Yksin asuminen ja yksinäisyys ikääntyessä Tutkijan havaintoja Elisa Tiilikainen, VTM (väit.), Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto Eläkeläiset ry:n valtuuston kevätkokous 16.-17.5, Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus
Esityksen kulku Muutama sana itsestäni Yksin asumisen yleisyys ja syyt Väitöskirjatutkimukseni tausta Monimerkityksellinen yksinäisyys Kiteytyksiä ja pohdittavaa
Yksinasuminen Suomessa Borg ja Keskinen 2016
Yksinasuvien ryhmittelyä 1) Aktiivisesti ja tietoisesti yksinelämisen valinneet 2) Passiivisesti yksinelämisen valinneet, jotka ovat ajautuneet siihen tilanteeseen useiden pienten valintojen tuloksena. He eivät ole periaatteellisesti parisuhdetta vastaan, mutta ovat valmiita suhteeseen vain tietyin ehdoin 3) Ei yksinelämistä valinneet, jotka haluaisivat elämänkumppanin, mutta eivät ole siinä onnistuneet Ojala ja Kontula 2002; ks. myös Borg ja Keskinen 2016
Yksinäisyys Suomessa Tutkimustulokset yksinäisyyden terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ovat lisääntyneet, minkä vuoksi yksinäisyys on nostettu vahvasti myös julkiseen keskusteluun Väestökyselyjen perusteelle yksinäisyys ei kuitenkaan ole Suomessa lisääntynyt Aineistoista riippuen yksinäisyyttä kokee usein tai jatkuvasti 3-10 prosenttia suomalaisista Yksinäisyyttä esiintyy eri ikäryhmissä U-käyrän mukaisesti Nuoret ja vanhat yksinäisimpiä Yksinäisyys kietoutuu vahvasti myös yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen Yksinäisyyttä yleisintä pienituloisten ja työttömien keskuudessa
Yksinäisyys ja ikääntyminen Ikääntymisen ja yksinäisyyden yhteyttä ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan Selitetty muun muassa iän myötä tapahtuvalla sosiaalisen verkoston pienenemiselle, kontaktien määrän vähenemisellä ja toimintakyvyn heikkenemisellä Työelämästä poisjäämisen merkitys? Ajan ja paikan merkitys: yksinäisyyden todettu olevan voimakkainta vahvasti integroituneissa yhteisöissä
Yksinäisyyden kolme ulottuvuutta Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi ja kielteiseksi kokemukseksi tyydyttävien ihmissuhteiden puutteesta Määrittyy suhteessa yksilön omiin odotuksiin: myös ihmisten ympäröimänä ihminen voi kokea olevansa yksin ja toisaalta myös olla yksin kokematta itseään yksinäiseksi Ympäröivä sosiokulttuurinen konteksti Ajallinen luonne Siihen miten omaa sosiaalista elämää arvioidaan vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja yhteisön kulttuuriset normit ja vaatimukset Ihmisten olemisen tapojen muuttuessa myös yksinäisyyden sisällöt muuttuvat Yksinäisyyden saamat merkitykset vahvasti paikkaan ja aikaan sidottuja Voi konkretisoitua tiettyinä vuorokauden tai vuodenaikoina tai esimerkiksi juhlapyhinä Jaoteltu muun muassa tilapäiseksi, tilanteiseksi ja krooniseksi yksinäisyydeksi sekä sykliseksi ja tulevaisuuteen kohdistuvaksi yksinäisyydeksi Yksinäisyyden kokemuksessa aikamaiseman horisontit, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus, kietoutuvat yhteen
Väitöskirjassani pohdin Millaisten sosiaalisten polkujen ympärille myöhemmällä iällä koettu yksinäisyys rakentuu? Millaisia elämäntapahtumia tai elämänvaiheita noiden polkujen varrelle linkittyy? Millaisia muutoksia yksinäisyydessä elämänkulun aikana mahdollisesti tapahtuu?
Tutkimukseni taustaa Taustalla kymmenvuotinen Ikihyvä Päijät-Häme - seurantatutkimus (2002-2012) Jatkoa 2011 valmistuneelle pro gradulle, jonka puitteissa olen kerännyt laadullista, mutta samoja ihmisiä koskevaa aineistoa. Punaisena lankana näkemys siitä, ettei ihmisen toimintaa ja ympäröiviä olosuhteita voida ymmärtää rajaamalla tarkastelu vain tiettyyn elämänvaiheeseen On kiinnitettävä huomio myös aiempiin elämäntapahtumiin, sosiaalisiin suhteisiin ja laajempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin elämänkulun ajalta.
Tunnetteko itsenne yksinäiseksi?
12
Yksinäisyys tässä hetkessä 13 Usein yksinäisyys paikannettiin tietynlaisiin tilanteisiin kuten vuorokauden- ja vuodenaikoihin, juhlapyhiin tai rutiineihin, joita oli ennen tapana tehdä, mutta jotka eivät enää tuntuneet mielekkäiltä Toisaalta sitä kuvattiin myös yleisesti semmoseksi tunteeksi, eikä sille aina löytynyt sanoja Yksinäisyys ilmeni erilaisina tunteina ja sillä on hyvin erilaisia seurauksia sitä kokeville Kiinnostus siihen, mitä yksinäisyyden taustalla on Mistä yksinäisyyden kokemus oikeastaan muodostuu?
Yksinäisyyden taustat 14 Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja Vastikään kohdattu leskeytyminen, kumppanittomuus, lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus, eläköityminen Rakoileva sosiaalinen saattue Ruumiin rajallisuus, verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu, vieraaksi koettu asuinympäristö, vanhemmuuden kitkat Elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia Vanhemman kuolema, lapsen kuolema, seksuaalinen hyväksikäyttö, sotakokemukset
Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja Vastikään kohdattu leskeytyminen Meisyyden kadottaminen, koti-ikävä, tarpeettomuuden tunne, joutilaisuus Kumppanittomuus Jakamatonta arkea, läheisyyden ja lämpimän ystävyyden kaipuu Lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus Normista poikkeava elämänkulku, juurettomuuden kokemus Eläköityminen Eriarvoisuuden tunne suhteessa nuorempiin ja työssäkäyviin, tulojen aleneminen, lisääntynyt vapaa-aika
Rakoileva sosiaalinen saattue Ruumiin rajallisuus Liikkumisvaikeudet, kuulon huononeminen, muistin heikentyminen, hissittömyys, autottomuus, saattajan ja mukana kulkijan puute Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu Ystävien ja sukulaisten menetyksiä, ystävyyssuhteiden katkeaminen, saman henkisten ihmisten kaipuu Vieraalla maalla Vieraaksi koettu asuinympäristö tai kulttuuri Vanhemmuuden kitkat Toteutumattomat odotukset, emotionaalisen tuen kaipuu
Menneisyyden haavoja ja heijastumia Lapsen kuolema, oman vanhemman menettäminen, sotakokemukset ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Menneisyyden haavat voivat nousta pintaan vasta myöhemmällä iällä, heijastuen esimerkiksi juuri yksinäisyyden kokemukseen. Traumaattinen ja lapsuudenaikainen elämäntapahtuma voi jättää myös pysyvän jäljen. Esimerkiksi vanhemman menettämisen aukkoa ole kyennyt paikkaamaan edes oman perheen perustaminen
Muuttuvaa ja pysyvää Yksinäisyys näyttäytyy ennen kaikkea erilaisiin elämäntilanteisiin ja elämänvaiheisiin liittyvänä kokemuksena Ikihyvä Päijät-Häme kyselyaineiston avovastaukset kysymykseen, mikä on ollut elämäsi yksinäisin ajankohta tai elämänvaihe, vaihtelevat lapsuudesta, leskeytymiseen, avioerojaksoon ja ulkomailla vietettyihin vuosiin. Kuvatut yksinäisyyskokemukset sijoittuvat sekä elämän alkuvaiheisiin että myöhemmille ajanjaksoille Myös elämänmittaisesta kerrotaan. Tällöin yksinäisyyden juuret olivat esimerkiksi lapsuuden aikaisessa vanhemman menettämisessä
19
Kiteytyksiä Yksinäisyys monikasvoinen ja monimerkityksellinen kokemus Yksinäisyyden taustat hyvin erilaisia, eri tekijät kietoutuvat toisiinsa myös saman ihmisen kohdalla Yksinäisyys usein myös luonnollinen osa ihmisen elämänkulkua, siihen liittyvä muutoksia ja menetyksiä. Olennaista tehdä ero elämäntilanteisen ja elämänmittaisen Yksilön luonteenpiirteiden ja ominaisuuksien sijaan, katse arjen infrastruktuuriin, osallisuuden mahdollisuuksiin ja ehtoihin, joiden kautta ihminen kiinnittyy tai jää kiinnittymättä toisiin ihmisiin 20
Rakastettu Läheissuhteet Tärkeä Yhteisöt Yhteiskunta Arvokas
Lähteitä Ojala, Eija-Maarit ja Kontula, Osmo (2002) Tarvitseeko minua kukaan. Keskiikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössä. Väestöntutkimus-laitoksen julkaisusarja D40/2002. Helsinki: Väestöliitto. Tiilikainen, Elisa (2016) Yksinäisyys ja elämänkulku. Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 4: 2016. Helsinki: Helsingin yliopisto. Luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161065 Borg, Pekka ja Keskinen, Vesa (2016) Yleistä yksin elämisestä. Teoksessa Väliniemi-Laurson, Jenni, Borg, Pekka ja Keskinen, Vesa (toim.) Yksin kaupungissa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuja. 11-26. Luettavissa osoitteessa: https://issuu.com/tietokeskus/docs/16_04_25_yksin_kaupungissa_valiniem
elisa.tiilikainen@uef.fi elisatiilikainen.wordpress.com uef.fi