SOTE uudistuksen valmistelutilanne Marjo Lindgren 31.8.2015 Hämeen parasta kehittämistä!
I. Soten tausta Esityksen rakenne II. Valtakunnallinen tilanne Hallitusohjelman linjaukset ja aikataulu Selvityshenkilöiden raportti Aalto yliopiston tunnuslukuraportti III. Kanta-Hämeen valmistelutilanne Tavoitteet vuodelle 2015 Työskentelyn teemat Ajankohtaista
I Soten tausta Sote tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen (yhdenvertaisuus, laadukkuus, asiakaslähtöisyys) Kustannuskehityksen hidastuminen (kustannustehokkaampi ja vaikuttavampi toiminta) Palveluketjujen saumaton kokonaisuus
II Hallitusohjelman linjaukset Sote- uudistus yksi hallituksen rakennepoliittisista uudistuksista Sote ja kuntien velvoitteiden purku yhteensä noin 4 Mrd. Sote rahoitusmalli 1) Selvitetään rahoitus valtion ja/tai kuntien kautta 2) Yksikanavainen rahoitusmalli 3) Sisältää budjettikehysjärjestelmän
Strategialla johtaminen
II Hallitusohjelman linjaukset Sote- palvelujen täydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integrointi Kuntaa suuremmat itsehallintoalueet Vaaleilla valitut valtuustot Itsehallintoalueita enintään 19 Itsehallintoalueet vastaavat sote- palvelujen järjestämisestä alueellaan Joko tuottavat itse tai voivat hankkivat hankintalain mukaisesti
II Hallitusohjelman linjaukset Palvelujen tuottaminen Sote- alueilla Osa vaativasta esh:sta keskitetään erva-alueille Kilpailuneutraliteetti Palvelutuotannon tehokkuus/laatu -> mittariston laatiminen Palvelusetelin käytön lisääminen
II Sote uudistuksen kolme vaihetta SOTE RATKAISUN PORTAAT Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistuminen Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus
Sote järjestämislain ja monikanavarahoituksen purkamisen valmistelu 6-12/ 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 P a r l a m e n t a ar i n e n s e u r a n t a r y h m ä Hallitusohjelma Poliittiset linjaukset Selvitys: Sote-rakenne ja monikanavarahoituksen (MKR) purku Sote-rakenne: HE-valmistelu Eduskunta käsittely Poliittiset linjaukset Lailla ohjattu toimeenpano 2018-> MKR + valinnanvapaus jatkoselvitys HE - valmistelu Eduskuntakäsittely Selvitysvaihe HE-valmistelu Toimeenpano 9
Sote-tuotantoalueiden valmistelun tilanne maakunnittain Arvio 4.6.2015 HUOM. Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain. Lapin maakunnassa on kaksi erillistä valmistelualuetta. Tuotanto käynnissä Valmistelu etenemässä päätösvaiheeseen Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu liikkeellä Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu ei ole käynnistynyt Valmistelutyöryhmiä ei ole asetettu Keskussairaalan sijaintipaikka Maakunnat ja väkiluku (31.12.2013) 1. Uusimaa 1 585 473 as. 2. Varsinais-Suomi 470 880 as. 4. Satakunta 224 556 as. 5. Kanta-Häme 175 481 as. 6. Pirkanmaa 500 166 as. 7. Päijät-Häme 202 424 as. 8. Kymenlaakso 180 845 as. 9. Etelä-Karjala 132 252 as. 10. Etelä-Savo 152 518 as. 11. Pohjois-Savo 248 430 as. 12. Pohjois-Karjala 165 445 as. 13. Keski-Suomi 275 320 as. 14. Etelä-Pohjanmaa 193 977 as. 15. Pohjanmaa 180 384 as. 16. Keski-Pohjanmaa 68 677 as. 17. Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as. 18. Kainuu 79 975 as. 19. Lappi 182 514 as. josta Länsi-Pohja 62 400 as.
II Valtakunnallinen tilanne Stm ja vm selvityshenkilöt: Tuomas Pöysti, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Annikki Niiranen, Kouvolan apulaiskj. Arto Haveri, kunnallispolitiikan professori, Tampereen yliopisto * Pöysti on nimetty sote- ja aluehallintouudistuksen projektipäälliköksi 1.10.-31.9.2017 väliseksi ajaksi
1) Perusteet itsehallintoalueiden muodostamiselle 9-12 itsehallintoaluetta Itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, soteinfrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky Sote-palvelut = perusterveydenhuollon, ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelut ml. vaativin sosiaalihuolto -> täydellinen integraatio Toiminnallinen ja taloudellinen alueellinen kokonaisuus (taloudellinen, kulttuurillinen ja sosiaalinen) Maakunnat? Potentiaali ottaa hoitaakseen useita kunnille ja aluehallinnolle kuuluvia tehtäviä Periaatepäätös 9/2015, tarkempi määrittely kuntien, shp:ien ja maakunnan liittojen kuulemisen jälkeen
Toimeksianto Tehtävä koota asiantuntijanäkemys ja näkökohtia seuraavista: 1) Perusteet itsehallintoalueiden muodostamiseen 2) Niiden hallintomallin ja talouden perusteet 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien suhde 4) Yksityisen ja 3. sektorin palvelujen asema 5) Rahoituksen järjestäminen ja suhde verojärjestelmään 6) Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden työnjako (ICT) 7) Perusteet omaisuuden ja toiminnan siirroille 8) Aluehallinnon uudistuksen huomioiminen 9) Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistuksen eteneminen 10) Muut uudistuksen kannalta olennaiset kysymykset
2) Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet Itsehallintoalueiden hallinnosta, päätöksenteosta ja talouden järjestämisestä erillinen laki Ylin päättävä elin aluevaltuusto Valitaan kunnallisvaalien yhteydessä Budjettikehys Säädetään talouden tasapainovelvoitteesta ja alijäämien kattamisvelvoitteesta Itsehallintoalue oma erillinen kokonaisuus julkisen talouden arvioinnissa
3) Itsehallintoalueiden ja kuntien väliset suhteet Kunnan tehtävänä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista Lainsäädäntö menettelystä jolla: Itsehallintoalue ja kunnat arvioivat kuntien toimenpiteiden vaikutuksia sote-tarpeisiin Itsehallintoalueille velvoite antaa asiantuntija-apua ja neuvontaa Kannustinjärjestelmä kunnille, jotka parantavat tai ylläpitävät asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä
4) Yksityisen ja 3. sektorin palvelujen asema Itsehallintoalueet tuottavat palvelunsa itse tai käyttävät palvelujen tuottamiseen yksityisiä tai 3. sektorin palvelun tuottajia Kunnat ja kuntayhtymät eivät tuota sote-palveluja Hankintastrategia Palveluseteli Paikallisten yritysten osallistumismahdollisuudet Palvelutuotannon tehokkuutta ja laatua kuvaavat julkiset mittarit
5) Rahoituksen järjestäminen ja suhde verojärjestelmään Kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta a) Ensisijaisesti valtion rahoitus b) Selvitetään itsehallintoalueen verotusoikeus Valtion rahoitusmallissa selvitettävä: Toteutetaanko rahoitus nykyisten verolähteiden kautta vai säätämällä erillinen sote-vero Päätettävä rahoituksen alueille kohdentamisen periaatteet
5) Rahoituksen järjestäminen ja suhde verojärjestelmään Kuntien tehtävät vähenevät Kokonaisveroaste ei voi nousta Kuntien on alennettava verotustaan Kuntien valtionosuusjärjestelmän tarkistaminen
6) Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden työnjako (ICT) Sote- ja aluehallintouudistuksen suunnittelu, valmistelu ja toteutus siten, että digitalisaatio, ICTratkaisut ja tiedonhallinnan uudistus toteutetaan täysimääräisesti Kansalaisille yhtenäinen ja selkeä palveluväyläkokonaisuus Tavoite täydellinen tieto- ja tietojärjestelmäintegraatio Itsehallintoalueiden kehittämis- ja hankintayksikkö THL ja Kela yhteistyö
7) Perusteet omaisuuden ja toiminnan siirroille Heti uudistuksen alkuvaiheessa erilliset työryhmät henkilöstön ja omaisuuden siirtojen valmistelua varten Henkilöstö (kunnat ja ky:t, erityishuoltopiirit, osittain valtion viranomaisten siirtyvä henkilöstö) Liikkeenluovutusperiaate Kunnallisia palvelussuhteita ja sen ehtoja sekä eläkkeitä koskevien järjestelmien piirissä Kuntayhtymät Purettavaksi tai uudelleen järjesteltäväksi noin 130 kuntayhtymää
7) Perusteet omaisuuden ja toiminnan siirroille Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina: a) Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttämässä mitassa itsehallintoalueille b) Omaisuus jää nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltä tiloja ja laitteita Esitetään harkittavaksi määräajaksi Merkittäville sote investoinneille investointilupa Poikkeuksellisten laajojen ulkoistamissopimusten kestoajan rajaus
8) Aluehallinnon uudistuksen huomioiminen Itsehallintoalueiden muodostamisessa huomioitava eri hallinnollisten tasojen yhteensopivuus, toimijoiden oikea työnjako ja ajallinen kestävyys Itsehallintoalueiden aluejaon tulee soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtävien järjestämiseen: Kuten ympäristönsuojelu, liikenne, pelastustoimi sekä opetus- ja kulttuuritoimi
8) Aluehallinnon uudistuksen huomioiminen Itsehallintoalueet: Sote-palvelut, aluekehittäminen ja maankäyttö, valtion aluehallintoviranomaisen valvonta ja erilaiset luvat Kunnat: Elinvoiman ja lähidemokratian yhteisöjä Päätehtävänä huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista
9) Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistuksen eteneminen Maakuntien liitot tehtävineen integroidaan itsehallintoalueisiin mahdollisimman pian Selvitys Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä tulee siirtää laajalti itsehallintoalueille
10. Muut uudistuksen kannalta olennaiset kysymykset a) Itsehallintoalueiden yleinen ohjausmalli Yleinen, toiminnallinen ja resurssiohjaus Kansallisen ohjauksen vahvistaminen Ohjausyksikkö Sote-budjettikehys
10)Muut uudistuksen kannalta olennaiset kysymykset b) Valtakunnallisesti keskitettävät sekä muuta yhteistyötehtävät Korkeintaan 5 itsehallintoaluetta vastaa yliopistosairaaloiden ylläpidosta ja vaativimpien erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta Laadun varmistaminen, palvelujen harvinaisuus, kielelliset oikeudet, suuret kustannukset
10)Muut uudistuksen kannalta olennaiset kysymykset c) Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu Itsehallintoalueiden muodostamiseksi ja tehtävien vastaanottamiseksi perustetaan kullekin alueelle väliaikainen organisaatio Säädetään toimeenpanolaissa Asettaa valtioneuvosto
II Sote itsehallintoalue ja kunta Rajapinnat Toiminnan turvaaminen ja roolit Tulevaisuuden kunta Päätehtävänä huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista?
Kunnan ja Soten erityiset rajapinnat - Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - Erityisryhmien erilaiset asumisratkaisut - Maahanmuuttajatyö - Moniammatilinen yhteistyö (varhaiskasvatus, oppilashuolto, perhepalvelut, lastensuojelu) - Hallintokunnat ylittävä palvelukokonaisuus (vrt. Shl) - Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen - Aktivointi ja aikuissosiaalityö - Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset - Kuntien kuljetukset, muut henkilökuljetukset - Kuljetusten suunnittelu ja hankinta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lapset, nuoret ja perheet Työllisyys Henkilöliikenne - Lakien uudelleen arviointi (mm. eph, vammaislaki) - Asumispalvelujen tilat, asukasvalinta - Kuntien toimintavapauden lisääminen (liikuntalaki) - Lasten päivähoidon linjaukset - Toimintavapauden lisääminen (laki lasten päivähoidosta ja nuorisolaki) - Nuorisotakuun kehittäminen - Työvoimapalvelujen uudistaminen - Resurssien siirto kuntiin vaikeimmin työllistyvien osalta? - Lakien uudelleen arviointi (tt) - Tuettujen kuljetusten kust. 10 % - Kuljetusten lainsäädännön kokonaisuudistus
II Sote valtakunnallinen tilanne: Aalto yliopisto Kinnula, Malmi ja Vauramo: Miten sote-uudistus toteutetaan? Osa Aalto-yliopiston, Kunnallisalan kehittämissäätiön ja 9 shp:n yhteistä tunnuslukuprojektia Teesit: 12 Sote-aluetta 2-3 Mrd kokonaissäästöt
II Sote valtakunnallinen tilanne: Aalto yliopisto 1) Horisontaalinen palveluverkko 2) Kuntoutus 3) Vanhusten asumispalvelut (yhtenäistäminen ja aika) 4) Eläkeläisten asumisen uudistus (palvelukorttelit) 5) Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto 6) Kolmas sektori Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien yhdistäminen Kaksoissairaala (väestön kannalta kattava palveluvalikoima)
III Kanta-Hämeen valmistelutilanne Soten III hankkeen syksyn 2015 tavoitteet: Tarjota keskustelufoorumi Määritellä valmistelua ohjaavat arvot Määritellä valmistelun strategiset painopisteet
III Kanta-Hämeen valmistelutilanne Soten III hankkeen tehtävänä on lisäksi: Selvittää olemassa olevat hyvät käytännöt Seurata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelua Vastata sen edellyttämästä valmistelusta sekä edunvalvonnasta Kanta-Hämeessä
ARVOT STRATEGISET PAINOPISTEET Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset I TEEMA Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi II TEEMA Sote-integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi III TEEMA Kustannustehokkuus IV TEEMA Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
ARVOT STRATEGISET PAINOPISTEET Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset I TEEMA Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi Asiakaslähtöisyys Asiakastarpeiden analysointi Vanhustenhuolto Lapset, nuoret ja lapsiperheet Päihde- ja mielenterveys Hankkeen ohjausryhmän hyväksymät strategiset toimintaperiaatteet Mitä asukaslähtöisyys tarkoittaa? Miten selvitämme väestön erilaiset palvelutarpeet? Mitä palveluohjaus tarkoittaa Seminaareissa ja työpajoissa käsiteltäviä kysymyskokonaisuuksia
ARVOT STRATEGISET PAINOPISTEET Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset II TEEMA Sote-integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaali-ja terveydenhuollon integraatio Perustason vahvistaminen Yhteistyöpinnat muiden toimijoiden kanssa Vaativat vammaispalvelut Laaja-alainen kuntoutus Mitä horisontaalinen ja vertikaalinen Soteintegraatio tarkoittaa Kanta-Hämeessä? Miten perustason toimintaa aidosti vahvistetaan? Mitä yhteinen työ tarkoittaa?
ARVOT STRATEGISET PAINOPISTEET Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset III TEEMA Kustannustehokkuus Sähköiset palvelut Hyvinvointiteknologia ja ICT:n käyttö Palvelujen muotoilu Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus Palveluohjaus ja kalliiden asiakkaiden palveluohjaus Yhteistyö kolmannen sektorin ja yritysten kanssa Optimaalinen palveluverkko Palvelujen tuotanto Millainen on hyvin toimiva tietojärjestelmä? Miten hyödynnetään hyvinvointiteknologiaa? Mitkä ovat sähköisesti tarjottavia palveluja, lähipalveluja, seudullisia palveluja ja mitkä maakunnallisesti tuotettavia/hankittavia palveluja?
ARVOT STRATEGISET PAINOPISTEET Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset IV TEEMA Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus Johtamisosaaminen Henkilöstön mukaan ottaminen Millaista muutosta Kanta-Hämeen väestön hyvinvoinnissa tavoitellaan? Miten varmistetaan riittävä tieto johtamisen tueksi? Millaista johtamista Sote-uudistus tarvitsee?
III Kanta-Hämeen valmistelutilanne Soten III hankkeen alustavia tavoitteita vuodelle 2016: Laatia asiakaslähtöinen, optimaalinen ja kustannustehokas palvelujen tuotannon järjestämisen tapa Kanta-Hämeessä Keskeisten prosessien kuvaus Palveluverkon ja asukasnäkökulman kartoittaminen
II Kanta-Hämeen valmistelutilanne Maakunnalliset seminaarit: 14.9. ja 24.11. Aloitus- ja päätösseminaarit Kokoonpano ohjausryhmä, projektiryhmä, kuntien ja kuntayhtymien sote joryt sekä merkittäviä maakunnallisia toimijoita Yhteensä noin 80 henkilöä
II Kanta-Hämeen valmistelutilanne Seudulliset työpajat: Forssa ti 29.9.klo 12-15 (kaupungintalo) Riihimäki ke 30.9. klo 12-15 (kaupungintalo) Hämeenlinna to 1.10. klo 12-15 (Raatihuone) Osallistujina kuntien ja kuntayhtymien sote joryt, sote esimiehiä, kuntien/niiden keskushallinnon edustajat, KHSHP:n edustajat ja henkilöstöjärjestöjen edustajat Yhteensä noin 30-50 henkilöä
II Kanta-Hämeen valmistelutilanne Maakunnalliset teematyöpajat Hämeenlinna to 22.10. (Raatihuone) Hämeenlinna pe 23.10. (Raatihuone) Mukana kaikki seudullisiin työpajoihin osallistuneet Työskentely teemoittain jaettuna ½ päivää
II Kanta-Hämeen valmistelutilanne Seminaarien ja työpajojen valmistelu- ja toteutustiimi Markku Puro, projektipäällikkö Marjo Lindgren, projektisihteeri Anitta Leinonen, perusturvajohtaja, Hattula Reetta Sorjonen, koulutusasiantuntija, Hämeen kesäyliopisto Raija Virtanen, kehittämispäällikkö Fshky Jukka Lindberg, tilaajajohtaja, Hämeenlinnan kaupunki Pentti Palomäki, kehittämispäällikkö Rhl-Data Oy, Riihimäen seutu Arto Saarinen, aluekehitysasiantuntija, Hämeen liitto Jouko Ylipaavalniemi, yhteysjohtaja, Hämeen liitto
II Kanta-Hämeen valmistelutilanne Ajankohtaista: Seminaarien ja työpajojen ohjelman valmistelu käynnissä Materiaali Hämeen liiton sivuilla www.hameenliitto.fi Yhteystiedot: marjo.lindgren@hame.fi p. 046 922 6643