Sosiaalialan sillanrakentaja Heli Toroska 19.11.2012
Osallisuudesta!? Mistä puhumme, kun puhumme osallisuudesta? Osallistuminen, osallisuus, osana oleminen Kuka määrittelee osallisuuteni?
Käsitteitä - rooleja Asiakas Potilas Kuluttaja Palvelun käyttäjä Yksilö Kansalainen Kumppani Päämies
Osallistumista vai osallisuutta Mahdollisuus osallistua on osallisuuden edellytys.. Osallisuus on kokemuksellista? Osallisuus voimaannuttaa? Onko oikeus olla osallistumatta? Onko pakko olla osallinen? Kuka määrittelee sen milloin on oltava osallinen? Mitä tarvitaan osallisuuden toteutumiseen? Mitä asiakas tarvitsee? Mitä viranomainen tarvitsee saadakseen aikaan asiakkaalle osallisuuden kokemuksen. Kuka synnyttää toisen kokemuksen?
Lähestymistapoja Laitila 2010 1. Konsumeristinen, kuluttajuuteen perustuva, asiakas palvelun käyttäjänä. 2. Demokraattinen näkökulma, asiakas oman elämänsä asiantuntijana.
Konsumerismin käsitys osallisuudesta - Valintoja tekevä kuluttaja - Asiakkaan näkemykset tulee ja kannattaa ottaa huomioon palveluissa. - Ammattilaisten ehdoilla osallistuminen - Testaajina, makutestit - Arvioijina, asiakaskyselyt - Voit valita pakkauksen ja osin sisällön mutta et sitä olisiko joku muu tuotenparemmin sopiva
Demokraattinen näkökulma osallisuuteen Asiakkaan valtaistuminen, voimaantuminen Kansalaisoikeuksien toteutuminen Yhtäläinen mahdollisuus osallistua Syvempää tietoa asiakkaan tarpeista, asiakasymmärrys Vaikutusmahdollisuus palvelurakenteeseen Onko palvelu tarpeellinen vai olisiko joku muu tapa järjestää palvelut parempi Mitä muita tarpeita asiakkaalla on
Osallisuuden muodoista Kohonen, Tiala 2002 1. Tieto-osallisuus 2. Suunnitteluosallisuus 3. Päätösosallisuus 4. Toimintaosallisuus 5. Arviointiosallisuus Toisaalta osallisuus omassa elämässä yhteisöissä ja yhteiskunnassa
Tieto-osallisuus Pikassos 2012 Oikeus sada tietoa palveluista ja niiden piiriin pääsemisen edellytyksistä Esteetön tieto Vammaista kuullaan omana itsenään Kohtaamista Hyväksymistä Vuorovaikutustaidot Perusedellytys
Suunnitteluosallisuus Tietoa valmisteilla olevista hankkeista tai päätöksistä. Oman elämän suunnittelu. Huomioon kunnallisessa päätöksenteossa Vammaisen asiantuntijuuden hyväksymistä Tuettu osallisuus Hallinnolliset rakenteet, jotka mahdollistavat osallisuuden Ammattilaisten vuorovaikutusosaaminen
Päätösosallisuus Palvelun käyttäjän päätösvaltaa palvelujen tuottamisessa. Rakenteiden taso ja oman elämän taso. Hallinnolliset rakenteet Luottamus Vallan ja vastuun jakaminen uudella tavalla Tuettu päätöksenteko
Toimintaosallisuus Mahdollisuus toimia omassa ympäristössään Vahva sosiaalinen näkökulma Yksilö tulee kokonaiseksi sosiaalisissa suhteissaan Esteettömyys Osallisuutta muiden kanssa Ei vain mukana olemista
Arviointiosallisuus Miten varmistetaan asiakas- ja palautetiedon kulku takaisin päättäjille Miten palaute huomioidaan Hallinnon rakenteet Organisaation kyky oppia
Miksi osallisuutta on järkevää lisätä? (Mm Laitila 2010) 1. Organisaatioiden ja palvelujen laadun varmentamiseksi 2. Tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaammin 3. Asiakas voimaantuu, vallan tasapaino 4. Palvelujärjestelmän on oltava hyväksytty( legitimaatio) 5. Osallisuus lisää itseluottamusta 6. Osallisuudella voidaan opettaa kansalaistaitoja, demokratiaa
Asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta Virtanen ja kumpp. 2011 Palvelutapahtumassa yhdistyvät: asiakkaan ymmärrys omasta elämästään ja tarpeistaan työntekijän osaaminen ja ammattitaito organisaation reunaehdot Näistä yhdessä voi syntyä uutta osaamista, asiakaslähtöistä palvelua ja osallisuutta
Olennaista lienee: Osallisuus omassa asiassa Osallisuus yhteisöissä ja yhteiskunnassa Osallisuus on kokemuksellista Osallistuminen ei suoraan tuota kokemusta Eettisyys Vastuu ja valta, missä määrin jaksaa olla osallinen Tuettu osallisuus Tulkittu osallisuus Kukin voimiensa ja kykyjensä mukaan, mutta mieti kuka määrittelee kyvykkyyteni?
Lähteet Kohonen,K & Tiala, T. (toim.)2002 Kuntalaiset ja hyvä osallisuus. Lupaavia käytäntöjä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Sisäasiainministeriö. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Laitila Minna ( 2010)Asiakkaan osallisuus mielenterveys- j päihdetyössä. Fenomenologinen lähestymistapa. Väitöskirja Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Publicatons of the University of Eastern Finland in Health Sciences 31. Virtanen,Petri & Suoheimo Maria& Lamminmäki Sara & Ahonen Päivi ja Suokas Markku (2011). Matkaopas asiakaslähtöiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/ 2011. Helsinki Valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle 2002 kansallisen suoran demokratian kehittymisestä. Luettavissa: http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/c93962cc359d6f51c2256 B91003EDEE1/Sfile/osallisuusselonteko.pdf
Kiitos! www.pikassos.fi
Asiakaslähtöisen (kuvallisen) palvelusuunnitelman käyttöönoton Mahdollisuudet Asiakas on tyytyväisempi kun voi tuoda ilmi omia mielipiteitään, väline ilmaista itseään, lisää turvallisuudentunnetta, menetelmän tuntija voi toimia muille tulkkina Asiakkaan oman äänen kuuleminen voi tuoda kunnalle jopa säästöjä Lähihenkilöt (työntekijät, omaiset jne.) valmistelee asiakkaan kanssa palvelusuunnitelmaa, ei yksin palveluohjaajan/sosiaalityöntekijän tehtävä Tutustuminen eri työvälineisiin rohkeasti rajat ylittäen, toisilta oppien Antaa asiakkaalle paremman mahdollisuuden ymmärtää työntekijää kuvat toimivat yhteisenä kielenä Ohjaaja oppii asiakkaasta uutta
Esteet Asiakastietojärjestelmät ei taivu kuvalliseen, uudet ovat kalliita, pitää tehdä kaksi eri versiota palvelusuunnitelmasta, aika yksilölliseen työskentelyyn pitää löytyä työntekijältä, omaiset saattaa vastustaa kehitysvammaisen läheisensä osallistumista palvelusuunnitelmatilaisuuteen tai ei näe kuvista olevan mitään lisähyötyä, omaiset ylisuojelevia, henkilökunnan tulee ensin ymmärtää työvälineen käyttöönoton tarpeellisuus, uskallus positiiviseen riskinottoon puuttuu miten normaalius otetaan huomioon riskien hallinnassa, ammattitaidon puute kommunikointimenetelmien käytössä, lisäkoulutuksen kalleus Osaako asiakas käyttää kuvia, ymmärtääkö hän ne samalla tavalla kuin lähihenkilöt Miten esteitä voidaan ylittää? Kuvallinen palvelusuunnitelma laaditaan resurssien mukaan, mietitään millaista kieltä käytetään (selkokielisyys helpottaa kuvien käyttöä) Omaisten kanssa keskustelu hyötyjen ja onnistumisten esiin tuominen kuvat käyttöön! Työtä tehtävä paljon ennen varsinaista palvelusuunnitelmapalaveria ennakkovalmistautuminen lyhentää varsinaista palaveriaikaa Otetaan uuden työmenetelmän käyttöönottoa esille toistuvasti, kerrotaan onnistumisista, perustellaan lainsäädännöllä, suosituksilla, ohjeistuksilla joita palvelulle on asetettu (sosiaalinen, eettinen näkökulma)