MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

Transkriptio

1 MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle

2

3 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin taloudellinen perusta horjuu, kun vientiteollisuutemme tuotannon arvo on romahtanut. Ilmastonmuutos, globalisaatio ja digitalisaatio ravistelevat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenteita. Suomi ei voi kilpailla alhaisilla tuotantokustannuksilla. Tuotannon arvo saadaan uuteen nousuun, kun investoimme osaamiseen ja sen hyödyntämiseen. Tämä palauttaa kilpailukykymme ja luo pohjan koko yhteiskunnan hyvinvoinnille Suomen tuotannon arvo (bruttoarvonlisäys), indeksi, 2007 = 100 Julkisyhteisöjen palvelut Yksityiset palvelut Rakentaminen Teollisuus Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki MAAILMA ODOTTAA UUTTA JA INNOVATIIVISTA! Tekniikan akateemiset TEKin mielestä Suomen hyvinvointi voi jatkua vain, jos teemme rohkeita päätöksiä: hylkäämme toimimattomiksi osoittautuneet ratkaisut ja uskallamme uudistua yhteiskunnan resurssit otetaan tehokkaampaan käyttöön tekemällä ennakkoluulottomasti yhteistyötä yli sektori- ja hallintorajojen panostamme entistä enemmän osaamiseen ja sen jalostamiseen korkean lisäarvon tuotteiksi ja palveluiksi. Jotta voimme tuottaa Parasta Suomelle, tarvitaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan TEK ehdottaa kolmea kärkeä: menestystä ruokkiva innovaatioympäristö parhaat osaajat mielekäs työ ja kannustava työelämä.

4 MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIOYMPÄRISTÖ NYKYTILA Pienenä maana Suomen on tehtävä valintoja. Jotta voisimme menestyä, meidän on tunnistettava vahvuutemme ja käytettävä niitä. TAVOITTEET Yritykset on saatava investoimaan ja kasvamaan, ja yksityishenkilöt sijoittamaan kasvuyrityksiin. Tavoitteena on nostaa T&K-investoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Teknologian kehittämisen lisäksi tarvitaan syvällistä tuotteistamis- ja asiakasosaamista. Julkinen sektori ottaa hyvinvointia lisäävää ja tuottavuutta parantavaa uutta teknologiaa käyttöön nopeutettuun tahtiin. Tämä parantaa tuottavuutta koko julkisella sektorilla sekä antaa Suomessa toimiville yrityksille referenssejä kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen kiinnostavuutta kansainvälisten yritysten korkean lisäarvon toimipisteenä kasvatetaan. Verotusta uudistetaan tukemaan investointeja, kasvua sekä työn tekemistä. Julkisen sektorin palveluja uudistetaan siten, että ne tukevat ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä toimintamahdollisuuksia, mikä tarkoittaa esimerkiksi englannin kielen roolin vahvistamista asiointikielenä. MITÄ ON TEHTÄVÄ? Suunnataan valtion investointeja niille sektoreille, joilla on hyvät kasvuedellytykset ja joilla Suomella on olemassa olevaa korkeaa osaamista. Erityisesti vientiin suuntautuvien pk-yritysten tuotteistamisosaamista tuetaan olemassa olevia ohjelmia uudistamalla. Tuotteistamis- ja asiakasosaamista vahvistetaan koulutus- ja tutkimusjärjestelmässä. Julkisia T&K-investointeja uudistetaan siten, että ne houkuttelevat kasvattamaan yksityisiä sijoituksia. Yksityishenkilöiden osallistuminen pääomasijoitustoimintaan tehdään helpommaksi. Julkisen sektorin tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan hyödyntämällä paremmin digitalisaation mahdollisuuksia. Tuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Yrityksiin kohdistuvaa verotusta uudistetaan siten, että se kannustaa investointeihin ja kasvuun. Vahvistetaan englanninkielen roolia asiointikielenä julkisella sektorilla.

5 PARHAAT OSAAJAT NYKYTILA Koulutusjärjestelmämme on jäänyt monta askelta jälkeen työelämän ja muun yhteiskunnan digitalisaatiosta. Korkeakoulujen strateginen kehittäminen on vasta alkutekijöissään, ja teemme liian paljon samaa eri yksiköissä liian pienillä resursseilla. Työn sisällöt ja vaatimukset muuttuvat nopeasti ja osaaminen vanhenee, ellei sitä uudisteta säännöllisesti. TAVOITTEET Tavoitteena on, että korkeakoulujen julkinen rahoitus Suomessa on EU:n huipputasoa sekä suhteessa bruttokansantuotteeseen että opiskelijamäärään. Resurssien riittävyyttä tukee laaja korkeakoulujen strateginen kehittäminen ja keskinäinen työnjako, minkä lisäksi rahoituspohjaa vahvistetaan laajentamalla korkeakoulujen mahdollisuutta periä maksuja koulutuksesta. on tarjolla tarpeeseen vastaavaa koulutusta sekä ohjaus- ja neuvontapalveluita. Suomalaisten osaamispohjaa vahvistetaan kaikissa elämänvaiheissa. Hallituskauden lopulla Suomessa on edistyksellisimmät oppimisympäristöt, jotka tukevat korkealaatuista opetusta ja oppimista. Työstä oppimista ja aiemmin opitun tunnustamista hyödynnetään laajasti koulutusjärjestelmässä. Työelämässä olevien osaamisen parempi uudistaminen on hallituskauden kärkitavoite. Aikuiskoulutuksen rahoitusperustaa vahvistetaan ottamalla käyttöön kolmikantaisesti rahoitetut kansalaisten henkilökohtaiset koulutustilit. Korkeasti koulutettujen täydennyskoulutustarjontaa vahvistetaan uudistamalla tutkintojärjestelmää. Työttömille MITÄ ON TEHTÄVÄ? Taataan tekniikan yliopistojen julkinen rahoitus nostamalla se EU-maiden kärkitasolle. Osana tätä tavoitetta jatketaan Aalto-yliopiston lisärahoitusta vuoteen Rahoituspohjan laajentamiseksi aletaan periä lukukausimaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta sekä mahdollistetaan maksujen periminen tutkintoon johtavassa täydennyskoulutuksessa. Tehostetaan korkeakoulujärjestelmän rakenteellista kehittämistä. Toteutetaan kolmikantaisesti rahoitetut kansalaisten henkilökohtaiset koulutustilit. Korkeakoulutetuille on tarjolla työelämän arvostamia erikoistumiskoulutuksia. Toteutetaan kansallinen oppimisympäristöjen digitalisointi kaikilla koulutusasteilla. Oppilaitokset tiivistävät yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Näillä toimenpiteillä Suomessa on vuonna 2018 maailman edistyksellisin oppimisympäristö. Yliopistojen rahoitusmallia uudistetaan siten, että se painottaa entistä vahvemmin laadun merkitystä ja huomioi Suomelle strategisesti tärkeiden alojen rahoitustarpeet.

6 TAVOITTEET Yhteistoimintalain toimivuutta henkilöstön vähentämiseen tähtäävissä yhteistoimintaneuvotteluissa arvioidaan ja lakia uudistetaan kolmikantaisena yhteistyönä. Työmarkkinoiden joustavuutta heikentää kilpailukieltosopimusten laaja perusteeton käyttö korkeakoulutettujen työsuhteissa. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat tarpeettomasti työpaikan vaihtoa tai yrittäjäksi ryhtymistä, joten tältä osin työsopimuslain säännöksiä on uudistettava. MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ NYKYTILA Suomalainen työelämä mahdollistaa yritysten kasvun ja työntekijöiden hyvinvoinnin. Niitä tukee kolmikantainen työelämän kehittäminen: työntekijät, työnantajat ja valtiovalta yhteistyössä. Työelämää koskevat lait vaativat kuitenkin uudistamista, jotta ne vastaavat paremmin työn tekemisen muuttuneita muotoja. Harmaan talouden kitkemiseksi sekä työntekijöiden oikeuksien varmistamiseksi uudistetaan lainsäädäntöä siten, että ammattiliitto voi nostaa kanteen yksittäisen työntekijän tai ryhmän puolesta työoikeudellisissa riitatilanteissa. Monimuotoisessa työelämässä yrittäjyys lisääntyy ja liikkuminen palkansaajan, yrittäjän ja osa-aikaisen yrittäjän roolien välillä lisääntyy. Lainsäädäntöä ja viranomaisten ohjeistuksia muutetaan siten, että siirtymät roolien välillä ovat helppoja. MITÄ ON TEHTÄVÄ? Yhteistoimintalain 8. lukua (tuotannollisin tai taloudellisin perustein käytävät yhteistoimintaneuvottelut) uudistetaan siten, että osapuolien välinen neuvotteluasetelma on tasa-arvoinen ja neuvotteluprosessissa toteutuu henkilöstön aito vaikutusmahdollisuus. Lisäksi lain rangaistussäännöksien ja/tai hyvityksen merkitys arvioidaan uudelleen siten, että säännöksillä on tehokas, lain noudattamista edistävä uhkavaikutus. Työaikalakia uudistetaan siten, että kaikki työ- tai virkasuhteessa tehtävä asiantuntijatyö on saman arvoista riippumatta siitä, missä ja milloin työ tehdään. Työsopimuslakia muutetaan siten, että työ- ja virkasuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvan kilpailukiellon käyttömahdollisuus poistetaan. Kilpailukieltosopimus ei saa olla este työpaikanvaihtamiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen. Ammattiliitoille säädetään kanneoikeus työntekijöiden oikeusturvan ja työelämän lainsäädännön kattavan soveltamisen varmistamiseksi työoikeudellisissa riitatilanteissa. Siirtymiä palkansaaja- ja yrittäjäroolien välillä helpotetaan. Parannetaan osa-aikayrittäjien asemaa. Yhtenäistetään yrittäjän määritelmät eri halllinnonaloilla.

7 TEK Tekniikan akateemiset TEK on tekniikan alan yliopistokoulutettujen etu- ja palvelujärjestö. TEKin jäsenet ovat diplomi-insinöörejä arkkitehtejä tietojenkäsittelyn tai luonnontieteiden yliopistotutkinnon suorittaneita vastaavissa tehtävissä työskenteleviä korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä alan opiskelijoita. TEK tukee jäseniään työuralla, edistää ammattikunnan osaamista ja yhteisöllisyyttä sekä rakentaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. Noin jäsenellään TEK on Akavan toiseksi suurin jäsenliitto.

8 Tulevaisuuden haasteita ei voi taklata takertumalla eilisen menestysresepteihin. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä oikeita päätöksiä! Lue lisää ehdotustemme perusteluista: