PUTKEEN MENEE!-HANKE VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 PUTKEEN MENEE!-HANKE VÄLIRAPORTTI

2 2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta 3 4. Raportti Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Allekirjoittajat ja päiväys.. 11

3 1. Hankkeen toteuttaja 3 Maveplan Oy 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Putkeen menee! -hanke eli vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke. Hankkeen numero on Yhteenveto hankkeesta Vesiosuuskunnat ovat haja-asutusalueella alueen asukkaiden omistamia ja hallinnoimia vesihuoltolaitoksia. Vesiosuuskuntien toiminta on perustunut perinteisesti talkootyöhön ja jäsenten aktiivisuuteen. Viime vuosina ihmisten osallistumisaktiivisuuden vähentyminen on vaikeuttanut uusien hallintohenkilöiden löytymistä vesiosuuskuntiin. Vesihuoltolaitoksen asianmukainen hoito edellyttää kuitenkin ammattimaisuutta, koska vesiosuuskunnat harjoittavat usein myös merkittävää liiketaloudellista toimintaa. Vesiosuuskunnan hallituksella ja toimihenkilöillä on vastuu verkoston rakentamisesta, laatuvaatimukset täyttävän talousveden toimittamisesta, asianmukaisesta jätevesien johtamisesta ja käsittelystä sekä laitoksen taloudellisesta toiminnasta. Vesiosuuskuntien toimintaympäristö on nyt voimakkaassa muutospaineessa, siksi niiden toiminnan kehittämiselle ja hallintohenkilöstön kouluttautumiselle on ilmeistä tarvetta. Uudistuva vesihuoltolaki on lisäämässä vesiosuuskuntien velvoitteita. Vesiosuuskuntien investoinnit lisääntyvät lähivuosina ja suurten investointien asianmukainen toteuttaminen edellyttää osuuskuntien hallinnolta erityistä osaamista. Sekä veden jakeluun että viemäröintiin liittyy paljon erilaisia riskitekijöitä ja niiden tiedostaminen sekä niihin varautuminen on hyvin keskeistä vesihuoltolaitostoiminnassa. Laadullisena tuloksena Putkeen menee! -hankkeessa tavoitellaan vesiosuuskuntien toiminnan kehittämistä ammattimaisempaan suuntaan kannustamalla vesiosuuskuntia tekemään enemmän laitosten välistä yhteistyötä tai sulautumaan keskenään isommaksi yksiköksi, jolloin voidaan parantaa laitoksen toimintavarmuutta ja saada aikaan kustannussäästöä mm. huolto- ja ylläpitotoimissa. Hankkeessa kehitetään ja ammattimaistetaan vesiosuuskuntien toimintaa kouluttamalla ja valmentamalla niiden hallintoa ja työntekijöitä mm. vesihuoltoinvestoinneissa, talous- ja verotusasioissa, ylläpitotoimissa ja kriisinhallinnasta erityistilanteissa.

4 4. Raportti Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat vesiosuuskunnat, joiden osaamista on tarkoitus nostaa järjestelmällisesti neuvonnalla ja koulutuksella. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana toimii Maveplan Oy. Koulutuksiin tarvittavat asiantuntijat hankitaan lähinnä ostopalveluna. Hankkeen toteutusaika on Kustannusarvio on euroa, josta EU- ja valtion rahoituksen osuus on euroa ja yksityisen rahoituksen osuus euroa. 4.1 Hankkeen tavoitteet Putkeen menee! -hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on kehittää vesiosuuskuntien hallintoa ja työntekijöitä mm. koulutuksen ja valmennuksen avulla. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on selvittää vesiosuuskuntien vesi- ja viemäriverkostojen toimivuutta käyttökokemuskyselyn perusteella. Hankkeen tavoitteena on edistää myös yhteishankkeita naapurustojen ja kylien osalta ja vauhdittaa kylien ja kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostamistoimia mm. tiedotuksen ja neuvonnan avulla. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä sekä vesiosuuskuntien että kuntien vesihuoltolaitosten kesken ja kannustaa olemassa olevia vesiosuuskuntia sulautumaan toisiinsa yhdeksi suuremmaksi vesiosuuskunnaksi. Usean pienen vesiosuuskunnan yhdistämisellä isommaksi yksiköksi voidaan parantaa laitoksen toimintavarmuutta ja saada aikaan kustannussäästöä mm. huolto- ja ylläpitotoimissa. Hankkeen määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty kohdassa 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä aktiivisella tiedotuksella hankkeen kohderyhmälle eli alueen vesiosuuskunnille. 4.2 Hankkeen toteutus Toimenpiteet Hanke laitettiin Maveplan Oy:n toimesta vireille , jolloin hakemus ja hankesuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen EU-hankerahoitusta varten. Hankesuunnitelmaa ja - hakemusta täydennettiin Myönteinen rahoituspäätös hankkeesta tuli Hankkeen aloituspalaveri pidettiin

5 Hankkeen toteutukselle haettiin 6 kk jatkoaikaa päivätyllä hakemuksella. Jatkoaikaa toteutukselle haettiin asti. Päätös hankkeen toiminta-ajan jatkamisesta hakemuksen mukaisesti tuli Toimenpiteitä hankkeessa tavoitteiden toteuttamiseksi vuonna 2013 ovat olleet tiedotus, nettisivujen ylläpito, koulutusten ja opintomatkojen suunnittelu ja järjestäminen, kyläillat, konsultointikäynnit, puhelin- ja sähköpostineuvonta sekä raportointi. Koulutukset Hankkeen järjestämiä koulutuksia pidettiin 21.3 Joensuussa ja 22.3 Nurmeksessa. Koulutukset olivat hieman eri ohjelmalla. Kummankin koulutuspäivän teemana oli Vesiosuuskunnat yhteistyöllä eteenpäin. Luentoaiheina olivat mm. Vesihuoltohankkeen kilpailuttamisen pullonkaulat, Yhteistyö avuksi vesihuollon kehittämiseen ja Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon haasteet. Joensuussa aiheena oli myös Vesiosuuskuntien sulautuminen. Nurmeksessa sen sijaan omana aiheena oli Dokumenttien hallinta vesiosuuskunnissa. Koulutuksissa oli yhteensä 44 osallistujaa. Asiakastyytyväisyyttä selvitettiin palautelomakkeilla. Koulutusten palautteen keskiarvo oli 8,66, kun arvoasteikkona oli Edellisen koulutusjakson (v. 2012) keskiarvo oli 8,8. Konsultointikäynnit Hankkeessa on suoritettu vesihuollon yleisneuvontaa sisältäviä konsultointikäyntejä vuonna 2013 yhteensä 32 kpl. Konsultointeja on suoritettu hankkeen aikana yhteensä 66 kpl. Konsultointikäyntejä on tehty vesiosuuskunnille ja osuuskunnan alueella oleville kiinteistöille. Konsultointikäynnillä ovat olleet läsnä mm. vesiosuuskunnan puheenjohtaja ja/tai toimitusjohtaja ja myös vesiosuuskunnan hallituksen jäseniä. Vuonna 2013 tehdyillä konsultointikäynneillä on osallistunut yhteensä 127 henkilöä. Konsultointikäynneistä kaksi on ollut vesiosuuskuntien välisiä keskustelutilaisuuksia yhteistyö- ja yhdistymismahdollisuuksista, joista yksi konsultointi on suoritettu Lieksassa ja yksi Liperissä. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 35 henkilöä. Tiedotus ja neuvonta Tiedotusta hankkeessa on tehty mm. nettisivustolla, infotilaisuuksissa, kyläilloissa, konsultointikäynneillä, lehti-ilmoituksilla, lehdistötiedotteella, hanke-esitteellä, kirjeillä, puhelimitse ja sähköpostilla. 5

6 Hankkeen nettisivuja on päivitetty mm. ajankohtaisista vesihuoltoaiheista ja hankkeen järjestämistä tapahtumista. Päivityksiä on tehty noin 20 kertaa vuodessa. Yleishyödyllistä tietoa vesiosuuskunnille on lisätty nettisivuston Tietopankki -valikon alle, josta löytyy vesiosuuskuntien toimintaan liittyviä yleisimpiä lomakkeita, sopimuspohjia ja ohjeita. Vesihuoltoinfoja tai kyläiltoja on järjestetty yksi tilaisuus Ilomantsissa. Infoon osallistui yhteensä 15 henkilöä. Opintomatkat Vesiosuuskuntien toimihenkilöille tarkoitettu opintomatka järjestettiin Pohjois-Savoon. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin osuuskuntavierailuilla Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan toimintaan Tuusniemellä sekä Haminalahden, Etelä-Kuopion, Pohjois-Hamulan ja Karttulan vesiosuuskuntien toimintaan Savonia ammattikorkeakoululla. Savonian laboratoriossa tutustuttiin myös Pilot-pintavesilaitokseen ja koevesijohtoverkostoon sekä reaaliaikaiseen vedenlaadun mittaukseen. Toisena päivänä vierailtiin Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamolla Siilinjärvellä sekä Lautiaisen vesi- ja jätevesiosuuskunnan jätevesipumppaamoilla Nurmeksessa. Lautiaisella esiteltiin viemäriverkostojen hajuhaittojen poistamista aktiivihiilisuodatuksella. Opintomatkalle osallistui yhteensä 26 henkilöä. Syksyllä 2013 järjestettiin toinen opintomatka Pohjois-Karjalassa. Opintomatkalla tutustumiskohteina olivat Käsämän ja Vaivion vesiosuuskunnat Liperissä ja Sarkkila-Vuoniskylien vesiosuuskunta ja Jamali-Murtorannan vesiosuuskunta Lieksassa. Opintomatkalle osallistui yhteensä 19 henkilöä. Opintomatkoista on laadittu matkaraportit, jotka on lisätty myös hankkeen nettisivustolle. Toteutuksen organisaatio Hankepäällikkönä on toiminut Petri Kurki. Hankesihteerinä on vuonna 2013 toiminut Minna Rönkä. Toteutukseen on osallistunut vuonna 2013 myös insinööri Hannu Pirinen. Hankkeen ohjausryhmään on nimetty seuraavat henkilöt: vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen P-K:n ELY-keskuksesta, asiantuntija Terho Sirviö P-K:n ELY-keskuksesta, toimitusjohtaja Tapio Mustonen Komperon vesiosuuskunnasta, toimitusjohtaja Kauko Piironen Käsämän vesiosuuskunnasta, toimitusjohtaja Pentti Seutu Jakokosken vesiosuuskunnasta, vesihuoltopäällikkö Juha Pitkänen Kontiolahden kunnasta, toimitusjohtaja Mika Mikkola Maveplan Oy:stä ja hankepäällikkö Petri Kurki Maveplan Oy:stä. 6

7 Resurssit 7 Hankepäällikön tehtävänä on huolehtia hankkeen suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi hänen tehtäviin hankkeessa kuuluvat tiedottamisen, seminaarien, koulutusten, infojen, esittelytilaisuuksien, käyttökokemuskyselyn ja opintomatkojen suunnittelu ja toteutus. Myös konsultointikäynnit, hankintojen kilpailutus, nettisivujen ylläpito sekä hankkeen raportointi ovat hankepäällikön tehtäväkentässä keskeisessä osassa. Insinöörin tehtävänä hankkeessa on pilottikohteen esiselvityksen laadinta ja konsultointikäynnit. Lisäksi insinööri osallistuu seminaarien, koulutusten ja opintomatkan suunnitteluun ja osallistuu asiantuntijana niihin. Osallistuu myös vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskyselyn suunnitteluun. Hankesihteeri hoitaa toimisto- ja sihteeripalveluja hankkeessa. Hankkeessa on tavoitteena vuosittain noin 0,7 htv:n työpanos eli keskimäärin noin 1350 työtuntia vuodessa. Vuonna 2013 hankkeelle on kirjattu yhteensä 1179,50 työtuntia (0,61 htv). Aikataulu Toimenpiteitä hankkeessa on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelmassa esitetty alustava aikataulutus vuosittain eri toimenpiteille on käytännössä toteutunut melko hyvin vuonna Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaismenot vuonna 2012 olivat noin euroa ja vuonna 2013 noin euroa. Menojen jakautuminen kustannuslajeittain on esitetty taulukossa 1. Kokonaisbudjetti koko hankkeen ajalle on euroa. Yksityistä rahoitusta on kerätty vuonna 2012 yhteensä euroa ja vuonna 2013 yhteensä euroa. Kaiken kaikkiaan yksityistä rahoitusta on koossa euroa. Tavoitteena on saada yksityistä rahaa hankkeen aikana yhteensä euroa.

8 8 Taulukko 1. Kustannusten toteutuminen. Vuosi 2013 Hankkeelle Vuonna 2012 Vuonna 2013 Erotus %-osuus hyväksyttävät toteutuneet toteutuneet +/- kustannukset menot menot Palkkauskulut ja palkkiot , , ,84 69 % Ostopalvelut , , ,81 52 % Vuokrat , , ,75 62 % Kotimaan matkakulut , , ,29 55 % Muu kustannukset ,78 4,60 655,62 6 % Kokonaiskustannukset , , ,31 63 % Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2013 kaksi kertaa. Hankkeen ohjausryhmän neljäs kokous pidettiin 19. helmikuuta ja viides kokous 21. elokuuta. Ohjausryhmän kokouksista on laadittu pöytäkirjat ja osallistujaluettelot. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata tuen saajaa hankkeen sisällöllisissä asioissa ja seurata hankkeen toteutumista. Hankkeen sisäistä arviointia tehdään ohjausryhmässä, joka käsittelee väliraportit ja muun hankeaineiston kokouksissaan. Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on kerätty osallistujaluettelot. Koulutuksissa on saatu palautetta osallistujilta palautekyselyn avulla. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen toteuttamiseen ei liity suuria riskejä vaan mahdolliset riskit ovat peräisin kohderyhmän motivaatiosta ja kiinnostuksesta ottaa vastaan hankkeen tarjoamia palveluja. Vesiosuuskuntia hoidetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin ja osuuskuntien hallinnon ajankäyttöön liittyvät ongelmat (mahdollinen passiivisuus osallistua hankkeen tilaisuuksiin) voivat vaikuttaa hankkeen tavoitteiden toteutumiseen myös hankkeen viimeisenä toteutusvuotena. Hankkeelle on kuitenkin ilmennyt selkeä tarve, mutta kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen lähinnä ajallisesti oikeaan aikaan ovat suurin haaste. Riittävän monipuolisella viestinnällä voidaan saada markkinoitua hankkeen palveluja onnistuneesti. Oma riskinsä hankkeen onnistumiselle voi olla myös poliittiset päätökset. Vesiosuuskuntien toimintaa ohjaavat monet lait, asetukset ja investointirahoituspäätökset, joiden mahdolliset muutokset saattavat vaikeuttaa hankkeen eteenpäin viemistä.

9 9 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeessa yhteistyötä tehdään lähinnä alueen vesiosuuskuntien ja mahdollisesti myös samankaltaisten projektien kanssa. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset on esitetty taulukossa 2. Hankkeen tavoitteet on saavutettu vuonna 2013 hankesuunnitelman mukaisesti, ainoastaan konsultointikäyntien määrässä (32 kpl) ollaan hieman keskimääräistä tavoitetta (40 kpl/vuosi) jäljessä. Taulukko 2. Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset Indikaattori Tavoite Tulokset Parantuneista palveluista hyötynyt maaseutuväestö Kylien lukumäärä, jossa hanketta toteutetaan Seminaarit 2 1 Koulutukset 6 4 Infot ja kyläillat Konsultointikäynnit Pilottikohteen 1 1 korjausselvitys Opintomatka 1 3 Esittelytilaisuudet Hanke on välittänyt vesiosuuskunnille yleishyödyllistä tietoa hankkeen nettisivuston, info- ja esittelytilaisuuksien, opintomatkojen ja konsultointikäyntien avulla. Yksityiskohtaisempaa tietoa on jaettu koulutuksissa. Koulutusta on järjestetty vuonna 2013 vesiosuuskuntien yhteistyö- ja yhdistymismahdollisuuksista. Vesiosuuskuntien hallinnon tietotaitoa on lisätty mm. koulutuksen, tiedotuksen ja neuvonnan ansiosta. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Toimintaa jatketaan hankesuunnitelman ja ohjausryhmän ohjauksen mukaisesti. Vuonna 2014 hankkeessa järjestetään mm. koulutuksia, esittelytilaisuuksia, infotilaisuuksia, kyläiltoja ja loppuseminaari hankkeen tuloksista. Hankkeen toiminta-aika jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka.

10 Konsultointikäyntejä suoritetaan vesiosuuskunnille ja alueen kiinteistöille tilausten perusteella. Konsultointikäyntien markkinointia pyritään tehostamaan aktiivisella tiedotuksella ja tarvittaessa myös henkilökohtaisella yhteydenotolla vesiosuuskuntien johtohenkilöihin. Vesiosuuskuntien toimintaan vaikuttavat myös uudistuva vesihuoltolaki ja talousvesiasetus, jotka ovat näillä näkymin tulossa voimaan vuoden 2014 aikana. Ne ovat lisäämässä vesiosuuskuntien velvoitteita (mm. erityistilanteisiin varautuminen, tietohuolto, selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus) siinä määrin, että jatkossa pientenkin vesiosuuskuntien tulee hoitaa toimintaansa entistä ammattimaisemmin joko oman osaamisen lisäämisen ja/tai vesiosuuskuntien välisen yhteistyön/sulautumisen ja/tai ulkoistamisen avulla. Hankkeessa panostetaan vuonna 2014 uudistuvan vesihuoltolain velvoitteiden tiedottamiseen mm. konsultointikäynneillä vesiosuuskunnille Allekirjoittajat ja päiväys Liperissä Petri Kurki hankepäällikkö Kuopiossa Mika Mikkola toimitusjohtaja