TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

Samankaltaiset tiedostot
TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Kohti tasa-arvoista palkkausta

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Sosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Suomen talouden näkymät

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero.

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?


Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Palkkatasa-arvo ja työolot Edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi

LähiTapiola Varainhoito Oy

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Yritysrakenne ja talouden rakenteet kasvun tekijöinä

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO HPO.FI

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu /Jarkko Eloranta

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Vanhempainvapaan joustomalli

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

Hunningolta huipulle

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus Mika Happonen, VTML

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä : Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Liite I. Luettelo nimistä, lääkemuoto, lääkevalmisteen vahvuudet, antoreitti, hakija jäsenvaltioissa

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Transkriptio:

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ- HANKE

AJANKOHTAINEN TILANNE TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN KOLMAS VUOSI NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN TYÖAJAN VAKIINTUMINEN ARKIPYHÄT

Talous ei ole juurikaan toipunut vuoden 2009 romahduksesta 2010=100 2010=100 125 125 120 115 110 105 100 95 90 120 + 2,4 %/v. 115 110 105 100 95 90-18 % -8 % 85 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 85 Tuotannon suhdannekuvaaja, trendi Tuotannon suhdannekuvaaja JOS kasvu v. 2009-> sama kuin 2005-2008 keskim. Lähde: Tilastokeskus 4.5.2015 4

Valtiovarainministeriön arvioita Suomen talouden kehityksestä 2.4.2015

Julkinen velka lähestyy 70 %/BKT 4.5.2015 6

Keskeisiä näkökohtia Julkisen velan taittaminen selvään laskuun edellyttää noin 6 miljardin euron sopeutustoimia 2019 mennessä Kestävyysvajeen poistaminen vaatii lisäksi noin 4 miljardin toimia pitemmällä aikavälillä Verotusta ei tulisi kiristää mutta alennusvaraakaan ei käytännössä ole Velkakierteen katkaiseminen on nyt välttämätöntä samoja rahoja (säästöt) ei voi käyttää sekä tasapainotukseen että veronalennusten rahoittamiseen 4.5.2015 7

Väestöllinen huoltosuhde 1865-2060 Lähde: Tilastokeskus

Julkinen velka suhteessa bkt:en eräissä maissa 2013 ja 2014 Lähde: OECD

Julkisen sektorin rahoitusjäämän suhde bkt:en eräissä maissa 2013 ja 2014 Lähde: OECD Saksa Viro 2013 2014 Tanska Ruotsi Hollanti Suomi Italia Ranska Iso-Britannia Irlanti Espanja Kreikka -14-12 -10-8 -6-4 -2 0 2 %

TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUK- SELLE

SAAVATKO IHMISET TARVITSEMAANSA HOITOA? ONKO MEILLÄ TULEVAISUUDESSA TARPEEKSI HOITAJIA? RIITTÄVÄTKÖ RAHAT? ISOJA KYSYMYKSIÄ, JOIHIN TARVITAAN HYVIÄ VASTAUKSIA. LISÄKSI TARVITAAN: - aitoa perehtymistä sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin - asiantuntemuksen arvostamista päätöksenteon tukena - viisautta ja rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä

TEHYN NELJÄ POINTTIA: 1. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupaukseen pitää voida luottaa myös tulevaisuudessa. 2. Sosiaali- ja terveysalan haasteet eivät ratkea koulutustasoa laskemalla. 3. Tuloksellinen toiminta sosiaali- ja terveysalalla edellyttää hyvää johtamista. 4. Työ miesten ja naisten välisen tasa-arvon puolesta yhteiskunnassa jatkuu.

Hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupaukseen pitää voida luottaa myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat perustuslaillinen oikeus. Niiden taso ja toteutuminen pitää varmistaa yksiselitteisesti ja yhdenvertaisesti. Sote-päätöksenteko ei saa perustua mielipiteisiin tai tuntemuksiin, vaan tutkittuun asiantuntijatietoon päätösten vaikutuksista. Tähtäimessä: Palvelulupauksen vähimmäistason selkeä määritteleminen. Terveyserojen kaventaminen prioriteettina. Ohjausjärjestelmä sote-päätöksenteon tueksi. Vahva kansallinen ohjaus varmistaa palveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden.

Sosiaali- ja terveysalan haasteet eivät ratkea koulutustasoa laskemalla. Korkeatasoiseen osaamiseen on panostettava entistä enemmän ja koulutuksen pitää vastata työelämän tarpeita. Tämä on myös kansantalouden kannalta järkevää. Alan koulutukseen tarvitaan lisää valtakunnallista suunnitelmallisuutta ja ohjausta, vähemmän osaoptimointia. Tähtäimessä: Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ohjaus ja rahoitus yhteen ministeriöön. Koulutuksen perusrahoitus turvataan. Koulutetun hoitohenkilöstön kelpoisuusehtoja ei alenneta miltään osin. Koulutuksen ennakointia parannetaan. Koulutukselle laatukriteerit. Terveystieteiden yliopistokoulutus Helsinkiin. Koulutusjärjestelmää kehitettävä kokonaisuutena ja karsittava päällekkäisyyttä.

Tuloksellinen toiminta sosiaalija terveysalalla edellyttää hyvää johtamista. Johtamisen uudistaminen ratkaisee sote-uudistuksen onnistumisen. Alan suurin henkilöstöryhmä on koulutettu hoitohenkilöstö. Sen johtaminen ja esimiestehtävät vaativat osaamisen, koulutuksen ja työn sisällön tuntevia hoitotyön johtajia eri tasoilla. Kun henkilöstö on mukana päätöksenteossa ja uudistuksissa, myös tuloksellisuus paranee. Tähtäimessä: Johtamisen uudistaminen. Johtamistehtäviin parhaat osaajat. Näkemys taloudesta, henkilöstöstä, prosesseista, asiakkaiden tarpeista ja teknologian hyödyntämisestä välttämätön. Sote-tietojärjestelmät yhden ministerin vastuulle. Hyvät käytännöt laajasti ja tehokkaasti käyttöön. Kun osaamisen johtamisessa onnistutaan, syntyy tulosta.

Työ miesten ja naisten välisen tasa-arvon puolesta yhteiskunnassa jatkuu. Tehy taistelee jatkossakin naisvaltaisten alojen ja naisten työmarkkina-aseman puolesta. Lasikattoja pitää murtaa, perusteettomia palkkaeroja poistaa ja isien osuutta perhevapaissa lisätä. Samanarvoisesta työstä kuuluu maksaa sama palkka. Tasa-arvo ja samapalkkaisuus etenevät nostamalla koulutetun hoitohenkilöstön palkkoja. Tähtäimessä: Miesten ja naisten palkkaerot kaventuvat niin, että keskimääräinen ero on enintään 10 % hallituskauden lopussa. Naisia lisää ylimpiin johtotehtäviin myös sosiaali- ja terveysalalla. Perhevapaajärjestelmän uudistaminen: kummallekin vanhemmalle oma kuuden kuukauden vapaajakso + kolmas kuuden kuukauden jakso jonka vanhemmat voivat jakaa keskenään. Koulutetun hoitohenkilöstön palkkatason nostaminen vastaamaan työn vaativuutta ja vastuullisuutta.

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ- HANKE 1. Hankkeen tavoitteet Uusi keskusjärjestö -hankkeen tavoitteena perustaa uusi palkansaajia edustava ammattiliittojen keskusjärjestö. Tämän hetken suunnitelmien mukaan Uusi keskusjärjestö (UK) perustaan kesäkuussa 2016 ja se aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta.

Hankkeen päävaiheet Toukokuu Kesäkuu 2015 Ohjausryhmän kokous kesäkuussa: työryhmien toimeksiannot TS-ryhmän työn jatko: tulevaisuusasiakirja Elokuu 2015 Työryhmien työn aloittaminen Elokuu Marraskuu 2015 Työryhmien työskentely Marraskuu Joulukuu 2015 Liittojen kokous: työryhmien työn tulokset (Strategia versio 2.0) Tarvittavat jatkotyöstöt Joulukuu 2015 Maaliskuu 2016 Jatkotyöstöt työryhmissä (tarvittaessa) Maaliskuu Toukokuu 2016 Liittojen omat kokoukset Valmistautuminen aiesopimukseen Toukokuu 2016 Aiesopimus Kesäkuu 2016 UK:n perustaminen

KIITOS ANTOISIA OPINTOPÄIVIÄ! KÄKI ON TAASEN KUKKUNUT. KESÄ TULEE KAIKILLE. HYVÄÄ KESÄÄ