ISÄN PIENOKAINEN - isän ja keskosvauvan välinen varhainen vuorovaikutus Kati Mannermaa ja Laura Pääkkölä

Transkriptio

1 ISÄN PIENOKAINEN - isän ja keskosvauvan välinen varhainen vuorovaikutus Kati Mannermaa ja Laura Pääkkölä Isän aktiivisuus keskosen hoidossa on hyväksi perheen kaikille osapuolille. Keskonen hyötyy kahdesta yhtäaikaisesta lähisuhteesta, koska hän saa enemmän virikkeitä. Keskonen oppii kahden hoitajan mallissa alusta asti tuntemaan molemmat vanhempansa ja sen, että hänen kohtaamansa maailma on monivivahteinen (1). Isällä on oma ja ainutlaatuinen suhde lapseen, eikä sitä voi muilla ihmisillä korvata. Isä on keskoselle tärkeä Isyys merkitsee elämänmittaista sitoutumista syntyvään lapseen, mutta samalla se antaa mahdollisuuden jatkuvaan omaan henkiseen kasvuprosessiin. Mies sisäistää isyyden osaksi persoonallisuuttaan luopuen samalla pojan roolistaan (2). Isyyden myötä mies arvioi uudelleen suhdetta työhön, harrastuksiin ja ystäviin (3). Isyys on miehelle voimanlähde, elämäntarkoitus ja siinä toteutuu ihmisen kaipuu jättää itsestään jotain pysyvää tähän maailmaan (4). Keskosen syntymä voi olla isälle yllättävä ja pelottava tilanne, joka vaikuttaa isyyden kokemiseen (5). Ensimmäiset syntymän jälkeiset päivät ovat erittäin merkityksellisiä isä-keskossuhteen synnylle ja isien vierailut keskosvauvan luona sairaalassa ovat tärkeitä. Ne isät, jotka vierailevat keskosen luona sairaalassa useammin, näkevät keskosensa positiivisemmin ja kehittävät vuorovaikutustaan paremmin kuin ne isät, jotka eivät vieraile keskosen luona sairaalassa (6). Varhaisen vuorovaikutussuhteen kehittyminen Varhainen vuorovaikutus on kaikkea arkista ja konkreettista yhdessä olemista: kylpemistä, syöttämistä, nukuttamista, vaippojen vaihtoa ja leikkimistä. Näistä toistuvista vuorovaikutushetkistä kasvaa vähitellen vanhempi-lapsisuhde eli elämänmittainen kiintymyssuhde (7). Keskosen ollessa keskoskaapissa isän voi olla joskus vaikea luoda vuorovaikutussuhdetta omaan lapseensa, koska keskoskaappi ja erilaiset laitteet voivat tuntua pelottavalta. Isä ei ehkä uskalla kiintyä lapseensa, sillä keskonen on hyvin haavoittuva ja pieni (5). Keskosen tunto- ja hajuaistit

2 kehittyvät kuitenkin varhain, joten on tärkeää, että isät ovat keskosen lähellä; koskettavat ja puhuvat pienokaiselle. Näin isä tulee keskoselle tutuksi. Päivä päivältä keskosvauvan taidot ilmaista itseään kehittyvät ja samoin lisääntyvät vanhempien taidot hoitaa vauvaa ja tunnistaa hänen tarpeensa. Keskosvauvan perustarpeet ovat samanlaiset kuin kenellä vauvalla tahansa. Läheisyys on ensiarvoisen tärkeä keino tukea keskosvauvan kehitystä (8). Vanhemman ja keskosen välistä vuorovaikutussuhdetta voidaankin syventää muun muassa vauvahieronnalla ja kenguruhoidolla. Vauvahieronta ja kenguruhoito varhaisen vuorovaikutuksen tukena Vauvahieronnan ydinajatuksena on rakkauden välittäminen. Se luo läheisyyttä keskosen ja vanhemman välille, luo turvallisuuden tunnetta ja kasvattaa keskosen henkistä kestävyyttä (9). Vauvahieronnassa edetään päästä jalkoihin suuntautuvin liikkein. Hieronta suoritetaan koko ajan lapsen kanssa ihokontaktissa olemalla, sillä käsien äkillinen irrottaminen aiheuttaa alastomalle vauvalle turvattomuutta ja saattaa rikkoa saavutetun harmonian. Tarkoituksena on käydä läpi koko lapsen keho ja raajat vuorotellen. Hieronta päätetään kietomalla keskonen peitteen sisään ja keinuttamalla häntä tiukasti sylissä, jolloin keskonen tuntee itsensä kokonaiseksi ja toisen ihmisen kanssa yhteydessä olevaksi (10). Kenguruhoidolla puolestaan tarkoitetaan sitä, että keskonen asetetaan vaippasillaan vanhemman rintojen väliin siten, että lapsi lepää kippurassa pää sivulle taipuneena rintaa vasten. Kenguruhoidon avulla keskonen oppii tunnistamaan vanhemman tuoksun ja tuntee hänen kosketuksensa koko ihollaan. Keskonen kuulee myös vanhemman sydämen ja puheen äänet ja lisäksi hän saa kehityksen kannalta tärkeitä, monipuolisia fyysisiä, psyykkisiä ja emotionaalisia kokemuksia (10). Tutkimuksissa on osoitettu kenguruhoidon antamisen lisäävän isyyden tunnetta ja vahvistavan isän ja keskosen välistä vuorovaikutussuhdetta (11). Lopuksi Viimeisten kymmenen vuoden aikana on ympäri maailmaa kehitelty erilaisia hoito- ja tukitoimia tukemaan keskoslapsen ja vanhempien varhaista yhteyttä heti synnytyksen jälkeen. Tarkoituksena on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset vauvan terveen tunne-elämän kehittymiselle. Tämä

3 tapahtuu vauvaa havainnoimalla ja olemalla hänen lähellään mahdollisimman paljon. (5) Isä ei voi koskaan antaa omalle lapselleen liikaa läheisyyttä, lämpöä, kosketusta ja aikaa. Kati Mannermaa kätilö/terveydenhoitajaopiskelija, Hoitotyönkoulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu Laura Pääkkölä kätilöopiskelija, Hoitotyönkoulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

4 LÄHTEET 1. Säävälä, H., Keinänen, E. & Vainio, J Isä neuvolassa- työvälineitä ja ajatuksia vauvaa odottavien ja hoitavien isien kanssa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriö. Edita Prima Oy. Helsinki. 2. Kurvinen, H Ihmistaimi isän sydämen sykkeessä - opaskansio esikoistaan odottaville miehille. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. 3. Keinänen, E., Säävälä, H Asiaa nuorelle miehelle, Väestöliitto. 4. Sailo, E. 6/2001. Mistä isyys on tehty. Kätilölehti vuosikerta. 5. Niemelä, P., Siltala, P. & Tamminen, T Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY. Helsinki. 6. Levy-Shift, Hoffman, Mogilner, Levinger 1990 Pro gradu-tutkielma Keskosvauvan vanhemmuus ja hoitohenkilökunnalta saatu tuki sairaalahoidon aikana, toim. Huuskola, K Hoitotieteen laitos, Kuopion yliopisto. Kuopio. 7. Tamminen, T Olipa kerran lapsuus. Ws Bookwell Oy. Juva 8. Korhonen, A Keskonen. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Helsinki. 9. Pikkumäki, L Vauvahieronnan ohjaus. Luettu , klo Korhonen, A Elämän ensitaidot: erityisvauvan kehityksen tukeminen. Kirjayhtymä. Helsinki. 11. Pellonpää, E. & Pyykkö, H Keskosten isien kokemuksia saamastaan tuesta vastasyntyneiden teho-osastolla. Opinnäytetyö. Jyväskylä. Saatavana myös www-muodossa:

5 1. Viitattu , klo