Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistus

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistus Viittomakielen seminaari Pekka Järvinen, STM

2 Sote-uudistuksen tavoitteet hallituksen ohjelmassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen kustannusten hallinta Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla; sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä

3 Sote-uudistus Sopimukset Kunnat/sairaanhoitopiirit Kolmas sektori Yksityiset palveluntarjoajat Palvelut Erityiskysymykset EU Muuta Omaisuus Integraatio PERUSTASO Rahoitus Perustuslaki Digitalisaatio Henkilöstö Hallinto ICT UUDISTUKSEN VAIHEISTUS ASIAKKAAN VALINNANVAPAUS, TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN YKSIKANAVAINEN RAHOITUS SOTE-UUDISTUS HALLITUSOHJELMA

4 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Hallituksen tiedotustilaisuus

5 Yhteinen ict Muut yhteiset tukipalvelut Uusi sote-rakenne ja itsehallintoalueet VALTIONEUVOSTO: Järjestämispäätös palvelulupaus ja strategiset tavoitteet; työnjaot ja linjaukset laajakantoisista investoinneista ja tuotantorakenteesta; itsehallintoalueiden toiminnan yhteensovitus ja tukeutuminen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluihin; valinnanvapauden toteutumisen varmistaminen 18 itsehallintoaluetta, sote-palveluiden järjestäminen 15 alueen puitteissa Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut itse tai lailla säädetyt 3 itsehallintoaluetta järjestää ne sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen Palvelutuotanto (ja lisäksi käytössä yksityinen ja kolmas sektori) Sis. laaja 24/7-päivystystoiminta ja erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön Yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen ja osaamiskeskusten kanssa 5 yliopistollisen sairaala- ja osaamiskeskuksen puitteisiin Aluehallinnon tehtävät 18 itsehallintoalueella KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

6 Itsehallintoalueiden aluejako ja sote-aluejako 18 itsehallintoaluetta - perustana maakuntajako lähtökohtina 1) läheisyysperiaate ja lähidemokratia 2) sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut - peruspalveluiden vahvistaminen 3) aluehallinnon tehtävien kokoaminen - Vaalit 18 itsehallintoalueella - Sote-palvelut järjestetään 15 alueen puitteissa - Kolme lailla osoitettavaa aluetta järjestävät palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa

7 Yhteinen ict Muut yhteiset tukipalvelut Uusi hallintorakenne ja sote VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus 18 ITSEHALLINTOALUETTA - SOTE-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 15 ALUEEN PUITTEISSA KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

8 Tehokkuutta tukevat ratkaisut 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta lisätään Maakunta tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Järjestämistehtävän ja tuotannon erottaminen maakunnan sisäisessä organisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun tehostaminen Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sotepalveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä

9 Valtionohjauksen vahvistaminen Valtioneuvosto päättää STM:n esittelystä järjestämispäätöksestä julkinen palvelulupaus valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako maakuntien rajat ylittävien alueellisten tehtävien työnjako (yliopistolliset sairaalat ja muut laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköt sekä muut osaamiskeskukset) sekä tukeutuminen näihin yksiköihin sote-palveluiden kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet yleiset linjaukset laajakantoisista investoinneista, tuotantorakenteesta ja eri tuotantotapojen hyödyntämisestä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, valinnanvapauden toteutumisen, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kielellisten oikeuksien turvaamiseksi välttämättömät toimenpiteet Valtion rooli rahoittajana, sote-järjestämislain ja muun lainsäädännön säännökset sekä valtioneuvoston järjestämispäätös turvaavat perusoikeuksia toteuttavien peruspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden

10 Rahoitus Hallitus on linjannut syksyllä 2015, että kunnat eivät osallistu sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen Valtio rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon aiheuttamat kustannukset muutoin rahoitusratkaisut vielä pitkälti auki maakunnan verotusoikeutta selvitetään kuntien jäljelle jäävien tehtävien rahoituksen turvaaminen Rahoituksen kohdentaminen maakunnille lähtökohtana tarve- ja olosuhdetekijöiden huomioon ottaminen

11 Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Selvityshenkilöryhmä valmistelee ehdotukset Esiselvitys maaliskuussa 2016 Ehdotus malleiksi toukokuussa

12 Mitä uudistuksessa ei tehdä Uudistuksessa ei (tässä vaiheessa) muuteta palvelujen sisältöä koskevia lakeja terveyspalvelut määräytyvät terveydenhuoltolain mukaisesti ja sosiaalipalvelut sosiaalihuoltolain mukaan jne. myöskään kielilainsäädäntöön ei olla tekemässä sisällöllisiä muutoksia Tavoitteena on kuitenkin palvelujen sisällöllinen kehittäminen palveluja on uudistettava asukkaiden tarpeista lähtien lakiin säännös maakuntien kehittämistehtävästä Palveluja koskevien lakien muutokset valmistellaan erikseen ministeriön lainsäädäntösuunnitelmien mukaisesti mm. hallitusohjelma huomioon ottaen

13 Säädettävät lait (1/2) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki maakuntalaki (itsehallintoalueita koskeva peruslaki: hallinto, talous ja toiminta, vrt. kuntalaki) järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki maakuntien valtionosuuslaki (maakunnan yleinen valtionosuus) kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki (nykyisen kuntien yleisen valtionosuuslain uusiminen) rahoitusuudistuksesta johtuvat verolainsäädännön tarkistukset varainsiirtoverolain muutos (siirtymäkauden järjestelyt) vaalilain ja vaalirahoituslain muutos valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain muutos kunnallisen viranhaltijalain, virka- ja työehtosopimuksista annetun lain ja kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain muutokset, kunnallisen eläkelainsäädännön ja Kevaa koskevaan lainsäädännön muutokset

14 Säädettävät lait (2/2) Lisäksi teknisluonteisia muutoksia kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon sisältölakeihin ja seuraaviin yleislakeihin: laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) hallintolaki (434/2003) kielilaki (423/2003) arkistolaki (831/1994) Saamen kielilaki (1086/2003) laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (10/2015) hallintolainkäyttölaki (586/1996) laki julkisista hankinnoista (348/2007) konkurssilaki (120/2004) laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Edellä olevien lisäksi aluehallintouudistuksesta aiheutuvat muutokset muuhun lainsäädäntöön

15 Uudistuksen aikataulu Lausuntokierros huhtikuu - kesäkuu 2016 Eduskuntakäsittely syksy kevät 2017 Toimeenpano maakuntien muodostaminen ja väliaikaishallinto 2017 vaalit 2017 tai 2018 valmistautuminen järjestämisvastuun siirtymiseen 2018 Järjestämisvastuu kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille sote-tehtävissä olleen henkilöstön työnantaja vaihtuu omaisuus, sopimukset, vastuut ja velvoitteet siirtyvät

16 Kiitos!