Vesihuollon historiaa

Transkriptio

1 Vesihuollon historiaa Ensimmäinen maaseudun yhteinen vesijohto otettiin käyttöön Ilmajoella 1872 Ensimmäiset vesiosuuskunnat 1900-luvun alussa Toiminta vilkkainta Pohjanmaalla Ensimmäinen vesiosuuskunta perustettiin Tampereen Pispalaan 1907 Vesihuolto-osuuskunnat Suomessa Vesihuolto-osuuskuntia on perustettu Suomessa 100 vuoden ajan Suomen osuuskunnasta on yli vesihuolto-osuuskuntaa 2000-luvun aikana perustettu yli 600 vesihuoltoosuuskunta Viime vuosina uusia vesiosuuskuntia on perustettu noin 60/vuosi. 1

2 Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry Vesihuolto-osuuskuntien perustama riippumaton aatteellinen edunvalvontayhdistys Perustettu lokakuussa 2009 Kahdeksan perustajaosuuskuntaa Jäseninä noin 100 osuuskuntaa, osa hyvin suuria Yhteyshenkilöt useimmissa maakunnissa Erikoistunut koulutukseen ja neuvontaan Kumppaneita ja yhteistyötä vesihuollossa Kattaa koko vok-alan perustamisesta huoltamiseen Nelikantayhteistyötä SVOSK harjoittaa jatkuvaa nelikantayhteistyötä Pellervo-Seuran, Vesilaitosyhdistyksen (VVY) ja Kuntaliiton kanssa. Hiotaan yhdessä muun muassa lausuntoja lainvalmistelijoille. Tällä hetkellä muutoksen alla ovat sekä osuuskuntalaki että vesihuoltolaki. Pyritään yhdessä luomaan ohjeistusta valtakunnallisiin käytäntöihin, kuten osuuskuntien ja vesilaitosten keskinäisiin sopimuksiin. 2

3 Yrityskumppaneita SVOSK on vuonna 2012 käynnistänyt kumppanuusohjelman alan yritysten kanssa. Mukaan on aluksi kutsuttu alan keskeisimpiä toimijoita. Yhteistyötä tehdään erityisesti koulutuksessa ja neuvonnassa Yhteistyövälineinä ovat lähinnä nettisivut ja SVOSK:n järjestämät tilaisuudet. SKT Suomi Oy, Grundfos Oy ja Mäkelä-Plast Oy ja ovat ensimmäiset SVOSK-kumppanit Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät Yhdistyksen valtakunnallinen päätapahtuma. SVOSK on vuodesta 2010 järjestänyt tapahtuman yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa Korialla Kouvolan vesiosuuskunnat ry:n kanssa Kankaanpäässä Valkjärven vesiosuuskunnan kanssa Saarijärvellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Laaja alan näyttely yhdistettynä osuuskuntien tukevaan koulutuspakettiin. 3

4 SVOSK ry:n hallinto Yhdistyksen hallituksessa on kahdeksan jäsentä ja kahdeksan varajäsentä. Hallituksessa jäseniä Keski-Suomesta, Pirkanmaalta, Satakunnasta, Kymenlaaksosta, Varsinais-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Hallituksella ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina muun muassa ELY-keskukset ja Pellervo-Seura. Yhdistyksen puheenjohtajana on Vesa Arvonen Pirkanmaalta. Tervetuloa SVOSK:n jäseneksi Jäseneksi voivat hakea kaikki rekisteröidyt vesihuollon osuuskunnat ja yhtymät. Jäsenhakemukseen tarvitaan hallituksen päätös ja ote kokouspöytäkirjasta. Jäsenmaksu vuonna 2014 on 1 euro/liittymä, kuitenkin min. 50 euroa ja maks. 300 euroa. Jäsenyyshakemus ja lisätietoa löytyy netistä osoitteesta 4

5 Vesihuoltolaitosten talouden hallinta. Lähdeaineisto: Kuntaliiton VERKKOJULKAISU /Henna Luukkonen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat Vesihuoltolaitoksen kestävä taksapolitiikka Vesihuoltolain (119/2001) 18 :n mukaan pääsääntönä vesihuoltolaitoksen maksujen muodostamiselle on se, että maksujen tulee kattaa laitoksen uus- ja korvausinvestoinnit, sekä käyttö- ja ylläpitokustannukset pitkällä aikavälillä. Käyttömaksun tulee olla yhtä suuri kaikilla vesihuoltolaitoksen kuluttaja-asiakkailla. Liittymis- ja perusmaksut voivat olla erisuuruisia. Vesiosuuskuntien on erittäin tärkeää ottaa käyttöön perusmaksu. Liittymismaksuun ei sisällytetä tonttijohdon, tai kiinteistöpumppaamon rakentamiskustannuksia. 5

6 Kustannusvastaavuus! Perinteisesti vesiosuuskunnat ovat jakaneet verkostojen (sisältäen, sekä runkoverkoston, että rakennuksille vievät johto-osuudet) kustannukset tasan siten, että liittymis- ja perusmaksu ovat samansuuruisia koko verkostoalueella. Tällainen maksurakenne ei perustu aiheuttamisperiaatteeseen! Taloussuunnittelu Rakennuskustannusten kattamiseksi peritään liittymismaksut verkostoon liittyviltä heti liittymissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Näin varmistetaan todellisten liittyjien määrä. Näin voidaan tehdä oikeat kustannuslaskelmat. Kiinteistöön liittyvät kustannukset peritään vasta silloin, kun kiinteistö fyysisesti liitetään verkostoon. 6

7 Hankintamenojen jaksottaminen Investoinnit käyttöomaisuuteen ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Vesiosuuskunnissa poistojen suuruus ja poistoaika tehdään tasapoistoina tai menojäämäpoistoina. Poistot pienentävät tilikauden tulosta. Mikäli investoinnit rahoitetaan lainalla, voidaan maksu periä lainanhoitovastikkeen nimellä ja se käytetään lainan lyhennykseen. Tämä voidaan periä arvonlisäverottomana. Liittymismaksut ovat ALV 0%, jos säänöissä on määrätty liittymismaksu siirto- ja palautuskelpoiseksi. Tulojen ja menojen kokonaisuus Vesiosuuskuntien menot investointien jälkeen perustuvat käyttö-, perus- ja muihin maksuihin. Monet vesiosuuskunnat laskuttavat vain kerran vuodessa. Kassavirtaa voitaisiin tasata muuttamalla laskutusväli seuraavasti, laskutetaan perusmaksu keväällä ja kulutusmaksu syksyllä. Osuuskunnan tulee lähettää osakkaalle vähintään kaksi maksumuistutusta ennen perintään siirtämistä. Ensimmäinen muistutus voidaan lähettää aikaisintaan kahden viikon kuluttua laskun eräpäivästä. 7

8 Varautuminen tulevaisuuden investointeihin Vesiosuuskuntien tulee parantaa varautumista tulevaisuuteen keräämällä varoja esim. rahastoon. Kun menot ja poistot ovat yhtä suuret kuin toiminnan tuotot, niistä ei tarvitse maksaa tuloveroa ja varautuminen tulevaisuuden investointeihin voidaan tehdä verottomasti. Vaihtoehtona verkoston käyttöiän päätyessä, rakennetaan uusi verkosto, kustannukset peritään liittyjiltä, osakkailta. Tästä on hyvä sopia jo osuuskuntaa perustettaessa. Kuntien mahdollinen tuki osuuskunnille Kuntien yleisimmät tuet ovat: Investointituki perustamis- ja laajentamisvaiheissa Lainatakaus Verkostojen suunnittelu tai suunnittelun kustantaminen Neuvonta ja asiantuntija-apu: suunnittelu, ylläpito, kilpailuttaminen, hallinto, talous ym Vesiosuuskunnan laitteiden huoltaminen ja materiaalien hankinta Tukkuhintaisen veden ostamisen mahdollistaminen Vesihuolto-osuuskunnan kirjanpito ja talousasiat kuntoon ULVILA, Jorma Pohjavirta 8

9 KIITOS MIELENKIINNOSTA Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät pidetään Siilinjärvellä TERVETULOA! 9