+Mitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa
|
|
- Auvo Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa Elisa Tiilikainen, tutkija, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto Elisa Tiilikainen, jatko-opiskelija, HY Koulutus Helsinki-Mission vapaaehtoisille,
2 Esityksen sisältö: 2 Mitä yksinäisyydestä tiedetään? Yksinäisyys tässä hetkessä Yksinäisyyden taustat Yksinäisyyspolkuja Kiteytyksiä
3 Yksinäisyys - universaali, mutta monimerkityksellinen kokemus Universaali ja ihmisen olemassa oloon kuuluva ilmiö, jota kuka tahansa, taustastaan riippumatta, voi kokea missä tahansa elämän vaiheessa. Yksinäisyyden kokemus on tuttu meille kaikille, mutta yksinäisyyden merkitykset, syyt ja seuraukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat eri ihmisten välillä. Monikasvoinen ja monimerkityksellinen myös sitä kokevalle ihmiselle itselleen. Ami Rokach (2004) 3
4 Yksinäisyys syntyy aina suhteessa 4 johonkin Kokeakseen yksinäisyyttä on ihmisen oltava tietoinen siitä, mitä merkitykselliset ihmissuhteet, yhteys muihin ihmisiin tai johonkin yhteisöön kuuluminen merkitsee. Yksinäisyyden kokemus muodostuu kun ihminen vertaa nykytilannetta menneeseen, tulevaan tai muiden ihmisten eämäntilanteeseen. (Jylhä ja Saarenheimo 2010)
5 Yksinäisyyden kolme ulottuvuutta 5 Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi ja kielteiseksi kokemukseksi tyydyttävien ihmissuhteiden puutteesta. Määrittyy suhteessa yksilön omiin odotuksiin: myös ihmisten ympäröimänä ihminen voi kokea olevansa yksin ja toisaalta myös olla yksin kokematta itseään yksinäiseksi. Ympäröivä sosiokulttuurinen konteksti Siihen miten omaa sosiaalista elämää arvioidaan vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja yhteisön kulttuuriset normit ja vaatimukset. Kun ihmisten olemisen tavat muuttuu, myös yksinäisyyden kokemus muuttuu. Ajallinen luonne Yksinäisyydessä mennyt, nykyhetki ja tulevaisuus kietoutuvat yhteen Jaoteltu tilapäiseksi, tilanteiseksi ja krooniseksi yksinäisyydeksi sekä sykliseksi ja tulevaisuuteen kohdistuvaksi yksinäisyydeksi Yksinkertaisimmillaan tilanteinen (engl. state loneliness) ja sisäinen (engl. trait loneliness) kokemus
6 Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, joka saa merkityksensä ajassa ja paikassa, jossa sitä koetaan, + mutta ihmisen oman elämänhistorian värittämänä. (Tiilikainen 2015) 6
7 Yksinäisyys ja ikääntyminen 7 Ikääntymisen ja yksinäisyyden yhteyttä ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan. Yksinäisyyden esiintyvyyttä eri ikäluokkien välillä on luonnehdittu matalan U-kirjaimen muotoiseksi. Selitetty muun muassa iän myötä tapahtuvalla sosiaalisen verkoston pienenemiselle, kontaktien määrän vähenemisellä ja toimintakyvyn heikkenemisellä. Työelämästä poisjäämisen merkitys?
8 Yksinäisyystutkimuksen 8 haasteita Yksinäisyyden yleisyyttä on tarkasteltu muun muassa suhteessa ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn, terveyteen sekä sosioekonomiseen asemaan, mutta tutkimustulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia. Myös yksinäisyyden seurauksista paljon tutkimustietoa, mutta aina ei ole selvää, mikä on yksinäisyyden syytä ja mikä sen seurausta. Käsitemäärittelyn vaikeus: miten tavoittaa yksinäisyyden subjektiivinen ja kulttuurinen luonne?
9 Yksinäisyystutkimuksen haasteita 9 Mitattua vai koettua? Mittareissa yksinäisyydelle annetut sisällöt kapeaalaisia, toisenlaiset kuvaukset jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Voidaanko ihminen tulkita yksinäiseksi sellaisten kysymysten perusteella, joissa ei yksinäisyyttä mainita lainkaan? Yksittäiselläkin kysymyksellä heikkoutensa: edellyttää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä yksinäisyydellä tarkoitetaan ja saattaa tavoittaa julkisesti hyväksyttyjä vastauksia Miten saada kiinni muutoksesta? Tutkimushetkellä koetusta yksinäisyydestä voi olla vaikeampi kertoa kuin jo eletystä yksinäisyyden kokemuksesta.
10 Tutkimukseni taustaa 10 Kymmenvuotinen Ikihyvä Päijät-Häme seurantatutkimus ( ) Ikihyvässä yksinäisyydestä kysytty vuosina 2005, 2008 ja 2012 kahdella kysymyksellä: Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? ja Onko yksinäisyys Teille ongelma? Yksinäisyyden yleisyyttä ja yhteyttä erilaisiin tekijöihin tarkasteltu muun muassa Ikihyvän perusraporteissa (mm. Haapola ym. 2009) ja Verson julkaisussa (Pajunen 2009). Väitöskirjatyöni on jatkoa 2011 valmistuneelle pro gradulle (Pajunen 2011), jonka puitteissa olen kerännyt laadullista, mutta samoja ihmisiä koskevaa aineistoa Ikihyvän rinnalle.
11 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? 11 En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein 2 % Jatkuvasti 1 % (N=2064)
12 Laadullinen seuranta-aineisto 12 Ensimmäinen kohtaaminen vuonna 2010 Toinen kohtaaminen vuonna 2012 Kolmas kohtaaminen vuonna 2014 Anja Vilho x x Eini x x Helmi x x Pauli x x x Olavi x x x Anneli x x x Heikki x x x Aatos x x x Lauri x x x
13 Tutkimuksessani pohdin 13 Miten myöhemmällä iällä koettu yksinäisyys kietoutuu elämänkulkuun? Millaisia yksinäisyyspolkuja ikääntyvien elämänkulusta voidaan paikantaa?
14 Yksinäisyys tässä hetkessä 14 Usein yksinäisyys paikannettiin tietynlaisiin tilanteisiin kuten vuorokauden- ja vuodenaikoihin, juhlapyhiin tai rutiineihin, joita oli ennen tapana tehdä, mutta jotka eivät enää tuntuneet mielekkäiltä. Toisaalta sitä kuvattiin myös yleisesti semmoseksi tunteeksi, eikä sille aina löytynyt sanoja.
15 Yksin ollen ja tehden 15 Minä olen aina ollu kova leipomaan kakkuja, pikkuleipiä ja kaikkee, mutta nyt en oikein enää kun ei oo kulutusta ollenkaan. Tottakai sitten, että jos on joku tulossa ja tiedän, että tulee mun synttäreille taikka muuten, niin totta kai sitten yritän leipoo. Mutta siitä on vähän maku pois, kun mä oon yksinäinen. (Anja)
16 Yksin ollen ja tehden 16 Aina kun mökille menee niin tuntus että olis kiva, että olis seuraa. Sinne on ihan kiva mennä, mutta aina kun vähän aikaa on, niin tuntuu, että olis se kiva, jos olis joku joka tulis myös. Se tuntuu vähän sellaselta ahistavalta. Sillon kun se oli rakennettu, niin siellähän kävi aika paljon niitä minun tuttuja. Ja sitten oli niitä jotka liikkukin ja omilla autoilla kävi. Nytten sitten kun monikin on luopunu autoista, nytte sitten tuntuu, että on [yksinäistä]. (Anneli)
17 Pimeän tullen 17 Kyl minulla syksy on vaikeeta, se on äärettömän vaikeeta. Pimee ei oo mulle mikään ongelma, mutta se synkkyys muuten. Semmonen synkkä on vaikee. Minä nostan tosta yksinistuttavan nojatuolin 160 vuotta vanhan nojatuolin tohon ikkunan eteen. Kattelen tuolta autojen kulkua ja lasken paljonko kumpaankin suuntaan menee. (Heikki)
18 Pyhien aikaan 18 Minusta ne on rasittavia nämä juhlapyhät ja mitä pitempiä pyhiä sitä rasittavampia. Kaikki ihmiset on kotona ja kaupat ja kahvilatkin kiinni. Sillon minä oon yksinäinen. Se niinkun katkasee tämän normaalin päivärytmin. Normaalisti minä käväsen tuossa kaupungilla kahvilla, mutta meepäs jouluna. Ei siellä mitään oo missään, kaikki on tietysti kotona ja viettää joulua. Sillon sitä ajattelee, että pahuksen pyhät kun niitä tulee tämän tästä niin paljon. (Olavi)
19 Pyhien aikaan 19 Oikeestaan yksinäiselle ihmiselle vaikeimmat on nää juhlapyhät. Justiinsa soitin tolle yhdelle rouvalle ja tuli puhe, että miten hän pääsiäisen viettää, niin hän sano, että viettää miehen kanssa hiljasesti ihan kahdestaan. Ne juhlapyhät on semmoset, että niihin pitää ajatella aina ohjelmaa, että mitäs tässä nyt taas tehdään. Kaikki juhlapyhät pitää aina suunnitella, että mitä sitten tekee. Perheellisillä on tietenkin se oma perhe, että sen kanssa ollaan sitten. (Anneli)
20 Mielen maisema 20 No kaikki ajatukset, taikka ne on vaan ajatuksia ei oo tekoja. Kyllä sitä, mitä nyt on puhuttu tässä niin. Kuinka sen nyt sanois? Toivoisin, että olis enemmän niitä yhteyksiä. Se tuo sitä yksinäisyyttä kyllä, vaikka ei minulla nyt valittamistakaan ole samojen ihmisten kanssa. (Pauli) Sana yksinäisyys. Se on väliin kuin... Minä käyn hyvin levottomaks monta kertaa siitä, kun sitä funtsailee yksistään, eikä oo kelle mitä puhuis aatoksiaan ja meininkiään. (Vilho)
21 Yksinäisyys tunteena 21 Yksinäisyys ilmeni erilaisina tunteina, kuten levottomuutena, suruna, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena, saamattomuutena, tarpeettomuuden ja juurettomuuden tunteena. Yksinäisyydellä on ollut myös fyysisiä seurauksia, kuten unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.
22 Yksinäisyyden tunne 22 Vähän semmoista haikuraista oloa. (Vilho) Sitä surua. Masennusta, masennusta se tekee. (Lauri) Surullinen ja alakulonen, semmonen oon. En minä koskaan sillä tavalla, että mitään erikoista masennusta olis, mutta sillä tavalla vire on semmonen alakulonen ja matala sillon. Luonteeltani minä oon aina ollu semmonen positiivinen. (Aatos) Mä sanon, että oon ihan niinku tämmönen juureton puu. Ihan niinku mulla ei olis juuria ollenkaan. Mulla ei oo mitään sellasta elämisenhalua, ei minulla ole. Että mä voin kaatua koska vaan. (Anja)
23 Yksinäisyyden tunne 23 Eini: Ikävähän se on ensinnäkin. Se itkettää välillä ihan kauheasti, sellanen paha olo. Tällä viikolla kun oli paha olo niin minä en kahteen päivään muistanu syyäkkään. Sitten ihmettelin kun viimisen, kun viimisen kerran otin lääkkeitä, että minkä tähen minua oksettaa. Rupesin miettimään, että hyvä ihme enhän minä syöny eilen ollenkaan, enkä oo tänäänkään ja päivä on jo puolessa. Elisa: Mistä se syömättömyys sitten johtuu? Eini: Pahaa mieltä. Siinä on kaks vaihtoehtoo. Kun mulla on paha mieli minä en itke ja syön jatkuvasti ja sitä vasten minä sitten aattelen, että ei haittaa jos minä oon välillä syömättä pari kolmeki päivää huonommalla kun sitten pitää taas syyä hirveesti. Ruokaa tekee mieli.
24 Yksinäisyys tässä hetkessä 24 Yksinäinen elämä ensimmäiseks on rauhallinen elämä. Sinua kukaan ei hauku. Sinulle kukaan ei sano pahoja sanoja. Sen takia, jotta ei ole sitä. Ihmiset yleensä ovat pahat. (Helmi) Ei se yksinäisyys minulle niin kauheeta merkitse. Minä olen sellainen erakkoluonne kerta kaikkiaan. Minä en niin kaipaakaan sellasta suurta hulinaa ja ihmisiä ympärille. Minulle käy ihan hyvin tämmönen yksinäisyys. (Olavi) Kun aattelen, että meikäläisen ikäsenä monellakin miehet on hirveen sairaita. Sekin on raskasta semmonen. Onhan tietysti niin, että jotkut pariskunnat saavat olla hyvin terveinä loppuun saakka. On joitakin ihmisiä, jotka hyvin liikkuvat ja kulkevat. Sitten monilla voi tosiaan tulla niitä sairauksia. Sekin että joutuu kuuntelemaan jatkuvasti sitä, että nyt mua särkee. Joskus tuntuu, että parempi olla yksin kun kuunnella jonkun valituksia siinä. (Anneli)
25 Yksinäisyys ilmenee erilaisina tunteina ja sillä on hyvin erilaisia seurauksia sitä kokeville. 25 Tarpeen kohdistaa katse siihen, mistä yksinäisyyden kokemus muodostuu: mitä kaikkea yksinäisyyden takana on?
26 Elämänpolkuja läheltä ja kaukaa 26 Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja Vastikään kohdattu leskeytyminen, kumppanittomuus, lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus, eläköityminen Elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia Vanhemman kuolema, lapsen kuolema, seksuaalinen hyväksikäyttö, sotakokemukset Rakoileva sosiaalinen saattue Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu, ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri, vieraaksi koettu asuinympäristö, vanhemmuuden kitkat, muuttuva ajallinen saattue
27 Leskeytyminen 27 Hän aina kaikesta piti huolta. Kyllähän poikakin nyt tällalailla, mutta ei se oo sitä kun on oman ihmisen. Tossa iltasellaki televisioo kateltiin ja me pidettiin toisiamme kädestä kiinni. Minä sanoin, että minä meen nyt nukkumaan ja samaa sano, että mennään nukkumaan (naurahtaen). Väsyttiin kattomaan. Se oli semmosta kahden vanhan ihmisen mukavaa yhteiseloa. Sitä minä niin kaipaan vieläkin. (Anja)
28 Leskeytyminen 28 Silloin kun Rauha oli hoidettu loppuun niin pitkälle, että oli nimet hautapatsaassa pojan nimen alapuolella, minä tunsin itteni erittäin joutilaaks. Aina sanoin tutuille ihmisille, et olisin niin joutilas tästä jo lähtemään. Siinä on se tarpeettomuuden tunne. Se pahensi sitä justiin, että kun tuli tavallaan työ tehtyä valmiiks. Ensin tuli tehtyä se palkkatyö valmiiks, sitten tuli viel tehtyä tää lopputyö, nii siin tuli se tarpeettomuuden tunne. (Heikki)
29 Kumppanittomuus 29 Lauri: Päivätkin jotenkin paremmin menee, mutta illalla olis mukava kun olis joku kaveri. Elisa: Kenenkä seuraa sitä sitten kaipais? Olisko se just että naisystävän vai? Lauri: Totta kai naisystävän. Elisa: Niin, että sitä kaipais? Lauri: Niinpä niin. Miesystäviä paremmin löytyy (naurahtaen) Kaipaa jotakin. Lähinnä kaipaa semmosta oikein lämmintä ystävyyttä. Että jolle kaikki asiansa kertoa, että oikein sellasta hyvää ystävää. Jonka kanssa voi jutella asioita maan ja taivaan välillä. (Aatos)
30 30 Lapsettomuus Tässäkin nyt kun on nämä naapurit niin niillähän käy tietysti lapset ja lapsenlapset, mutta meikäläisellä ei ole ketään semmosia tuttuja, jotka kävis sillä tavalla. (Anneli) Tossakin mä joskus Kaijallekin sanoin että lähetäänks lenkille ku se lähtee lenkille mie sitten sanoin mahaks sä lähtee se sano et joo voi sitä lähtee mut että hän tykkää kulkee ihan itekseen kun hänellä on ollu kuus lasta. (Anneli)
31 31 Lapsenlapsettomuus Semmosta tyhjänpäivästä se on tässä [kotona] olevinaan. Ettei sillä oo mitään tarkotusta, ei ei ei. Vielä jos olis lastenlapsia, että jollakin tavalla. No käy tässä sitten sen veljeni pojan lapsia joskus. Juoksee ympäri ja ympäri mahdotonta vauhtia (naurahtaen). Mutta on se tota, niin tyhjää se on. (Anja)
32 32 Työelämästä irtautuminen Minä tunnen sen ku maailma on niin eriarvonen. Ku maailma arvostaa nuoria. Se ei minkäänlaista arvoo anna vanhalle ihmiselle. Ja nuoret opetetaan siihen tai ehkä sitä oli itekin sillon semmonen, että sitä ei huomioinu sitten niitä vanhempia. (Eini) Sitte ku oli töissä, kummiski minäki aika usein ollu töissä, nii yksinäisyys meni siinä ohi. Ja siinä on yks juttu kans suurtekijä kun tarvis ollaan mahottoman paljon tota rahaa aina käytössä. Kyllä mie menisin vaikka mihkä, mutta rahat estää monessa asiassa. (Lauri)
33 33 Työelämästä irtautuminen Elisa: Olisitte sillon halunnu vielä jatkaa työtä? Aatos: Olisin halunnu jatkaa. Sillon ihan vaan johtava lääkäri joka oli täällä sano että töihin ei lähetä. Että ei ainakaan ennen kun saan erikoislääkärin lausuntoa, ja sitä tuskin lähetään tekee. Sano että jos vielä vanhana meinaat kävellä niin kyllä jäät eläkkeelle nyt. Kyllä minä oon nyt sitä jälkikäteen ihan vaan kiittäny. Minä en ois enää kävelly tätäkään. Vaikka sillon tuntu kyllä hirveen pahalta. Tuollaki kirkonkylällä ku käveli niin kaikki katto, että onpa tuokin laiska kun ei viiti tehä töitä. Tuntu sillon pahalta. Ja eläkeki olis sitten vielä vähän parempi. Kyllä vähän korjas sitä eläkettä kun kunnalla olin, mutta sitten tuli ikä vastaan niin siinä ei kerenny tulla niitä vuosia. Metsäalalla kun ei ollu ku kymmenen vuotta eläkelaki voimaan, että kaikki parhaat vuodet meni sieltä hukkaan.
34 Kiteytyksiä: Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja 34 Vastikään kohdattu leskeytyminen Meisyyden kadottaminen, koti-ikävä, tarpeettomuuden tunne Kumppanittomuus Jakamatonta arkea, läheisyyden ja lämpimän ystävyyden kaipuu Lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus Normista poikkeava elämänkulku, juurettomuuden ja tarpeettomuuden kokemus Eläköityminen Eriarvoisuuden tunne suhteessa nuorempiin ja työssäkäyviin, tulojen aleneminen, lisääntynyt vapaa-aika Olennaista se, miten työura on edennyt ja millä tavoin työelämästä on irtauduttu
35 Menneisyyden haavoja ja 35 heijastumia Menneisyyden haavat voivat nousta pintaan vasta myöhemmällä iällä, heijastuen esimerkiksi juuri yksinäisyyden kokemukseen. Traumaattinen ja lapsuudenaikainen elämäntapahtuma voi jättää myös pysyvän jäljen. Esimerkiksi vanhemman menettämisen aukkoa ole kyennyt paikkaamaan edes oman perheen perustaminen.
36 Vanhemman kuolema 36 Sitten tuli äitipuoli kotia ja sano heti että en minä teidän äiti ole. Kun isän oli pakko joku ottaa tai meidät olis sitten sijoitettu johonkin. Yksinäisyys oli jo sillon siellä pikkupoikana. Sain minä siinä talossa olla niin kun olisin omassa kotona ollu, mutta vieraitahan ne oli. Pitkä kesä oli ja viis kesää olin siellä. Se johti sitten toiseen yksinäisyyteen kun olin kesät pois ja sitten kun tulin kotiin niin eihän ne mun kavereita ollu enää. Oli, että missäs sää oot ollu, meillä on ollu täällä sellasta ja sellasta. Sitten tuli yks sellanenkin juttu, että kun oli saman niminen kaveri, niin opettaja muutti minun nimen toiseks. En mä siitäkään tykänny. Oli kaks saman nimistä. Mä en ollu enää oma itteni. Mielestäni minä olin Pauli. Opettaja määräs, että minä olen Sakari ja kesäpaikalla minä olin pikku-pauli, kun siellä talossa oli saman niminen poika. Se oli iso-pauli ja minä olin pikku-pauli. Mulla oli kolme nimeä. (Pauli)
37 Rakoileva sosiaalinen saattue 37 Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu Ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri Vieraalla maalla Vanhemmuuden kitkat Muuttuva ajallinen saattue
38 Verkostojen kaventuminen: 38 Sairaus karkottaa Ihmiset pelkää tätä sairautta. Sillon mulla ol aina semmosia [ystäviä], mutta kun minä sairastuin. Siitä porukasta minä nyt olinkin vanhin sitten siinä kyllä. Niin tuota se porukka hajos ja, en minä oo niitä nähny sitten. Niitä ihmisiä ku hyvin harvoin. (Eini) Kun sitä on tämmönen rampa jo, niin kaipa ne pelkää, että se tarttuu (hymähdys). Kun noita sairauksia rupes tulemaan ja huononee tuo mun kunto niin kyllä se pan ajattelemaan, että kun ei pysty mitään tekeen eikä liikkumaan. (Aatos)
39 Verkostojen kaventuminen 39 Esimerkiks työkavereita ei tapaa enää yhtään, onko ne sitten sairastunu taikka kuolleet. Ennen joskus vuosia sitten torille kun meni, niin siellä oli vanhoja kavereita työkavereita ja muita tuttuja, mutta nyt vaikka on markkinat taikka muuta, on paljon väkeä mutta ei yhtään tuttua saata löytää sitten joinakin päivinä siellä. (Olavi)
40 Hyvän ystävän kaipuu 40 Minä en oo koskaan ollu siitä kiinnostunu, että minä kattelisin esimerkiks miehiä tuolla. Kun minun vanhimman veljen vaimo jäi yksin, niin hänellä oli niitä miesseikkailujansa ja hän aina sanoo minulle, että etkö sinä löyä niitä miehiä. Minä aina sanoin, että ei miehet enää kiinnosta. Miehistä en oo kiinnostunu, hyvistä naisystävistä. (Eini) Ei minulla oikein sellasta kaveria ole, jonka kanssa voitais sitten käydä toistemme kotona. Kyllä minä olen katellut sitäkin ja samaten matkustamisen kanssa, mutta ei ole löytynyt sellasta. Kaikkien kanssa ei oikein pääse samalle aaltopituudelle, mutta täytyy toivoa, että josko tärppäis. (Olavi)
41 Hyvän ystävän kaipuu: toteutumattomia odotuksia 41 Harmittaa vähän kun on sen kanssa semmoinen suhde, että vaikka monta vuotta ollaan tunnettu, niin koskaan se ei sano, että lähetään heille. Kun heilläkin on auto, millä se kulkee. Että lämmitetään sauna ja jutellaan, mutta se ei oo semmonen kaveri. Täällä se kyllä käy, mutta sinne ei voi mennä. (Lauri) Harvemmassa on sitten taas semmosia, joitten kanssa enemmän viihtyy. Joitakin on semmosia, että kun tapaa tossa pihalla, niin niistä ei pääse eroon. Ne sitten puhuu vaikka kuinka, ei lopeta millään. Monta kertaa täytyy sanoo, että ei tässä tarkene olla eikä seisoa (naurahtaen). (Aatos)
42 Ruumiin rajallisuus ja 42 arjen infrastruktuuri Jos kuulis, kävis noissa vanhusten tilaisuuksissa, mutta se on turha meikäläisen mennä sinne. Ne ihmiset pitää ihan pöhkönä huonokuulosta. Minä kerran sain kouriintuntuvan käsityksen ku olin tuolla kaupassa, siitä on monta vuotta jo, täällä minä kirkolla olin. Minä kysyin siinä kassalla jotain asiaa, että mitä ku minä kuulen niin huonosti, että ihmiset pitää pöhkönä. Siinä sinä oot oikeessa, se sano se kassa rouva, kyllä ne pitää huonokuulosta pöhkönä. En minä viiti, naureskellaan vaan. Sitte ei tiiä, mitä ne naureskelee ku et kuule. (Vilho)
43 Ruumiin rajallisuus ja 43 arjen infrastruktuuri Sitte kun noita sairauksia rupes tulee, huononee tuo mun kunto niin kyllä se pan ajattelemaan että, yksinään kun on ja ei pysty mitään tekeen eikä liikkumaan. Kyllähän se siitä kun kunto menee huonoks ni kyllä se vaikuttaa heti siihen kun ei pääse tonne mihkää, liikkumaan eikä käymään missään riennoissa. (Aatos)
44 Ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri 44 Eini: Aina on pitäny asua sellasissa huonoissa asunnoissa. Tämähän on ollu meijän oma alusta asti ja nyt on huono minulle kun minä oon niin sairas. Elisa: Niin tässä ei oo hissiä? Eini: Niin se on. Kahteen ja puoleen kuukauteen oon käyny korkeintaan neljä kertaa ulkona. Kun se hissi on puuttunu, se ei oo antanu mulle käyntioikeutta. Se [auton menettäminen] teki ison jutun mulle. Aina ennen lähettiin. Millon oli verikokeet ja mitäkin, kuka käski kylään ja aina me lähettiin. (Anja)
45 Vieraalla maalla: jaettujen kokemusten kaipuu 45 Minä olen huomannut, jotta suomalaisten kaa ei voi mitenkään ystävyyttä saada. Ihan totta. Eivät he ole paha, mutta he ovat tottuneet yksin olemaan. He ovat oppineet yksin. Meikäläisten kanssa on kivempi keskustella, meillä on yhdenlainen elämä. (Helmi)
46 Tuttua, mutta vierasta Kun on tämä sairaus, tämä elämä on siinä mielessä menny alaspäin, että ei enää kukaan nuoremmista ihmisistä halua puhuakaan. Meijän talossakin ennen puhuttiin kun oli saman ikäisiä. Minä olin alta viiskymmentä kun myö tähän tultiin, nyt oon kaheksankymmentä. Kun tuossa oli semmosia saman ikäisiä ihmisiä, niin sitä puhuttiin kauheesti aina kun nähtiin. Mutta tänä päivänä on nuoret ihmiset tullu taloon ja ei ne puhu enää, ne menee ohitte vaan. (Eini) 46
47 Odottavan aika on pitkä: ajan jatkuvuus ja päivien pitkäveteisyys 47 Nytkin taas tänään aattelin, että kun ei oo soinu toi ovikello, että onko patterit menny. Mä panin uudet patteritkin siihen, mut ei se soita silti. (Heikki)
48 Odottavan aika on pitkä: pettymyksiä 48 Se on aina sitten, että kokee sitten aika suurena sen pettymyksen kun muuten. Oikein jos on laittanu jo ja sitten ei tuukaan jos on suunnitellu. Noh, kyllä minä sen kakun. En mä muista mihinkä mä sen vein, laitoinko pakkaseen (naurahtaen). Jotkut ihmiset on semmosia, että ne ei niistä asioistaan puhu. Se itekin sano tää serkun poika, että olis he ilman muuta tullu, mutta hän ei vaan tienny siitä. Se on tosiaan semmonen, että sen kokee tämmösenä pettymyksenä. (Anneli).
49 Rakoileva sosiaalinen saattue 49 Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu Ystävien ja sukulaisten menetykset, ystävyyssuhteiden katkeaminen, saman henkisten ihmisten puute Ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri Liikkumisvaikeudet, kuulon huononeminen, muistin heikentyminen, hissittömyys, autottomuus, saattajan ja mukana kulkijan puute Vieraalla maalla Vieraaksi koettu asuinympäristö tai kulttuuri, ulkopuolisuuden kokemus Vanhemmuuden kitkat Toteutumattomat odotukset, emotionaalisen tuen kaipuu Muuttuva ajallinen saattue Erilainen elämäntahti kuin muilla, pitkästyneisyys, odottaminen, pettymykset
50 Yksinäisyyden taustalla 50 Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja Vastikään kohdattu leskeytyminen, kumppanittomuus, lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus, eläköityminen Elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia Vanhemman kuolema, lapsen kuolema, seksuaalinen hyväksikäyttö, sotakokemukset Rakoileva sosiaalinen saattue Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu, ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri, vieraaksi koettu asuinympäristö, vanhemmuuden kitkat, muuttuva ajallinen saattue
51 51 Myös saman ihmisen kohdalla erilaiset tekijät kietoutuvat toisiinsa. Valtaosalle yksinäisyys on ollut tiettyyn elämäntilanteeseen liittyvä kokemus. Syvä yksinäisyys on kohdattu vasta ikääntymisen myötä: menetetyt tai toteutumattomat sosiaaliset roolit ja rakoileva sosiaalinen saattue Osalle yksinäisyys on ollut elämänmittaista Läsnä on ollut koko elämän kestänyt kokemus ulkopuolisuudesta, jota uudet ihmissuhteet eivät ole kyenneet paikkaamaan: elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia
52 Yksinäisyyspolkuja 52 Yksinäisyyteen oli pyritty sopeutumaan, mutta myös erilaisia ratkaisukeinoja on etsitty. Tulevaisuuteen suhtauduttiin sekä pahinta peläten että toiveikkaasti. Tutkimusvuosien aikana yksinäisyys oli sekä vähentynyt, lisääntynyt, pysynyt ennallaan, että aaltoillut. Yksinäisyydessä tapahtuneita muutoksia pohdittiin esim. sairastumisen, läheisen menetyksen tai muiden merkittävien elämänmuutosten kautta.
53 Kun tarkasteluun otetaan kahden vanhimman ikäryhmän ne vastaajat, jotka ovat vähintään yhdellä kyselykierroksella vastanneet olevansa usein tai jatkuvasti yksinäisiä (N=89), yksinäisyysmuutokset näyttävät tältä.
54 Kiteytyksiä 54 Yksinäisyys ei useinkaan näy ulospäin, eikä yksinäiset ole muista ihmisistä erillinen ja yhtenäinen ryhmä Tarpeen tunnistaa yksinäisyyden dynaaminen luonne ja sen juurtuminen yksilöllisiin elämäntarinoihin Yksinäisyys usein myös luonnollinen osa ihmisen elämänkulkua, siihen liittyvä muutoksia ja menetyksiä, mutta niistä selviytymiseen tarvitaan usein toisen ihmisen tukea Yksinäisyyden vähentämiseksi olennaista tehdä ero elämäntilanteisen, elämänmittaisen sekä ympäröivistä rakenteista johtuvan yksinäisyyden välille Tukea tarvitaan elämän siirtymävaiheisiin Arjen infrastruktuurissa pienillä asioilla iso merkitys
55 Kuuluuko yksinäisyys 55 ikääntymiseen? KYLLÄ ja EI EI, sillä ikääntyminen sinänsä ei tee ihmistä yksinäiseksi. Suurin osa ikääntyneistä ei koe syvää yksinäisyyttä. KYLLÄ, sillä ikääntymien altistaa erilaisten roolien menetyksille ja osallisuuden kaventumiselle, jotka ovat osaltaan yhteydessä yksinäisyyden tunteeseen.
56 Katse elämän kerroksellisuuteen 56 Eilinen ja huominen, on kaikki tässä. Eilisen linnut puissa visertävät. Huominen meissä salattuna nukkuu. Kyllikki Villa
57 Kirjallisuutta 57 Jylhä, Marja ja Saarenheimo, Marja (2010) Loneliness and aging: Comparative perspectives. Teoksessa Dannefer, D., & Phillipson, C. (toim..) The SAGE Handbook of Social Gerontology, Sage, London, Pajunen, Elisa (2009) Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson raportteja 1/2009. Pajunen, Elisa (2011) Mitä on olla yksinäinen? Tutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. Pro gradu - tutkielma. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Rokach, Ami (2004) Loneliness then and now: Reflections on social and emotional alienation in everyday life. Current Psychology, 23, 1, Tiilikainen, Elisa (tulossa) Yksinäisyys ja elämänkulku. Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä ja elämänpoluista. Akateeminen väitöskirja. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Uotila, Hanna (2011) Vanhuus ja yksinäisyys. Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuksista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Akateeminen väitöskirja. Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto. Victor, Christina, Scrabler, Sacha & Bond, John (2009) The Social World Of Older People: Understanding Loneliness And Social Isolation In Later Life: Understanding Loneliness and Social Isolation in Later Life. McGraw-Hill International.
58 Kiitos! +
Miesten ja naisten yksinäisyys
Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,
LisätiedotYksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä
Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä Elisa Tiilikainen Tutkimuskohteena yksinäisyys 2 Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi
LisätiedotYksinäisyys elämänkulussa
Äijävirtaa ja neuvokkaita naisia hyvän ikääntymisen iltapäivä, Jyväskylä 26.4.2017 Yksinäisyys elämänkulussa - onko miesten ja naisten yksinäisyydessä eroja? ELISA TIILIKAINEN, VT T, TUTKIJATOHTO RI, ITÄ-SUOMEN
LisätiedotIkääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin
Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Elisa Tiilikainen 3 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein
LisätiedotIkääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin
Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Elisa Tiilikainen 3 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein
LisätiedotSadan vuoden yksinäisyys vai yhteisöllisyys? Suomi 100 vuotta juhlaseminaari, Tornio, Suomalaisten yksinäisyys
Sadan vuoden yksinäisyys vai yhteisöllisyys? Suomi 100 vuotta juhlaseminaari, Tornio, 22.2.2017 Suomalaisten yksinäisyys ELISA TIILIKAINEN, VT T, TUTKIJATOHTORI, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Esityksen sisältö
LisätiedotYksinäisyys eletyssä elämässä elämänpolkuja läheltä ja kaukaa
+ Yksinäisyys eletyssä elämässä elämänpolkuja läheltä ja kaukaa Elisa Tiilikainen, väitöskirjatutkija, HY Sosiologipäivät, Elisa Tiilikainen, jatko-opiskelija, Helsinki HY 5. 6.3.2015 + Esityksen sisältö:
LisätiedotMitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa
+ Mitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa Elisa Tiilikainen, tutkija, UEF/HY Mahdollisuus hyvään arkeen Elisa -seminaari Tiilikainen, jatko-opiskelija, Kuopio HY 18.3.2015
LisätiedotYKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus
YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku
LisätiedotMITÄ ON OLLA YKSINÄINEN? Yksinäisyys ikääntyvän arjessa
MITÄ ON OLLA YKSINÄINEN? Yksinäisyys ikääntyvän arjessa Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 30.5.2012 Yksinäisyys ajan ilmiönä -seminaari Espoo www.helsinki.fi/yliopisto 1 Esityksen kulku q Mitä yksinäisyydestä
LisätiedotYksinäisyys eletyssä elämässä
Yksinäisyys eletyssä elämässä Ehkäisevän työn päivät Kuopiossa, 17-18.9.2015 Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija UEF // University of Eastern Finland UEF // University of Eastern Finland 2 MITÄ
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotVanhuus ja yksinäisyys
Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotSuomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin
Suomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin Elisa Tiilikainen Yksinäisyys Suomessa Jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä kokee noin viitisen prosenttia. Vuoden 2014
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotYksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana
Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena
LisätiedotELÄMÄNOTE-TUTKIMUS
11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin
Lisätiedottarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa
Lämmittely HYVINVOINTI ALIAS pystyä + tekemään ajatella positiivisesti tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti dieetti tottumus muuttaa elämää muuttua väsymys nukun huonosti ruokavalio säännöllisesti
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotKuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?
Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen? Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimusyksikkö (GEREC) Tampereen yliopisto Parasta aikaa tapahtuma 25.10 2018 Mitä kaikkea (ainakin) voi
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotVanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen
Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen Etsivä vanhustyö -seminaari 6.9.2016 Hanna Uotila, TtT Amurin Teon Tupa ry hanna.uotila@teory.fi Kuvittele, että heräät aamuyöllä yksin. Valvot aamuun asti yksin.
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotYHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista
YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
Lisätiedotliikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata
LIIKUNTA Lämmittely Harrastatko liikuntaa? Miksi / miksi et? Millainen liikunta sopii sinulle? Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun valitset kuntosalin / liikuntakeskuksen? Mitä liikuntapaikkoja tiedät sinun
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYS JA KEINOT SEN VÄHENTÄMISEEN
IKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYS JA KEINOT SEN VÄHENTÄMISEEN Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto GeroMetron kauden aloitusseminaari, 24.1.2019 Helsinki ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä yksinäisyydellä
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotYksin asuminen ja yksinäisyys ikääntyessä Tutkijan havaintoja
Yksin asuminen ja yksinäisyys ikääntyessä Tutkijan havaintoja Elisa Tiilikainen, VTM (väit.), Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto Eläkeläiset ry:n valtuuston kevätkokous 16.-17.5, Kylpylähotelli
LisätiedotTyöntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä
Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotSuunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks
Lisätiedot1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45
Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45 1/19 2/19 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0 0%
LisätiedotPäätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotSUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI
SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä
LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotPUHEKIELEN PRONOMINIT
PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla
LisätiedotOsallistumisen mahdollisuuksia - yksinasuvan muistisairaan ihmisen näkökulma. Elisa Virkola, YTT Osallisuus vanhuudessa -seminaari 11.11.
Osallistumisen mahdollisuuksia - yksinasuvan muistisairaan ihmisen näkökulma Elisa Virkola, YTT Osallisuus vanhuudessa -seminaari 11.11.2014 Tutkimuksen lähtökohtia Etnografinen aineisto: kenttätyö 5 iäkkään
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.
LisätiedotTyöhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotSavuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos
Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Tässä esitelmässä Tupakoitsijan näkökulma työpaikkatupakointiin
LisätiedotDiakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta
Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotPohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat
Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotMORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA
Sanasto ja lämmittely ALIAS: valitse listasta sana ja selitä se. Muut arvaavat. MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU
LisätiedotMielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville 29.5.2018 klo 11-15, Kuopio RAPORTTI Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry TEEMAT KOULUNKÄYNTI - koulunkäyntiä helpottavat ja vaikeuttavat
LisätiedotYksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share
Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?
Lisätiedot201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %
201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotU N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti
Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotKyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi
Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset
LisätiedotKielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa. Esimerkki: Lintujen tarkkailua
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Lintujen tarkkailua Osallistujat: lastentarhanopettaja ja 6 lasta (Suomi) Lasten ikä: 2v 6kk 4v Lähde: EU CARE-hanke, http://ecec-care.org/
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
Lisätiedot