Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka: Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti, ls 1 Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 17.10.2012 1
Wilkinson R & Pickett K: Tasa-arvo ja hyvinvointi: Miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi. (The spirit level: Why more equal societies almost always do better, 2009.) Helsinki: HS kirjat, 2011
Väestön terveyden koko kuva: Miten mallimaa pärjää? Globaalit ja kansainväliset terveyden trendit Maiden väliset erot Maiden sisäiset erot Saavutukset Haasteet Mahdollisuudet
Väestön terveyden paikantaminen I Trendit, seuranta, monitorointi Kehityksen suunta? II Kansainväliset vertailut Miten Suomi pärjää? - Samanlaiset, vertailukelpoiset maat - Naapurimaat, Pohjoismaat, (Länsi)-Eurooppa, EU III Viitearvot, keskiarvot Poikkeama normeista?
Maiden väliset terveyserot
Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) Suomessa 1750-2011 (www.stat.fi) EO = v uosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. 2011 N=83.5 v Naiset Miehet M=77.2 v Suomi 25. maailmassa Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 17.10.2012 6
Elinajanodote WHOn Euroopan alueella 2008 (WHO 2011) Miehet Naiset Suomi Suomi Suomi 25. maailmassa
Kansankunnan vauraus ja elinajanodote EO0 v. 2000 Elinajanodote EO0 v. 2000 Bruttokansantuote henkeä kohti (PPP $) (Deaton 2003)
Elinajanodotteen EO0 globaali kehitys 1950-2006 EO0 67 v. 46 v.
Elinajanodote (EO0) eri maanosissa 1950-2000 (Moser ym. 2005)
Vuotta Elinajanodote eräissä maissa 1970-2000 ja ennuste vuoteen 2030 (United Nations: World Population Prospects: The 2002 Revision Population Database; Valkonen 2005) 90 80 70 Japani Ruotsi Suomi Chile Kiina Venäjä 60 50 40 Zimbabwe Botswana 30 20 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030
Elinajanodotteen kehitys EU12-, EU15- ja entisen Neuvostoliiton maissa (=CIS) Miehet Naiset
Elinajanodote EO0 Pohjoismaissa 1900-2003 (Elstad 2008)
Globaalit imeväiskuolleisuuden erot ovat valtavat Imeväiskuolleisuus: (infant mortality) = vuotta nuorempana kuolleet elävänä syntyneet / 1000 Suomi 2.7 Suomi 5. maailmassa Sierra Leone 160 Singapore 2.3
Imeväiskuolleisuus Suomessa 1751-2011 Imeväiskuolleisuus = elävänä syntyneet, ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleet/1000 2011 =2.4 Suomi 5. maailmassa
Imeväiskuolleisuus eri maanosissa 1950-2000 (Moser ym. 2005)
Imeväiskuolleisuus EU15 -maissa 1970-1997 (EU 2003)
Maiden sisäiset terveyserot
35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote (EO35) tulokvintiileittäin 1988-2007 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 EO35 50 Naiset: Ylin Women 5th quintile (highest) Naiset: Erotus 3.9 v 45 4. Women 4th quintile 3. Women 3rd quintile 2. Naiset: Erotus 6.8 v Women 2nd quintile Alin 40 Miehet: Women Ylin 1st quintile (lowest) Miehet: Erotus 7.4 v 35 4. Men 5th quintile (highest) 3. Men 4th quintile 2. Miehet: Erotus 12.5 v Men 3rd quintile Alin Men 2nd quintile 30 19 Tarkiainen et al. JECH 2012
Terveyserojen kaventaminen ja väestön terveys Suuret erot rajoittavat elinajanodotteen kasvua Ylempien ryhmien myönteinen kehitys Erojen säilyminen Erojen kasvu alimpien ryhmien kielteinen kehitys Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 17.10.2012 20
RII > 1.00 = kuolleisuusriski suurempi alemmissa ryhmissä Suhteelliset kuolleisuuserot koulutuksen mukaan (eriarvoisuusindeksi RII) Euroopan maissa n. v. 2000 (Mackenbach et al NEJM 2008)
Absoluuttiset koulutuserot miesten kuolleisuudessa Euroopan maissa (slope index of inequality) Suomi Euroopan keskiarvo
Kuolleisuuden koulutusryhmittäiset erot Venäjällä 1989-2001 20-vuotiaan todennäköisyys elää 65-vuotiaaksi Korkea-asteen koulutus Peruskoulutus
Miesten kuolleisuuden koulutusryhmittäiset erot Bangladeshissa (Matlab) 1982-1998 (Marmot 2005) Ei koulutusta Koraanikoulu 1-4 vuotta koulua 5+ vuotta koulua
Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus 1000 syntynyttä kohti kotitalouden vaurauden mukaan n. vuonna 2000 Köyhin Rikkain
Suomi Tupakointi Tupakoinnin ja lihavuuden koulutusryhmittäiset erot (RII) Euroopan maissa (Mackenbach et al, NEJM 2008) Lihavuus RII > 1.00 = tupakoinnin/lihavuuden riski suurempi alemmissa ryhmissä Euroopan ka Suomi
Kansanterveyden menestystarinat ja haasteet
Globaalit menestystarinat ja haasteet (Beaglehole & Bonita, Lancet 6.12.2008, Beaglehole ym. Lancet 2011, 2012) Saavutukset Elinajanodotteen pidentyminen Infektiotautien torjunta Lasten terveyden kohentuminen Haasteet Äitien, vastasyntyneiden ja lasten terveys Infektiotaudit Krooniset ei-tarttuvat taudit Globaalit ympäristönmuutokset Terveyden sosiaaliset determinantit Välittömät tehtävät Köyhyyden ja nälän poistaminen Väestönkasvun rajoittaminen
UN 66th General Assembly 19.9.2011: Political Declaration on Non-Communicalbe Diseases + Ban Ki-moon (YK), Margaret Chan (WHO) Painopisteet: Kroonisten tautien ehkäisy > väestöstrategia, primaaripreventio Riskitekijät, determinantit Keskeiset taudit: Sydäntaudit Aivohalvaus Syöpä Diabetes Hengityselintaudit Tärkeimmät toimenpiteet: Tupakan kontrolli = n:o 1 Suolan vähentäminen Parempi ruokavalio ja liikunta Alkoholinkäytön vähentäminen Olennainen lääkitys ja teknologia
Globaalit tavoitteet ja tehtävät kroonisten tautien torjunnassa Beaglehole et al, Lancet Oct 13 2012 Tehtävät: - Tutkimusnäyttö - Vaikuttavuus Menetelmät: - Väestöstrategia/ primaaripreventio Tavoite: 25 % alhaisempi kuolleisuus vuoteen 2025 mennessä
Menestystarinat Suomessa Elinajan ja terveydentilan myönteinen yleiskehitys (naiset) Imeväiskuolleisuuden kehitys hyvin alhaiseksi Sydän- ja verisuonitautien väheneminen Liikenne- ja itsemurhakuolleisuuden väheneminen Hammasterveyden parantuminen Tupakoinnin vähentyminen (miehillä) Terveellisen ravitsemuksen yleistyminen
Haasteet 2000-luvun Suomessa Miesten elinajanodote vain Euroopan keskitasoa Edelleen suuri sydän- ja verisuonitautikuolleisuus (naiset) Suuri ja kasvava alkoholikuolleisuus työikäisillä Edelleen suuri itsemurha- ja onnettomuuskuolleisuus (miehillä) Suuret sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaiset terveyserot Alkoholinkäytön, tupakoinnin (naiset ja nuoret), lihavuuden kehitys Pitkäaikaistyöttömyys, huono-osaisuus, syrjäytyminen
Mahdollisuudet: Terveyspolitiikan tavoitteet ja skenaariot
-kansanterveysohjelma, valtioneuvoston päätös 2001 www.terveys2015.fi/ Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään = I Tasotavoite Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen
Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään = I Tasotavoite Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite
Vuotta Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden elinajanodotteen ero 1983-2005 ja Terveys 2015 ohjelman tavoitteet 7 6 5,6 5,7 6,1 6,1 5 5,0 4,4 4 3 2,3 2,7 3,0 3,2 3,3 2,4 Miehet Naiset Miehet - tavoite Naiset - tavoite 2 1 0 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 (Valkonen 2007)
Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista, jos ongelma olisi koko Suomen väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla suomalaisilla Terveysongelma Kuolemat (työikäiset) Diabetes 30 % Aivoverisuonisairaudet 40 % Sepelvaltimotauti 50 % Alkoholikuolemat 60 % Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat vammat 45 % Esiintyvyys Toimintakyvyn rajoituksista aiheutuva päivittäisen avun tarve 50 % Koskinen ja Martelin 2007 20.10.2009 39
vaikuttamalla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen tukemalla terveellisiä elintapoja parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja käyttöä
Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin = I Tasotavoite = III Elämänlaatutavoite Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite
Lisää vuosia elämään.. lisää elämää vuosiin? Hauser 1953, de Fries 1980, House 1990 Sairastavuuden ekspansio - laajentuminen Pessimistinen skenaario: Yhä suurempi osa yhä pitemmästä elämästä vietetään sairaana Sairauksien esiintyminen elämänkaaren eri vaiheissa Sairastavuuden kompressio - pakkautuminen Optimistinen skenaario: Yhä pienempi osa yhä pitemmästä elämästä vietetään sairaana Sairauksien pakkautuminen viimeisiin elinvuosiin