Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen
|
|
- Viljo Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki, Risto Kaikkonen Oulu Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 1 Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale (Rudolf Virchow, 1848) Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki, Risto Kaikkonen Oulu Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 2
2 Väestöryhmien väliset terveyserot Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: niukasti tietoja Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 3 Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 4 4
3 Terveyserot ja eriarvoisuus Sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ilmeneviä eroja sosioekonomisten ryhmien välillä Terveyden eriarvoisuudella viitataan epäoikeudenmukaiseen terveyden vaihteluun Kyse on terveyseroista, joihin yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat selvästi ja joiden syntyä ei voida pitää pelkästään ihmisten vapaan valinnan tai väistämättömien biologisten lainalaisuuksien tuloksina Tällaiset erot ovat suureksi osaksi myös estettävissä Terveyserot ovat sosiaalisen eriarvoisuuden ongelma Terveyserot ovat globaali ongelma Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 5 5 Suomi on kuolleisuuserojen kärkimaa Euroopassa Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 6
4 Esimerkkejä terveyseroista: erot elinajanodotteessa Tällä hetkellä 35- vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi Valkonen ym. Kirjassa: Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007: Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 7 7 Kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta Muut taudit 8 % Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 15 % Keuhkosyöpä 9 % Muut syövät 8 % Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 8 % Muut taudit 16 % Syövät 12 % Alkoholikuolemat 13 % Hengityselinten sairaudet 9 % MIEHET Verenkiertoelinte n sairaudet 38 % Alkoholikuolemat 8 % Hengityselinten sairaudet 8 % NAISET Valkonen ym. Kirjassa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, 2007 Verenkiertoelinten sairaudet 48 % Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 8
5 Rahkonen ym Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 9 Miten yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen? Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 10 10
6 On vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen perinnölliset tekijät Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi On vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen Terveyserorillit Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 12 12
7 Esimerkkejä ryhmistä, joihin kohdistuvat vaikutukset tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa Työntekijäasemassa olevat esim. siivous-, rakennus-, ravintola- ja kuljetusalalla Lapset, nuoret ja heidän perheensä Nuoret, jotka peruskoulun jälkeen vailla koulutuspaikkaa tai työtä 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Yhden vanhemman perheet Vammaiset Maahanmuuttajat, romanit Yksinasuvat pienituloiset vanhukset Pitkäaikaistyöttömät Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset ja heidän lapsensa Toimeentulotukea saavat Asunnottomat Vangit ja vankilasta vapautuneet Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi Työttömien miesten kuolleisuus työttömyyden keston mukaan v Tilastokeskus ja Kuntoutussäätiö Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 14 14
8 Vähemmän koulutetut äidit tupakoivat yleisemmin kuin korkeammin koulutetut -vastaava tulos myös isillä Kaikkonen ym. 2009, ennakkotulos Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 15 Raskausajan tupakoinnissa selkeät erot vähemmän opiskelleilla äideillä tupakointi raskausaikana jopa neljä kertaa yleisempää kuin korkeammin koulutetuilla raskaudenaikainen tupakansavulle altistuminen on ensimmäinen askel kohti terveyden eriarvoistumista lapsi on suuremmassa riskissä syntyä alipainoisena, ennenaikaisesti tai jäädä kokonaan syntymättä keskenmenon takia Kaikkonen ym. 2009, ennakkotulos Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 16
9 Tupakointi alkaa eriytyä koulumenestyksen mukaan jo peruskoulussa Päivittäin tupakoivien osuus (%) Kainuussa 8 9. luokalla ja lukioissa opiskelevien tyttöjen ja poikien keskuudessa oman koulumenestyksen mukaan Kainuussa vuonna Lähdeaineisto: Kouluterveyskyselyt Kainuussa vuonna Kaikkonen ym Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 17 Eriarvoisuus terveyspalvelujen saannissa Työterveyshuollon kattavuus on huono pienten työnantajien palveluksessa ja pätkätöissä olevien usein pienituloisten keskuudessa Yksityislääkärikäynnit jakautuvat suurituloisia suosien Asiakasmaksut heikentävät pienituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluita Ennaltaehkäisevien palvelujen käytössä, kuten terveystarkastuksiin ja seulontatutkimuksiin sekä TE-ryhmätoimintaan osallistumisessa, selvät sosioekonomiset erot Pienituloiset eivät välttämättä pysty lunastamaan heille määrättyjä lääkkeitä Eila Linnanmäki Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 18 18
10 Tuloluokka, sepelvaltimotoimenpiteet (PTCA tai CABG) ja sepelvaltimotautikuolleisuus vuonna 2003 Suomessa vuotiailla miehillä ja naisilla Keskimäki ym. Julkaisemattomia tuloksia HILMOsta Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi Käyttöerojen syyt Kysyntätekijät Sosiaaliryhmien välillä on eroja: terveystiedoissa, hoitoon hakeutumisessa, hoitopreferensseissä, kyvyssä navigoida palvelujärjestelmässä, potilas-lääkäri -vuorovaikutuksessa Tarjontatekijät Terveydenhuoltojärjestelmässä on ylempien sosiaaliryhmien palvelujen saatavuutta parantavia rakenteellisia piirteitä: yksityislääkäri-/erikoislääkäripalvelujen suuri osuus palvelujen käytöstä, työterveyspalvelut, monikanavainen rahoitusjärjestelmä Keskimäki Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 20 20
11 Näkökohtia terveyserojen kaventamisessa Kaikille avoimet, laadukkaat peruspalvelut ovat avainasemassa Universaalit palvelut eivät kuitenkaan riitä, koska ne eivät ota huomioon väestöryhmien erilaisia lähtökohtia. Tarvitaan lisäksi suurten terveysriskien ryhmille suunnattuja palveluja. On kehitettävä sekä ehkäisyn että hoidon vaikuttavuutta alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä Yksilön vastuun korostaminen omasta terveydestä suosii usein sosioekonomisesti hyvässä asemassa olevia Yhteiskunta on vaativin heikoimmille jäsenilleen, jos se jättää vastuun terveydestä kansalaisille itselleen. (Pentti Alanen 2008) Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 22 22
12 Terveyserojen kaventamisen tavoite on määritelty Lainsäädännössä Perustuslain 6 : ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sp, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Perustuslain 19 : julkisen vallan on turvattava.. jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Laki potilaan oikeuksista: potilaalla on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään ja laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon Terveyserojen vähentäminen keskeinen tavoite myös valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa Sosiaali- ja terveyspoliittisissa asiakirjoissa ja ohjelmissa Hallitusohjelmissa Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi Sihto ym. 2007: Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 24
13 Terveyserojen kaventamisen vaikuttavuus Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/ Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi Jos kuolleisuus ja sairastavuus olisivat koko väestössä parhaan sosioekonomisen ryhmän tasolla: Esim. diabeteksen hoidosta koituvat terveydenhuollon menot vähenisivät 151,5 milj. Kaikkonen ym. 2008, laskelma perustuu v kustannuksiin Suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat n. 1,5-2 miljardia tai 15 % terveydenhuollon menoista Työllisyysaste kasvaisi n. 75 %:iin v mennessä Vähennys työkyvyttömyyseläkeläisten määrässä olisi n henkilöä ja sairauspäivärahapäivissä n. 1,3 milj. päivää Terveyden edistämisen vaikutukset ja analyysimallin esittely. STM:n selvityksiä 2009: Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 26 26
14 Terveyserot kova pähkinä purtavaksi, mutta yhteistyössä on voimaa Baum F. Promotion&Education, vol. XIV, no. 2, Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi Lisätietoa ja kirjallisuutta terveyseroista Palosuo H ym. (toim.). Terveyden eriarvoisuus Suomessa. STM:n julkaisuja 2007:23. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma STM:n julkaisuja 2008:16. Ashorn A ja Lehto J (toim.). Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. Stakes Kinnunen K (toim.). Sairas köyhyys. Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009: Pidämme huolta itsestämme ja Eila toisistamme Linnanmäki -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 28 28
15 Kiitos! Terveytemme.fi Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 29
Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto
Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotTerveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008
Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot
Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotKainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani
Kainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani Annikki Aitoaho terveyden edistämisen suunnittelija Kainuun maakunta-kuntayhtymä VÄLÄHDYKSIÄ SUOMALAISESTA
LisätiedotKENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo
Tieto toiminnaksi eväitä päätöksen tekoon - palvelujärjestelmäseminaari Kajaani 27.5.2009 KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo 27.5.2009 Hannele Palosuo 1 Kenen vastuulla
LisätiedotSosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa
Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotOSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa
OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1 Sisällysluettelo 1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotSosioekonomiset erot sosiaali- ja terveydenhuollossa
Sosioekonomiset erot sosiaali- ja terveydenhuollossa Kajaani 27.5.2009 Ilmo Keskimäki, LT, tutkimuspäällikkö, professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto 28.5.2009
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE
Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointierot Kainuussa
Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +LATE-, ATH-, TEROKA-työryhmät
LisätiedotTerveyserot lähde www.teroka.fi
Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotTerveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015
Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat
LisätiedotTyöttömien terveystarkastukset
Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012
LisätiedotKorkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko
Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin
LisätiedotTerveyserot ilmenevät kautta koko sosiaalisen hierarkian. Sosiaalinen eriarvoisuus tuottaa terveyden eriarvoisuutta
Esityksen sisältö Terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki Hyvinvointi ja terveyden edistäminen teemaryhmän työkokous 10.10.2006 4.4.2006 EL 1. TEROKA-hankkeen esittely 2. Mistä puhutaan, kun
LisätiedotTiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä 28.4.2015 Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen KESKEINEN ASIA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ ON ELINTAPOJEN MUUTOS Tietoa, keppiä vai
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille
LisätiedotTunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?
Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon? Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi -koulutus 8.12.2015 Katariina Korkeila Turun hyvinvointitoimiala, terveyspalvelut
Lisätiedot-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen
LisätiedotMiten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?
Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön? 5.2.2016 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus
LisätiedotTuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 5 MAALISKUU 2017 Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa 1996 2014 Päälöydökset Tuloryhmien välillä on suuret erot kuolleisuudessa, mutta erot eivät enää viime vuosina ole
LisätiedotAlueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä
Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK ATH-tutkimus
LisätiedotKANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT
Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt?
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 01.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotSosioekonomisen taustan vaikutus ikäihmisten avun saamiseen ja palvelujen käyttöön
Sosioekonomisen taustan vaikutus ikäihmisten avun saamiseen ja palvelujen käyttöön Lina Van Aerschot Projektitutkija, sosiaalipolitiikka Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Esityksen
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotSUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA
KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotSosiaaliset terveyserot
Sosiaaliset terveyserot, MD, PhD Kansanterveystieteen professori Itä-Suomen yliopisto Avoin eettinen foorumi, Joensuu, 21.11. 2011 Glasgowin hautuumuan arvoitus: mitä outoa on tässä kuvassa? Miksi pitkäikäisillä
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 26.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotATH laajeni kansalliseksi vuosina
Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö
LisätiedotValtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotKansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012
Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
LisätiedotNuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)
ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä
LisätiedotSosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1
Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1 L2 Väestön terveys luentokurssi Ossi Rahkonen It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) 1 Väestön terveys
LisätiedotMiten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?
Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä? Tutkija Päivi Vartiainen tutkimushanke, Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö Kulttuurien välisen työn valmiuksien
LisätiedotHYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa
HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-
LisätiedotUusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?
Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotNäkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti
Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
LisätiedotSukupuolten tasa-arvon edistäminen
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Mitä on suvaaminen?, ylitarkastaja Tasa-arvoyksikkö 1 Esityksen rakenne Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki Peruskäsitteitä Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta
LisätiedotLasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1
Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä?
Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä? Työkokous Lapin aluehallintovirasto 13.4.2016, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia
LisätiedotSuomen terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2012 noin 18 miljardia euroa.
KUKA KÄYTTÄÄ TERVEYSMENOT? Kanava 39(2014): 6, 44-46. Matti Wiberg Suomen terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2012 noin 18 miljardia euroa. Emme kuitenkaan tiedä tarpeeksi, miten uhratut varat jakautuvat
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
LisätiedotMuutos on mahdollisuus
Muutos on mahdollisuus Tarja Honkalampi, sh, TtM, yrittäjä Tictum Oy www.tictum.fi www.tictum.fi Twitter: @thonkalampi LinkedIn: tarja.honkalampi@tictum.fi Tictum Oy: sosiaali- ja terveysalan asiantuntijapalveluita,
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotOSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa
OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1 Sisällysluettelo 1. Miksi terveyseroja pitää kaventaa?
LisätiedotMikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus
Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65
LisätiedotAlueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia
Kuopiossa 13.5.2014 Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia Jukka Murto,
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotTupakka ja terveydenhuolto ajankohtaista lainsäädännöstä, savuttomuudesta ja vieroituksesta Antero Heloma Patrick Sandström
Tupakka ja terveydenhuolto ajankohtaista lainsäädännöstä, savuttomuudesta ja vieroituksesta Antero Heloma Patrick Sandström 15/05/2009 Presentation name / Author 1 Päivittäin tupakoijien osuus koulutusryhmittäin,
LisätiedotMatalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma
Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi
LisätiedotHYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo
HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotValtioneuvoston hyväksymässä Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa. Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysyneet suurina 2000-luvulla
Terveydenhuoltotutkimus Tapani Valkonen, Pekka Martikainen, Hanna Remes Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysyneet suurina 2000-luvulla Lähtökohdat Vuonna 2001 hyväksytyn Terveys 2015 - kansanterveysohjelman
LisätiedotEroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?
Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen
LisätiedotALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS
ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale (Rudolf Virchow, 1848) 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS
NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS Laura Kestilä Tutkija, VTT Kansanterveyslaitos (KTL) ALKOHOLI- JA HUUMETUTKIJAINSEURAN SEMINAARI ALKOHOLI, HUUMEET JA ERIARVOISUUS STAKES 4.12.2008
LisätiedotMiten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta?
Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Valtakunnalliset neuvolapäivät 30.10.2008 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja THT Helsingin terveyskeskus Terveyserot Terveyspoliittisessa
LisätiedotVAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET
VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET Rekisteripohjainen tutkimus kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea lokakuussa 2010 saaneista helsinkiläisistä 1 Vaikeasti työllistyvät työnhakijat Tutkimuksen kohderyhmänä
LisätiedotMiten jaksan omaisena?
Miten jaksan omaisena? Rovaniemi 20.4.2007 Eija Stengård, PsT Omaisten rooli muuttunut Tiedon antaja Etiologinen tekijä Sairauden kulkuun vaikuttava tekijä Hoidon ja kuntoutuksen voimavara Omainen omana
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna 2014. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2015
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2014 Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2015 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote Eläketurvakeskus 2 Eläkkeelle
LisätiedotSatakuntalaisten terveydestä
Satakuntalaisten terveydestä Terveystarjotin -koulutus Satakunnan keskussairaala 12.4.2011 Piia Astila-Ketonen 8.4.2011 Kaste ja TH edistävä terveydenhuolto 2009-2011 -hanke (hanke) on valtakunnallinen
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotElinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotKANSALLINEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16. Riitta Räsänen
KANSALLINEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEN TOIMINTAOHJELMA 2008 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16 Riitta Räsänen 21.10.2008 KANSALLINEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEN TOIMINTAOHJELMA Terveyserojen
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotTerveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015
Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden
LisätiedotSOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea
SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea Turvallinen Suomi - seminaari Scandic Park Hotel Mannerheimintie 46 Helsinki 18.3.2015 Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotJOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10
JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 AJATUS TUTKIA KOKONAISUUTENA SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HAKEA SYITÄ ERILAISELLE PALVELUJEN KÄYTÖLLE YHDISTÄMÄLLÄ ERI HENKILÖREKISTEREITÄ
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain
LisätiedotTerveyden edistämisen tarpeet. Pentti Arajärvi VII terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011
Terveyden edistämisen tarpeet Pentti Arajärvi VII terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa Oikeus elämään,
LisätiedotPäihteet Pohjois-Karjalassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet
LisätiedotOppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen
Oppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus 12-18-vuotiaat Kouluterveyskysely Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun
Lisätiedot1.1 Esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
Lausunto 26.11.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Diabetesliitto kiittää mahdollisuudesta lausua sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävinä oleviin hallituksen esityksiin
LisätiedotSUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna
Liikettä ja hyvinvointia luonnosta Oulu 19. 20.3.2014 SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Päivi Sainio,
LisätiedotOnko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.
Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.2013 1 Terveyspalvelujärjestelmän tavoitteet Päätavoitteet: Terveyden
Lisätiedot