johtohenkilöille ja hallitukselle Koulutustilaisuudet Opintomatkat Infotilaisuudet, kyläillat Esittelytilaisuudet tai harjoituspäivät Yleisneuvonta puhelimitse ja sähköpostilla Muuta, mitä Muuta, mitä Muuta, mitä Ei 5. Mistä aiheista teidän mielestä on tarpeellisinta saada koulutusta tai neuvontaa jatkossa? Rastita max 5 tärkeintä Vesiosuuskunnan laatujärjestelmä Vesiosuuskunnan hallinto ja isännöinti, esim. Hanki vesi-isännöitsijän osaaminen -koulutus Vesiosuuskunnan verkostojen kunnostus ja ylläpito (laitteiden huollot, verkostojen ylläpito, vikapäivystys) esim. Vesihuoltotalkkari -koulutus Nettisivustojen parempi hyödyntäminen vesiosuuskuntien toiminnassa esim. Hyödynnä verkkoa vesiosuuskuntien toiminnassa -koulutus Vesihuollon erityistilanteisiin varautuminen (riskienarviointi, kriisinhallinta) Vesihuollon erityistilanteessa toimiminen ja sen harjoittelu (kriisiviestintä jne) Vesiosuuskuntien sulautumiseen liittyvät asiat Vesiosuuskuntien yhteistyömahdollisuudet Sähköisten paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen mm. vesi- ja viemäriverkoston tietojen selailuun ja ylläpitoon Vesi- ja/tai viemäriverkoston suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät asiat mm. kilpailuttaminen Vesiosuuskunnan talous- ja verotusasiat Vesi-, viemäri- ja laajakaista ym. verkostojen yhteisrakentamiseen liittyvät asiat Dokumentointi (arkistointi) vesiosuuskunnissa Muusta, mistä? Muusta mistä? 6. Vapaa sana: (kirjoita paperin kääntöpuolelle) KIITOKSET VASTAUKSISTA JA VAIVANNÄÖSTÄNNE!

32 liite 5 Hankkeen tuottamat yhteenvedot ja raportit Yhteenvedot ja raportit: Viemäriverkostojen hajuongelmat pilottikohteen esiselvitys. 2012. Vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskyselyn yhteenveto. Joulukuu 2012. Väliraportti 1.1.-31.12.2012 Väliraportti 1.1.-31.12.2013 Loppuraportti 1.1.2012-31.12.2014. Opintomatkojen matkaraportit: Matkaraportti 2012 (Opintomatka Keski-Suomeen) Matkaraportti kevät 2013 (Opintomatka Pohjois-Savoon) Matkaraportti syksy 2013 (Opintomatka Pohjois-Karjalassa) Matkaraportti 2014 (Opintomatka Siilinjärvelle)

33 liite 6 Hankkeesta julkaistut lehtiartikkelit Vuosi 2012 Vesihuollon rahoitus laskemassa. Osuuskunnat saavat koulutusta vuoteen 2014 ulottuvassa hankkeessa. Karjalainen 17.3.2012. Tietoa vesihuollosta. Karjalan Heili 30.9.2012. Keski-Suomessa ollaan pidemmällä yhteistyössä. Sisä-Suomen Lehti 11.9.2012. Vesi-isännöintiäkin voi harkita. Vesihuoltoinfossa kannustettiin miettimään osuuskuntien yhdistämistä. Nurmekseen voisi riittää yksi toimija. Ylä-karjala 27.9.2012. Ammattimaista otetta kylien vesihuoltoon. VIIKKO Pohjois-Karjala 39/2012. Vesiosuuskunta tekee historiaa. Tietoliikenne: Komperon vesiosuuskunta yhdistää viemäri- ja valokuituverkoston. Valokuitu on vasta neljällä prosentilla suomalaisista. Karjalainen 31.10.2012. Kuitu ja putket rinta rinnan. Kotiseutu-uutiset. 1.11.2012. Vuosi 2013 Viemäröintihankkeet vauhdittaneet jätevesien käsittelyä. Outokummun Seutu 26.9.2013. Vuosi 2014 Uusi vesihuoltolaki lisää velvoitteita. Ylä-Karjala 22.3.2014. Karhunsalolle suositetaan vesiosuuskunnan perustamista. Pielisjokiseutu 3.7.2014. Yhteensä lehtiartikkeleita hankkeen aikana 10 kpl.

34 Ylä-Karjala 27.9.2012 liite 7 a

35 Kotiseutu-uutiset 1.11.2012 liite 7 b