Etelä- Pohjanmaan. Kuntajohtajafoorum

Transkriptio

1 Etelä- Pohjanmaan S O T E Kuntajohtajafoorum Harri Jokiranta Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Projektinjohtaja

2 EP-SOTE projekti etenee aikataulussa työryhmät, lisäresurssi, tilafuusio, verkkosivut lakiluonnos lausuntokierrokselle toukokuussa Hallituksen linjaus edellyttää aidosti markkinassa olevan toiminnan yhtiöittämistä yhtiöittämisen muodosta / kohdentumisesta / vaikutuksesta ei vielä ole täyttä varmuutta

3 SoTe järjestämisen ja tuotannon erottaminen Henkilöstö liikkeenluovutus, kiinteistöt suppea malli Maakuntaviraston järjestäjässä SoTe osaaminen ohuempaa, koska painopiste on tuotannossa Miten turvataan maakuntahallinnon hyvinvoinnin ja terveyden laaja edistämistyö Alueellisina ratkaisuina EP harkittava uuden kuntayhtymän perustamista SoTe toimeenpanoa varten (laajempi kuntayhtymä?)

4 Sote-toimijoita kuullaan investointeja ja ulkoistamisia rajoittavasta lakiluonnoksesta Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö järjestävät kuulemistilaisuuden keskiviikkona 25. toukokuuta 2016 Maakunnan väliaikaishallinnon järjestäminen ja tehtävät > Valtion rahoitus / tarve + kapitaatio

5 Sote-tuotantoalueiden valmistelun* tilanne maakunnittain Arvio HUOM. Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain. Lapin maakunnassa on kaksi erillistä valmistelualuetta. Uudellamaalla käynnissä useita alueellisia valmisteluita Tuotanto käynnissä Valmistelu etenemässä päätösvaiheeseen Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu liikkeellä Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu ei ole käynnistynyt Valmistelutyöryhmiä ei ole asetettu Keskussairaalan sijaintipaikka Maakunnat ja väkiluku ( ) 1. Uusimaa as. 2. Varsinais-Suomi as. 4. Satakunta as. 5. Kanta-Häme as. 6. Pirkanmaa as. 7. Päijät-Häme as. 8. Kymenlaakso as. 9. Etelä-Karjala as. 10. Etelä-Savo as. ** 11. Pohjois-Savo as. 12. Pohjois-Karjala as. ** 13. Keski-Suomi as. 14. Etelä-Pohjanmaa as. 15. Pohjanmaa as. 16. Keski-Pohjanmaa as. ** 17. Pohjois-Pohjanmaa as. 18. Kainuu as. 19. Lappi as. josta Länsi-Pohja as. *Sote-järjestämislakiesityksen pohjalta käynnistetty valmistelu **Päätös kuntayhtymän perustamisesta tehty

6 Aikataulut Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Kuntien lausunnot Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista Lait lausuntokierrokselle 5-6/16 Kuntien lausunnot HE eduskuntaan 11/16 Sote-järjestämislaki ja voimaanpanolaki 07/2017 Maakuntalaki 07/2017 Tarastin selvitys siirtyvistä tehtävistä 01/16 Valtionosuuslait, tuloverolaki Valinnanvapaus Selvityshenkilöiden esiselvitys HE-valinnanvapaudesta lausuntokierrokeselle ja eduskuntaan Valinnanvapaus ja monikanavarahoitusuudistus lait voimaan Alueellinen valmistelu Muutoshallinto Vaalit Järjestämisvastuu maakunnille Pohjaselvitys kuntien aseman muuttumisesta sekä sääntelypolitiikasta 04/16 Parlamentaarisen seurantaryhmän alustavat linjaukset 12/16 Lainsäädäntöm uutosten valmistelu 12/17 Tulevaisuuden kuntaa koskeva lainsäädäntö voimaan 6 6

7 Sote-lainvalmistelu Valmistelu käynnissä seuraavien lakien osalta (lausuntokierrokselle 5-6/2016): Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Maakuntalaki Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki Maakuntien valtionosuuslaki Uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki Valmistelu alkamassa (lausuntokierrokselle 11/2016): Laki valinnanvapauden laajentamisesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta Lisäksi valmistellaan: Asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erityisalakohtaisista edellytyksistä Asetusta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä Väliaikaisia rajoituksia sote-ulkoistamisiin sekä -investointeihin Määräaikainen laki olisi voimassa vuoden 2018 loppuun saakka

8 Rahoitus Sote rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella (yli 12 %-yks kunnallisveroista ja yli puolet peruspalvelujen valtionosuuksista siirtyy kunnista), asiakasmaksutuloilla ja maakuntien toisilleen työnjaon mukaisesti tuottamista palveluista saatavilla tuloilla ja muilla maakuntien omilla tuloilla Kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä Jatkoselvitys maakunnallisesta verotusoikeudesta käynnistetään tällä hallituskaudella ratkaisut siirtyvät ensi vaalikaudelle Terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelu käynnistetään keväällä 2017 Tavoitteena on, että asiakasmaksut tukevat asiakkaiden osaa vastuunkantoa ja sote-uudistuksen kustannussäästötavoitteita Valtion rahoitus osoitetaan yleiskatteisena yleisenä valtionosuutena Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan voi kohdistua erillistä rahoitusta Kuntien valtionosuuslainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kuntien tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa ja kunnilla on rahoitusperiaatteen mukaisesti mahdollisuus vastata tehtävistään. Väliaikainen kuntien rahoitusmalli todennäköisesti tulossa.

9 Henkilöstö / omaisuus Kuntien ja kuntayhtymien sote-tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy lukien maakuntien (yhtiöiden?) palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä Henkilöstö noudattaa maakunnallisen alan työehtosopimuksia Palkkojen harmonisaatiosta aiheutuvat kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä ( M ) Kunnilla on n sote-kiinteistöä, joiden tasearvo on n. 6.5 mrd. Kiinteistöt siirtyvät maakunnalle suppealla jakautumismallilla. Kuntayhtymien (sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit) kiinteistöomaisuus (2,5 mrd ) siirtyy maakunnille. Samalla siirtyvät velat (1,3 mrd ) Maakunta vuokraa 2 vuoden (?) vuokrasopimuksella kunnilta tarvitsemansa kiinteistöt Toimitiloihin liittyvä irtainomaisuus siirtyy maakunnille korvauksetta Valtakunnallinen kiinteistöyhtiö Kunnille ei saa aiheutua alijäämää Jatkovalmistelussa haetaan kansallisesti yhteiset ratkaisut siten, että kuntien käyttämättä jäävät kiinteistöt eivät jää yksittäisten kuntien rasitteeksi. (= roskapankki?) 9

10 Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen yhtiömuotoa. Tavoite on tukea pk-yrityksiä toimimaan markkinoilla sekä kilpailuneutraliteetti: julkisella ja yksityisellä tasapuoliset toimintaedellytykset

11 Yksityinen palvelutuotanto Sote-järjestämislaissa ja maakuntalaissa säädetään valtioneuvoston tehtäväksi varmistaa ja maakunnan tehtäväksi huolehtia, että yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä sote-palvelutuotannosta. (palvelutuotantostrategia?) Jokaisen maakunnan on valtakunnalliset yleiset tavoitteet ja alueensa erityispiirteet huomioiden asetettava tälle vähimmäistavoitetaso ja toteuttava se. Lain perusteella valtioneuvosto määrittelee yleiset strategiset tavoitteet yksityisen ja kolmannen sektorin tuotannon tavoitetasoille. Mikäli maakunnan palvelurakenne ei ole riittävän monipuolinen, voisi valtioneuvosto pyytää maakunnalta selvitystä tilanteesta ja maakunnan mahdollisuuksista korjata tilannetta. Palvelurakenteen monipuolistamiseen pyritään ensisijaisesti neuvotteluin yhteistyössä maakunnan kanssa.

12 Maakunnan tuotannon yhtiöittämisvelvoite Markkinoilla toimittaessa säädetään EU:n valtiontukilainsäädännön mukaan velvoite yhtiöittämiseen Ruotsi: lailla säädetty julkinen tuottajamonopoli Suomi: kaikki yhtiöt samalla viivalla Tähän kuuluu pääsääntöisesti kaikki valinnanvapauden piiriin kuuluvat ja markkinoilla olevat palvelut (= perustason ja soveltuvin osin erityistason palvelut) Viranomaistehtäviä, joissa käytetään laajaa julkista valtaa (mm. huostaanotot ja pakkohoitopäätökset) ei voi hoitaa yhtiöissä Kunnalliset sote-yhtiöt Eivät ole mahdollisia, koska sote ei kuulu enää kunnan toimialaan